’Tiedämme että he nousevat ylösnousemuksessa’

KAIKKIVALTIAS Jumala antoi ihmiskunnalle elämän. Hän voi myös antaa sen takaisin ihmisille, jotka ovat kuolleet. Häneltä saamme myös kaikkein luotettavinta tietoa elämästä ja kuolemasta. Tuon tiedon lähde on Raamattu, joka koostuu kahdesta osasta: Heprealaisista ja Kreikkalaisista kirjoituksista. Se sisältää tosiasioihin perustuvan ilmoituksen siitä, että useimmat kuolleet voivat tulla ja tulevatkin takaisin. – Johannes 5:28, 29.

Tarkastelehan asian valaisemiseksi historiallista kertomusta Betaniasta olevasta Lasaruksesta, jonka Jeesus Kristus tunsi erittäin hyvin. Lasarus oli ollut sairaana, ja sitten hän kuoli. Tämän jälkeen Jeesus sanoi Lasaruksen sisarelle Martalle: ”[Kuollut] veljesi on nouseva ylös.” Martta vastasi: ”Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.” (Johannes 11:23, 24) Hän todellakin tiesi sen. Saamiensa luotettavien tietojen perusteella hän ei lainkaan epäillyt sitä, että hänen rakas veljensä Lasarus heräisi eloon ”viimeisenä päivänä”.

Lukemalla todenperäisen kertomuksen Johanneksen 11. luvusta löydät yksityiskohtaisen selostuksen silloisista tapahtumista. Jeesus herätti Lasaruksen eloon, vaikka tämä oli ollut kuolleena neljä päivää. Tuo ylösnousemus on todiste siitä, että Jumala voi täyttää lupauksensa palauttaa kuolleet henkiin ”viimeisenä päivänä”. Mutta missä Martta odotti näkevänsä Lasaruksen uudelleen? Missä toiset uskolliset juutalaiset kuvittelivat tulevan ylösnousemuksen tapahtuvan?

’Maa josta ei ole paluuta’?

Jumala halusi maan olevan ihmisen luonnollinen asuinpaikka. Psalmista ilmaisi asian näin: ”Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.” (Psalmi 115:16) Mikään Pyhässä Raamatussa ei osoita, että jos Aadam ja Eeva olisivat pysyneet uskollisina Jumalalle, he olisivat eläneet ikuisesti jossain muualla kuin maan päällä. Itse asiassa eikö ”elämän puu” ollut täällä maan päällä paratiisissa, josta ensimmäinen ihmispari sai nauttia, ennen kuin heistä tuli Jumalalle tottelemattomia? (1. Mooseksen kirja 2:9; 3:22) Koska Jumala ei antanut mitään muuta tietoa, hänen uskolliset palvelijansa Eedenin puutarhan ulkopuolella (Jumalaa pelkäävästä Aadamin pojasta Aabelista lähtien) pakostakin liittivät ylösnousemuksen siihen ainoaan asuinpaikkaan, jonka he tiesivät olevan ihmistä varten – maahan.

’Hetkinen’, saattaisivat jotkut Raamattuun perehtyneet ihmiset huomauttaa, ’eikö Job sanonut kirjansa luvussa 16 jakeessa 22, että hän ”menisi tietä, jota hän ei palaisi”? Ja Jobin 7:9:ssä hän osoitti: ”Tuonelaan [hautaan] vaipunut ei sieltä nouse.” Job lisäsi vielä jakeessa 10: ”Ei hän enää palaja taloonsa, eikä hänen asuinpaikkansa häntä enää tunne.”’

Eivätkö nuo jakeet ja muut samanlaiset lausunnot osoitakin, kuten jotkut raamatunoppineet väittävät, että Job piti kuolemaa ’maana, josta ei ole paluuta’? Merkitsevätkö tällaiset ilmaisut sitä, että Job ei uskonut tulevaisuudessa tapahtuvaan ylösnousemukseen? Vastauksen saamiseksi meidän täytyy tarkastella näiden jakeiden tekstiyhteyttä sekä verrata niitä Jobin tästä aiheesta esittämiin muihin ajatuksiin.

Job ei tiennyt kärsimystensä syitä. Jonkin aikaa hän ajatteli virheellisesti, että Jumala oli vastuussa hänen koettelemuksistaan. (Job 6:4; 7:17–20; 16:11–13) Hän oli masentunut, ja siksi hänestä tuntui, että vain hauta toisi välitöntä helpotusta. (Job 7:21; 17:1; vrt. 3:11–13.) Siellä Jobin aikalaisten näkökannalta katsottuna häntä ei nähtäisi, hän ei palaisi taloonsa, hän ei saisi enää tunnustusta, hän ei tulisi takaisin eikä hänellä olisi mitään mahdollisuutta palata ennen Jumalan määräaikaa. Oman onnensa nojaan jätettyinä ilman Jumalan apua Job ja kaikki toisetkin Aadamin jälkeläiset olivat kykenemättömiä nousemaan kuolleista.a – Job 7:9, 10; 10:21; 14:12.

Usko ylösnousemukseen

Meidän ei kuitenkaan tulisi päätellä Jobin epätietoisuuden siitä, mitä hän sai kokea, eikä hänen lähitulevaisuudestaan esittämiensä synkkien lausuntojen merkitsevän sitä, ettei hän uskonut ylösnousemukseen. Jobin 14:13–15 selvittää sen, että aivan varmasti hän uskoi tulevaan ylösnousemukseen. Tuossa raamatunkohdassa Job sanoi haluavansa tulla ’kätketyksi tuonelaan’ ja sitten myöhemmin Jumalan ’muistavan hänet’. Lisäksi Jobin 19:25–27:ssä tämä uskollinen ja nuhteeton mies puhui siitä, että hänellä oli ’lunastaja’ ja että hän myöhemmin ’saisi nähdä Jumalan’. Job siis uskoi ylösnousemukseen. Hän uskoi siihen, että Jumala voisi herättää ja herättäisikin hänet jälleen henkiin, aivan niin kuin aiemmin Aabraham oli vakuuttunut siitä, että Jumala pystyisi ’herättämään kuolleista’. – Heprealaisille 11:10, 16, 19, 35.

Aivan meidän aikaamme asti juutalaiset ovat uskoneet maan päällä tapahtuvaan tulevaan ylösnousemukseen. Tietosanakirjassa Encyclopædia Judaica (1971) todetaan: ”Usko siihen, että kuolleet lopuksi herätetään henkiin ihmisruumiissa ja että he elävät jälleen maan päällä”, on juutalaisuuden ”tärkein opinkappale”. Tuo tietosanakirja jatkaa: ”Hartaat juutalaiset ovat omaksuneet tämän ajatuksen niin vakavasti ja kirjaimellisesti, että he ovat usein huolissaan niistä vaatteista, joissa heidät haudataan; siitä, että kaikki elimet ovat mukana haudattaessa ja siitä, että heidät haudataan Israeliin.”

On kiinnostavaa todeta, ettei Raamattu sano Jumalan kokoavan alkuaineiksi hajonneita ihmisruumiita uudelleen ylösnousemuksessa. Kauan sitten kuolleiden ihmisten ruumiiden nimenomaiset atomit ovat sittemmin levinneet kaikkialle maapallolle, ja usein ne ovat myöhemmin sekoittuneet kasvi- ja eläinelämän atomeihin – jopa toisten sen jälkeen kuolleiden ihmisten atomeihin. On selvää, ettei ylösnousemuksessa voitaisi käyttää juuri noita samoja atomeja kuin yhteen herätettävään ihmiseen. Sen sijaan Jumala herättää ihmiset eloon oman tahtonsa mukaan sopivissa ruumiissa, joista ei puutu jäseniä ja joissa ei ole ennen kuolemaa vaivanneita heikkouksia. – Vrt. 1. Korinttolaisille 15:35–38.

Tunnistavatko silloin jälleen elossa olevat ystävät ja sukulaiset nämä ylösnousseet? Tämä vaikuttaa johdonmukaiselta, koska jos emme pystyisi tuntemaan kuolleita, jotka herätetään, eivätkä he meitä, miten tietäisimme, että kuolleet läheisemme todella ovat jälleen elossa? Vaikka Lasaruksen ruumis olikin alkanut mädäntyä, sukulaiset ja tuttavat tunnistivat hänet sen jälkeen, kun Jeesus herätti hänet. Näin ollen mekin voimme odottaa, että Jehova Jumala antaa rakkaudellisesti meidän nähdä ja tuntea toinen toisemme maanpäälliseen elämään tapahtuvassa ylösnousemuksessa.

Taivaallinen toivo harvoja varten

Kuten olemme todenneet, maa on Jumalan ihmiskunnalle antama koti. Jeesus Kristus loi kuitenkin valoa sellaiseen odotteeseen, että ihmiskunnan keskuudesta valittu joukko on määrä herättää turmeltumattomaan, kuolemattomaan henkielämään hänen kanssaan taivaisiin. (2. Timoteukselle 1:10) Sen jälkeen kun Jeesus oli vihkinyt ”uuden ja elävän tien” taivaalliseen elämään, jonkin aikaa kaikki kristityt kutsuttiin tulemaan osallisiksi tuosta toivosta. (Heprealaisille 9:24; 10:19, 20) Kuinka monet saisivat lopulta tuon palkinnon? Henkeytetty ’ilmestys, jonka Jumala antoi Jeesukselle näyttääkseen orjilleen sen, minkä täytyy tapahtua’, kertoo niiden luvuksi, ”jotka on ostettu maasta”, 144 000. – Ilmestys 1:1; 7:4–8; 14:1, 3.

Miksi tällainen suhteellisen pieni joukko ihmisiä on ”ostettu maasta” taivaallista elämää varten? Sama Ilmestyskirja esittää meille syyn tähän rajalliseen määrään. Luemme 20. luvusta jakeista 5 ja 6: ”Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Onnellinen ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja tulevat hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta.” – Ks. myös Ilmestys 5:9, 10.

Kuninkaan maalliset alamaiset

On aivan itsestään selvää, etteivät kaikki ihmiset tule hallitsemaan kuninkaina ja pappeina, koska jos kaikki olisivat kuninkaita, keitä he ’hallitsisivat’? Pikemminkin tämä Jeesuksen uskollisten apostoleiden ympärille valikoitu erikoisryhmä hallitsee maata, jonka ovat osittain asuttaneet Ilmestyksen 7. luvussa jakeissa 9–17 kuvailtuun ”suureen joukkoon” kuuluvat. Nämä miljoonat odottavat nyt nopeasti lähestyvää ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaa”, joka puhdistaa tämän maan kaikesta epävanhurskaudesta. Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä he säilyvät elossa tuosta suuresta ahdistuksesta tarvitsematta kuolla lainkaan. – Ilmestys 16:14; 21:14; Sananlaskut 2:21, 22.

’Mutta entä sitten ne, jotka ovat kuolleet, esimerkiksi minun läheiseni?’ saatat hyvinkin kysyä. Itse Jeesus sanoi Martalle, että toiset ’tulevat elämään, vaikka he ovatkin kuolleet’. (Johannes 11:25) Tämä toteutuu maanpäällisessä ylösnousemuksessa. Kristuksen hallitessa yhdessä 144 000:n kuningas- ja pappistoverinsa kanssa taivaissa miljoonat kuolleet, jotka Jumala muistaa suosiollisesti, herätetään, ja heillä on kaikki mahdollisuudet oppia Jehovan tosi palvonta. Jos he pysyvät uskollisina, he saavat ikuisen elämän palkinnon maailmanlaajuisessa paratiisissa. Tämä tapahtuu ”viimeisenä päivänä”, johon Martta viittasi silloin, kun hän oli Jeesuksen kanssa samaa mieltä siitä, että hänen veljensä Lasarus herätettäisiin kuolleista. – Johannes 5:28, 29; 11:24; Luukas 23:43.

Toivo jolla on takeet

Raamatussa kerrotut ylösnousemustapaukset ovat malleja ja takeita siitä, että Pyhän Raamatun esittämä ylösnousemustoivo on järkevä. Sinne on merkitty muistiin täällä maan päällä tapahtuneita kuolleistaherättämisiä, joita suorittivat profeetat Elia ja Elisa ennen kristillistä aikakautta, Jumalan Poika (Lasaruksen ylösnousemus mukaan luettuna) sekä apostolit Pietari ja Paavali, ja erityisesti se, miten Jehova Jumala herätti Poikansa. Voit lukea nämä kertomukset seuraavista kohdista Raamatustasi: 1. Kuningasten kirja 17:17–24; 2. Kuningasten kirja 4:32–37; Matteus 28:1–10; Luukas 7:11–17; 8:40–56; Johannes 11:38–44; Apostolien teot 9:36–42; 10:38–42; 20:7–12.b

Koska ylösnousemustoivo on näin vankasti perusteltu, Paavali saattoi vakuuttaa ateenalaisille: ”Jumala – – on asettanut päivän, jona hänen tarkoituksensa on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on määrännyt, ja hän on varannut kaikille siitä takeen herättämällä hänet kuolleista.” – Apostolien teot 17:30, 31.

Jeesuksen ylösnousemus on todellakin vakuuttavin tae ylösnousemustoivon paikkansapitävyydestä. Niinpä meilläkin on lujat perusteet luottaa ehdottomasti Jehova Jumalan voimaan ja rakkauteen. Mekin voimme olla yhtä vakuuttuneita kuin Martta: ’Me tiedämme, että kuolleet nousevat ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä!’

Kuultuaan Paavalin todistelut ”kuolleiden ylösnousemuksesta” hänen kuulijakuntansa Areiopagin kukkulalla jakautui kolmeen ryhmään. ”Jotkut rupesivat ivaamaan, kun taas toiset sanoivat: ’Me haluamme kuulla sinulta tästä vielä toistekin.’ – – mutta jotkut miehet liittyivät häneen ja tulivat uskoviksi.” – Apostolien teot 17:32–34.

Miten sinä suhtaudut ylösnousemustoivoon? Jehova pitää lupauksensa herättää miljoonia, jopa miljardeja, ihmisiä kuolleista. Se, oletko sinä silloin siellä näkemässä heidät jälleen ja näkevätkö he sinut, riippuu paljolti siitä, mitä teet. Oletko halukas oppimaan Jumalan vaatimukset ikuisen elämän saamiseksi ja elämään sopusoinnussa niiden kanssa? Jehovan todistajat kertovat mielellään sinulle lisää kuolleiden toivosta ja siitä, miten voit säilyä elossa tämän asiainjärjestelmän lopusta. – Johannes 17:3.

[Alaviitteet]