Lohdutus ja rohkaisu – moniviisteisiä jalokiviä
USEIMMAT meistä ovat aika ajoin tunteneet olonsa hyvin kurjaksi – ei välttämättä siksi, että meiltä olisi puuttunut jotakin aineellista, vaan siksi, että olemme vain olleet apealla mielellä. Olemme olleet epätoivoisia, jopa syvästi masentuneita. Tuolloin meillä on hyvinkin saattanut olla ulottuvillamme jotakin kallisarvoista, josta olisi voinut olla meille paljon hyötyä. Tuo ”jalokivi” on rohkaisu.
Raamatussa samalla kreikankielisellä sanalla tarkoitetaan sekä ’rohkaisua’ että ’lohdutusta’. Kumpaankin sanaan sisältyy ajatus rohkeuden, voiman tai toivon antamisesta. Tarvitsemme selvästikin juuri lohdutusta ja rohkaisua silloin, kun tunnemme itsemme heikoiksi tai masentuneiksi. Mistä niitä voidaan saada?
Raamatussa vakuutetaan, että Jehova on ”kaiken lohdutuksen Jumala” (2. Korinttilaisille 1:3). Siinä sanotaan myös, että ”hän ei ole kaukana meistä kenestäkään” (Apostolien teot 17:27). Lohdutusta ja rohkaisua on siis saatavissa. Tarkastellaanpa neljää yleistä aluetta, joiden välityksellä Jehova antaa rohkaisua.
Sen henkilökohtaisen suhteen välityksellä, joka meillä on Jumalaan
Parhain lohdutuksen lähde on henkilökohtainen suhde Jehova Jumalaan. Rohkaisevaa on jo se, että tuollainen suhde on edes mahdollinen. Kukapa maailmallinen hallitsija haluaisi vastata puheluihimme tai olisi henkilökohtaisesti kiinnostunut ongelmistamme? Jehova on äärettömän paljon väkevämpi kuin tuollaiset ihmiset. Hän on silti nöyrä – enemmän kuin halukas olemaan tekemisissä alhaisten, epätäydellisten ihmisten kanssa (Psalmit 18:35). Jehova on jopa ottanut aloitteen rakkauden osoittamisessa meitä kohtaan. Ensimmäisen Johanneksen kirjeen 4:10:ssä sanotaan: ”Rakkaus on tässä, ei siinä että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovitusuhriksi meidän syntiemme edestä.” Lisäksi Jehova vetää meitä rakkaudellisesti Poikansa luo (Johannes 6:44).
Oletko osoittanut vastakaikua Jumalan ystävyydelle ja etsinyt siitä lohtua? (Vrt. Jaakobin kirje 2:23.) Jos sinulla on esimerkiksi rakas, läheinen ystävä, niin eikö olekin miellyttävää viettää aikaa kahden hänen kanssaan puhellen vapaasti huolistasi ja murheistasi, toiveistasi ja iloistasi? Jehova pyytää meitä toimimaan samoin hänen suhteensa. Hän ei aseta rajoja sille, kuinka kauan voimme puhua hänen kanssaan rukouksessa – ja hän todella kuuntelee (Psalmit 65:2; 1. Tessalonikalaisille 5:17). Jeesus rukoili säännöllisesti ja palavasti. Ennen kuin hän valitsi 12 apostoliaan, hän todellisuudessa vietti koko yön rukoillen. (Luukas 6:12–16; Heprealaisille 5:7.)
Aika ajoin jokainen meistä pystyy järjestämään aikaa olla kahden Jehovan kanssa. Meillä voi olla hyvä tilaisuus sydämemme avaamiseen Jehovalle rukouksessa, kun vain istuskelemme hiljaa ikkunan ääressä tai lähdemme rauhalliselle kävelylle. Voimme saada näin valtavasti huojennusta ja lohdutusta. Jos voimme mietiskellessämme katsella jotakin Jehovan luomakunnan yksityiskohtaa – vaikka näkisimme vain palan taivasta, muutaman puun tai linnun – saatamme löytää lohduttavia muistutuksia siitä rakkaudesta ja kiinnostuksesta, jota Jehova tuntee meitä kohtaan (Roomalaisille 1:20).
Jumalan sanan henkilökohtaisen tutkimisen välityksellä
Raamatun henkilökohtaisen tutkimisen välityksellä Jehovan ominaisuudet kuitenkin avautuvat meille oikein todella. Raamatussa osoitetaan toistuvasti, että Jehova on ”armollinen ja suosiollinen Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa” (2. Mooseksen kirja 34:6; Nehemia 9:17; Psalmit 86:15). Halu lohduttaa maan päällä olevia palvelijoitaan on Jehovan persoonallisuuden luontainen piirre.
Ajatellaanpa esimerkiksi Jesajan 66:13:ssa olevia Jehovan sanoja: ”Niin kuin miestä, jota hänen oma äitinsä lohduttaa, niin lohdutan minä teitä.” Jehova suunnitteli niin, että rakkaus, jota äiti tuntee lapsiaan kohtaan, on uhrautuvaa ja uskollista. Jos olet joskus nähnyt rakastavan äidin lohduttavan lastaan, joka on satuttanut itsensä, tiedät, mitä Jehova tarkoittaa sanoessaan, että hän lohduttaa kansaansa.
Monissa Raamatun kertomuksissa osoitetaan, millaista tämä lohdutus on käytännössä. Kun paha kuningatar Isebel uhkasi profeetta Eliaa kuolemalla, tämä menetti rohkeutensa ja pakeni henkensä edestä. Hän oli niin lannistunut, että hän käveli kokonaisen päivän matkan erämaahan, eikä hänellä ilmeisestikään ollut mukanaan vettä eikä muita tarvikkeita. Tuskissaan Elia sanoi Jehovalle, että hän halusi kuolla. (1. Kuninkaiden kirja 19:1–4.) Miten Jehova lohdutti ja rohkaisi profeettaansa?
Jehova ei nuhdellut Eliaa siitä, että tämä tunsi itsensä yksinäiseksi ja arvottomaksi ja pelkäsi. Profeetta kuuli sitä vastoin ”rauhallisen, matalan äänen” (1. Kuninkaiden kirja 19:12). Jos luet 1. Kuninkaiden kirjan 19. luvun, huomaat, miten Jehova lohdutti Eliaa, tyynnytteli häntä ja vahvisti hänen uskoaan. Se ei ollut mitään pintapuolista lohdutusta. Se osui suoraan Elian levottomaan sydämeen ja rohkaisi tuota profeettaa jatkamaan (vrt. Jesaja 40:1, 2). Pian hän palasi työhönsä.
Myös Jeesus Kristus lohduttaa ja rohkaisee uskollisia seuraajiaan. Jesaja ennustikin Messiaasta: ”Suvereeni Herra Jehova – – on lähettänyt minut sitomaan niitä, joiden sydän on särkynyt, – – lohduttamaan kaikkia surevia.” (Jesaja 61:1–3.) Jeesus teki elinaikanaan selväksi, että nämä sanat soveltuivat häneen (Luukas 4:17–21). Jos sinä tunnet tarvitsevasi lohdutusta, mietiskele sitä, miten hellävaraisesti ja rakkaudellisesti Jeesus toimi niitä ihmisiä kohtaan, joita oli loukattu ja jotka olivat avun tarpeessa. Tutkimalla huolellisesti Raamattua voimme todella saada runsaasti lohdutusta ja rohkaisua.
Seurakunnan välityksellä
Kristillisessä seurakunnassa lohdutuksen ja rohkaisun jalokivet säkenöivät monella tapaa. Apostoli Paavali henkeytettiin kirjoittamaan: ”Lohduttakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne jatkuvasti.” (1. Tessalonikalaisille 5:11.) Miten seurakunnan kokouksissa voidaan saada lohtua ja rohkaisua?
Käymme kristillisissä kokouksissa pääasiassa tietenkin sen vuoksi, että olisimme ”Jehovan opettamia”, saisimme opetusta hänestä ja hänen teistään (Johannes 6:45). Tuon opetuksen on tarkoitus olla rohkaisevaa ja lohduttavaa. Apostolien tekojen 15:32:ssa sanotaan: ”Juudas ja Silas – – rohkaisivat veljiä monin puhein ja vahvistivat heitä.”
Onko sinulle käynyt koskaan niin, että mennessäsi kristilliseen kokoukseen tunsit masennusta, mutta kotiin palatessasi voit paljon paremmin? Kenties jokin, mitä jossakin puheessa, vastauksessa tai rukouksessa sanottiin, tavoitti sydämesi ja sait tarvittavaa lohdutusta ja rohkaisua. Älä siis jää pois kristillisistä kokouksista. (Heprealaisille 10:24, 25.)
Palvelukseen ja muihin tilaisuuksiin osallistuminen veljiemme ja sisartemme kanssa voi vaikuttaa samoin. Heprean kielessä useat ’yhteen sitomista’ merkitsevät verbit alkoivat tarkoittaa myös ’voimaa’ tai ’vahvistamista’ – ilmeisestikin asioista tulee vahvempia, kun ne sidotaan yhteen. Tämä periaate pitää paikkansa seurakunnassa. Kun olemme yhdessä, saamme lohtua ja rohkaisua, me tosiaankin vahvistumme. Ja rakkaus, vahvin side, sitoo meidät yhteen (Kolossalaisille 3:14).
Joskus meitä rohkaisee hengellisten veljiemme tai sisartemme uskollisuus (1. Tessalonikalaisille 3:7, 8). Toisinaan rohkaisee heidän osoittamansa rakkaus (Filemonille 7). Ja joskus rohkaisee vain se, että saamme työskennellä yhdessä, olka olkaa vasten, kertoessamme toisille Jumalan valtakunnasta. Jos tunnet itsesi heikoksi ja olet rohkaisun tarpeessa palveluksen ollessa kyseessä, niin miksi et sopisi palvelukseen menemisestä jonkun vanhemman tai kokeneemman Valtakunnan julistajan kanssa? Saat siitä todennäköisesti paljon lohdutusta. (Saarnaaja 4:9–12; Filippiläisille 1:27.)
”Uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä
Kuka hoitaa palvontamme lohduttaviin piirteisiin liittyvät järjestelyt? Jeesus asetti luokan, jonka hän nimitti ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi orjaksi”, toimittamaan hengellistä ’ruokaa oikeaan aikaan’ (Matteus 24:45). Tämä hengellä voideltujen kristittyjen elin oli toiminnassa jo ensimmäisellä vuosisadalla. Jerusalemissa toimiva, vanhimmista koostuva hallintoelin lähetti seurakunnille kirjeitä opettaakseen ja ohjatakseen niitä. Mitä siitä seurasi? Raamatussa kerrotaan, miten seurakunnat suhtautuivat yhteen tällaiseen kirjeeseen: ”Luettuaan sen he iloitsivat rohkaisusta.” (Apostolien teot 15:23–31.)
Samalla tavoin näinä kriittisinä viimeisinä päivinä uskollinen ja ymmärtäväinen orja jakaa hengellistä ruokaa, joka lohduttaa ja rohkaisee suuresti Jehovan kansaa. Nautitko sinä tätä ruokaa? Sitä on helposti saatavissa orjaluokan painamasta kirjallisuudesta kautta koko maailman. Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdet samoin kuin Vartiotorni-seuran julkaisemat kirjat, kirjaset ja traktaatit ovat lohduttaneet hyvin monia lukijoita.
Muuan matkavalvoja kirjoitti: ”Useimmat veljemme ja sisaremme haluavat toimia oikein, mutta he joutuvat monesti kamppailemaan turhautumisen, pelon ja sen tunteen kanssa, ettei heillä ole voimaa auttaa itseään. Lehtiemme kirjoitukset auttavat monia saamaan jälleen elämänsä ja tunteensa hallintaan. Lisäksi nuo kirjoitukset antavat vanhimmille jotakin muutakin tarjottavaa kuin vain pintapuolista rohkaisua.”
Käytä täysin hyväksesi uskolliselta orjaluokalta tulevaa kirjallisuutta. Ajankohtaiset lehdet, kirjat ja muut julkaisut voivat auttaa meitä saamaan lohtua kovina aikoina. Toisaalta jos sinulla on tilaisuus rohkaista masentunutta, käytä näiden lehtien raamatullista aineistoa. Kirjoitukset laaditaan hyvin huolellisesti, usein monta viikkoa tai kuukautta kestäneen ja paljon vaivannäköä vaatineen tietojen hakemisen ja aineiston tutkimisen sekä hartaan rukoilemisen jälkeen. Neuvot perustuvat Raamattuun, ja ne on todettu hyviksi ja oikeiksi. Jotkut ovat huomanneet, että on erittäin hyödyllistä lukea yksi tai kaksi sopivaa kirjoitusta masentuneen kanssa. Se voi lohduttaa ja rohkaista suuresti.
Jos löytäisit kallisarvoisia jalokiviä, pitäisitkö ne itselläsi vai jakaisitko anteliaasti joitakin niistä saatavia rikkauksia muille? Aseta tavoitteeksesi olla lohdutuksen ja rohkaisun lähteenä veljillesi ja sisarillesi seurakunnassa. Jos pikemminkin rakennat kuin revit alas, kiität kuin arvostelet, jos puhut pikemminkin ”opetettujen kielellä” kuin ’ajattelemattomasti miekan pistoin’, voit saada aikaan muutoksen toisten elämässä (Jesaja 50:4; Sananlaskut 12:18). Sinua itseäsi todennäköisesti pidetään jalokivenä – aidon lohdutuksen ja rohkaisun lähteenä!
[Tekstiruutu s. 20]
Lohdutusta tarvitseville
MONET ovat kommentoineet sitä, miten jotkin Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtien kirjoitukset ovat syventäneet heidän henkilökohtaista suhdettaan Jehovaan. Eräs sanoi: ”Luettuani tämän kirjoituksen tunsin, että Jehova koko väkevyydessään ja suuruudessaan oli kanssani. Tunsin, että hän on todellinen persoona.” Eräässä toisessa kirjeessä sanottiin: ”Sydämemme ja mielemme ovat muuttuneet niin suuresti sen suhteen, millaisena näemme Jehovan, ettemme ole enää samoja ihmisiä. Tuntuu siltä kuin joku olisi pyyhkinyt silmälasimme puhtaiksi, ja nyt voimme nähdä kaiken hyvin selvästi.”
Jotkut kirjoittavat kertoakseen, että lehdet ovat auttaneet heitä käsittelemään joitakin ongelmia tai haasteita ja vahvistaneet näin heidän luottamustaan siihen, että Jehova on henkilökohtaisesti kiinnostunut heistä. Eräs lukija ilmaisi asian seuraavasti: ”Suurkiitos siitä, että autoitte meitä jälleen kerran näkemään, kuinka paljon Jehova tuntee huolta kansastaan ja rakastaa sitä.” Muuan japanilainen nainen, jonka lapsi oli kuollut, sanoi tuota aihetta käsitelleistä Herätkää!-lehden kirjoituksista: ”Noilta sivuilta tulvi Jumalan armon syvyys, ja itkin itkemistäni. Olen pannut nuo kirjoitukset sivuun, niin että voin lukea ne heti silloin, kun tunnen oloni kurjaksi ja yksinäiseksi.” Muuan toinen sureva nainen kirjoitti: ”Vartiotornin ja Herätkää!-lehden kirjoitukset sekä kirjanen Kun joku rakkaasi kuolee ovat antaneet minulle sitä voimaa, jota olen tarvinnut kestääkseni suruni.”
Pyhä Raamattu on lohdutuksen pääasiallinen lähde (Roomalaisille 15:4). Vartiotorni samoin kuin sen rinnakkaislehti Herätkää! pitävät Raamattua auktoriteettinaan. Tämän vuoksi nämä lehdet ovat lohduttaneet ja rohkaisseet lukijoitaan.
[Kuva s. 23]
Kaiken lohdutuksen Jumala on myös rukouksen Kuulija