Jehovan lampaat tarvitsevat hellää huolenpitoa

”Tietäkää, että Jehova on Jumala. – – Me olemme hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat.” (PSALMIT 100:3)

 1. Miten Jehova kohtelee palvelijoitaan?

JEHOVA on Suuri Paimen. Jos olemme hänen palvelijoitaan, hän pitää meitä lampainaan ja huolehtii meistä hellästi. Taivaallinen Isämme lohduttaa ja virvoittaa meitä ja johdattaa meitä ”vanhurskauden jälkiä nimensä tähden” (Psalmit 23:1–4). Hyvä Paimen, Jeesus Kristus, rakastaa meitä niin paljon, että hän antoi sielunsa puolestamme (Johannes 10:7–15).

 2. Millaisessa tilassa Jumalan kansa huomaa olevansa?

² Koska saamme osaksemme hellää huolenpitoa, voimme sanoa psalmistan tavoin: ”Palvelkaa Jehovaa iloiten. Tulkaa hänen eteensä ilohuudoin. Tietäkää, että Jehova on Jumala. Hän meidät on tehnyt emmekä me itse. Me olemme hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat.” (Psalmit 100:2, 3.) Me olemme tosiaan iloisia ja turvassa. Olemme ikään kuin turvassa pahoilta pedoilta lammastarhassa, jossa on vahvat kivimuurit (4. Mooseksen kirja 32:16; 1. Samuelin kirja 24:3; Sefanja 2:6).

Lauman alttiit paimenet

 3. Miten nimitetyt kristityt vanhimmat kohtelevat Jumalan laumaa?

³ Ei ole mikään ihme, että me iloitsemme Jumalan lampaina! Nimitetyt vanhimmat ottavat johdon keskuudessamme. He eivät ’esiinny ruhtinainamme’, hallitse herroina, eli he eivät pyri olemaan uskomme herroja. (4. Mooseksen kirja 16:13; Matteus 20:25–28; 2. Korinttilaisille 1:24; Heprealaisille 13:7.) He ovat sen sijaan rakkaudellisia paimenia, jotka noudattavat apostoli Pietarin neuvoa: ”Paimentakaa huolenpidossanne olevaa Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan halukkaasti, eikä epärehellisen voiton rakkaudesta, vaan alttiisti, eikä herroina halliten niitä, jotka ovat Jumalan perintö, vaan tulemalla laumalle esimerkeiksi.” (1. Pietarin kirje 5:2, 3.) Apostoli Paavali kehotti toisia vanhimpia: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan, jonka keskuuteen pyhä henki on nimittänyt teidät valvojiksi, paimentamaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän osti omansa verellä.” Ja kuinka kiitollisia lampaat ovatkaan siitä, että nämä pyhän hengen nimittämät miehet ’kohtelevat laumaa hellästi’! (Apostolien teot 20:28–30.)

 4. Millaisesta suhteesta laumaan Charles T. Russell tunnettiin?

⁴ Jeesus antoi seurakunnalle ”lahjoja ihmisinä”, joitakuita ”pastoreiksi” eli paimeniksi, jotka kohtelevat Jehovan laumaa hellästi (Efesolaisille 4:8, 11, Kuningas Jaakon käännös). Yksi näistä miehistä oli Charles T. Russell, Vartiotorni-seuran ensimmäinen presidentti. Häntä sanottiin pastori Russelliksi, koska hän toimi rakkaudellisesti ja sääliväisesti paimentaessaan laumaa Ylipaimenen, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa. Nykyään kristityt vanhimmat nimittää Jehovan todistajien hallintoelin, ja sellaisia ilmauksia kuin ”pastori”, ”vanhin” tai ”opettaja” varotaan käyttämästä arvoniminä (Matteus 23:8–12). Nykyajan vanhimmat tekevät kuitenkin paimen- eli paimennustyötä Jehovan laitumen lampaiden hyväksi.

 5. Miksi uusien tulisi oppia tuntemaan kristillisen seurakunnan nimitetyt vanhimmat?

⁵ Paimenina vanhimmilla on merkittävä osa uusien hengellisessä edistymisessä. Tämän vuoksi uudessa kirjassa Tieto joka johtaa ikuiseen elämään sanotaan sivulla 168: ”Tutustu seurakunnan nimitettyihin vanhimpiin. Heillä on paljon kokemusta Jumalaa koskevan tiedon soveltamisessa, sillä he ovat täyttäneet Raamatussa valvojille esitetyt pätevyysvaatimukset (1. Timoteukselle 3:1–7; Titukselle 1:5–9). Älä epäröi lähestyä jotakuta heistä, jos tarvitset hengellistä apua voittaaksesi jonkin tavan tai ominaispiirteen, joka on ristiriidassa Jumalan vaatimusten kanssa. Tulet huomaamaan, että vanhimmat noudattavat Paavalin kehotusta: ’Puhukaa lohduttavasti masentuneille sieluille, tukekaa heikkoja, olkaa pitkämielisiä kaikkia kohtaan.’ (1. Tessalonikalaisille 2:7, 8; 5:14.)”

Kun uudet haluavat saarnata

 6. Miten menetellään, kun Raamatun tutkija haluaa Valtakunnan julistajaksi?

⁶ Sen jälkeen kun Raamatun tutkija on hankkinut tietoa ja käynyt kokouksissa jonkin aikaa, hän haluaa ehkä tulla Valtakunnan julistajaksi, hyvän uutisen saarnaajaksi (Markus 13:10). Siinä tapauksessa sen todistajan, joka johtaa hänelle raamatuntutkistelua, tulee ottaa yhteyttä esivalvojaan, joka järjestää niin, että yksi seurakunnan palveluskomiteaan kuuluvista vanhimmista ja joku muu vanhin keskustelevat Raamatun tutkijan ja hänen opettajansa kanssa. Keskustelu perustuu kirjan Järjestetyt suorittamaan palveluksemme sivuihin 98 ja 99. Jos nämä kaksi vanhinta näkevät, että uusi uskoo Raamatun perusopetuksiin ja on mukauttanut elämänsä Jumalan periaatteisiin, hänelle sanotaan, että hän on pätevä julkiseen sananpalvelukseen.a Kun hän raportoi palveluksensa jättämällä kenttäpalvelusraporttinsa, tiedot merkitään hänen nimelleen tehtyyn seurakunnan julistajakorttiin. Uusi voi nyt raportoida todistamistyönsä niiden miljoonien muiden kanssa, jotka iloisesti ’julistavat Jumalan sanaa’ (Apostolien teot 13:5). Seurakunnalle ilmoitetaan, että hän on kastamaton julistaja.

7, 8. Miten kastamattomalle julistajalle voidaan antaa tarvittavaa apua palveluksessa?

⁷ Kastamaton julistaja tarvitsee vanhinten ja muiden kypsien kristittyjen apua. Hänen hengellinen edistymisensä kiinnostaa seurakunnassa esimerkiksi sen kirjantutkistelun johtajaa, jossa hän käy. Uudesta julistajasta saattaa olla vaikeaa puhua tehokkaasti talosta-taloon-työssä (Apostolien teot 20:20). Hän ottaa siksi todennäköisesti mielellään vastaan apua varsinkin siltä, joka on johtanut hänelle raamatuntutkistelua Tieto-kirjasta. Tällainen käytännön apu on sopivaa, sillä Jeesus Kristus valmisti opetuslapsiaan palvelukseen (Markus 6:7–13; Luukas 10:1–22).

⁸ Meidän on välttämätöntä valmistautua hyvin, jotta palveluksemme olisi tehokasta. Sen vuoksi nämä kaksi julistajaa voisivat ensin harjoitella yhdessä Valtakunnan Palveluksemme kuukausittaisten numeroiden ehdotuksia. Kun he aloittavat kenttäpalveluksensa, kokeneempi julistaja voi esittää parilla ensimmäisellä ovella. Ystävällisen johdannon jälkeen kumpikin julistaja voi todistaa. Työskenteleminen yhdessä palveluksessa muutaman viikon ajan voi johtaa hyviin uusintakäynteihin ja jopa Raamatun kotitutkisteluun kirjasta Tieto joka johtaa ikuiseen elämään. Kokeneempi julistaja saattaisi johtaa tutkistelua jonkin aikaa ja antaa sen sitten uudelle Valtakunnan julistajalle. Millaista iloa kumpikin heistä tunteekaan, jos Raamatun tutkija osoittaa arvostavansa Jumalaa koskevaa tietoa!

 9. Miten toimitaan, kun julistaja haluaa mennä kasteelle?

⁹ Edistyessään hengellisesti kastamaton julistaja saattaa vihkiytyä Jumalalle ja haluta mennä kasteelle (vrt. Markus 1:9–11). Julistajan tulisi kertoa seurakunnan esivalvojalle halustaan mennä kasteelle, ja tämä järjestää niin, että vanhimmat kertaavat hänen kanssaan Järjestetyt suorittamaan palveluksemme -kirjan sivuilla 175–218 olevat kysymykset. Kysymykset on jaettu neljään eri osaan, ja mikäli mahdollista kolme vanhinta voi käsitellä ne kolmella eri kerralla. Jos he ovat yhtä mieltä siitä, että kastamaton julistaja ymmärtää kohtuullisen hyvin Raamatun opetukset ja on myös muutoin pätevä, he kertovat hänelle, että hän voi mennä kasteelle. Vihkiytymisensä ja kasteensa perusteella hän tulee ’merkityksi’ pelastusta varten (Hesekiel 9:4–6).

Erityistarpeiden täyttäminen

10. Miten henkilö voi lisätä Raamatun tuntemustaan tutkittuaan läpi Tieto-kirjan ja käytyään kasteella?

¹⁰ Kun henkilö on raamatuntutkistelussaan käynyt läpi Tieto-kirjan ja hänet on kastettu, hänen kanssaan ei ehkä tarvitse varsinaisesti enää tutkia mitään toista kirjaa, esimerkiksi kirjaa Yhdistetyt ainoan tosi Jumalan palvonnassa.b Äskettäin kasteella käynyt henkilö oppii tietenkin paljon valmistautuessaan kristillisiin kokouksiin ja käydessään niissä säännöllisesti. Hän hankkii lisää tietoa myös silloin, kun hänen totuuden janonsa saa hänet lukemaan ja tutkimaan kristillisiä julkaisuja yksityisesti ja keskustelemaan raamatullisista asioista toisten uskovien kanssa. Mutta entä jos syntyy erityistarpeita?

11. a) Miten Priscilla ja Aquila auttoivat Apollosta? b) Millaista apua voitaisiin antaa äskettäin kastetulle nuorelle aikuiselle, joka harkitsee avioliittoa?

¹¹ Jopa Apollos, joka ”oli hyvin perehtynyt Raamatun kirjoituksiin” ja opetti tarkoin Jeesuksesta, hyötyi siitä, että kokeneet kristityt, Priscilla ja Aquila, ”ottivat hänet mukaansa ja selittivät hänelle Jumalan tien tarkemmin” (Apostolien teot 18:24–26; vrt. Apostolien teot 19:1–7). Otaksutaanpa siis, että äskettäin kasteella käynyt nuori aikuinen harkitsee seurustelua ja avioliittoa. Joku kokeneempi kristitty voisi auttaa häntä etsimään näitä aiheita koskevaa aineistoa Vartiotorni-seuran julkaisuista. Niistä on hyödyllistä aineistoa esimerkiksi kirjan Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia 7. jaksossa.c Julistaja, joka on tutkinut Raamattua tämän uuden kanssa, voisi keskustella aineistosta hänen kanssaan, vaikka säännöllistä tutkistelua ei enää tarvitakaan.

12. Millaista apua saatettaisiin antaa vastakastetuille aviopuolisoille, joilla on ongelmia?

¹² Tarkastellaanpa toista esimerkkiä. Vastakastetuilla aviopuolisoilla on ehkä ongelmia jumalisten periaatteiden soveltamisessa. He voisivat kysyä neuvoa vanhimmalta, joka voisi keskustella heidän kanssaan joistakin raamatunkohdista muutamana iltana ja kiinnittää heidän huomionsa Vartiotorni-seuran julkaisuista löytyvään aineistoon. Vanhin ei kuitenkaan aloittaisi avioparille säännöllistä raamatuntutkistelua.

Jos uusi erehtyy

13. Miksi seurakunnan vanhinten tulee osoittaa armoa sellaista vastakastettua kohtaan, joka erehtyy mutta katuu?

¹³ Vanhimmat jäljittelevät Suurta Paimenta, Jehovaa, joka sanoo: ”Minä itse tulen ruokkimaan lampaani, – – minä tulen – – murtuneen sitomaan, ja sairastavaa minä vahvistan.” (Hesekiel 34:15, 16; Efesolaisille 5:1.) Tämän hengen mukaisesti opetuslapsi Juudas pyysi, että niitä voideltuja kristittyjä kohtaan, joilla oli epäilyksiä tai jotka olivat langenneet syntiin, osoitettaisiin armoa (Juudaan kirje 22, 23). Koska me aivan syystä odotamme paljon enemmän kokeneilta kristityiltä, armoa tulisi varmasti osoittaa sellaista vastakastettua – pelkkää karitsaa – kohtaan, joka on erehtynyt mutta joka katuu (Luukas 12:48; 15:1–7). Sen vuoksi vanhimmat, jotka ’tuomitsevat Jehovan puolesta’, huolehtivat hellästi sellaisista lampaista ja palauttavat heidät kohdalleen lempeyden hengessä (2. Aikakirja 19:6; Apostolien teot 20:28, 29; Galatalaisille 6:1).d

14. Mitä tulee tehdä, kun äskettäin kastettu julistaja tekee vakavan synnin, ja miten häntä voidaan auttaa?

¹⁴ Otaksutaanpa siis, että äsken kastetulla julistajalla on ollut aikaisemmin alkoholiongelma ja että hän on nyt erehtynyt juomaan liikaa kerran tai pari. Tai ehkä hän on voittanut hänellä aiemmin olleen tupakointitottumuksen, mutta on nyt kerran tai kahdesti antanut periksi kiusaukselle polttaa yksin tupakkaa. Vaikka uusi veljemme onkin rukoillut Jumalalta anteeksiantoa, hänen tulee pyytää apua joltakulta vanhimmalta, niin ettei synti tule tavaksi (Psalmit 32:1–5; Jaakobin kirje 5:14, 15). Kun tuo uusi kertoo erheestään jollekulle vanhimmalle, tämän vanhimman tulee yrittää armollisesti palauttaa hänet kohdalleen (Psalmit 130:3). Ehkä pelkät raamatulliset neuvot auttavat häntä tekemään sen jälkeen suoria polkuja jaloilleen (Heprealaisille 12:12, 13). Tämä vanhin keskustelee tilanteesta seurakunnan esivalvojan kanssa, niin että voidaan päättää, millaista lisäapua tulisi antaa.

15. Mikä saattaa olla joissakin tapauksissa välttämätöntä, kun vastakastettu tekee syntiä?

¹⁵ Joissakin tapauksissa täytyy ehkä tehdä vielä jotakin. Jos tapaus on yleisesti tunnettu, jos se on vaaraksi lauman hyvinvoinnille tai jos siihen liittyy muita vakavia ongelmia, vanhimmisto määrää kaksi vanhinta tutkimaan asiaa. Jos nämä vanhimmat toteavat, että asia on niin vakava, että tarvitaan oikeuskomiteaa, heidän tulee ilmoittaa siitä vanhimmistolle. Vanhimmisto nimittää sitten oikeuskomitean auttamaan erehtynyttä. Oikeuskomitean tulee kohdella häntä hellästi. Sen tulee yrittää palauttaa hänet kohdalleen Raamatun avulla. Jos henkilö osoittaa vastakaikua oikeuskomitean huomaavaisia yrityksiä kohtaan, komitea voi päättää, olisiko hyvä, ettei tuo henkilö osallistuisi kokousten ohjelman esittämiseen lavalta valtakunnansalissa tai ettei hänen annettaisi esittää puheenvuoroja kokouksissa.

16. Miten vanhimmat voivat auttaa erehtynyttä?

¹⁶ Jos erehtynyt osoittaa vastakaikua, yksi tai kaksi oikeuskomiteaan kuuluvaa veljeä voisi tehdä hänen luokseen paimennuskäyntejä, joiden tarkoituksena olisi vahvistaa hänen uskoaan ja rakentaa hänen arvostustaan Jumalan vanhurskaita normeja kohtaan. Kumpikin heistä voi työskennellä hänen kanssaan kenttäpalveluksessa aika ajoin. He saattavat käydä hänen kanssaan joitakin raamatullisia keskusteluja ja mahdollisesti käsitellä sopivia Vartiotornin ja Herätkää!-lehden kirjoituksia, mutta he eivät ryhdy tutkimaan hänen kanssaan Raamattua säännöllisesti. Kun erehtynyt saa osakseen tällaista hellää huolenpitoa, hän voi vahvistua niin, että hän pystyy vastustamaan lihan heikkouksia tulevina päivinä.

17. Mihin toimiin ryhdytään, jos kastettu väärintekijä ei kadu eikä hylkää syntistä menettelyään?

¹⁷ Tahallista synnin harjoittamista ei voida tietenkään puolustella sillä, että on käynyt kasteella vasta äskettäin (Heprealaisille 10:26, 27; Juudaan kirje 4). Kuka tahansa kastettu väärintekijä, joka ei kadu eikä hylkää syntistä menettelyään, erotetaan seurakunnasta (1. Korinttilaisille 5:6, 11–13; 2. Tessalonikalaisille 2:11, 12; 2. Johanneksen kirje 9–11). Kun tämä toimenpide näyttää tarpeelliselta, vanhimmisto valitsee oikeuskomitean. Jos joku erotetaan, siitä esitetään seuraava lyhyt ilmoitus: ”– – on erotettu seurakunnasta.”e

Auta heitä ’pyrkimään kypsyyteen’

18. Miksi voimme olla varmoja siitä, että vastakastetuilla kristityillä ja muilla on aina opittavaa Jehovasta ja hänen tahdostaan?

¹⁸ Suuri enemmistö Jumalan palvelijoista pysyy laumassa. Onneksi me jokainen voimme myös päästä yhä lähemmäksi taivaallista Isäämme, sillä voimme aina oppia lisää hänestä ja hänen tahdostaan (Saarnaaja 3:11; Jaakobin kirje 4:8). Niillä tuhansilla, jotka kastettiin helluntaina vuonna 33, oli varmasti vielä opittavaa (Apostolien teot 2:5, 37–41; 4:4). Sama piti paikkansa pakanoista, jotka eivät tunteneet ennestään Raamattua. Näin oli esimerkiksi niiden laita, jotka kastettiin sen jälkeen kun Paavali oli puhunut Areiopagilla Ateenassa. (Apostolien teot 17:33, 34.) Nykyäänkin vastakastetuilla on vielä opittavaa ja he tarvitsevat aikaa ja apua vahvistaakseen päätöstään tehdä jatkuvasti sitä, mikä on oikein Jumalan silmissä (Galatalaisille 6:9; 2. Tessalonikalaisille 3:13).

19. Miten niitä, jotka käyvät kasteella, voidaan auttaa ’pyrkimään kypsyyteen’?

¹⁹ Joka vuosi kastetaan tuhansia, ja he tarvitsevat apua voidakseen ’pyrkiä kypsyyteen’ (Heprealaisille 6:1–3). Sanoin ja esimerkin avulla sekä antamalla käytännön apua palveluksessa voit ehkä auttaa joitakuita pukemaan ylleen uuden persoonallisuuden ja ’vaeltamaan yhä totuudessa’ (3. Johanneksen kirje 4; Kolossalaisille 3:9, 10). Jos olet kokenut julistaja, vanhimmat saattavat pyytää sinua auttamaan uutta uskovaa toveria kenttäpalveluksessa tai keskustelemaan hänen kanssaan joistakin raamatullisista kohdista muutamana viikkona, jotta muun muassa hänen uskonsa Jumalaan vahvistuisi ja hänen arvostuksensa kristillisiä kokouksia kohtaan kasvaisi. Paimenien suhde laumaan on kuin isän, joka kehottaa, ja kuin äidin, joka on hellävarainen (1. Tessalonikalaisille 2:7, 8, 11). Vain muutamat vanhimmat ja avustavat palvelijat eivät kuitenkaan voi huolehtia kaikesta siitä, mitä seurakunta tarvitsee. Me kaikki muodostamme ikään kuin perheen, jonka jäsenet auttavat toinen toistaan. Jokainen meistä voi tehdä jotakin auttaakseen palvojatovereitaan. Ehkä sinä itse voit rohkaista toisia, lohduttaa masentuneita ja tukea heikkoja. (1. Tessalonikalaisille 5:14, 15.)

20. Miten voit levittää tietoa Jumalasta ja huolehtia hellästi Jehovan laitumen lampaista?

²⁰ Ihmiskunta tarvitsee tietoa Jumalasta, ja Jehovan todistajana sinä voit iloiten levittää sitä. Jehovan lampaat tarvitsevat hellää huolenpitoa, ja sinä voit olla antamassa sitä rakkaudellisesti. Siunatkoon Jehova palvelustasi ja palkitkoon hän hartaat ponnistelusi, kun autat hänen laitumensa lampaita.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Miten Jehova kohtelee lampaitaan?

◻ Mitä tehdään, kun uudet haluavat saarnata?

◻ Miten toiset uskovat voivat auttaa uusia, joilla on erityistarpeita?

◻ Miten vanhimmat voivat auttaa niitä, jotka erehtyvät mutta jotka katuvat?

◻ Miten voisit auttaa vastakastettua ’pyrkimään kypsyyteen’?

[Kuva s. 16]

Charles T. Russell tunnettiin lauman rakkaudellisena paimenena

[Kuva s. 18]

Sääliväiset paimenet kohtelevat Jumalan laumaa hellästi