25:11

Vetoan keisariin: Tämä on kolmas Raamatussa mainittu tilanne, jossa Paavali hyödynsi oikeuksiaan Rooman kansalaisena (ks. Ap 16:37; 22:25; tutkimisviitteet, joissa selitetään kahta muuta tilannetta). Keisariin voitiin vedota joko tuomion julistamisen jälkeen tai milloin tahansa oikeudenkäynnin aikana. Festus ei vaikuttanut halukkaalta ratkaisemaan Paavalin tapausta itse, ja jos oikeudenkäynti olisi pidetty Jerusalemissa, oikeus tuskin olisi toteutunut. Siksi Paavali pyysi, että hänen asiansa käsiteltäisiin valtakunnan korkeimmassa tuomioistuimessa. Tällainen virallinen vetoomus voitiin nähtävästi joissain tapauksissa hylätä, esimerkiksi jos varas, merirosvo tai kapinan lietsoja oli tavattu itse teosta. Todennäköisesti tästä syystä Festus keskusteli ”neuvonantajiensa” kanssa ennen kuin hyväksyi vetoomuksen (Ap 25:12). Seuraavaksi Paavalin tapausta käsiteltiin Herodes Agrippa II:n vierailun aikana, jotta Festus saisi asiasta selvemmän kuvan ja hänellä olisi tarkempaa tietoa kirjoitettavaksi, kun hän siirtäisi Paavalin tapauksen ”majesteetille”, Nerolle (Ap 25:12–27; 26:32; 28:19). Vetoomuksensa ansiosta Paavali pääsi Roomaan, mihin hän oli aiemmin suunnitellut menevänsä (Ap 19:21). Jeesuksen profeetallinen lupaus ja enkelin sanoma, jonka Paavali sai myöhemmin, ilmaisevat, että Jumala ohjasi näitä tapahtumia (Ap 23:11; 27:23, 24).