”Hyvä uutinen” – meidänkin ajallemme!
”VAIMONI kuoli, menetin työpaikkani, televisioni meni epäkuntoon, samoin radioni. Jouduin pahaan onnettomuuteen, loukkaannuin ja kärsin monia tuskia. Elämällä ei ole minulle enää mitään annettavaa. Aion siksi tehdä lopun kaikista vaikeuksistani.” Näin sanoi eräs mies ventovieraalle ihmiselle. Ilmeisesti tämä mies tarvitsi epätoivoisesti ”hyvää uutista”. Mutta onko nykyään ”hyvää uutista”, joka voisi tuoda lohdutusta sellaiselle miehelle ja miljoonille muille ahdingossa oleville ihmisille?
Yksi kirja, joka on ollut olemassa satoja vuosia, voi suoraa päätä väittää varaavansa parhaan uutisen. Sen sanoma on rohkaissut ja ilahduttanut miljoonia ihmisiä, mukaan luettuna tuo vastoinkäymisiä kokenut mies. Se on antanut monille ihmisille uutta toivoa ja merkitystä heidän elämälleen. Tämä kirja vetoaa ihmisiin kautta maailman. Sen ”hyvä uutinen” on todellisuudessa tarkoitettu ”jokaiselle kansakunnalle ja sukukunnalle ja kielelle ja kansalle”. (Ilm. 14:6) Sopivasti tämä kirja, Raamattu, onkin käännetty kokonaan tai osaksi yli 1 575 kielelle ja murteelle.
”HYVÄN UUTISEN” PERUSTE
Ymmärtääksemme, mikä Raamatusta löytyvä ”hyvä uutinen” oikein on, meidän tarvitsee tietää, miksi me elämme maailmassa, joka on täynnä sairautta, kipua, laittomuutta, väkivaltaa ja kuolemaa. Tämänkin tiedon antaa Raamattu. Mitä se sanoo?
Jumalan tarkoitus ei ollut, että ihmiset kärsisivät. Luoja, Jehova Jumala, asetti ensimmäisten ihmisten, Aadamin ja Eevan, eteen mahdollisuuden elää loputtomasti miellyttävässä maallisessa paratiisissa. (1. Moos. 2:8, 9, 15) Mutta ihmisen Tekijä järjesti niin, että ihmisten elämä oli riippuvainen mukautumisesta lakiin. Esimerkiksi ihmisen täytyy hengittää, syödä ja juoda, jotta hänen elämänsä voisi jatkua. Samoin on Jumalan ilmoitettujen käskyjen totteleminen välttämätöntä ihmisen elämän jatkumiselle. Sen tähden kun Aadam ei totellut Jumalan lakia, hän menetti täydellisyyden ja voi syntisenä miehenä siittää vain epätäydellisiä jälkeläisiä. Raamattu sanoo: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” – Room. 5:12.
Onneksi Jehova Jumala päätti vapauttaa ihmissuvun synnistä ja kuolemasta omana määräaikanaan. Sillä välin hän salli ihmisten muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta noudattaa omia halujaan eikä estänyt heitä nauttimasta niiden luonnon kiertokulkujen hyötyä, jotka hän oli saattanut voimaan kauan sitten. Tästä syystä kristitty apostoli Paavali voi sanoa Lystran epäjumalia palvoville asukkaille: ”Menneiden sukupolvien aikana hän [Jumala] salli kaikkien kansojen kulkea omia teitään, vaikkakaan hän ei ole ollut antamatta itsestään todistusta tehdessään hyvää, antaessaan teille sateita taivaasta ja hedelmällisiä aikoja ja täyttäessään sydämenne ruoalla ja hyvällä mielellä.” – Apt. 14:16, 17.
Tietenkin jos ihmiset haluavat jättää huomioon ottamatta omantuntonsa tai tyhmästi ovat piittaamatta luonnon laeista, niin he eivät voi välttyä joutumasta vaikeuksiin ja todennäköisesti aiheuttamasta vaikeuksia myös toisille. Jehova Jumala ei astu väliin estääkseen tätä muuttumatonta lakia toteutumasta: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Gal. 6:7) Korkein on siten sallinut ihmisten kokea sekä hyvää että pahaa toteuttaessaan omaa tarkoitustaan heidän suhteensa.
IHMISKUNNAN VAPAUTTAMINEN
Raamattu paljastaa, että Jehova Jumala on jo laskenut perustan ihmiskunnan vapauttamiselle synnistä ja kuolemasta. Hän teki sen varaamalla lunastushinnan ihmissuvun puolesta. Miten ja miksi hän teki sen?
Kun Aadam rikkoi Jumalan lakia, hän menetti täydellisen ihmiselämän itseltään ja syntymättömiltä jälkeläisiltään. Täten koko ihmissuku joutui synnin ja kuoleman orjuuteen. Ihmisperheen vapauttamiseen tästä orjuudesta tarvittiin lunastushintaa. Tämän hinnan täytyi olla tarkka vastine sille, mitä Aadam menetti tottelemattomuutensa kautta – täydellinen ihmiselämä.
Mikään ihmisten ponnistelu ei voinut varata näin arvokasta hintaa. Henkeytetty psalminkirjoittaja kuvailee sattuvasti sen toivottomuutta: ”Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa. Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta, että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.” – Ps. 49:8–10.
Mutta ihmeen välityksellä Jehova Jumala varasi sen, mitä tarvittiin. Pyhän henkensä välityksellä hän siirsi ainosyntyisen Poikansa elämän taivaista juutalaisen neitsyen Marian kohtuun. Sen tähden tämä, jota tultaisiin kutsumaan Jeesukseksi Kristukseksi, voi syntyä ”pyhäksi”, vapaaksi synnistä. Enkeli Gabriel teki tämän selväksi, kun hän sanoi Marialle: ”Pyhää henkeä tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima peittää sinut varjoonsa. Siksi myös sitä, mikä syntyy, kutsutaan pyhäksi, Jumalan Pojaksi.” – Luuk. 1:35.
Koska Jeesus oli täydellinen kuten Aadam, kun hänet luotiin, niin hän voi antaa elämänsä uhriksi ja varata siten tarvittavan lunastushinnan. Itse asiassa hän puuttui ihmissuvun asioihin ja otti kannettavakseen rangaistuksen, jonka syntinen ihmiskunta ansaitsee – kuoleman. Apostoli Pietari kirjoitti tätä selittäessään: ”Hän itse kantoi meidän syntimme omassa ruumiissaan paaluun, jotta pääsisimme eroon synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. Ja ’hänen haavansa paransivat teidät’.” (1. Piet. 2:24) Siitä ajasta lähtien ihmisille on annettu tilaisuus ottaa Jumalan ehdoilla vastaan tästä lunastusvarauksesta tuleva hyöty.
VANHURSKAS HALLITUSVALTA TULEE MUUTTAMAAN MAAPALLON
Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla niille, jotka ottivat vastaan Jumalan pelastusvarauksen, avattiin tilaisuus tulla Jeesuksen Kristuksen yhteyteen kuningas-papeiksi sen jälkeen, kun he ovat päättäneet maallisen elämänsä uskollisina ja heidät on herätetty kuolemattomaan taivaalliseen elämään. Raamattu sanoo niistä, jotka valitaan Kristuksen perijätovereiksi: ”Onnellinen ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja tulevat hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta.” – Ilm. 20:6.
Jumala on siis vuosisatojen ajan valinnut ihmisiä toimimaan kuninkaina ja pappeina hänen Poikansa kanssa. Siinä määrin kuin ihmiselle on mahdollista, näiden valittujen täytyy osoittautua ihmisiksi, joita voidaan kuvailla seuraavasti: ”Eikä heidän suustaan ole löydetty mitään valhetta; he ovat virheettömiä.” (Ilm. 14:5) Vain koeteltujen, uskollisten Jumalan palvelijoiden voidaan sallia osallistuvan raskaaseen vastuuseen ihmissuvun ennallistamiseksi täydellisyyteen. Niin kuin muinaisen Israelin papit esittivät eläinuhreja syntien sovittamiseksi, nämäkin osallistuvat Jeesuksen uhrin synnitsovittavan hyödyn soveltamiseen ihmiskuntaan maan päällä.
Jeesuksen Kristuksen ja hänen kuningas-pappi-tovereittensa välityksellä Jehova Jumala siis tulee aikaansaamaan tämän suurenmoisen lupauksen täyttymyksen: ”Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet.” – Ilm. 21:4.
Mikä suurenmoinen ”hyvä uutinen” tämä onkaan! Jeesuksen Kristuksen ja hänen tovereittensa hallitusvalta tulee toteuttamaan täydellisen vapautuksen kaikesta, mikä on tehnyt elämän maan päällä epämiellyttäväksi. Kaiken ei-toivotun tuskan poistaminen merkitsee ehdottomasti myös rikollisuuden, köyhyyden, väkivallan, epäoikeudenmukaisuuden, sorron ja nälän loppua. Poissa ovat myös sairauden ja vanhuuden heikentävät vaikutukset. Koko ihmiskunta nauttii nuorekkaasta voimasta ja tarmosta. Enää ei vuodateta katkeria kyyneleitä kärsimyksen tai kuoleman takia. Sen valossa, mitä silloin tulee tapahtumaan, voimme ymmärtää, miksi Raamattu puhuu ”valtakunnan hyvästä uutisesta”. – Matt. 24:14.
Hämmästyttävää kyllä, se ei ole ”hyvä uutinen” kaikille maapallon asukkaille. Pyhä Raamattu ilmaisee, että Kristuksen hallitsemalla Jumalan valtakunnalla olisi paljon vihollisia ja että kansakunnat pitäisivät parempana omaa hallitusvaltaansa. Mutta heidän asettumisensa Jumalan valtakuntaa vastaan on tuomittu epäonnistumaan. Danielin ennustus ilmoittaa meille: ”Niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” (Dan. 2:44) Niin, ihmisten hallitukset ja kaikki niiden uskolliset puolustajat kärsivät häviön ”kuningasten Kuninkaan ja herrojen Herran”, Jeesuksen Kristuksen, edessä. – Ilm. 19:11–16.
Tuho tulee olemaan niin suunnaton, että se soveltuu Raamatun kuvaukseen ”ahdistuksen ajasta, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut”. (Dan. 12:1) Niin pelottava kuin tämä ”suuri ahdistus” tuleekin olemaan, se tuo tervetulleen vapautuksen kaikille, jotka todella haluavat olla Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan alamaisia. (Ilm. 7:14) Raamattu vakuuttaa: ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta, mutta miten säilyttää epävanhurskaat tuomion päivää varten pois karsittaviksi.” (2. Piet. 2:9) Raamatun Ilmestyskirjasta saamme tietää, että elossa säilyviä tulee olemaan paljon enemmän kuin vain muutama. Heidät kuvaillaan ”suureksi joukoksi, jota kukaan ei kyennyt laskemaan, kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”. – Ilm. 7:9.
Nämä elossa säilyneet, joiden joukossa on paljon lapsia, tulevat silloin Jeesuksen Kristuksen suoranaisen hallitusvallan alaisuuteen. He tulevat saamaan osakseen sitä huolenpitoa ja sääliä, jota hänen ennustetaan osoittavan: ”Hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole. Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun. Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.” (Ps. 72:12–14) He saavat myös edun nauttia hänen apuaan heikkouksien ja epätäydellisyyksien voittamisessa seisoakseen lopulta Korkeimman edessä synnittöminä ihmisinä. Ilmestyksen 7:17 viittaa tähän, kun se sanoo, että Karitsa, Kristus Jeesus, ”on paimentava heitä ja opastava heidät elämän vetten lähteille”.
Miten on niiden laita, jotka kuolevat, ennen kuin ”suuri ahdistus tuottaa tuhon kaikille Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan vihollisille? Heille annetaan tilaisuus saada Kristuksen uhrin hyöty kuolleitten ylösnousemuksen välityksellä. Ajattelehan, miten ahdistuksessa säilyvät iloitsevat lausuessaan takaisin tervetulleiksi kuolleet – miehet, naiset ja lapset – Jeesuksen sanojen täyttymykseksi: ”Älkää ihmetelkö tätä, koska tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin.” – Joh. 5:28, 29.
MILLOIN SE TULEE TAPAHTUMAAN?
Sykähdyttävä uutinen meidän aikanamme on se, että aika Jumalan valtakunnan ottaa valvontaansa maan asiat lähestyy nopeasti. Huomaa esimerkiksi, mitä Raamattu sanoo olosuhteista, jotka ilmaisisivat jumalattoman asiainjärjestelmän ”viimeiset päivät”: ”Viimeisinä päivinä on oleva kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, kopeita, jumalanpilkkaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia; heillä on jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden.” – 2. Tim. 3:1–5.
Samoin Jeesus Kristus sanoi opetuslapsilleen, että vapautus tulisi aikana, jolloin kansojen keskuudessa vallitsisi suuri pelko ja huoli. Kun Jeesus oli sanonut, että maan päällä olisi ”kansojen ahdinko, kun ne eivät tunne pääsytietä”, niin hän lisäsi seuraavat rohkaisevat sanat: ”Kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” Esityksensä valaisemiseksi hän jatkoi: ”Pankaa merkille viikunapuu ja kaikki muut puut: kun niissä on jo silmuja, niin sen huomaamalla te tiedätte itse, että kesä on jo lähellä. Tällä tavoin te myös, kun näette näiden tapahtuvan, tiedätte Jumalan valtakunnan olevan lähellä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei missään tapauksessa katoa, ennen kuin kaikki tapahtuu.” – Luuk. 21:25–32.
Emmekö me ole nähneet juuri nämä Raamatussa ennustetut seikat? Eikö meillä siksi ole syytä odottaa pikaista vapautusta? Tämä merkitsee sitä, että nykyään on elossa ihmisiä, jotka voivat todellisuudessa nähdä nykyisen jumalattoman järjestelmän ja sen epäoikeudenmukaisuuksien ja sorron lopun. Ne, jotka ehkä kuolevat ennen sitä, eivät menetä siunauksia, jotka vain Kristuksen hallitsema Jumalan valtakunta voi saada aikaan – täydellistä vapautusta sairaudesta, kivusta ja kuolemasta. Mikä tahansa vahinko, jonka he ovat saattaneet kokea tässä järjestelmässä, korvautuu täysin, kun heidät herätetään kuolleista odotteena loputon elämä.
Raamattu sisältää varmasti ”hyvän uutisen” meidän ajallemme. Miten rohkaisevaa onkaan tietää, että tämä maa on pian rauhan paikka, ilahduttava paratiisi, jossa ei ole sairautta, kipua eikä kuolemaa!