Tähtitaivaan tutkimista kotoa käsin

Herätkää!-lehden Australian-kirjeenvaihtajalta

TELEVISION yleistyminen monissa osissa maailmaa on vähentänyt aikaansaamisen, uusiin asioihin tutustumisen ja seikkailujen kokemisen iloja. Huvitukset kahmaisevat suuren osan monien käytössä olevasta vapaa-ajasta. Kuitenkin kiihkeä tiedon jano ja halu ylittää yleisen tietämyksen rajoja on kannustanut toisia vaarantamaan omaisuutensa, jopa elämänsä.

Haluaisitko sinä tutkia lähemmin kuun kraattereita ja vuoristoja tai tuntea paremmin aurinkokuntamme planeetat? Entä mitä ajattelisit lähemmän silmäyksen luomisesta siihen Linnunratana tunnettuun tähtijärjestelmään eli galaksiin, johon myös oma aurinkokuntamme kuuluu, tai noin 2200000 valovuoden tyrmistyttävällä etäisyydellä olevaan valtavaan Andromedan galaksiin?a

Tässä vain muutamia esimerkkejä jännittävistä seikoista, jotka ovat avautuneet tuhansille tähtitieteen harrastajille ja heidän perheenjäsenilleen heidän tutkiessaan tähtitaivaita joko tavallisen kiikarin tai pienen kaukoputken eli teleskoopin avulla. Tällaiset optiset apuvälineet ovat auttaneet heitä näkemään kymmeniä tuhansia tähtiä niiden noin kahdentuhannen tähden lisäksi, jotka erottuvat taivaalta kirkkaana yönä paljaalla silmällä, ja lisäksi paljon enemmän yksityiskohtia! Se minkä paljas silmä näkee yhtenä tähtenä, saattaa paljastuakin kahden tai useamman tähden ryhmäksi. Kuun kraatterien yksityiskohdat, Saturnuksen renkaat ja lukuisat tähtijoukot alkavat erottua.

Kaukoputken hankkiminen

Yksinkertainen kiikarikin on sinulle suureksi avuksi, mutta jos haluat tarkkailla vielä etäisempiä kohteita, tarvitset pienen kaukoputken. Alan liikkeissä on yleensä tarjolla kahta eri teleskooppityyppiä: 5–13 senttimetrin läpimittaisia linssikaukoputkia eli refraktoreita ja 10–30 senttimetrin läpimittaisia peilikaukoputkia eli reflektoreita. Samaläpimittaisista laitteista peilikaukoputket ovat kevyempiä, lyhempiä, helpompia kuljettaa ja säilyttää ja tavallisesti myös halvempia kuin linssikaukoputket.

Kaukoputken tarkoituksena on koota mahdollisimman paljon valoa sekä suurentaa. Viiden senttimetrin läpimittainen teleskooppi kerää noin 60 kertaa enemmän valoa kuin paljas silmä normaalisti kykenee. 7,5 senttimetrin peili tai linssi yltää jo 140-kertaiseen määrään. Kaukoputken valovoiman kasvaessa lisääntyy vastaavasti sen antaman kuvan kirkkaus sekä yksityiskohtien erottelukyky – mutta myös hinta. Oletpa aikeissa hankkia uutta tai käytettyä teleskooppia, on viisasta ottaa se jos mahdollista ensin kokeiltavaksi.

Saatat toisaalta nähdä parhaaksi valmistaa kaukoputkesi ja sen jalustan aivan omin käsin. Näin sen valmistaminen ei tule kovin kalliiksikaan eikä vie paljon aikaa. Sen joka haluaa valmistaa kaukoputkensa itse, tulee hankkia sopivat linssit, mutta jalustan hän voi suunnitella itse. Teleskoopin voi hankkia myös valmista kaukoputkea huomattavasti halvempana rakennussarjana. Tähtitieteen harrastajille kirjoitettu hyvä opaskirja voi olla avuksi sekä teleskoopin rakentamisen että sen koekäytön aikana.

Aurinko

Voiko kaukoputkella tehdä havaintoja myös auringosta? Voi. MUTTA OLE VAROVAINEN! Älä milloinkaan äläkä missään olosuhteissa katsele kaukoputkella tai kiikarilla suoraan kohti aurinkoa! Siitä voi olla seurauksena pysyvä sokeus! Kuva voidaan kuitenkin heijastaa teleskoopin avulla valkoiselle heijastinpinnalle, ja samalla voidaan peittää muualta sille lankeava hajavalo. Näin voidaan tarkastella auringon pintaa. Täten menetellessäsi teet ennen pitkää kiinnostavan havainnon. Auringon pinta ei olekaan kauttaaltaan kirkas! Sen pinnalla erottuu myös joitakin tummia läikkiä.

Nämä ovat ”auringonpilkkuja”. Jotkin niistä ovat huomattavasti maapalloa kookkaampia. Ne muodostuvat kaasusta, joka on muuta auringon pintaa viileämpää, vaikka auringonpilkkujen lämpötila saattaakin nousta 4000 asteeseen. Niiden ilmestyminen näkyviin, katoaminen, muodonmuutokset ja alati muuttuva asema johtuu siitä, että aurinko pyörähtää yhden täyden kierroksen akselinsa ympäri vajaassa kuukaudessa. Joidenkuiden mielestä auringonpilkkujen esiintymisen seuraaminen on kiinnostavaa puuhaa.

Auringonpilkkujen toiminta kohoaa huippuunsa noin yhdentoista vuoden välein. Jakson seuraava huippu on odotettavissa vuonna 1980. Aurinkomme suhteen on todella paljon nähtävää ja opittavaa. Mutta muista: OLE VAROVAINEN!

Kuu

Tulet huomaamaan lähimmän naapurimme kuun kiinnostavaksi lähemmän tarkkailun kohteeksi. Sopiva aika tähän on kuunkierron ensimmäisestä neljänneksestä aina puolenkuun aikaan asti. Tuona aikana pitkät varjot saavat sen maiseman yksityiskohdat erottumaan selvemmin. Kaukoputken avulla voit erottaa kuun pinnan korkeita rosoisia vuoria ja kumpuilevia tasankoja (joiden yhteen aikaan luultiin olevan meriä), jättimäisiä kraattereita, rosoreunaisia kallioseinämiä ja kaikenlaisia muita kuusta erottuvia yksityiskohtia. Siellä ei kuitenkaan ole pisaraakaan vettä!

Kuuta tutkittaessa on myös havaittu, että sen kamara sisältää samoja aineita kuin on maassammekin, kuitenkin eri suhteessa. Ja vastoin joitakin yleisiä harhaluuloja kuu on aurinkokuntamme ”pimeimpiä” eli valoa heijastamattomimpia taivaankappaleita; se heijastaa vain 7 prosenttia sille lankeavasta valosta. Silti se riittää antamaan öisin maan asukkaille pehmeän ja miellyttävän valaistuksen. Tämä korostaa sen Raamatussa osoitettua tarkoitusta olla ”pienempi valo hallitsemaan yötä”. – 1. Moos. 1:16.

Kiertotähdet

Vaikka kiertotähdet eli planeetat ovat paljon kauempana, niissäkin riittää paljon kiinnostavaa tutkittavaa.b Aloittakaamme vaikkapa Venuksesta, jota usein nimitetään joko aamu- tai iltatähdeksi. Se on yleensä näkyvissä joko myöhään aamulla tai illan varhaisina tunteina. Venusta havainnoimalla voidaan päätellä sen käyvän läpi eri vaiheita aivan kuin kuumme.

Jupiter on tavallisesti Venuksen jälkeen seuraavaksi kirkkain kiertotähti. Se on aurinkokuntamme kookkain planeetta. Sen läpimitta on noin 140000 kilometriä. Sitä kiertää kolmetoista tunnettua kuuta, joista neljä voit erottaa pienellä kaukoputkella. Koska ne ovat Jupiterin kiertolaisia ja niiden asema vaihtuu jatkuvasti, voi yksi tai kaksi niistä olla ajoittain ”piilosilla” planeetan takana. Saat ehkä näkyviin myös Jupiterin vyöt eli juovat sekä sen salaperäisen punaisen täplän.

Kiertotähtien joukossa on myös Saturnus, Jumalan luomistöiden kiehtova mestarinäyte kauniine rengasjärjestelmineen. Sen kolmen kirkkaudeltaan vaihtelevan renkaan ihastuttavan ryhmän arvellaan koostuvan miljoonista pienistä hiukkasista, joista jokainen kiertää tätä planeettaa satelliitin tavoin. Yhdessä ne muodostavat kerrassaan loistavan näyn!

Loistavanpunainen Mars-planeetta napajäätikköineen on myös kiinnostava kohde. Siitä voidaan tehdä pienellä kaukoputkella yksityiskohtaisempia havaintoja vain joka toinen vuosi, kun se tulee lähemmäksi maata. Jos et siis tarkastellut Marsia vuonna 1977, sinun täytynee odottaa vuoteen 1979.

Paljon muutakin nähtävää

Kun olet tutustunut omaan aurinkokuntaamme, sinua ehkä kiinnostaa suunnata kaukoputkesi kauempana avaruudessa oleviin kohteisiin – tähtiin! Kuinka kauniita ne ovatkaan säkenöidessään kuin jalokivet yönmustaa taivasta vasten! Silmiisi yhtenä erottuva tähti voikin olla kaksoistähti tai kokonainen rykelmä lähellä toisiaan olevia tähtiä.

Esimerkiksi Joutsenen tähdistöön kuuluva Beeta Cygni (Albireo) on sellainen. Siihen kuuluu keltaisen tähden ohella sitä kiertävä pienempi sininen tähti. Taivaalla erottuvat sumumaiset täplät osoittautuvat valtaviksi, tiheiksi tähtijoukoiksi. Ja kuinka sykähdyttävää onkaan havaita näiden taivaan tähtijoukkojen ihastuttavat värit kirkkaankeltaisesta kultaan, vihreään ja siniseen. Kuinka todet ovatkaan Raamatun henkeytetyn kirjoittajan sanat, vaikka niiden kirjoittajalla ei ollutkaan kaukoputkea apunaan: ”Tähti näet eroaa tähdestä kirkkaudeltaan.” – 1. Kor. 15:41.

On myös jännittävää ajatella, että monet näkemämme tähdet ovat tuhansien valovuosien päässä meistä. Tämä merkitsee sitä, ettemme näe niitä sellaisina kuin ne ovat tällä hetkellä, vaan sellaisina kuin ne olivat silloin, kun valo lähti niistä niin kauan aikaa sitten. Esimerkiksi kun kiinalaiset tähtitieteilijät tekivät havaintoja Härän tähdistössä olevasta räjähtävästä tähdestä vuonna 1054 ya., he tarkkailivat tapahtumaa, joka oli sattunut noin vuonna 3500 eaa., Aadamin elinaikana. Kaikkeutta tutkiessasi huomaat ajan ja etäisyyden panevan käsityskykysi kovalle koetukselle.

Tarkastelkaamme jälleen Andromedan galaksia. Se on huomattava siinä suhteessa, että se on etäisin paljaalla silmällä erotettavissa oleva kohde. Se on noin 20000000000000000000 kilometrin päässä meistä. Katsellessamme jonakin tähtitaivaan havainnointiin otollisena iltana tuota sumumaisesta Andromedan linnunratajärjestelmästä säteilevää heikkoa valoa muistakaamme, että silmiimme saapuva valo lähti matkaan alun kolmatta miljoonaa vuotta sitten. Kuinka etäälle voidaankaan nähdä tähtikirkkaana yönä! Sen tajuaminen herättää meissä syvää kunnioitusta; on melkein kuin katselisi ikuisuuteen.

Avaruuden tutkimisella ei ole mitään rajoja. Siinä voi kokea yhä uusia elämyksiä. Voi nähdä jättimäisen tulipallon leimahduksen ylhäällä taivaalla tai ”tähdenlennon” (meteorin) pimeyteen jättämän hehkuvan tulivanan. On arvioitu, että eri puolilla maata voidaan nähdä yhden vuorokauden aikana 90 miljoonaa meteorien ilmakehään jättämää tulivanaa, vaikka monet niistä näkyvät vain pienen hetken. Niitä voidaan useammin nähdä varhain aamulla, koska silloin se osa maapalloa, jossa asut, on suuntautunut eteenpäin maan kiertoradalla auringon ympäri, ja tällöin meteorit tulevat suoraan eteen. Joinakin aikoina vuodesta, kun maa sattuu reitillään aurinkoa kiertävään meteoriparveen, esiintyy mahtavia meteorisateita.

Joskus sinulla on ehkä tilaisuus seurata osittaista auringon- tai kuunpimennystä tai jopa harvoin sattuvaa täydellistä auringonpimennystä, kuten monilla australialaisilla vuonna 1976.c Äläkä unohda keinotekoisia satelliittejakaan, joita ihminen on onnistunut teknisen tietämyksensä avulla lähettämään kiertoradoilleen. Sydneyssä Australiassa voidaan viikoittain seurata paljaalla silmällä noin kahtatoista satelliittia. Kiikari on paras apuväline niiden tarkempaan seuraamiseen.

Tähtitaivaan tutkiminen kotoa käsin voi tuottaa suurta iloa sekä nuorille että vanhoille. Tarkasteleepa joku tähtitaivasta paljain silmin tai kauas avaruuteen tunkeutuvien apuvälineiden avulla, hän ei voi olla toistamatta Psalmin 8:4, 5:een muistiin merkittyjä sanoja: ”Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?”

[Alaviitteet]