Jumalan opetus kantaa hyvää hedelmää

”Ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa [sovinnollinen], täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä.” – Jaak. 3:17.

 1. Mikä asema on Jehovalla opettajana ja miksi?

JEHOVA Jumalalta tulee paras ajankohtainen opetus. Silti hänen henkeytetty opetuksensa ei ole muuttunut pysyäkseen ajan tasalla, sillä hän valmisti tärkeimmän tekstikirjan tutkistelukurssejaan varten jo yli tuhat kahdeksansataa vuotta sitten. Hänen opetuksensa eivät ole suinkaan seuranneet ajan virtaa, vaan päinvastoin aika on nyt saavuttamaisillaan sen kohdan, mihin hänen profeetallinen viisautensa on alusta alkaen ollut keskittyneenä. Jehovan palvelijat ymmärtävät vasta nyt täysin sen Jumalan viisauden, mikä varastoitiin kauan sitten Raamatun sivuille, sillä ennustukset ovat keskittyneet viimeisten päivien myrskyisiin aikoihin, ja kun ihminen on nyt tullut tähän kauteen, niin hän yhdistää havaitsemansa täyttymykset ennustuksiin, ja niin leimahtaa hänen valistunut mielensä ymmärtämään asian. ”Jehova antaa viisautta; hänen suustaan tulee tieto ja ymmärrys; hän varastoi oikeaa viisautta suoramielisille; hän on niille kilpi, jotka vaeltavat nuhteettomuudessa.” ”[Se] on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut.” (Sananl. 2:6, 7, Am. stand.-käänn.; 1. Kor. 10:11; Room. 15:4) Ihminen on siis saapunut vihdoinkin siihen ajankohtaan, jolloin Jehovan nykytärkeä opetus kehkeytyy täyteen kukkaansa ihmiskunnan ymmärrettäväksi.

 2. Ottavatko kaikki vaarin Jehovan varaamasta opetuksesta? Mikä osoittaa tämän?

² Mutta kaikki ihmiset eivät ota vaarin Jehovan opetuksesta. He pitävät sitä vanhanaikaisena ja kääntyvät sen sijaan tämän nykyaikaisen maailman viisauden puoleen. He viittaavat ylpeinä siihen tietoon, minkä tiede on saavuttanut kemian ja fysiikan ja lääketieteen aloilla. He tirkistelevät kaukoputkiinsa ja suurennuslaitteisiinsa, tutkivat maan rakennetta, lukevat historiaa kallioista ja esittävät selityssarjojaan. Ihmisen asioita koskevat tutkielmat ulottuvat koko asteikon läpi perhepiiristä kansainväliselle rintamalle saakka. He ovat kehittäneet oman musiikki-, kirjallisuus- ja taidekulttuurinsa. Heidän uskontonsa ovat lisäksi kehittyneet aikain mukana, tulleet aineellisesti rikkaammiksi, sisältäneet yhteiskunnalliset ongelmat, tunkeutuneet poliittisille aloille, ja niihin on lisätty ja niistä on vähennetty, jotta ne olisi saatu sopeutumaan opetuksessa tapahtuneeseen otaksuttuun tieteelliseen edistykseen. Ja he ovat laatineet kaiken tämän maailmallisen viisauden opettamiseksi sekavia koulujärjestelmiä, mitkä kahmaisevat ihmismielen jo lapsuudessa ja ajavat siihen opetusta, kunnes hän saavuttaa täysi-ikäisyyden. Maailma pitää tällaista opetusohjelmaa tärkeänä ja edistää sitä, samalla kun se työntää taka-alalle vanhanaikaista Raamatun opetusta.

 3. Mitä hedelmiä on maailman opetusohjelma tuottanut?

³ Onko maailman opetusohjelma tuottanut hyviä hedelmiä? Onko se tuonut sen rauhan, onnellisuuden, terveyden ja elämän, mitä ihmiskunta kaipaa? Onko se hävittänyt ahneuden ja itsekkyyden, rotuaidat ja uskonnolliset ennakkoluulot ihmisten mielestä ja sydämestä? Eikö sota pikemminkin kuin rauha ole vedonnut ensimmäiseksi ihmisen tieteelliseen tietoon? Eivätkö monet mittaa onnellisuutta rahalla? Eikö terveyttä ole uhrattu niin sanotun sivistyksen alttarilla, mikä sivistys on tuonut luonnottomat elintavat? Eikö elämästä ole tullut keinotekoinen, yhteiskunnallisten ja muiden harhojen täyttämä? Onko ihmisen lääketieteellinen tuntemus vapauttanut häntä sairauden ilkeistä seurauksista ja kiusallisista tottumuksista ja siveettömistä tavoista? Ihmiskunnan kärsimyksethän ovat vain lisääntyneet sivistyksen mukana. Tieto on edistänyt ihmisen tuhoa. Maailman viisaus ei ole hereillä nähdäkseen ajat, eikä sen opetusohjelma ole näiden viimeisten päivien tasalla. Sen uskontojärjestelmätkin ovat laiminlyöneet ihmisten ruokkimisen sillä Jumalan opetuksella, mitä he janoavat ja isoavat: ”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän nälän maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän. Silloin he hoippuvat merestä mereen, pohjoisesta itään; he samoavat etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä.” – Aam. 8:11, 12.

 4. Miksi kristikunnan ohjelmista ei löydy mitään hengellistä ravintoa?

⁴ Etsivät ihmiset saavat vaeltaa kristikunnan uskonnollisen alueen pitkin ja poikin, mutta he eivät löydä sen uskonnollisista eikä maallisista opetusohjelmista hengellistä ravintoa. Miksi eivät? Koska nämä maailmalliset järjestelmät ovat joko lieventäneet tai kokonaan hylänneet Jehova Jumalan päätekstikirjan, Raamatun. Jumalan nykyinen nimellinen kansa on ummistanut silmänsä samalla tavalla kuin muinaiset israelilaiset: ”Minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.” (Jer. 2:13) Papit ovat antaneet inhimillisten kehitysteorioitten ja tieteellisten epäilyjen rikkoa ja puhkaista vesisäiliönsä ja ovat myös saastuttaneet ne pakanallisilla uskonnollisilla viisasteluilla. Heidän uudet teoriansa eivät pidä vettä, ja heidän unohtamansa Raamatun totuudet puhkaisevat nopeasti heidän vanhat pakanalliset opetuksensa. Heidän viisautensa ei ole suuremman arvoista kuin tämän nykyisen pahan maailman mikään muukaan viisaus, ja Jehovan Sana arvioi sen näin: ”Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä.” – 1. Kor. 3:19; 1:17–29; Jes. 29:14.

 5. Millainen ero on kristikunnan järjestelmien ja Jumalan todistajain innolla?

⁵ Oikeaoppiset seurakunnat häviävät hengellisen nälänhädän takia ja ovat liian heikkoja taistelemaan materialismin ja ateismin tunkeutumista vastaan. Maailmalliset huomioitsijat havaitsevat tämän, ja he näkevät jotakin muutakin. Katsohan seuraavaa otetta, mikä oli julkaistuna Englannin Kuvitetussa Leicesterin aikakirjassa syyskuun 10. 1949: ”Kirkkojen ja kappelien seurakunnat ovat huvenneet kaikkialla maassa hälyttävässä määrin. Tuhansia lapsia kasvatetaan käyttäen vain vähän tai ei lainkaan uskonnollista taustaa. Kadun mies osoittaa vain hivenen kiinnostusta vanhoja lujittuneita vakaumuksia kohtaan. Kuitenkin veti eräs uskonnollinen konventti viime viikon lopulla Leicesterissä 8 500 sellaisen uskon kannattajaa, joka henkeyttää jäsenensä ylitsevuotavalla innolla. Jehovan todistajain palava innostus on sellainen, että se panee papit ja heidän tyhjenneet seurakuntansa ajattelemaan – ja ajattelemaan vakavasti. Miksi tämä liike on niin voimakas magneetti? Miksi sen jäsenet ovat sellaisen intomielen täyttämiä? Yksi vastaus on se, että Jehovan todistajat uskovat velvollisuudekseen uskonnon viemisen kansalle. He uskovat asiakseen ovelta ovelle saarnaamisen. He ovat täysin tietoisia julkisuuden merkityksestä ja yrittävät käyttää sitä hyväkseen. He huutavat uskontoaan talojen katoilta. Ajatelkoonpa joku kirkossa tai kappelissa kävijä mitä hyvänsä heidän vakaumuksistaan tai menetelmätavoistaan, niin heidän kiihkeä intonsa on haaste joka ainoan hiippakunnan ja jokaisen maassa olevan kappelin piispoille ja pappismiehille. Vastaavatko he tähän haasteeseen hylkäämällä vanhanaikaiset ajatukset?”

 6. Mistä tämä ero innossa johtuu?

⁶ Tällaiset vilpittömät huomioitsijat eivät ymmärrä, miksi Jehovan todistajat ovat niin innokkaita ja puhdasoppiset kirkonkävijät niin välinpitämättömiä. Papitkin huomaavat eron, ja katolinen piispa Thomas J. McDonnel New Yorkista valittikin tästä: ”Tavalliselta katolilaiselta puuttuu usein kokonaan maallikkoapostoliuden taju. Hän tyytyy liian useasti pelkkään toimettomaan jäsenyyteen. Hän pitää uskontoaan jonakin itsensä ja Jumalan välisenä asiana eikä ole halukas jakamaan uskoaan toisten kanssa. Usko ilman hyviä töitä on kuollut.” Tämä piispa mainitsi sitten, että Jehovan todistajat ovat ”viimeinen sana, kun on kyseessä heidän uskonsa levittämisinto”. (New Yorkin Times, marrask. 15. 1948) Mutta mistä tämä ero johtuu? Ei siitä, että Jehovan todistajat olisivat ihmisinä erilaisia. Useimmat heistä olivat kerran välinpitämättömiä ja haluttomia puhdasoppisten uskontokuntien jäseniä. Asian ydin on se, että he vaihtoivat hengellistä ravintoaan tai täsmällisemmin sanoen lopettivat heille kristikunnan seurakunnissa pakotetun hengellisen paaston. Kun he eivät saaneet hengellistä ravintoa, niin heillä ei ollut hengen voimaakaan tehdä kristillisiä töitä. Mutta kun he murtautuivat pois kristikunnan paahtuneilta ja nälän vaivaamilta uskonnollisilta laitumilta ja alkoivat ravita itseään Jumalan Sanan, Raamatun, runsaalla ja ravitsevalla hengellisellä ruoalla, niin he vahvistuivat ja saivat tarmoa ja kuohuivat hengellisesti yli äyräittensä. Ja tällainen jatkuva ravinto uudistaa voimat, niin että he kuohuvat jatkuvasti ylitse kristillisessä innokkaassa ja palavassa saarnaamisessa.

Hengellinen ravinto saatavissa

 7. Miten monet hyvätahtoiset ovat lakanneet näkemästä nälkää keskellä yltäkylläisyyttä?

⁷ Tuhannet hyvätahtoiset ihmiset löytävät runsaat hengellisen ravinnon varastot Jehovan todistajain suorittaman evankeliumin saarnaamisen kautta. He lopettavat tyhmän nälännäkemisensä runsauden keskellä. He saavat tiedon Jumalan opetusohjelmasta, minkä Jehova Jumala tarjoaa. He eivät saa opetusta keneltäkään ”jumaluusopin tohtorilta”, joka voi rehennellä jostakin jumaluusopillisesta seminaarista saamallaan diploomilla, eikä Raamatun tietoa saada käymällä säännöllisesti jossakin kirkollisessa rakennuksessa. Heidän opetuksensa alkaa usein kotona ja ilman, että heitä veloitetaan sopimuksen mukaan tai kolehtihaavilla anoen. ”Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää.” ”Joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.” – Jes. 55:1; Ilm. 22:17.

 8. Kenen opetustavoista me pidämme nyt kiinni? Millä tavalla?

⁸ Kristus Jeesus on läheisessä yhteydessä Jehova Jumalan kanssa opettamistyössä, ja hän opetti ihmisten kodeissa ollessaan maan päällä. Jeesuksen askeleissa kulkeneet alkuajan opetuslapset ’eivät lakanneet opettamasta ja saarnaamasta Jeesusta Kristusta joka talossa’. Apostoli Paavali opetti ihmisiä ”huone huoneelta”. (Apt. 5:42; 20:20) Tosi kristityt pitävät nyt kiinni Esimerkkinsä, Kristuksen Jeesuksen, vahvistamista menettelytavoista. He käyvät ihmisten kodeissa esittämässä evankeliumin sanomaa. Kun he seisovat kaduilla näyttäen raamatullisia lehtiä ja kun ohikulkijat osoittavat kiinnostusta, he tarjoutuvat tulemaan sen henkilön kotiin johtamaan Raamatun tutkisteluja. – Sananl. 1:20, 21; 8:1–3.

 9. Minkä monet havaitsevat käytännölliseksi keinoksi ajankohtaisen opetuksen saamiseksi?

⁹ Monet hyvätahtoiset ihmiset huomaavat, että käytännöllinen tapa saada Jumalan opetusta on varata tunti viikossa Raamatun tutkimiselle tällaisten kristittyjen, Jehovan todistajain, kanssa. Käyttäen Raamattua ja raamatullisia apuneuvoja voidaan tutkia huolellisesti ja pohtia Jumalan Sanan tärkeimpiä opetuksia. Se ei merkitse puhdasoppisten uskontojen uskontunnustuksiin sidottuja oppeja, sillä opiskelija havaitsee pian, että sellaiset opit kuin kolminaisuus, helvetintuli, kuolematon sielu ja muut eivät ole raamatullisia. Hän oppii totuuksia Kristuksen valtakunnasta, niistä siunauksista, joita se tuo uudessa maassa, nyt nähtävistä merkeistä, jotka todistavat meidän elävän viimeisiä päiviä, todistuksista, jotka osoittavat Kristuksen valtakunnan perustetuksi taivaissa ja määrätyksi käymään kohta murskaavana tätä jumalatonta maailmaa vastaan taistelussa, mikä tunnetaan Harmagedonina, ja monia muita elintärkeitä opetuksia, mitkä auttavat opiskelijaa säilymään hengissä näinä ahdistuksen päivinä ja elämään lopulta Jehova Jumalan uudessa maailmassa loputtomasti. (Matt. 24:3–39; 2. Tim. 3:1–5) Tämä on ajankohtaista opetusta näinä vaarallisina aikoina eikä laahaannu ajasta jäljessä niinkuin maailmallinen opetus, joka pilkkaa ja sanoo, että nämä Raamatun ennustukset täyttävät asiat ovat vielä kaukana, jos tulevatkaan milloinkaan. – 2. Piet. 3:3, 4.

10. Kuka siunaa nämä Raamatun kotitutkistelut? Miten ja miksi?

¹⁰ Jehova Jumala siunaa Raamatun kotitutkistelun, ja Kristus Jeesus antaa menestyksen sellaisellekin pienelle kokoukselle. Eikö hän luvannut: ”Missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.” (Matt. 18:20) Kun innokas todistaja johtaa siis kotitutkistelua asiaankuuluvalla tavalla, niin todelliset Opettajat, Jehova Jumala ja Kristus Jeesus, valistavat nöyrän tutkijan ymmärryksen silmät ja panevat Jumalan päätöksen avautumaan opiskelijalle. (Jes. 30:20; 54:13; Ef. 1:18) Todistaja menee uskollisesti joka viikko tuohon kotiin useitten kuukausien aikana, jopa toisinaan kauemmin kuin vuodenkin, ja antaa ilmaiseksi aikansa ja tarmonsa totellen Kristuksen käskyä: ’Ruoki lampaita’ ei ainoastaan yhdellä, vaan monilla, monilla hengellisillä aterioilla. – Joh. 21:15–17.

11. Miten opetettava on keskinäisessä yhteisymmärryksessä opettajan kanssa?

¹¹ Edistyvä oppilas tulee ajan mittaan kykeneväksi noudattamaan Raamatun ohjetta: ”Olkoon se, jolle opetetaan suullisesti sanaa, keskinäisessä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, joka häntä siten opettaa, kaikissa hyvissä asioissa.” (Gal. 6:6, Roth.) Opetettu avustaa tutkistelun kasvattavaa opettavaisuutta välittämällä taas johtajalle opittavana olevia ”hyviä asioita”. Tämä painaa vasta opitut totuudet opiskelijan mieleen ja antaa hänelle luottamusta ilmaista ne omin sanoin. Hän kykenee kertomaan paremmin lähimmäisilleen, mitä hän oppii.

12. Miten hän laajentaa tutkisteluetujaan? Miten hän hyötyy siitä?

¹² Häntä kehoitetaan saapumaan nyt Raamatun tutkisteluun lähellä olevassa kodissa, missä on suurempi joukko ihmisiä. Tätä ryhmän kirjantutkistelua johdetaan samalla tavalla kuin hänen omassa kodissaankin pidettyä kokousta, mutta täällä on vain enemmän läsnä, ja esitysten suurempi moninaisuus virkistää hänen omaa mieltään toimintaan ja muistamaan asioita, jotka hän on oppinut aikaisemmin. Kokemus todistaa oikeaksi Raamatun sananlaskun: ”Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.” (Sananl. 27:17) Näiden toisten Jehovan todistajain kanssa saamiensa yhteyksien hiomana tämä uusi henkilö on innokas menemään Jehovan todistajain suurempiin seurakunnan kokouksiin, joita pidetään Valtakunnansalissa. Eikö hän saa lisää siunauksia noudattamalla kehoitusta: ”Harkitkaamme, miten voisimme elvyttää toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin jättämättä yhteen kokoontumista, niinkuin eräitten tapana on, vaan kehoittaen toisiamme – sitä enemmän, kun näette sen Päivän lähestyvän”? – Hepr. 10:24, 25, Moffatt.

13, 14. Miten aiheenmukainen tutkiminen vaikuttaa häneen? Onko se raamatullinen?

¹³ Valtakunnansalissa syntyy voimakas kristillinen toveruus opiskelijan ja muiden ryhmän jäsenten välillä. Heidän toveruutensa elvyttää häntä rakkauteen ja hyviin tekoihin ja vahvistaa häntä eteen kohoavia pahoja asioita vastaan ajan edetessä lähemmä sitä päivää, jolloin Jumala tekee tiliä tämän Saatanan maailman kanssa. Salissa pidetyt yleiset esitelmät koskettelevat monta sellaista kohtaa, mitkä on aikaisemmin selitetty hänelle, mutta eri puhujat lähtevät eri näkökulmista ja selvittävät ja avartavat hänen ymmärtämystään. Puhujat ottavat tosin kohtia Raamatun eri osista, mutta ne tukevat yhtä aihetta, ja opiskelija voi muistaa, kuinka hänen maalliset ystävänsä ja entinen kirkon saarnaajansakin pilkkasivat tätä menettelyä ja sanoivat, että todistajat ”hyppivät sinne ja tänne läpi Raamatun niinkuin heinäsirkat ja että siten loikkimalla ympäri Raamattua voisi todistaa mitä tahansa”. Mutta tämä aiheenmukainen tutkinta aikaansai sen, että hän oli oppinut todistajain avulla enemmän yhdessä kuukaudessa kuin aikaisemmassa kirkkojärjestelmässään kahdessakymmenessä vuodessa.

¹⁴ Eivätkö sitä paitsi Kreikkalaisten Kirjoitusten henkeytetyt kirjoittajat yhdistäneet Heprealaisten Kirjoitusten eri puolilla olevia raamatunkohtia? Ja eikö meidän esimerkillinen Opettajamme, Kristus Jeesus, maininnut kuuluisassa vuorisaarnassaan kaksikymmentä yksi Heprealaisten Kirjoitusten kohtaa 2, 3, 4 ja 5 Mooseksen Kirjasta, 2 Kuningasten Kirjasta, Psalmeista, Jesajasta ja Jeremiasta? Hän ei yrittänyt ”todistaa mitään vanhaa asiaa” hyppimällä sinne tänne käyttäessään noita kohtia. ”Hän opetti heitä niinkuin se, jolla on valta, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa” käyttäessään tätä tapaa kansan mieluiseksi hämmästykseksi, koska hän tuki opetustaan Jumalan kirjoitetun Sanan valtuudella. – Matt. 7:29.

15. Mitä tutkistelu- ja valmennusetuja saadaan Valtakunnansalissa?

¹⁵ Hänelle annetaan Vartiotornin tutkistelussa Valtakunnansalissa ”ruokaa ajallansa” Jumalan Sanasta, ja se valaisee elämään johtavaa valtatietä. Hän oli lukenut Vartiotornia kotona, mutta nyt hän näkee, miten paljon häneltä oli jäänyt käsittämättä sen sisällyksestä. Entä Valtakunnansalin palveluskokoukset ja teokraattinen palveluskoulu sitten! Kirkossakäynnin päivät eivät olleet koskaan tarjonneet mitään näiden kokousten kaltaista! Tässä on siis selitys siihen, miksi Jehovan todistajat saarnasivat niin vaikuttavasti evankeliumia. He tutkivat palveluskokouksessa päteviä keinoja sanoman esittämiseksi, näyttäen erilaisia menetelmätapoja sekä puhuen niistä. Ja millä taitavalla tavalla he järjestivätkään asiat siten, että toinen ei toistanut toisen työtä! Koulu taas opetti hyvää puhetaitoa, kokoonpanoa, tosiseikkoja Raamatun alkuperästä ja varjelemisesta, milloin Raamatun eri kirjat kirjoitettiin, kuka ne kirjoitti, kenelle, mitä ne sisältävät ja monta muuta lisätietoa, mitkä ovat tärkeitä palvelijoille. Sitten pitivät tälle kurssille ilmoittautuneet palvelijat harjoituspuheita, ja heitä neuvottiin rakentavasti esityksen ja kokoonpanon suhteen. Todistajat yrittivät tosiaan vakavasti totella kehoitusta: ”Tee parhaasi saavuttaaksesi Jumalan hyväksynnän kuin työmies, jolla ei ole mitään hävettävää, vaan joka jakelee oikein totuuden sanomaa.” – 2. Tim. 2:15, Amer. käänn.

16. Mikä on palveluskokouksen ja teokraattisen koulun suhde siihen, mitä Jeesus antoi opetuslapsilleen?

¹⁶ Se opetus ja valmennus, mitä Jeesus antoi apostoleille ja varhaiskristityille, on verrattavissa nykyisten Jehovan todistajain palveluskouluun ja palveluskokouksiin. Monet Jeesuksen puheet olivat palveluspuheita, jotka kehoittivat hänen seuraajiaan antamaan valonsa loistaa, saarnaamaan Valtakunnan evankeliumia, kantamaan hedelmää, kastamaan uusia ja auttamaan heitä aloittamaan saarnaamistyön. Hän johti näytteitä seuraajiensa hyväksi ottaen johdon palveluksessa ja osoittaen, miten työtä tulee tehdä. ”Hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia; ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa.” (Luuk. 8:1) He tarkkasivat Mestari-Saarnaajaa ja oppivat häneltä, ja antoivat myöhemmin toisille aiheen muistaa tämän loistavan valmennuksen. (Apt. 4:13) Kun Jeesus lähetti ne kaksitoista apostolia saarnaamaan, niin hän antoi heille erikoisohjeet, miten tulee käsitellä kiinnostuneita ja vastustajia, jotka tavataan todistettaessa ovelta ovelle. (Matt. 10:1–16) Myöhemmin hän antoi samanlaista palvelusvalmennusta kenttätyötä varten seitsemällekymmenelle opetuslapselle ennen kuin lähetti heidät saarnaamaan, ja he palasivat raportoimaan, miten olivat menestyneet kenttäpalvelustoiminnassaan. – Luuk. 10:1–11, 17.

Jumalan opettamien siunattu muutos

17. Minkä muutoksen parempaan päin tällainen Jumalan opetus aikaansaa?

¹⁷ Uusi oppilas pysähtyy nyt harkitsemaan, mitä hän on saanut siitä jumalallisesta opetuksesta, mitä Jumala on antanut hänelle todistajainsa kautta. Hänen elämänsä oli ollut aikaisemmin totuttua työntekoa ja pikemminkin epätoivoista yritystä tavoitella sitä, mitä hän piti kerran ”huvitteluna” ja mikä vaati useasti valvomista ja rasittavaa ajan kulua, mitkä lisäsivät hänen maallisen työnsä raskautta. Murhe hämmentävistä maailman ongelmista sodan pelon hiiviskellessä aina lähellä ja tuska perheestä taloudellisten taakkojen ja nuorisorikollisuuden vaarojen takia epäsi hänen mielenrauhansa. Mutta miten erilaista olikaan nyt! Hän tunsi Jumalan valtakunnan varman paranteen ja tiesi, että se on lähellä, että nykyiset vaikeudet ovat ainoastaan uudessa maailmassa saavutettavien ikuisten ilojen edeltäjiä, että synkillä pilvillä on mitä hopeisimmat reunukset, kun katsotaan Jumalan Sanan profeetallisesta näkökulmasta. – Luuk. 21:28–32.

18. Mikä muutos tapahtuu tovereihin katsoen? Välittääkö opiskelija siitä?

¹⁸ Monet hänen entisistä ystävistään eivät tule tietenkään enää seurustelemaan hänen kanssaan niinkuin heillä oli tapana tehdä. Tuntuu siltä kuin he eivät puhuisi enää samaa kieltäkään. Hän ei halua enää tehdä sitä, mitä hän teki tuon entisen joukon mukana, hänestä tuntuu, että hän on tuhlannut liian paljon aikaa siihen menneisyydessä, eikä hän välitä edes siitäkään pilkasta, mitä hänen aikaisemmat ystävänsä kohdistavat nyt häneen. Hän saa lohtua lukiessaan: ”Te olette viettäneen kylliksi aikaa menneisyydessä tehden siten kuin pakanat haluavat tehdä, antautuen aistillisuuteen, himoihin, juoppouteen, mässäilyyn, huikenteluun ja inhottavaan epäjumaluuteen. He ovat hämmästyksissään siitä, että te ette enää heidän kanssaan vietä kevytmielistä elämää, ja he pilkkaavat teitä siitä, mutta heidän on vastattava siitä hänelle, joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.” (1. Piet. 4:3–5, Amer. käänn.) Hän ei välitä heidän menettämisestään, sillä hän on saavuttanut paljon enemmän ja parempia ystäviä. – Matt. 19:29.

19. Mitä rauhaa hän nauttii ja mistä syystä?

¹⁹ Hänellä on nyt lisäksi ”Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempänä”. (Fil. 4:7) Hänellä on rauha, mutta ei vain siksi, että hän tietää, mitä tulevaisuudella on tarjottavana, ja ettei hän ole enää huolissaan olosuhteista ja perheestään. Hänellä ei ole rauha vain siksi, että hän on löytänyt hengellistä ravintoa eikä tunne enää kunnioitusta tämän maailman typerää viisautta kohtaan, mikä käytetään niin usein tuhotarkoituksiin, tai koska hän on löytänyt parempia ja puhtaampia ystäviä. Hänen rauhansa tulee Jumalalta, joka on opettanut häntä jumalallisella viisaudella, ja hän saa osallistua tämän jumalallisen viisauden etuihin. Niinkuin on kirjoitettu: ”Ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele; ja ne rauhantekijät, jotka kylvävät rauhassa, korjaavat vanhurskautta.” – Jaak. 3:17, 18, Moffatt.

20. Miksi hänen täytyy tulla hedelmälliseksi? Minkä mielenmuutoksen kautta?

²⁰ Hän saa runsaasti näitä siunauksia, jopa siinä määrin, että hän tuottaa ”hyviä hedelmiä”. Tuosta henkilöstä, joka oli kerran opiskelija, on tullut nyt opettava väline ahkeran tutkistelunsa avulla, sillä nyt hän on ”sovelias muitakin opettamaan”. (2. Tim. 2:2) Hän muistaa, että ”lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa”. (Matt. 10:8) Hän on huomannut Raamatun säännön mukaan todeksi, että ”autuaampi on antaa kuin ottaa”. (Apt. 20:35) Kun hän on tutkinut Jumalan Sanaa ja saanut opetusta virantoimituskoulussa ja palveluskokouksissa ja kun hän on huomioinut innokkaitten todistajain hyviä esimerkkejä, niin hänen tulevaisuudentoiveensa on siirtynyt vanhasta maailmasta uuteen. ”Älkää omaksuko tämän maailman tapoja, vaan muuttukaa uuden mielentilanne kautta siten, että voitte havaita, mikä on Jumalan tahto – mikä on hyvää, miellyttävää ja täydellistä.” (Room. 12:2, Amer. käänn.) Kun hän on puhdistunut vanhoista pahoista ajattelu- ja käyttäytymistavoista Jumalan Sanan opastuksella, niin hän on hedelmällinen Valtakunnan palveluksessa, kuten on käskettykin: ”Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni.” – Joh. 15:2, 3, 8.

21. Miten hänen opetuksensa toteuttaminen käytännössä hyödyttää häntä?

²¹ Hänellä on nyt ihmisymmärryksen ylittävä rauha, koska hän on rauhassa Jumalan kanssa, sopusoinnussa Jumalan kanssa, tekee Jumalan tahdon ja osallistuu Jumalan kunniaansaattamiseen. Hän todistaa omaavansa viisautta ja ymmärrystä tottelemalla saarnaamiskäskyjä. (Ps. 111:10) Käyttämällä Jumalan opetusta kenttäpalveluksessa, toistamalla Raamatun totuuksia ihmisten ovilla hän painaa ne mieleensä ja estää niitä unohtumasta tarvittaessa. Jatkuva tutkiminen täyttää uudelleen epätäydellisen mielen, mikä laskee totuudenveden pois kuin vuotavat astiat, niinkuin Heprealaiskirjeen 2:1 sanoo engl. hyv. käännöksen reunamuistutuksessa. Hänen henkisten kykyjensä ahkera käyttö tutkistelussa valmentaa ja vahvistaa niitä, kunnes ne voivat sulattaa ei ainoastaan maitoa, vaan myös Jumalan Sanan vahvaa ruokaa, ja siten saatu voima varustaa hänet kestämään vainoa ja muita saatanallisia ansoja, mitkä sitovat tähän maailmaan. Hän edistyy kypsyyden täydellisyyteen, niinkuin Raamattu neuvoo: ”Vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta. Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen.” – Hepr. 5:14; 6:1.

22. Mihin suureen palvelusetuun hän voi edistyä?

²² Kun tämä kristitty jatkaa vaellustaan Jumalan opetuksen johdolla ja kantaa yhä enemmän hyviä hedelmiä, niin ehkä hän saattaa edistyä kokoajan palveluksen kypsään tehtävään asti, minkä Jehovan todistajat tuntevat nyt tienraivauksena.