Miten vastata köyhyyden tuomaan moraaliseen haasteeseen
”IHMISET ovat köyhiä, koska he ovat laiskoja”, väitti muuan afrikkalainen lääkäri. ”Kaupunki on täynnä tyhjäntoimittajia. Jos he todella haluaisivat työtä, he voisivat löytää sitä. Kenenkään ei tarvitse elää köyhyydessä nykyään.”
Ei ole juuri epäilystäkään siitä, että jotkut ihmiset ovat laiskoja ja että laiskuus voi johtaa köyhyyteen. Raamattu sanoo: ”Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.” (Sananlaskut 24:33, 34) Monet köyhät ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin laiskoja. Ajattelehan esimerkiksi miestä, joka kirjoitti: ”Vielä tälläkin hetkellä me yhä kärsimme nälkää ja myös janoa ja olemme niukoissa pukimissa ja pahoinpideltyinä ja kodittomina.” (1. Korinttolaisille 4:11) Oliko hän parantumaton vetelehtijä? Tuskinpa, sillä apostoli Paavali kirjoitti nämä sanat. Hän halusi elää niukoissa taloudellisissa oloissa voidakseen paremmin jatkaa kristillistä palvelusta. Toisinaan hänen puutteensa johtui myös olosuhteista, joihin hän ei voinut vaikuttaa, esimerkiksi uskonnollisesta vainosta.
Nykyään suurin osa maailman köyhistä on joutunut sellaisten olosuhteiden uhreiksi, joihin he eivät voi vaikuttaa – kenties syynä on koulutuksen puute, sikäläisen talouden romahtaminen tai poliittinen mullistus. Monet uurastavat aamuvarhaisesta iltamyöhään ja hankkivat töin tuskin elantonsa. Mahdollisuudet hyötyä taloudellisesti epärehellisin keinoin saattavat näin ollen näyttää houkuttelevilta, jopa välttämättömiltä. Jotkut saattaisivat järkeillä, että puolustetaanhan Raamatussakin silloin tällöin sattuvaa moraalista hairahdusta! Siellähän sanotaan: ”Varasta ollaan halveksimatta vain siksi, että hän varastaa nälissään täyttääkseen sielunsa.” Ja eräs viisas mies rukoili: ’Etten joutuisi köyhyyteen ja varastaisi.’ – Sananlaskut 6:30; 30:8, 9; UM.
Rehellisyys – Raamatun kanta
Antavatko nämä raamatunkohdat todella hiljaisen hyväksyntänsä epärehellisyydelle? Tarkastelkaamme niitä niiden tekstiyhteydessä. Myönnettyään, että ihmiset eivät halveksi varasta, joka varastaa täyttääkseen tyhjän vatsansa, Sananlaskujen 6:31 jatkaa: ”Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.” Toisin sanoen, kun varas saadaan kiinni, häntä odottaa koko lain määräämä rangaistus. Hän joutuu maksamaan rikoksestaan. Sen sijaan että nämä sanat kannustaisivat varastamaan, ne siis varoittavat köyhiä siitä, että varkaus voi aiheuttaa lisää taloudellisia tappioita, tuottaa häpeää heille itselleen ja heidän perheelleen sekä merkitä itsekunnioituksen menetystä.
Entä mitä on sanottava viisaan miehen esittämästä rukouksesta? Hän pyysi, ettei hän köyhtyisi ja ’varastaisi ja rikkoisi Jumalansa nimeä vastaan’. (Sananlaskut 30:9) Jos Jehovan palvelijaksi tunnustautuva on epärehellinen, se voi tosiaan tuottaa häpeää Jumalan nimelle ja Hänen kansansa seurakunnalle. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Sinä, joka saarnaat: ’Älä varasta’, varastatko itse?” Jos jotkut kristityiksi tunnustautuvat tosiaan varastaisivat, tämä voisi saada aikaan sen, että ’Jumalan nimeä pilkattaisiin kansojen keskuudessa’. – Roomalaisille 2:21, 24.
Hyvällä syyllä Raamattu sanoo: ”Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas.” (Sananlaskut 28:6) Vaikka toisinaan apostoli Paavali itse eli niukkuudessa, hän ei milloinkaan suvainnut epärehellisyyttä tai turvautunut siihen. Sen sijaan hän kirjoitti: ”Älköön varastaja enää varastako, vaan tehköön ennemmin kovasti työtä suorittaen käsillään sitä, mikä on hyvää, jotta hänellä olisi jotakin annettavaa tarpeessa olevalle.” – Efesolaisille 4:28.
Ratkaisu: Jumalaan luottaminen
Entä sitten ne, jotka työskentelevät kovasti, mutta eivät pysty hankkimaan riittävästi huolehtiakseen omasta perheestään? Onko epärehellisyys tai jopa varkaus oikeutettua heidän tapauksessaan, varsinkin jos joku perheenjäsen sairastuu tai ilmaantuu jokin muu vaikea tilanne? Jotkut ihmiset ajattelevat näin. Eräs Afrikassa asuva mies sanoi: ”Meidän maassamme ei elä, jos on rehellinen. Jos haluaa selvitä hengissä, on harrastettava vähän vilppiä.”
Kaikkialla Afrikassa voi kuitenkin usein nähdä sanat ”Luota Jumalaan” maalattuina kuorma-autoihin, suurin kirjaimin kirjoitettuna seinälaattoihin ja painettuna siirtokuviin ja tarroihin. Raamattu itse sanoo: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi.” (Sananlaskut 3:5, UM) Epärehellisyys ei voisi koskaan sopia yhteen tuon raamatullisen kehotuksen kanssa. Mutta onko Jumalaan luottaminen todella käytännöllinen vastaus köyhyyden tuomaan moraaliseen haasteeseen?
Jumalan palvelijana apostoli Paavali koki vastoinkäymisiä, esimerkiksi ”nälkää ja janoa, monesti ruoasta pidättymistä, vilua ja alastomuutta”. (2. Korinttolaisille 11:27) Paavalin on varmasti täytynyt ihmetellä, miten hän selviäisi hengissä! Mutta saatuaan noin 25 vuoden ajan kokemusta kristittynä olemisesta hän saattoi kirjoittaa: ”Tiedänhän miten elää niukkuudessa, tiedänhän miten olla runsaudessa. Kaikessa ja kaikissa oloissa olen oppinut sekä kylläisenä olemisen että nälän näkemisen, sekä runsaudessa olemisen että puutteen kärsimisen salaisuuden. Kaikkeen minulla on voimaa hänen ansiostaan, joka voimistaa minua.” (Filippiläisille 4:12, 13) Paavali todellakin luotti Jumalaan.
Paavali tajusi, etteivät Raamatun periaatteet ole pelkkiä tyhjiä, idealistisia sanoja. Ne ovat elävän Jumalan antamia ohjeita, ja hän haluaa auttaa ja tukea niitä, jotka yrittävät soveltaa noita ohjeita. Eräs muinoin elänyt profeetta sanoi: ”Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle.” – 2. Aikakirja 16:9.
Jumalaan luottavia siunataan
Miksi useimpien ihmisten on niin vaikea luottaa Jumalaan? Epäilemättä syynä on se, ettei heidän uskontonsa ole onnistunut antamaan heille riittävästi perusteita tehdä niin. Kirkot ovat luoneet sellaisen vaikutelman, että Jumala on nimetön, abstrakti, persoonaton ja ihmisen käsityskyvyn yläpuolella oleva. Mutta tutkimalla Raamattua Jehovan todistajat ovat oppineet tuntemaan Jumalan, eivät vain jonain abstraktina voimana, vaan Persoonana, jolla on nimi. (Psalmi 83:19, UM; Heprealaisille 9:24) He ovat oppineet, että hänen ominaisuutensa tekevät hänestä luottamuksemme arvoisen. Esimerkiksi 2. Mooseksen kirjan 34:6:n (UM) mukaan Jehova on ”armollinen ja suopea Jumala, hidas vihastumaan ja runsas laupeudessa ja totuudessa”. Jehovan todistajat luottavat Jumalaan ja ymmärtävät, että hän on ’runsas totuudessa’. He näin ollen luottavat täysin hänen lupaukseensa tuoda uusi maailma, jossa ei ole nykyään niin monia ihmisiä vaivaavaa lohdutonta köyhyyttä. – 2. Pietari 3:13.
Miljoonat Jehovan todistajat ovat siksi todistaneet, että Jumalaan luottaminen on käytännöllistä. Esimerkiksi Rosaline, Sierra Leonessa asuva Jehovan todistaja, työskentelee uutterasti aamuviidestä myöhään yöhön hankkiakseen ruokaa ja vaatteita itselleen ja kuudelle lapselleen. Hän toteaa: ”Monet ihmiset sanovat, ettei ole mahdollista viettää rehellistä elämää, mutta minä tiedän, ettei se ole totta. Toisinaan minulla on ongelmia, enkä tiedä, miten ne ratkeavat. Mutta tiedän, että jos vietän rehellistä elämää, kaikki järjestyy. Yritän siis kovasti olla tuottamatta mielipahaa Jehovalle.”
Muuan kirjailija sanoi: ”Köyhä, jonka vatsa on tyhjä, tarvitsee toivoa – – enemmän kuin leipää.” Toivottomuus, epätoivoisuus ja ainainen murhe ovat todellakin sellaisia koettelemuksia, jotka voivat olla tuskallisempia kuin nälkä. Mutta ihmisen, joka oppii tuntemaan Jumalan ja luottamaan häneen, ei tarvitse vaipua epätoivoon. ”Työskentelen nyt kovasti”, lisää Rosaline, ”mutta olen iloinen, koska tiedän, että tulee aika, jolloin minun ei tarvitse raataa tällä tavoin. Nykyisin aherran saadakseni ruokaa itselleni ja perheelleni, mutta Jehovan uudessa maailmassa tulee olemaan runsaasti syötävää. Niinpä nyt olen saanut sellaisen toivon ja sellaista iloa, joista en ole voinut nauttia koskaan aiemmin, ennen kuin opin tuntemaan Jehovan.” – Vrt. Jesaja 25:6; Ilmestys 21:3, 4.
Jumalaan luottavat voivat yhä joutua kokemaan apostoli Paavalin tavoin taloudellisia paineita. Mutta milloinkaan heidän ei tarvitse turvautua Jumalan lakien rikkomiseen voidakseen selviytyä taloudellisesti. Psalmista Daavid sanoi: ”Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.” (Psalmi 37:25) Jumala kyllä huolehtii niistä ja siunaa niitä, jotka panevat hänen etunsa ensimmäisiksi elämässään. – Matteus 6:25–33.
Jos siis olet köyhä, ’älä luovu oikein tekemisestä’. (2. Tessalonikalaisille 3:13) Älä milloinkaan turvaudu moraaliseen kompromissiin. Rakenna suhde Jumalan kanssa ja luota siihen, että hän auttaa sinua selviytymään elämän ongelmista ja vastoinkäymisistä. Niitä, jotka palvelevat Jehovaa ja luottavat ehdottomasti häneen, kehotetaan: ”Nöyrtykää – – Jumalan väkevän käden alle, jotta hän korottaisi teidät aikanaan, samalla kun heitätte kaiken huolenne hänelle, koska hän huolehtii teistä.” – 1. Pietari 5:6, 7.
[Huomioteksti s. 6]
”Köyhä, jonka vatsa on tyhjä, tarvitsee toivoa – – enemmän kuin leipää”
[Kuva s. 7]
Jehovan todistajat auttavat ihmisiä panemaan luottamuksensa Jumalaan