”Pysy työssäsi”

”Valvo itseäsi ja opetustasi; pysy työssäsi.” – 1. Tim. 4:16, Moffatt.

 1. Mitä Jumala sääti israelilaisille neljännessä käskyssä?

JEHOVA JUMALA on aina osoittanut huomaavaisuutta käsitellessään maan päällä olevien luomustensa ongelmia ja tarpeita. Hän tietää, mikä on hyvä hänen luomuksilleen. Hän tiesi aivan hyvin, että Israelin kansa tarvitsi käskyt elämänsä sääntelemiseksi ja pitämään sen tiukasti hänen puhtaassa palvonnassaan. Jumala antoi Mooseksen kautta Israelille dekalogin eli kymmenet käskyt kiveen kirjoitettuina. Neljännessä käskyssä Jumala esitti järjestelynsä sen työn ohjailemiseksi, mikä piti tehdä: ”Muista sapattipäivä pitääksesi sen pyhänä. Kuusi päivää tulee sinun ahertaa ja tehdä kaikki työsi, mutta seitsemäs päivä on sapatti Jehovalle, sinun Jumalallesi, jolloin sinun ei tule tehdä mitään työtä, sinun eikä poikasi eikä tyttäresi, palvelijasi eikä palvelijattaresi eikä karjasi eikä muukalaisesi, joka on porttiesi sisällä, sillä kuutena päivänä Jehova teki taivaan ja maan, meren ja kaikki, mitä niissä on, ja lepäsi seitsemännen päivän, minkä vuoksi Jehova siunasi sapattipäivän ja pyhitti sen.” – 2. Moos. 20:8–11, Am. stand.-käänn.

 2. Mitä se käski tekemään lepäämisen ohella? Miten paljon?

² Luultavasti joka ainoa kristikunnassa tuntee nykyään sen lain, minkä Jumala lausui sapatista, mutta kuitenkin hyvin harvat ovat katsoneet sen olevan Jumalan suoranainen käsky tehdä työtä. On mitä tärkeintä muistaa, ettei neljäs käsky rajoitu pelkästään yhden päivän huomioonottamiseen seitsemästä, vaan Jumalan tahto luomustensa suhteen oli, että heidän tulee työskennellä. Verrattomasti suurempi osa heidän ajastaan on omistettava työlle.

 3. Mitä levon piti tarjota? Merkitsikö se täydellistä laiskuutta?

³ Kun ihminen oli ajettu pois Eedenin puutarhasta, niin Jumala sääti, että hänen pitää ansaita leipänsä otsansa hiessä. Se merkitsi aherrusta, se merkitsi työtä. Mutta epätäydellisen ihmisen piti levätä tästä säännöllisestä työstä saadakseen voimansa takaisin, minkä vuoksi israelilaisille annettiin yksi päivä seitsemästä jotta he olisivat levänneet orjallisesta työstään tai tavallisista askareistaan. Sillä, mitä Jumala pani heidät tekemään, oli tietysti myöskin suuri profeetallinen merkitys. (1. Kor. 10:11) Koska Jehovan Sana ilmaisee hänen paheksuvan ja tuomitsevan laiskuuden (Sananl. 6:10, 11; 19:15), niin olisi erehdys otaksua tuon käskyn kieltäneen kaikenlaisen toiminnan ja määränneen sen päivän kokonaan laiskottelua varten. Mutta monet juutalaiset rikkoivat myöhemmin tämän Israelin kansalle annetun sapattikäskyn, ja papit väänsivät lopulta sanat oman mukavuutensa mukaisiksi.

 4, 5. Mitä Jeesus osoitti sapatista vastaväitteistä huolimatta?

⁴ Että papit olivat saaneet Jeesuksen maan päälle tuloon mennessä kansan uskomaan, että sen pitäisi olla aivan joutilaana sapattipäivänä, ja että sapatista oli silloin perin nurinkurinen käsitys, ilmenee siitä, että he panivat vastalauseensa Jeesuksen tuona päivänä tekemälle työlle, ja myöskin siitä hänen merkittävästä käyttäytymisestään, sapattina, minkä täytyi johtaa näihin vastalauseisiin. Jeesus suoritti ilmeisesti tarkoituksellisesti työnsä seitsemäntenä päivänä antaakseen asiallisen opetuksen yhteiselle kansalle. Jeesus näytti, että ei ollut Jumalan lain rikkomista, koska hän piti sen täydellisesti, jos teki hyviä töitä toisten hyödyksi tuona päivänä. Pikemminkin vanhurskaitten tekojen suorittaminen joka päivä oli Jumalan periaatteitten mukaista.

⁵ Kun Jeesus paransi auliisti miehen, joka oli ollut sairas kolmekymmentä kahdeksan vuotta, niin perimätietoja noudattavat uskonnoitsijat vihasivat häntä sen takia ja vainosivat häntä surmatakseen hänet. Jeesus antoi suoran vastauksen: ”Minun Isäni tekee yhä työtä, ja minä myös teen työtä.” (Joh. 5:17, Amer. käänn.; Katso myös Matt. 12:1–15; Mark. 3:2; Luuk. 6:1–5; 13:10–17; Joh. 5:2–18; 7:22, 23; 9:1–34) Jeesus ei ollut tullut tuhoamaan lakia, vaan täyttämään sen. (Matt. 5:17) Sapattilain pitäminen oli välttämätöntä Jeesuksen kuolemaan saakka, jolloin laki kumottiin. – Ef. 2:15; Gal. 3:24, 25; 5:18; Kol. 2:16, 17.

 6. Muuttiko sapattilain kumoaminen sen periaatteita? Miksi?

⁶ Mutta sapattilain lopettaminen työskentely- sekä lepäämiskäskyineen ei muuttanut millään tavalla Jumalan periaatetta, että luomusten pitää tehdä työtä. Jumala on työntekijä, kuten Jeesus selvästi sanoi. Me näemme hänen työnsä joka päivä, nehän ovat kaikki ympärillämme. Raamattu kertoo hänen luomistöistään ja monista teoistaan, jotka hän suoritti maan päällä olleitten ihmistensä hyväksi muinaisina aikoina. Ei ole koskaan suoritettu suurempia töitä kuin Korkeimman Jumalan työt ovat. – Ps. 19:2.

Toimelias palvelus

 7. Minkä palveluksen Jeesus toi tullessaan? Miten hän osoitti sen?

⁷ Jeesus toi maan päälle työntäyteisen palvelun. Taivaan Isä oli lähettänyt hänet antaen hänen tehtäväkseen hämmästyttävien ja ihmeellisten töitten tekemisen hänen maan päällä ollessaan. Eräässäkin tapauksessa Jeesus näki miehen, joka oli ollut sokea syntymästään asti ja jonka Jeesus paransi. Jeesus sanoi tuossa tilaisuudessa: ”Ei tämä mies ole tehnyt syntiä eikä hänen vanhempansakaan, mutta Jumalan töiden piti tulla ilmeisiksi hänessä. – Minun täytyy tehdä sen tekoja, joka minut lähetti.” (Joh. 9:3, 4, e. h. k.) Ja niin Jeesus työskentelikin ahkerasti koko palvelusaikansa. Hän pyhitti lahjansa ja kykynsä yksinomaan Jumalan työhön ja päätöksiin. Hänen Isänsä oli taivaassa erittäin tyytyväinen tähän ja korotti sen jälkeen Kristuksen korkeimpaan asemaan kaikkeudessa lähinnä Korkeinta.

 8. Miksi Jeesus meni sapatteina synagoogiin? Mitä opimme tästä?

⁸ Ennen korotustaan Jeesus neuvoi opetuslapsiaan maan päällä ja antoi heille esimerkin työnteollaan, millä tavalla Jumalan palvelusta piti suorittaa. Jeesus meni Jumalan lain mukaan synagoogiin yhdessä kansan kanssa ja käytti niitä tilaisuuksia ilmoittaakseen ihmisille Jumalan päätöksiä: ”Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.” (Matt. 9:35) Juutalaisia kokoontui joukoittain synagoogiin, jotka olivat heidän säännöllisiä kokouspaikkojaan. Jeesus voi siis puhuessaan totuutta saattaa sen tuhansien ihmisten korviin sillä alueella, minkä Jehova oli määrännyt hänen käytäväkseen. Hänen seuraajansa oppivat siten esimerkistä näkemään, miten voidaan käyttää hyväksi ihmisten tavanomaisia yleisiä kokouksia ja uskolliset palvelijat käyttivät tätä tapaa myöhemmin. – Apt. 13:15, 16.

 9. Mitä työtä hän teki ihmisten kodeissa? Miksi?

⁹ Markuksen 1:29:nnessä kerrotaan, miten Jeesus meni koteihin tekemään Jumalan työtä. Hänen suorittamansa ihmeparannus oli merkki eli todistus siitä, kuka hän oli, ja hänen maineensa levisi. Markuksen 2 luvussa on kertomus siitä, kuinka Jeesus piti Raamatun kotitutkisteluja ja opetusjaksoja kun ihmiset kokoontuivat kuulemaan hänen viisauttaan. (Katso myös Matt. 9:10.) Markuksen 9:33–37 osoittaa, miten Jeesus opetti opetuslapsia eräässä talossa käyttäen pientä lasta kuvauksena eli apuna, jotta he olisivat ymmärtäneet hänen opettamiaan periaatteita. Jeesus kävi kodeissa useammin kuin kerran koska olisi ollut mahdotonta antaa yhdellä kertaa riittävästi tietoa ihmisten epätäydelliselle ymmärrykselle. Jeesus teki näin, välittämättä henkilöitten yhteiskunnallisesta asemasta, ihmisten halutessa oppia tuntemaan Jumalan totuutta ja heidän uskonsa ja vanhurskauden rakkautensa perusteella.

10. Kuka oppi hänen esimerkistään? Mitä hän teki siten heille?

¹⁰ Jeesuksen apostolit ja opetuslapset hyötyivät hänen työstään ja oppivat paljon Valtakunnan evankeliumia, niin että hekin voivat saarnata Sanaa. Kun he olivat nähneet Jeesuksen työnteon, niin Jeesus antoi heille suoranaiset käskyt mennä kaupunkeihin ja kyliin suorittamaan saarnaamis- ja opetustyötä. Hän ei jättänyt siitä mitään epäilystä: kristittyä vaaditaan menemään ihmisten luokse. ”Tämän jälkeen Mestari määräsi seitsemänkymmentä kaksi muuta ja lähetti heidät edellään kaksittain jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, mihin hän aikoi itse mennä. Ja hän sanoi heille: ’Eloa on kyllin runsaasti, mutta korjaajia on vähän. Rukoilkaa siis elon omistajaa lähettämään korjaajia kokoamaan sitä. Nyt menkää. Tässä minä lähetän teidät kuin lampaat susien sekaan. Älkää kuljettako mukananne kukkaroa eikä eväspussia eikä kenkiä, älkääkä pysähtykö vaihtamaan kohteliaisuuksia kenenkään kanssa tiellä. Milloin jäätte johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ”Rauha tälle talolle’.” Jos siellä on joku, joka rakastaa rauhaa, niin teidän siunauksenne on lepäävä hänen yllään, mutta jollei ole, se palaa teille. Olkaa siinä talossa syöden ja juoden, mitä he tarjoavat teille, sillä työmies ansaitsee palkkansa. Älkää siirtykö talosta toiseen. Milloin tulette kaupunkiin, ja he lausuvat teidät tervetulleiksi, syökää, mitä teille tarjotaan, ja parantakaa siellä sairaat ja sanokaa heille: ”Jumalan valtakunta on lähellä teitä!”’” – Luuk. 10:1–9, Amer. käänn.; katso myös Luuk. 9:1, 2, 6.

11. Mitä tällaiset neuvot merkitsivät heille?

¹¹ Tämä merkitsi talosta taloon tehtyä työtä saarnaten ja opettaen hyviä uutisia. Heidän ei tullut muuttaa talosta taloon sen vuoksi, että jollakulla isännällä saattoi olla enemmän maallista omaisuutta tai hän voi tarjota enemmän mukavuuksia ja aineellista kestitystä, vaan mieluummin jäädä paikalleen, kunnes sanomaa ja opetusta oli annettu riittävässä määrässä. Apostoli Paavali osoitti tämän olevan oikea käsitys sanoessaan: ”Minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta, vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille.” (Apt. 20:20, 21) Paavali työskenteli talosta taloon.

12. Mitä heidän kristilliseen työhönsä piti sisältyä?

¹² Jeesuksen suoraan opetuslapsilleen lausumat sanat siitä työstä, mitä heidän piti tehdä hänen noustuaan taivaaseen, osoittavat, että heidän kristilliseen työhönsä piti kuulua lähetyspalvelus kaukaisissa kansoissa: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” (Matt. 28:19, 20) Tämä oli selvä käsky mennä kaikkien kansojen ihmisten luokse. Edelleen painotettiin sitä, että tämä oli osa kristityn työstä, kun Jeesus sanoi: ”Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” (Apt. 1:8) Siihen sisältyi melkoisesti aluetta, ja se osoitti, että työtä tehtäisiin paljon.

13. Miksi heille annettiin apua ylhäältä tätä varten?

¹³ Kun Jeesus nousi taivaaseen ollakseen Isänsä luona, niin lohduttaja, Jumalan pyhä henki, vuodatettiin maan päällä oleviin Kristuksen uskollisiin seuraajiin. Tämä henki eli Jumalan näkymätön toimiva voima pani kristityt tekemään ihmeellisiä saarnaamis- ja opettamistekoja. Jumala siunasi heidän mielensä ja kätensä tahtonsa täyttämiseen. Monet ihmiset uskoivat evankeliumin ja astuivat elämän tielle.

Työ on vaatimus

14. Miksi ja miten tessalonikalaisille osoitettiin työnteon tarpeellisuus?

¹⁴ Monet kaikista kansoista saivat uskollisten opetuslasten uupumattoman työskentelyn tarjoamat edut. Heidän joukossaan olivat eräät Tessalonikankin asukkaat. Jotkut heistä eivät näyttäneet arvostaneen oikein hyvien töitten arvoa eivätkö ottaneet huomioon, että Raamattu tuomitsi laiskuuden ja velttouden työssä. Olemalla velttoja työssään he vahingoittivat itseään ja pidättivät hyvää toisilta, mistä menettelystä voisi olla seurauksena Jumalan toimeenpanema elämän menetys. Heidän olisi pitänyt tietää, että Sananlaskut 18:9 sanoo: ”Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.” Mutta tämä tietämättömyys oli ilmeisesti seuraus siitä, että eräät Tessalonikassa olleet eivät tutkineet ahkerasti Raamattua. (Apt. 17:11) Ei ollut tosiaan mitään puolustusta sille, että kukaan oli laiska Tessalonikassa, koska Paavali, Timoteus ja toiset olivat antaneet heille Raamatun opetusta osoittaakseen, miten Jumala vaati oikeita kristillisiä töitä. Sen lisäksi heillä oli Paavalin oivallinen henkilökohtainen esimerkki. Kuitenkin piti apostoli Paavalin kirjoittaa heille: ”Me velvoitamme teidät, veljet, Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä pysymään erossa jokaisesta veljestä, joka elää laiskuudessa, sen sijaan että noudattaisi teidän meiltä saamaanne opetusta. Sillä te itse tiedätte, mitä teidän täytyy tehdä seurataksenne minun esimerkkiäni, sillä minä en ollut laiska ollessani kanssanne; . . . Kun olin luonanne, annoin teille tämän säännön: ’Jos joku kieltäytyy tekemästä työtä, älkää antako hänelle mitään syötävää!’ Sillä me olemme kuulleet, että jotkut teistä elävät laiskuudessa, pelkkinä turhantouhuajina, tekemättä mitään työtä. Me velvoitamme ja kehoitamme nyt Herran Jeesuksen Kristuksen valtuutuksella pysymään hiljaa ja tekemään työnsä . . . Mutta te, veljet, ette saa väsyä oikean tekemiseen.” – 2. Tess. 3:6–13, Amer. käänn.

15. Miksi jotkut olivat laiskoja? Miksi tieto oli tarpeen?

¹⁵ Kaikkia kristittyjä vaadittiin tekemään työtä. Joidenkuiden tessalonikalaisten laiskuus johtui apostolin mukaan siitä, että he eivät noudattaneet Paavalin ja niiden toisten palvelijain opetuksia, jotka kävivät heidän luonaan. He eivät olleet työssä, koska he eivät noudattaneet totuuden tietoa. Herra vuodatti tosin henkensä kristittyihin noina päivinä, mutta jos jollakulla ei ollut uskoa eikä sitä tietoa, mihin sen olisi perustanut, niin he eivät saaneet varmastikaan henkeä. Paavali oli menetellyt heidän kanssaan samalla tavalla kuin toistenkin kristittyjen muissa paikoissa: hän oli jaellut sitä tietoa, mitä Herra neuvoi antamaan yksilöiden rakentamiseksi kristillisessä palvonnassa. Totisesti ei kukaan voisi työskennellä Herraa miellyttävällä tavalla ilman oikeaa tietoa; kukaan ei voisi kantaa hedelmää Jehovan suuren nimen kunniaksi.

16. Miten tieto vaikuttaa meissä, kuten Paavali osoitti kolossalaisille?

¹⁶ Tiedolla siitä ihmeellisestä toivosta, minkä Jehova Jumala on varannut kristityille, näytti olleen erilainen vaikutus kolossalaisiin, joille Paavali kirjoitti: ”Te ensiksi kuulitte siitä kauan sitten, kun evankeliumin tosi sanoma tuli keskuuteenne menestyäkseen ja kantaakseen hedelmäänsä teidän joukossanne niinkuin kaikkialla maailmassa, siitä ajasta lähtien, jolloin te ensi kerran kuulitte Jumalan armosta ja tulitte todellisesti tuntemaan sen siinä muodossa, missä Epafras . . . opetti sitä teille . . . hän, joka on kertonut minulle siitä rakkaudesta, minkä henki on herättänyt teissä. Siinä on syy, miksi minä en ole siitä päivästä pitäen, jona ensiksi kuulin siitä, koskaan lakannut rukoilemasta puolestanne ja pyytämästä Jumalaa täyttämään teidät täydellisen hengellisen viisauden ja näkemyksen kautta sen selvällä tietämisellä, mikä hänen tahtonsa on, niin että vaelluksenne olisi Mestarinne arvoista ja miellyttäisi häntä täydellisesti ja että olisitte hedelmällisiä kaikkinaisissa hyvissä teoissa ja kasvaisitte täydempään Jumalan tuntemukseen. Niin mahtava on hänen majesteettiutensa, että hän vahvistaa silloin teidät täydellisesti voimallaan harjoittamaan iloisesti kestävyyttä ja pitkämielisyyttä joka tilanteessa, ja te kiitätte Isää, joka on oikeuttanut teidät osallistumaan Jumalan kansan perintöön valon valtakunnassa.” (Kol. 1:6–12, Amer. käänn.) Paavali osoitti tässä, miten tärkeää on omata selvä tieto siitä, mikä Jumalan tahto on. Ilman sitä ei voida elää oikeaa elämää, mikä miellyttää Mestaria ja on hänen arvoisensa, mutta sen avulla on tie avoinna hedelmällisyyteen kaikenlaisissa hyvissä töissä. Eikä tässä vielä kaikki, vaan silloin saa voiman lahjan, mikä vahvistaa iloiseen kestävyyteen. Mutta kaikki nämä kulkevat yhdessä. Tiedon oikea käyttö auttaa meitä tekemään työtä; Herra auttaa meitä pysymään työssämme ja sitkeästi jatkamaan sitä joka tilanteessa. Se on Jumalan tosi palvelijain osa.

17. Miten tällainen tärkeä tieto tulee?

¹⁷ Onko kenenkään ihmisen mahdollista saada sellaista tietoa? Onko tosiaan mahdollista työskennellä Korkeimmalle ja pysyä siinä työssä? Näin tärkeää tietoa ei voi saada kokonaan yhdessä hetkessä. Meidän Jumalamme on varannut totuuden Sanansa auttaakseen meitä ja osoittaakseen meille hänen palvelemisensa tien. Kun tutkimme sitä, niin saamme tietää, mitkä Jumalan päätökset ovat, ja näemme, että jos luomus tahtoo miellyttää häntä, hänen täytyy vihkiä elämänsä Jumalan palvelukseen. Se merkitsee työtä. Kun joku on täysin tietoinen elävään Jumalaan kiinnitetystä toivosta ja tekee sitten työtä, niin se hyödyttää häntä aivan erikoisesti.

18, 19. Miksi me teemme tätä kristillistä työtä ja erityisesti nyt?

¹⁸ Miksi teemme työtä? Uskomme takia ja koska me luotamme Jumalan lupaukseen, että hän antaa meille elämän. ”Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.” (1. Tim. 4:10) Tämä voi näyttää raadannalta jostakusta, jolla ei ole uskoa, vaikka se onkin todellisuudessa kristityille suurimman ilon lähde tässä maailmassa. Se on suurin etu erityisesti tänä aikana, jolloin pahan voimat osoittautuvat toimeliaammiksi kuin koskaan ennen, jolloin tämän vanhan maailman lopun merkit ovat kohdallamme. Nyt on aika, jolloin evankeliumin saarnaamistyötä suoritetaan kaikessa maailmassa todistukseksi. Tämä on aikaa, jolloin Jumalan totuuksiin on suunnattu kirkas valo ja jolloin kristityn tehtävä on tutkia hänen Sanaansa ja kokoontua yhteen säännöllisesti tutkimaan Raamattua niiden kanssa, joilla on sama kallis usko, sekä auttamaan toisia tuntemaan paremmin valtakuntaa, kansojen toivoa.

¹⁹ Raamatun antama tieto näyttää meille, että aivan edessämme on Harmagedonin taistelun kauhea ja synkkä aika, jolloin Perkeleen maailman häijyt voimat joutuvat tuhoon. Tuon maailmaa järkyttävän tapahtuman läheisyys painaa mieleemme niiden Jeesuksen sanojen tärkeyden, mitkä ovat Johanneksen 9:4:nnessä ja kuuluvat Amerikkalaisen käännöksen mukaan näin: ”Jatkakaamme hänen työtään, joka on lähettänyt minut, niin kauan kuin päivänvaloa kestää. Tulee yö, jolloin kukaan ei voi tehdä mitään työtä.” Nyt on aika toimia viisaasti suorittaessamme tätä vanhurskasta opetustyötä. Nyt on aika elää ja työskennellä kristittyinä, erityisesti nyt, koska lopullinen loppu on lähellä. Siksi apostoli neuvookin meitä olemaan valppaita ja huolellisia: ”Valvo itseäsi ja opetustasi; pysy työssäsi; jos teet sen, niin pelastat kuulijasi sekä itsesi.” – 1. Tim. 4:16, Moffatt.

Miksi siinä on pysyttävä

20. Miksi annettiin niin nimenomainen neuvo pysyä työssämme?

²⁰ ”Pysy työssäsi”, hän sanoo. Miksi on tarpeellista antaa näin nimenomainen neuvo? Koska jatkuva toiminta Jumalan työssä vaatii todellista taistelua. Jos olisi totta, että kukaan ei vastustaisi Jumalan työtä, niin se olisi tietysti paljon helpompaa, mutta nyt meidän täytyy olla tietoisia siitä, että Saatana Perkele on meidän vastustajamme, ja hän on hyvin vihainen nyt, kun hänet on heitetty pois taivaasta. (Ilmestyskirja 12) Hän koettaa kiihkeästi vieroittaa kaikki luomukset pois Jumalasta ja saada heidät mukanaan tuhoon tulevassa ottelussa. Hän haluaa, että jokainen antaisi käsiensä vaipua, hidastelisi ja lopulta pysähtyisi kokonaan Jumalan hyödyllisestä työstä. Hän yrittää yhä taistella Jumalaa vastaan valtaamalla Jehovan palvelijat, koska hän tietää hyvin, että he menettävät silloin Jumalan kallisarvoiset lupaukset ja Valtakunnan siunaukset. Apostoli Pietarin varoitus (1. Piet. 5:8, 9) on sen tähden sopiva tänä aikana: ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa.” Saatana hyökkää jokaisen yksilön kimppuun, joka on vihkiytynyt Jumalalle, jokaisen miehen, naisen ja lapsen, joka tekee Jumalan työtä. Perkele haluaa meidän kääntyvän takaisin Jumalan työstä vastoin Jeesuksen hyvää neuvoa: ”Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan.” – Luuk. 9:62.

21. Miten tämä ’taakseen katsominen’ tapahtuu ja millaisin seurauksin?

²¹ Miten tämä ’taakse katsominen’ tapahtuu? Kääntymällä takaisin vanhaan maailmaan, mistä tulimme pois. Se merkitsee harrastustemme palauttamista vanhan maailman huonoihin tapoihin ja tottumuksiin, niinkuin tapahtui, kun Jumala pelasti Lootin ja hänen perheensä jumalattoman Sodoman tuhosta ja Lootin vaimo kääntyi katsomaan taakseen, koska hänen kiintymyksensä oli todellisuudessa siellä. Tuo vaimo tuhoutui muuttuen suolapatsaaksi, minkä tähden Jeesus sanoikin: ”Muistakaa Lootin vaimoa!” (Luuk. 17:32) Taakseen katsominen merkitsee sitä, ettei pidä Valtakunnan harrastuksia etusijalla, ei pysy työssään.

22. Miten Saatana saa jotkut tekemään tämän? Miten me taistelemme sitä vastaan?

²² Saatana käyttää monia keinoja saadakseen tämän aikaan. Joihinkin henkilöihin vaikuttavat vainot, ja pilkka hidastuttaa toisia, mutta tätä vainoa ja häväistystä ei voida välttää. Mestari sanoi seuraajilleen, että he saavat kärsiä paljon halpamaista kohtelua ja kidutusta hänen nimensä tähden. Niin kävi hänen palvelijoilleen hänen noustuaan taivaaseen, ja sama on kohdannut tosi kristittyjä siitä lähtien. (Matt. 24:9; 2. Tim. 3:12) Voidakseen taistella tätä vihollisen väkivaltaista toimintaa vastaan kristityn täytyy olla vahva uskossaan. Jehova vahvistaa meidät vahvalla uskolla, ja niin me pystymme voittamaan tai tekemään pätemättömäksi vihollisen hyökkäykset, jos pysymme lujina työssämme ja luotamme siihen, että Jumala vapauttaa meidät.

23. Täytyykö perheestä pitää huolta sen vastustusasenteesta huolimatta? Miksi?

²³ Kaikki eivät kärsi vainoa nykyään, mutta Saatanalla on toisia menetelmiä, joita hän käyttää vieroittaakseen meidät hyvästä työstämme. Meillähän on tässä elämässä monenlaisia vastuita. Jotkut meistä saavat totuuden vasta sen jälkeen kun ovat hankkineet itselleen perhettä, eivätkä nämä perheet usko aina Raamattuun niinkuin me itse. Toisinaan, ne panevat kaikki mahdolliset esteet tiellemme koettaessaan saada meidät jättämään palvontamme. Meillä on vastuu perheenjäsentemme huolenpidosta, ja me täytämme sen kristittyinä tyytyväisinä. ”Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi.” (1. Tim. 5:8) Vaikka he vastustaisivatkin hyviä töitämme, niin meidän täytyy huolehtia siitä, että heillä on, mitä he välttämättä tarvitsevat elämänsä ylläpidoksi, jos kerran olemme perheen huoltajia. Ja lopulta saattaa käydä niin, että he omaksuvat totuuden ja me voitamme perheemme Herralle näyttämällä hyvää uskon ja hyvien töiden esimerkkiä.

24. Miksi on pysyttävä työssä perheen vastustuksesta huolimatta? Miten?

²⁴ Perheen vastustuksen voittamisohjeet löydämme Matteuksen 10:34–39 olevista Jeesuksen sanoista: ”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut ’nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa’. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka ei ota [paaluansa] ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.” Jeesus osoitti, että niissä perheissä oli oleva vaikeita ristiriitoja, jotka ottavat vastaan Kristuksen ja kulkevat oikeaa tietä. Kenenkään kristityn ei pidä sallia perheen vastustuksen pidättää itseään palvelemasta Jehova Jumalaa ja Kristusta, vaan kristityn täytyy asettaa Kristuksen rakkaus ensi sijalle, koska hän osoittautuu muuten arvottomaksi. Jos toiset tuosta perheestä tulisivat niin väkivaltaisiksi, että ottaisivat kristityn uskovan hengen, niin Kristus antaisi hänelle uuden elämän Valtakunnan aikana, mutta jos joku perääntyisi toimettomuuteen pelastaakseen henkensä, niin hän ei miellyttäisi lopulta Elämänantajaa ja menettäisi iankaikkisen elämän. Pitämällä Herran rakkauden tärkeämpänä ja muut tarpeelliset asiat toisarvoisina me pysymme oikealla tavalla työssämme.