Kuuntele ja tajua merkitys
”Kuunnelkaa minua, te kaikki, ja tajutkaa merkitys.” (MARK. 7:14)
1, 2. Miksi monet Jeesuksen kuulijat eivät tajunneet hänen sanojensa merkitystä?
KUN joku puhuu meille, voimme kuulla hänen äänensä ja jopa panna merkille hänen äänensävynsä. Mitä hyötyä siitä kuitenkaan on, ellemme tajua sanojen merkitystä? (1. Kor. 14:9.) Tuhannet ihmiset kuulivat, mitä Jeesus sanoi. Mutta vaikka hän puhui heille kielellä, jota he ymmärsivät, kaikki eivät tajunneet hänen sanojensa merkitystä. Siksi Jeesus sanoi: ”Kuunnelkaa minua, te kaikki, ja tajutkaa merkitys.” (Mark. 7:14.)
2 Miksi monet eivät tajunneet sen merkitystä, mitä Jeesus sanoi? Joillakuilla oli ennakkokäsityksiä ja väärät vaikuttimet. Tällaisille ihmisille Jeesus sanoi: ”Te syrjäytätte taitavasti Jumalan käskyn pitääksenne perinteenne.” (Mark. 7:9.) He eivät yrittäneet tosissaan saada selville hänen sanojensa merkitystä eivätkä halunneet muuttaa toimintatapojaan ja näkemyksiään. Heidän korvansa olivat ehkä avoinna, mutta he olivat sulkeneet tiukasti sydämensä! (Lue Matteuksen 13:13–15.) Miten me voimme pitää huolen siitä, että sydämemme pysyy avoinna hyötyäksemme Jeesuksen opetuksesta?
MITEN HYÖTYÄ JEESUKSEN OPETUKSESTA?
3. Miksi opetuslapset pystyivät tajuamaan Jeesuksen sanat?
3 Meidän on hyvä ottaa oppia Jeesuksen nöyristä opetuslapsista. Hän sanoi heille: ”Onnelliset ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.” (Matt. 13:16.) Miksi he pystyivät tajuamaan sellaista, mitä muut eivät pystyneet? Ensinnäkin he olivat halukkaita esittämään kysymyksiä ja ottamaan selville Jeesuksen sanojen todellisen merkityksen (Matt. 13:36; Mark. 7:17). Toiseksi he olivat valmiita yhdistämään oppimiaan uusia asioita siihen, mitä he olivat jo omaksuneet sydämeensä. (Lue Matteuksen 13:11, 12.) Kolmanneksi he halusivat käyttää kuulemiaan ja tajuamiaan asioita sekä omassa elämässään että pyrkiessään auttamaan toisia (Matt. 13:51, 52).
4. Mitkä kolme vaihetta sisältyvät Jeesuksen vertausten tajuamiseen?
4 Tajutaksemme Jeesuksen vertauksia meidän täytyy noudattaa hänen uskollisten opetuslastensa esimerkkiä. Tähän sisältyy kolme vaihetta. Ensinnäkin meidän on varattava aikaa Jeesuksen sanojen tutkimiseen ja miettimiseen, perehdyttävä niitä koskevaan aineistoon ja esitettävä sopivia kysymyksiä. Näin saamme tietoa. (Sananl. 2:4, 5.) Seuraavaksi meidän on selvitettävä, miten tuo tieto sopii yhteen sen kanssa, mitä ennestään tiedämme, ja oivallettava, miten se hyödyttää meitä. Tällä tavoin meille karttuu ymmärrystä. (Sananl. 2:2, 3.) Lopuksi meidän tulee soveltaa oppimiamme asioita käytäntöön omassa elämässämme. Näin osoitamme viisautta. (Sananl. 2:6, 7.)
5. Havainnollista sitä, miten tieto, ymmärrys ja viisaus eroavat toisistaan.
5 Miten tieto, ymmärrys ja viisaus eroavat toisistaan? Havainnollistetaanpa asiaa. Kuvittele, että seisot keskellä tietä ja bussi tulee sinua kohti. Ensiksi havaitset sen olevan bussi. Se on tietoa. Seuraavaksi käsität, että jos jäät aloillesi seisomaan, bussi ajaa päällesi. Se on ymmärrystä. Niinpä hyppäät pois bussin tieltä. Se on viisautta! Ei ihme, että Raamattu kehottaa ”varjelemaan käytännöllistä viisautta”, sillä se merkitsee meille elämää (Sananl. 3:21, 22; 1. Tim. 4:16).
6. Mitä neljää kysymystä pohdimme tarkastellessamme seitsemää Jeesuksen vertausta? (Ks. tekstiruutu s. 8.)
6 Tässä ja seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan seitsemää Jeesuksen esittämää vertausta. Pohdimme seuraavia kysymyksiä: Mitä vertaus merkitsee? (Näin saamme tietoa.) Miksi Jeesus esitti tämän vertauksen? (Näin meille karttuu ymmärrystä.) Miten voimme käyttää tätä tietoa itsemme ja toisten hyödyksi? (Tämä on viisautta.) Mitä tämä opettaa meille Jehovasta ja Jeesuksesta?
SINAPINSIEMEN
7. Mitä vertaus sinapinsiemenestä merkitsee?
7 Lue Matteuksen 13:31, 32. Mitä Jeesuksen vertaus sinapinsiemenestä merkitsee? Itse sinapinsiemen edustaa Valtakunnan sanomaa ja sitä, mitä tuon sanoman saarnaaminen on saanut aikaan – kristillistä seurakuntaa. Samoin kuin sinapinsiemen on ”pienin kaikista siemenistä”, kristillinen seurakunta alkoi pienestä vuonna 33. Muutamassa vuosikymmenessä seurakunta kuitenkin kasvoi huomattavasti, yli kaikkien odotusten (Kol. 1:23). Tästä kasvusta on ollut hyötyä. Jeesushan sanoi, että ”taivaan linnut – – löytävät lepopaikan sen oksilta”. Nämä linnut kuvaavat vilpittömiä ihmisiä, jotka löytävät hengellistä ruokaa sekä hengellisen suojan ja turvapaikan kristillisestä seurakunnasta (vrt. Hes. 17:23).
8. Miksi Jeesus esitti vertauksen sinapinsiemenestä?
8 Miksi Jeesus esitti vertauksen? Hän valaisi sinapinsiemenen tuottaman hämmästyttävän kasvun avulla sitä, että Jumalan valtakunnalla on voimaa vallata alaa, suojella ja voittaa kaikki esteet. Vuodesta 1914 lähtien Jumalan järjestön näkyvä osa on kasvanut ilmiömäisesti! (Jes. 60:22.) Niitä, jotka ovat tämän järjestön yhteydessä, on suojeltu hengellisesti suurenmoisella tavalla (Sananl. 2:7; Jes. 32:1, 2). Lisäksi kristillisen seurakunnan leviämistä ei ole voitu pysäyttää, vaan se on jatkunut kaikesta vastustuksesta huolimatta (Jes. 54:17).
9. a) Mitä voimme oppia sinapinsiementä koskevasta vertauksesta? b) Mitä tämä opettaa meille Jehovasta ja Jeesuksesta?
9 Mitä voimme oppia sinapinsiementä koskevasta vertauksesta? Ehkä asuinseudullamme on vain vähän todistajia tai saarnaaminen ei näytä heti tuottavan paljonkaan tuloksia. Saamme kuitenkin voimaa jatkaa työtä hellittämättä, kun muistamme, että Valtakunta voi voittaa kaikki esteet. Esimerkiksi kun veli Edwin Skinner saapui Intiaan vuonna 1926, siellä oli vain kourallinen todistajia. Aluksi kasvu oli hidasta ja työn sanottiin etenevän vaivalloisesti. Hän jatkoi silti saarnaamista ja näki, miten Valtakunnan sanoma voitti suuria esteitä. Nykyään Intiassa on yli 37 000 aktiivista todistajaa, ja viime vuonna muistonvietossa oli läsnä yli 108 000 henkeä. Valtakunnan sanoma on vallannut alaa vaikuttavalla tavalla myös Sambiassa, jossa työ oli juuri käynnistynyt veli Skinnerin saapuessa Intiaan. Nyt Sambiassa toimii yli 170 000 julistajaa, ja vuonna 2013 muistonvietossa oli 763 915 – joka 18. tuon maan asukas. Kasvu on ollut hämmästyttävää!
HAPATE
10. Mitä vertaus hapatteesta merkitsee?
10 Lue Matteuksen 13:33. Mitä vertaus hapatteesta merkitsee? Myös tämä vertaus viittaa Valtakunnan sanomaan ja siihen, mitä se saa aikaan. ”Koko määrä” jauhoja edustaa kaikkia kansoja, ja happaneminen kuvaa saarnaamistyön välityksellä tapahtuvaa Valtakunnan sanoman leviämistä. Sinapinsiemenen tuottama kasvu on selvästi nähtävissä, kun taas hapatteen leviäminen on aluksi näkymätöntä. Sen vaikutukset tulevat ilmeiseksi vasta jonkin ajan kuluttua.
11. Miksi Jeesus esitti vertauksen hapatteesta?
11 Miksi Jeesus esitti vertauksen? Hän osoitti, että Valtakunnan sanomalla on voimaa levitä kaikkialle ja saada aikaan muutoksia. Tämä sanoma on kantautunut ”maan ääriin asti” (Apt. 1:8). Jotkin sen aikaansaamat muutokset voivat aluksi jäädä kokonaan huomaamatta, mutta niitä kuitenkin tapahtuu. Monet ottavat vastaan tämän kaikkialle leviävän sanoman ja antavat sen muuttaa persoonallisuuttaan (Room. 12:2; Ef. 4:22, 23).
12, 13. Kerro esimerkkejä siitä, miten Valtakunnan saarnaamistyö on laajentunut, kuten vertaus hapatteesta osoittaa.
12 Saarnaamistyön vaikutus näkyy usein vasta vuosien kuluttua. Esimerkiksi Franz ja hänen vaimonsa Margit palvelivat vuonna 1982 Brasilian haaratoimistossa. He todistivat pienessä kaupungissa maaseudulla. Niiden joukossa, joille he alkoivat johtaa raamatuntutkistelua, oli eräs äiti ja hänen neljä lastaan. Vanhin poika, joka oli tuolloin vain 12-vuotias, oli äärimmäisen ujo ja yritti usein mennä piiloon ennen tutkistelua. Pariskunta ei pystynyt jatkamaan tutkistelua, koska he saivat uuden tehtävämääräyksen ja palvelevat nykyään erään toisen maan haaratoimistossa. He kuitenkin pääsivät käymään tuossa kaupungissa 25 vuotta myöhemmin. Mitä oli tapahtunut? Siellä oli nyt 69 julistajan seurakunta, 13 tienraivaajaa ja uusi valtakunnansali. Entä perheen ujo poika? Hän palvelee nykyään vanhimmiston koordinaattorina! Jeesuksen vertauksen hapatteen tavoin Valtakunnan sanoma oli levinnyt ja muuttanut monien elämää – vierailevan pariskunnan suureksi iloksi!
13 Niissäkin maissa, joissa työtämme rajoitetaan laeilla, Valtakunnan sanoman näkymätön voima selvästi muuttaa ihmisiä. On vaikea sanoa, miten laajalle sanoma on levinnyt noissa maissa, ja usein tulokset yllättävät meidät. Yksi esimerkki on Kuuba. Valtakunnan sanoma saapui sinne vuonna 1910, ja veli Russell vieraili siellä vuonna 1913. Aluksi kasvu oli kuitenkin hidasta. Entä mikä on tilanne nykyään? Hyvää uutista saarnaa yli 96 000 julistajaa, ja vuonna 2013 muistonvietossa oli läsnä 229 726 henkeä eli joka 48. tuon saarivaltion asukas. Myös maissa, joissa työtämme ei ole kielletty, Valtakunnan sanoma on saattanut kantautua alueille, joita on paikallisten todistajien mielestä hyvin vaikea käydä. (Saarn. 8:7; 11:5.)a
14, 15. a) Miten voimme hyötyä hapatetta koskevan vertauksen opetuksesta? b) Mitä tämä opettaa meille Jehovasta ja Jeesuksesta?
14 Miten voimme hyötyä hapatetta koskevan vertauksen opetuksesta? Miettiessämme tätä Jeesuksen vertausta ymmärrämme, ettei meidän tarvitse olla ylettömän huolissamme siitä, miten Valtakunnan sanoma saavuttaa ne miljoonat ihmiset, jotka eivät ole vielä kuulleet sitä. Tilanne on täysin Jehovan hallinnassa. Mikä sitten on meidän tehtävämme? Jumalan sana vastaa: ”Kylvä siemenesi aamulla äläkä anna kätesi levätä iltaan mennessä, sillä ethän tiedä, missä se menestyy, tuollako vai täällä, vai ovatko molemmat osat yhtä hyviä.” (Saarn. 11:6.) Meidän tulisi tietysti aina muistaa rukoilla, että saarnaamistyö menestyisi varsinkin niissä maissa, joissa sille on asetettu rajoituksia (Ef. 6:18–20).
15 Meidän ei myöskään tule lannistua, vaikka työmme ei aluksi näyttäisi tuottavan tuloksia. Emme saisi milloinkaan halveksia ”pienten alkujen päivää” (Sak. 4:10). Tulokset voivat osoittautua paljon suurenmoisemmiksi kuin osaamme kuvitellakaan! (Ps. 40:5; Sak. 4:7.)
MATKUSTAVA KAUPPIAS JA KÄTKETTY AARRE
16. Mitä vertaukset matkustavasta kauppiaasta ja kätketystä aarteesta merkitsevät?
16 Lue Matteuksen 13:44–46. Mitä vertaukset matkustavasta kauppiaasta ja kätketystä aarteesta merkitsevät? Jeesuksen päivinä jotkut kauppiaat matkustivat Intian valtamerelle saakka hankkimaan hienoimpia helmiä. Vertauksen kauppias edustaa vilpittömiä ihmisiä, jotka näkevät paljon vaivaa tyydyttääkseen hengelliset tarpeensa. ”Yksi hyvin kallisarvoinen helmi” kuvaa arvokasta Valtakunnan totuutta. Huomattuaan tuon helmen arvon kauppias oli valmis myymään ”heti” kaikki, mitä hänellä oli, voidakseen ostaa sen. Jeesus puhui myös miehestä, joka työskenteli kedolla ja löysi ”kätketyn” aarteen. Toisin kuin kauppias tämä mies ei etsinyt aarretta. Kauppiaan tavoin hän oli kuitenkin valmis myymään koko omaisuutensa saadakseen sen.
17. Miksi Jeesus esitti vertaukset matkustavasta kauppiaasta ja kätketystä aarteesta?
17 Miksi Jeesus esitti vertaukset? Hän osoitti, että totuus löytyy eri tavoin. Jotkut etsivät sitä ja näkevät paljon vaivaa löytääkseen sen. Toiset löytävät sen etsimättä, kenties kun joku tuo sen heille. Joka tapauksessa kumpikin mies ymmärsi löytönsä arvon ja oli valmis tekemään suuria uhrauksia saadakseen sen.
18. a) Miten hyödymme näistä vertauksista? b) Mitä tämä opettaa meille Jehovasta ja Jeesuksesta?
18 Miten voimme hyötyä näistä vertauksista? (Matt. 6:19–21.) Kysy itseltäsi: Onko minulla samanlainen asenne kuin noilla miehillä? Pidänkö totuutta yhtä kallisarvoisena? Olenko valmis tekemään uhrauksia saadakseni sen, vai annanko arkielämän huolten ja muiden asioiden kääntää huomioni pois siitä? (Matt. 6:22–24, 33; Luuk. 5:27, 28; Fil. 3:8.) Mitä syvempää iloa tunnemme totuuden löytämisestä, sitä lujempi on päätöksemme pitää se ensimmäisellä sijalla elämässämme.
19. Mitä seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan?
19 Haluamme epäilemättä osoittaa, että olemme kuunnelleet ja todella tajunneet näiden Valtakuntaan liittyvien vertausten merkityksen. Muista, että meidän täytyy paitsi tietää, mitä ne merkitsevät, myös soveltaa niiden opetuksia käytäntöön. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan kolmea muuta vertausta ja pohditaan, mitä voimme oppia niistä.
a Samankaltaisia kokemuksia on saatu esimerkiksi Argentiinassa (Vuosikirja 2001 s. 186), Itä-Saksassa (Vuosikirja 1999 s. 83), Papua-Uudessa-Guineassa (Vuosikirja 2005 s. 63) ja Robinson Crusoen saarella (Vartiotorni 15.6.2000 s. 9).