Mikä on Raamatun kanta?
Loiko Jumala Saatanan?
JEESUS KRISTUS sanoi Isästään Jehova Jumalasta: ”Kukaan ei ole hyvä paitsi yksi, Jumala.” (Mark. 10:18) Jos asia kerran on näin, niin miten Saatana sitten tuli olemassaoloon? Olisiko hän voinut olla yksi Jumalan luomuksista? Ei suinkaan.
Mooses puhui kirjoittamassaan laulussa Jumalan teoista sanoen: ”Antakaa kunnia meidän Jumalallemme. Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.” Mooses sanoi sitten Israelin kansasta, jonka Jumala oli valinnut, vapauttanut Egyptistä ja jolle hän oli opettanut lakinsa, seuraavaa: ”Heidän menonsa oli paha häntä kohtaan, he eivät olleet hänen lapsiansa, vaan häpeäpilkku [vika on heidän omansa, UM] – tuo nurja ja kiero sukupolvi!” – 5. Moos. 32:3–5.
Jumalaa ei voitu syyttää israelilaisten hairahtumisesta. Hän oli pitänyt heistä huolta, suojellut ja ohjannut heitä, ja he olivat täysin tietoisia kaikesta tästä. He toimivat harkitusti. Niinpä kun he valitsivat väärän menettelytavan, Jumala ei väkisin estänyt heitä. Hän antoi heidän käyttää vapaata tahtoaan.
Kaikki Jumalan luomistyöt ovat täydellisiä ja hänen menettelynsä vanhurskaita. Jumala on luonut kaiken tarkoitusta varten, ja hän on varautunut toteuttamaan tuon tarkoituksen. Kun enkelit luotiin, heidät tehtiin täydellisiksi. (Ps. 103:20) Heidät oli luotu Jumalan kuviksi, Jumalan jolla varmasti on vapaa tahto. Älyllisten luomusten täydellisyyteen sisältyykin olennaisesti valinnanvapaus. Jos heidät olisi luotu sellaisiksi, etteivät he voisi valita hyvän ja pahan välillä, he olisivat olleet pelkkiä robotteja, kuin tietokone, joka pystyy tekemään vain sitä, mitä se on ohjelmoitu tekemään. Kukaan älyllinen persoona ei voi olla onnellinen, jos häneltä evätään vapaan tahdon käyttäminen.
Lisäksi Jehova Jumalan kannalta katsoen älylliset luomukset, joilla on vapaa tahto, voivat tuottaa paljon enemmän kunniaa Jumalalle. Jumalallahan on monia elottomia luomuksia, kuten maailmankaikkeudessa olevat tähdet ja planeetat, joilla ei ole valinnan mahdollisuutta, vaan joiden täytyy kiertää täydellisesti radoillaan. Niistä ilmenee Luojan viisaus ja voima. Mutta persoona, jolla on vapaa tahto, tuottaa Jumalalle paljon enemmän kunniaa ja iloa valitessaan vanhurskauden tien, koska hän rakastaa sitä, mikä on oikein ja koska hän rakastaa Luojaansa hänen erinomaisten ominaisuuksiensa takia.
Raamattu osoittaa siis, että se enkeli, josta tuli Saatana Panettelija, oli täydellinen silloin, kun hänet luotiin. Hän ansaitsi itselleen nimet Saatana ja Panettelija valitsemalla riippumattoman toimintatavan ja kapinoimalla Jumalaa vastaan. Jeesus sanoi hänestä: ”Hän oli tappaja alusta asti, eikä hän pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, koska hän on valehtelija ja valheen isä.” – Joh. 8:44.
Koska tämä enkeli oli Jumalan luoma ja yksi hänen taivaallisista enkeleistään, niin voitiin sanoa, että hän alun perin oli ”totuudessa”. Jeesus sanoo: ”Eikä hän pysynyt lujana totuudessa.” Hän ei ollut valheen isä ennen kuin hän puhui valhetta ja hänestä tuli valehtelija, vaan vasta silloin, kun hän kertoi ensimmäisen valheen Eevalle Eedenin puutarhassa. (1. Moos. 3:1–5) Hän oli näin ollen tappaja ”alusta asti”, eli siitä lähtien, kun hän kertoi sen valheen, joka johti Aadamin ja Eevan kuolemaan. Kysymys ei siis ollut siitä alusta, jolloin hänet luotiin, vaan siitä, jolloin hän aloitti valehtelevan ja kapinallisen menettelytapansa.
On näin ollen selvää, että Jumala ei tehnyt Saatanaa. Tämä enkeli teki itse itsestään Saatana Panettelijan ryhtyessään vastustamaan ja panettelemaan Jumalaa valehtelemalla hänestä, ja siten tuo alkuperäinen valehtelija turmeli oman täydellisyytensä. Siitä lähtien häntä kutsuttiin Saatanaksi, joka merkitsee ’vastustajaa’, ja Panettelijaksi. Jumala ei tuhonnut häntä hänen kapinointinsa aikaan, vaan antoi hänen elää määrätarkoitusta varten. Hän on kuitenkin kuolemantuomion alainen, ja hänet tullaan teloittamaan Jumalan määräaikana. – Room. 16:20.
Me voisimme valaista Jumalan toimintatapaa Saatana Panettelijan suhteen sillä, miten Jumala menetteli muinaisen Egyptin hallitsijan, faaraon, suhteen. Juuri tämä faarao oli alistanut heprealaiset kovaan orjuuteen Egyptissä. Nähdessään heidän sorretun tilansa Jehova Jumala lähetti Mooseksen mukana faaraolle käskyn päästää Israel. Jumala tiesi faaraon asenteen ja kertoi Moosekselle, että faarao ei suostuisi tähän pyyntöön. Hän sanoi: ”Minä tiedän, että Egyptin kuningas ei päästä teitä menemään, ei edes väkevän käden pakolla. Mutta minä ojennan käteni ja lyön Egyptiä kaikenkaltaisilla ihmeilläni, joita minä olen siellä tekevä, ja sitten hän päästää teidät.” – 2. Moos. 3:19, 20.
Myöhemmin Jehova kertoi Moosekselle: ”Minä paadutan hänen sydämensä, niin että hän ei päästä kansaa.” (2. Moos. 4:21) Tämä ei merkitse sitä, että Jumala olisi istuttanut pahoja ajatuksia faaraon sydämeen. Uuden maailman käännös (engl.) sanoo: ”Minä annan hänen sydämensä tulla itsepäiseksi.” Jumala ei puuttunut hänen asioihinsa vähään aikaan, vaan antoi hänen sotkeutua omaan verkkoonsa.
Jehova ei siis pannut faaraota toimimaan tahtonsa vastaisesti. Faarao oli sydämessään päättänyt pitää Israelin kansan orjuudessa. Jumala osoitti itse asiassa huomaavaisuutta faaraota kohtaan poistamalla vitsauksen toisensa jälkeen Egyptistä hänen pyynnöstään. Mutta se, että Jumala suvaitsi faaraota, salli hänen vain ilmaista ’todellisen minänsä’, todellisen kovan luonteenlaatunsa. Jumala sanoi faaraolle: ”Juuri sitä varten minä olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.” (2. Moos. 9:16) Lisäksi Jehova osoitti olevansa Egyptin jumalia ylempi. (2. Moos. 12:12) Tämän vuoksi monet egyptiläiset liittyivät Israelin kansan kanssa palvomaan tosi Jumalaa Jehovaa. – 2. Moos. 12:37, 38.
Jumala ei siis luo ketään tai mitään pahaa. Jumala ei myöskään houkuttele ketään tekemään pahaa. Jeesuksen velipuoli Jaakob sanoikin: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin; kun synti on vuorostaan suoritettu, se tuottaa kuoleman.” (Jaak. 1:14, 15) Se enkelipoika, josta tuli Saatana, salli siis oman itsekkään halunsa vietellä hänet pahuuteen. Me voimme nähdä tästä esimerkistä, että meidän tulisi heti karkottaa ne väärät halut, jotka tulevat mieleemme tai jotka asetetaan eteemme. Halun mietiskeleminen ruokkii sitä, ja se hedelmöityy ja tuottaa synnin meidän suruksemme.