Jeesuksen elämä ja palvelus
Monet opetuslapset lakkaavat seuraamasta Jeesusta
JEESUS opettaa parhaillaan synagogassa Kapernaumissa ja kertoo osastaan taivaasta tulleena tosi leipänä. Hänen puheensa on ilmeisesti jatkoa sille keskustelulle, joka alkoi sen jälkeen, kun ihmiset löysivät hänet ollessaan palaamassa Galileanmeren itäpuolelta, missä he olivat syöneet ihmeen avulla saamiaan leipiä ja kaloja.
Jeesus jatkaa huomautuksiaan sanoen: ”Se leipä, jonka minä tulen antamaan, on minun lihani maailman elämän puolesta.” Vain kaksi vuotta aikaisemmin, vuoden 30 keväällä, Jeesus sanoi Nikodeemukselle Jumalan rakastaneen maailmaa niin paljon, että hän antoi Poikansa Pelastajaksi. Niinpä Jeesus nyt osoittaa, että jokainen ihmismaailmaan kuuluva, joka kuvaannollisesti syö hänen lihaansa uskomalla siihen uhriin, jonka hän pian antaa, voi saada ikuisen elämän.
Ihmiset kuitenkin kompastuvat Jeesuksen sanoihin. ”Kuinka tämä voi antaa meille lihansa syötäväksi?” he kysyvät. Jeesus haluaa kuulijoittensa ymmärtävän, että hänen lihansa syöminen olisi kuvaannollista. Tähdentääkseen siis tätä seikkaa hän sanoo jotain, mikä kirjaimellisesti ymmärrettynä olisi vielä vastenmielisempää.
”Ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan”, Jeesus julistaa, ”teillä ei ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä; sillä minun lihani on tosi ruoka ja minun vereni on tosi juoma. Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, se pysyy minun yhteydessäni ja minä hänen yhteydessään.”
On totta, että jos Jeesus puhuisi tässä kannibalismista, hänen opetuksensa kuulostaisi mitä vastenmielisimmältä. Mutta Jeesus ei tietenkään puolla tässä kirjaimellista lihan syömistä tai veren juomista. Hän vain tähdentää sitä, että kaikkien, jotka saavat ikuisen elämän, täytyy uskoa siihen uhriin, joka hänen on määrä antaa uhratessaan täydellisen ihmiselämänsä ja vuodattaessaan elämänverensä. Kuitenkaan edes monet hänen opetuslapsistaan eivät yritäkään ymmärtää hänen opetustaan vaan vastustavat sanoen: ”Tämä puhe on järkyttävää; kuka voi kuunnella sitä?”
Koska Jeesus tietää, että monet hänen opetuslapsensa nurisevat, hän sanoo: ”Kompastuttaako tämä teitä? Entä sitten jos näkisitte Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen? – – Ne sanat, jotka minä olen puhunut teille, ovat henkeä ja ovat elämää. Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko.”
Jeesus jatkaa: ”Tämän vuoksi olen sanonut teille: kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä suo sitä hänelle.” Tämän johdosta monet hänen opetuslapsistaan jättävät hänet eivätkä enää seuraa häntä. Niinpä Jeesus kääntyy 12 apostolinsa puoleen ja kysyy: ”Ette kai te tahdo mennä myös?”
Pietari vastaa: ”Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat, ja me olemme tulleet uskomaan ja tietämään, että sinä olet Jumalan Pyhä.” Miten erinomainen osoitus uskollisuudesta, vaikka Pietari ja muut apostolit eivät ehkä täysin ymmärtäneetkään Jeesuksen tätä asiaa koskevaa opetusta.
Vaikka Pietarin vastaus ilahduttaakin Jeesusta, tämä huomauttaa: ”Enkö minä valinnut teidät kaksitoista? Silti yksi teistä on panettelija.” Hän puhuu Juudas Iskariotista. Ehkä Jeesus tässä vaiheessa jo huomaa ensimmäisiä merkkejä siitä, että Juudas on lähtemässä väärälle tielle.
Jeesus on juuri tuottanut ihmisille pettymyksen vastustaessaan heidän yritystään tehdä hänestä kuningas, ja niinpä he saattavat järkeillä: ’Miten tämä voi olla Messias, kun hän ei ota vastaan Messiaalle kuuluvaa asemaa?’ Myös tämä asia oli tuoreena ihmisten mielessä. Johannes 6:51–71; 3:16.
◆ Keiden puolesta Jeesus antoi lihansa, ja miten nämä ’söivät hänen lihaansa’?
◆ Mitkä muut Jeesuksen sanat järkyttivät ihmisiä, mutta mitä seikkaa hän tähdensi?
◆ Miten Pietari reagoi, kun monet lakkasivat seuraamasta Jeesusta?