Keskeinen ajankohta historiassa

 1. Miksi Jehova antaa kansalleen ajallisesti tarkan tiedon menettelyistään ihmiskunnan suhteen?

JEHOVA JUMALA on täsmällinen ajoittaja. Hän määrää tapahtumien ajat päätöstensä täyttämisessä ja pitää huolen, että ne toteutuvat täsmälleen aikanaan. Hän antaa meille ajallisesti tarkan tiedon menettelyistään ihmiskunnan suhteen. Tämä ei ole ainoastaan hyödyksi historiallisissa tarkoituksissa, vaan se auttaa myös meitä saamaan selville eräiden hänen ennustustensa täyttymisaikoja. Se auttaa meitä myös tarkistamaan käsitystämme ennustuksista lisätessään ajanlaskua koskevan todistuksen sellaisten luonnollisten tosiasioiden todistukseen, joiden me näemme toteutuvan silmiemme edessä.

 2. Mikä on välttämätöntä, jotta tietäisimme, minä aikoina Raamatun tapahtumat sattuivat?

² Raamattu antaa meille aikaa koskevat tiedot kaikista tärkeistä tapahtumistaan. Tietääksemme, milloin nämä tapahtumat sattuivat meidän aikaamme verrattuina, meidän täytyy luotettavasti ja erehtymättömästi liittää jokin Raamatun tapaus johonkin historian ajankohtaan. Toisin sanoen, meidän täytyy löytää Raamatun tapaus, joka sattui tiettynä ajankohtana meidän kalenterimme mukaan. Kun olemme määrittäneet ajankohdan, voimme soveltaa Raamatun ajanlaskua siitä eteen- ja taaksepäin ja saada selville monet muut ajankohdat, joihin Raamattu viittaa.

 3. Mikä vuosi on huomattava keskeisenä ajankohtana, ja mitä tämän ajankohdan selville saaminen tarjoaa meille?

³ Muinaisissa Heprealaisissa kirjoituksissa kerrotuissa tapahtumissa on yksi ajankohta, joka täyttää hyvin ajan laskemisen lähtökohdalle asetettavat vaatimukset. Toisista noina aikoina mainituista historiallisista tapahtumista on paljon väittelyä, mutta tämä ajankohta on sellainen, mikä voidaan hyvin vahvistaa historiallisista aikakirjoista. Se tarjoaa meille lähtökohdan, jonka avulla me voimme sijoittaa kalenteriimme Heprealaisissa kirjoituksissa mainitut tapahtumat ja joka myös vahvistaa eräitten ennustusten täyttymyksen. Kyseinen ajankohta on vuosi 537 eaa., jolloin Persian Kyyros antoi luvan juutalaisille palata kotimaahansa. Kertomus tästä tapauksesta on Esran 1:1–4:ssä:

 4. Mikä raamatullisesti tärkeä tapaus sattui vuonna 537 eaa.?

⁴ ”Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena herätti Herra, että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, Kooreksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että tämä koko valtakunnassansa kuulutti ja myös käskykirjassa julistutti näin: ’Näin sanoo Koores, Persian kuningas: Kaikki maan valtakunnat on Herra, taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itsellensä temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka vain teidän joukossanne on hänen kansaansa, sen kanssa olkoon hänen Jumalansa, ja hän menköön Jerusalemiin, joka on Juudassa, rakentamaan Herran, Israelin Jumalan, temppeliä. Hän on se [tosi, Um] Jumala, joka asuu Jerusalemissa. Kuka vain on jäljellä, se saakoon, missä asuukin muukalaisena, paikkakuntansa miehiltä kannatukseksi hopeata ja kultaa, tavaraa ja karjaa ynnä vapaaehtoisia lahjoja Jumalan temppelin rakentamiseksi Jerusalemiin.’”

KUN KUNINGAS KYYROKSEN HALLITUS ALKOI

 5. a) Miten Kyyros saattoi antaa määräyksen, joka koski Jerusalemia, ja kuinka monet käyttivät hyväkseen tätä määräystä? b) Keitä määräys ei koskenut? c) Minä vuonna maalliset historioitsijat sanovat Babylonin kukistuneen? Oliko se Kyyroksen ensimmäinen vuosi? Selitä. d) (Alaviite) Milloin alettiin laskea Kyyroksen hallitusaikaa Juutalaisen tietosanakirjan mukaan?

⁵ Raamattu kertoo, että 42 360 juutalaista lähti Babylonista 7 337 palvelijan ja palvelijattaren sekä 200 mies- ja naislaulajan ohella. (Esra 2:1–67) Kyyros saattoi antaa tämän Jerusalemia koskevan määräyksen, koska valloittaessaan Babylonin vuonna 539 eaa. hän ei saanut haltuunsa ainoastaan Babyloniaa, vaan myös kaikki sen alusmaat, Syyria, Palestiina ja se osa Assyriaa mukaan luettuna, mitä Kyyros ei vielä omistanut. Mutta se ei koskenut Egyptin pakolaisjuutalaisia, sillä sitä ei liitetty Persian valtakuntaan ennen kuin Kyyroksen kuoleman jälkeen, hänen poikansa ja seuraajansa Kambyseen päivinä. Maalliset historioitsijat ilmoittavat vuoden 539 eaa. siksi, jona meedialaiset ja persialaiset kukistivat Babylonian, kolmannen maailmanvallan, Persian valtakunnan tullessa neljänneksi maailmanvallaksi. Dan. 5:30, 31:ssä osoitetaan, että Dareios Meedialainen hallitsi ensin Babylonissa heti sen kukistumisen jälkeen. Babylonissa oleva Daniel puhuu ”Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisestä hallitusvuodesta, hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi”. (Dan. 9:1; 11:1; 6:1, 6, 9, 25, 28) Vapautusmääräystä ei annettu tänä vuonna, sillä tänä vuonna Daniel tutki ja näki vapautuksen tulevan 70 vuoden loputtua. (Dan. 9:1–18) Näin ollen Persian kuninkaan Kyyroksen ensimmäinen vuosi ei nähtävästi alkanut ainakaan Meedian kuninkaan ensimmäisenä vuonna, vaan mahdollisesti osan toisestakin vuodesta mentyä, vuonna 538 eaa., ja ulottui seuraavaan vuoteen 537 eaa.a

 6. a) Miksi juutalaiset eivät tarvinneet pitkää aikaa valmistautuakseen lähtemään Babylonista, ja miksi se kuitenkin vei jonkin aikaa? b) Milloin Kyyroksen on täytynyt antaa julistuksensa, ja miten tulemme tähän johtopäätökseen? c) Miksi kaikki Raamatun tutkijat pitävät vuotta 537 eaa. hyvin tärkeänä? d) (Alaviite) Minkä sellaisen tiedon nuolenpääkirjoitustet antavat, joka auttaa meitä saamaan selville vuoden, jolloin Kyyros antoi vapautusmääräyksensä?

⁶ Juutalaiset lähtivät luonnollisesti Babylonista mahdollisimman pian Kyyroksen julistuksen jälkeen, sillä he olivat niiden ennustusten tuntemuksen perusteella, jotka Jehova oli antanut Jeremian ja Jesajan kautta, valmistautuneet etukäteen lähtöön. Mutta kaikkien 49 897 ihmisen valmistelujen suorittaminen vei aikaa, ja takaisin Juudan maahan oli hyvinkin neljän kuukauden matka. He saapuivat sinne juuri ennen seitsemättä kuukautta tisriä. (Esra 2:70; 3:1) Kyyroksen on täytynyt sen vuoksi antaa julistuksensa talven lopulla ja kevään alkaessa vuonna 537 eaa.b Tällä ajankohdalla on hyvin tärkeä merkitys kaikille Raamatun tutkijoille, sillä sen avulla me voimme määrätä Juudan maan autioitusajan ja ”pakanain aikojen” eli ”kansain määräaikojen” (Um) alun. – Luuk. 21:24.c

 7. Mitä 2. Aikak. 36:20–23 osoittaa Jerusalemin autionaolon 70 vuoden loppumisesta?

⁷ Noiden autionaolon 70 vuoden piti päättyä Kyyroksen määräyksen johdosta, kuten on selvästi sanottu 2. Aikak. 36:20–23:ssa:

”Ja jotka olivat säilyneet miekalta, ne vietiin pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin. . . . Ja niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan – niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi – kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut. Mutta Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena herätti Herra, että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, Kooreksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että tämä koko valtakunnassansa kuulutti ja myös käskykirjassa julistutti näin: . . .”

 8. Mistä tiedämme, että Kyyroksen julistus merkittiin virallisesti asiakirjoihin?

⁸ Kyyroksen julistus merkittiin Persian virallisiin asiakirjoihin, kuten Esra 6:1–5 osoittaa, minkä mukaan Persian Dareios I, Kyyroksen pojan Kambyseen seuraaja, tutkitutti asiakirjat ja löysi kirjakäärön siihen kirjoitettuine julistuksineen Ahmetasta (Ekbatanasta, Um), joka oli Meedian entinen pääkaupunki ja kuningas Kyyroksen kesäasuinpaikka, koilliseen Babylonista.

KUN 70-VUOTINEN AUTIONAOLO PÄÄTTYI

 9. a) Lopettiko Kyyroksen julistus 70-vuotisen autionaolokauden? Selitä. b) Mistä syistä kaikki Babylonissa olevat juutalaiset eivät palanneet Jerusalemiin, ja olivatko ne kaikki hyviä syitä? c) Mikä oli palanneiden vaikuttimena?

⁹ Lopettiko Kyyroksen julistus Jerusalemin ja Juudan maan 70-vuotisen autioituksen? Ei. Miksi ei? Pakkosiirtolaisuuteen vietyjen juutalaisten täytyi käyttää hyväkseen julistusta ja lähteä Babylonista sekä palata kotimaahansa ja ottaa se haltuunsa tämän autioituksen lopettamiseksi. Jotkut juutalaiset eivät vanhuuttaan ym. syistä voineet palata, mutta monet muut olivat vakiintuneet erittäin materialistiseen Babyloniaan ja jäivät mieluummin mukavuuteen kuin lähtivät rasittamaan itseään ja kärsimään vaikeuksia matkalla halki hankalan maaston tyystin autioon maahan. Mutta palannut uskollisten juutalaisten jäännös oli halukas tottelemaan Jehovan käskyä. He olivat innokkaita ryhtymään tosi palvontaan siinä paikassa, mihin hän oli liittänyt nimensä. He halusivat päästä pois saastaisesta Babylonista ollakseen puhtaat kantamaan Jehovan pyhiä palvonta-astioita takaisin hänen pyhän temppelinsä paikalle. – Jes. 52:11; Jer. 50:8; 51:6.

10. Kuka määrättiin palaavien juutalaisten käskynhaltijaksi, ja kuka muu tärkeä henkilö seurasi hänen kanssaan?

¹⁰ Kyyros määräsi Sesbassarin palaavien juutalaisten käskynhaltijaksi ja uskoi hänelle pyhien astioitten kuljetuksen. Esran 3:2, 8:ssa Sesbassar on samastettu Serubbaabelin kanssa, joka oli Sealtielin, kuningas Daavidin jälkeläisen, poika. (Matt. 1:6–13) Juutalainen ylimmäinen pappi Joosua (eli Jeesua), Joosadakin poika, seurasi käskynhaltija Serubbaabelia takaisin Jerusalemin paikalle.

11. a) Kun juutalaiset palasivat Juudaan, niin miksei siellä ollut jo keitään muita estämässä heitä? b) Miksi juutalaisten saapuminen täytti täsmälleen 70-vuotiskauden ennustuksen?

¹¹ Kun juutalaiset palasivat Juudaan, ei maassa ollut keitään estämässä heitä, sillä Jumala oli voimallaan pitänyt maan asujattomana, jotta se olisi saanut nauttia täydellisen levon sapattivuotensa, niin kuin se ansaitsi, kenenkään viljelemättä sitä. Jokainen sen autionaolovuosi vastasi sapattivuotta Jehovan Mooseksen kautta antaman lain mukaan. (3. Moos. 25:1–12) Miten tämä oli 70-vuotisaikaa koskevan ennustuksen täsmällinen täyttymys? Juudan maa jäi täysin autioksi Jerusalemin hävitysvuoden seitsemännessä kuussa, kun ne köyhät juutalaiset pakenivat, joita Nebukadnessar ei ollut vienyt pakkosiirtolaisuuteen. He pakenivat seitsemännessä kuussa vieden profeetta Jeremian mukanaan Egyptiin. (2. Kun. 25:22–26; Jer. 41:1–43:8) Se oli myös kuukausi, jossa sapatti- ja riemuvuodet alkoivat, nimittäin ”seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä . . . sovituspäivänä”. (3. Moos. 25:9, 10) Esran 3:1:ssä oleva esitys: ”Kun seitsemäs kuukausi [tisri] tuli ja israelilaiset jo olivat kaupungeissa”, antaa virallisen vahvistuksen tämän ennustuksen täsmälliselle täyttymykselle.

KUN JERUSALEMIN AUTIOITUS ALKOI

12. Miten laskemme Jerusalemin ja Juudan autionaoloajan?

¹² Raamatun tutkijat tuntevat mielenkiintoa Juudan ja Jerusalemin autioitusaikaa kohtaan. Kun tämä keskeinen ajankohta on vahvistettu, on helppo mennä taaksepäin 70 vuotta vuoden 537 eaa. seitsemännestä kuusta vuoden 607 eaa. seitsemänteen kuukauteen, jolloin Jerusalem ja Juuda autioitettiin. Vuonna 607 eaa. tisri-kuu alkoi 22./23. syyskuuta jolloin vietettiin uudenkuun juhlaa. Tuossa kuussa vuonna 607 eaa. alkoivat ”seitsemän aikaa” eli ”pakanain ajat”, ”kansain määräajat” (Um). (Dan. 4:13, 20, 22, 29; Luuk. 21:24) Tämä tapahtui kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Jerusalem oli hävitetty ja temppeli ryöstetty, tuhottu ja poltettu poroksi, minkä jälkeen sen kaksi pääpappia surmattiin. – 2. Kun. 25:5–21.

13. Minkä erehdyksen kristikunnan ajanlaskijat tekevät, ja miten me vältämme sen?

¹³ Jos seuraamme Jehova Jumalan täsmällistä ajoitusta, mikä on kerrottu hänen Sanassaan, niin näemme, että Juudan autionaolo kesti vuodesta 607 vuoteen 537 eaa., ja vältämme siten tekemästä niiden kristikunnan ajanlaskijain erehdystä, jotka jättävät huomioon ottamatta 70-vuotisen autionaolon ennustuksen ja ajoittavat Jerusalemin hävityksen tapahtuneeksi vuonna 587 eaa. He rajoittavat Jerusalemin ja Juudan maan autionaoloajan pelkästään 50 vuodeksi hyväksyen pakanallisten historioitsijoitten epäluotettavat laskelmat pikemmin kuin Jumalan luotettavan Sanan. – 2. Aikak. 36:19–23.

14. a) Mihin palaavaa jäännöstä verrattiin? b) Minkä lupauksen Jehova antoi sille?

¹⁴ Yksitoista vuotta ennen kuin Jerusalem hävitettiin ja Juudan maa autioitettiin, Jeremia näki palaavan jäännöksen näyssä korina, jossa oli ”hyviä viikunoita”. Innokkaat kotimaahansa palanneet olivat näiden viikunoiden kaltaisia, koska he palasivat ennallistamaan Jehovan puhdasta palvontaa siinä paikassa, mihin hän oli liittänyt nimensä. Jehova sanoo Jer. 24:1–7:ssä: ”Minä . . . tuon heidät takaisin tähän maahan. Minä rakennan heidät enkä hajota, minä istutan heidät enkä revi pois. Ja minä annan heille sydämen, heidän tunteakseen minut, että minä olen Herra; ja he saavat olla minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa; sillä he kääntyvät minun tyköni kaikesta sydämestänsä.”

TOSI PALVONTA UUDELLEEN JÄRJESTETTY

15. a) Miten Jehova oli käyttänyt Kyyrosta ennustuksen mukaan? b) Mitä ennallistettu jäännös palattuaan teki ensiksi?

¹⁵ Kuten oli ennustettu 200 vuotta etukäteen Jes. 44:28:ssa, Kyyros oli itse asiassa paimentanut Jehovan lampaita takaisin heidän oikeaan tarhaansa Juudan maahan. Jehova ennusti tässä myös temppelin perustuksen laskemisen. Seitsemännessä kuussa, heti heidän saavuttuaan, oli liian aikaista saada perustus lasketuksi, mutta se ei viivyttänyt Jehovan palvonnan aloittamista uudelleen. He olivat katkerien viholliskansojen ympäröimät, mutta he ryhtyivät ensin hyväksyttävän alttarin rakentamiseen, kuten luemme:

16. Miten Esra kuvailee tosi palvonnan ennallistamisen määrätyssä paikassa?

¹⁶ ”Ja Jeesua, Joosadakin poika, ja hänen veljensä, papit, ja Serubbaabel, Sealtielin poika, ja hänen veljensä nousivat rakentamaan Israelin Jumalan alttaria uhrataksensa sen päällä polttouhreja, niinkuin on kirjoitettuna Jumalan miehen Mooseksen laissa. He pystyttivät paikallensa alttarin, sillä he olivat kauhuissaan maan kansojen tähden; ja he uhrasivat alttarilla polttouhreja Herralle, polttouhreja aamuin ja illoin. Ja he viettivät lehtimajanjuhlaa, niinkuin oli säädetty, ja uhrasivat polttouhreja joka päivä niin paljon, kuin oli säädetty, kunakin päivänä sen päivän uhrit, ja sen jälkeen jokapäiväisen polttouhrin ja uudenkuun päivien ja kaikkien muiden Herran pyhien juhlien uhrit sekä kaikkien niiden uhrit, jotka toivat vapaaehtoisia lahjoja Herralle.” – Esra 3:2–5.

17. Mitkä ”pyhät kokoukset” ennallistettu jäännös piti, ja ketkä viettivät juhlia heidän kanssaan?

¹⁷ Esran 3:6:ssa sanotaan: ”Seitsemännen kuun ensimmäisestä päivästä alkaen he uhrasivat polttouhreja Herralle, vaikka temppelin perustusta ei oltu vielä laskettu.” Tämä tapahtui gregoriaanisen kalenterin mukaan 28./29. syyskuuta vuonna 537 eaa.d He viettivät siis uuttakuuta kuukauden ensimmäisenä päivänä sen vuoden seitsemännessä kuussa. (4. Moos. 10:10; 28:11; 1. Sam. 20:5, 18, 24) Sen kuukauden 15. päivänä he pitivät Jumalan lain aloittamalla seitsenpäiväisen lehtimajanjuhlan, elonkorjuujuhlan. (3. Moos. 23:33–43; 2. Moos. 23:16; 34:22) Nämä ”pyhät kokoukset” olivat epäilemättä mitä iloisimpia juhlia juutalaisten uskollisella jäännöksellä ja heidän tovereillaan temppelipalvelijoilla (netinim), jotka olivat palanneet heidän kanssaan ja jotka palvelivat alttarin yhteydessä varaamalla puita ja vettä. – Esra 2:70.

TEMPPELIN PERUSTUS LASKETTU

18. Milloin ennallistetun temppelin perustus laskettiin, ja mikä vaikutus sillä oli osanottajiin?

¹⁸ Temppeliä koskevan Jehovan ennustuksen piti nyt toteutua: ”Sinut perustettakoon.” Se perustettiin:

”Ja toisena vuotena [536 eaa.] siitä, kun he olivat tulleet Jumalan temppelin sijalle Jerusalemiin, sen toisessa kuussa [siiv- eli ijar-kuussa, jossa kuningas Salomo oli alkanut rakentaa ensimmäistä temppeliä], ryhtyivät Serubbaabel, Sealtielin poika, ja Jeesua Joosadakin poika, ja heidän muut veljensä, papit ja leeviläiset, ja kaikki, jotka vankeudesta olivat tulleet Jerusalemiin, työhön ja panivat kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat leeviläiset johtamaan Herran temppelin rakennustyötä. . . . Ja kun rakentajat laskivat Herran temppelin perustusta, asetettiin papit virkapuvuissaan torvilla ja leeviläiset, Aasafin jälkeläiset, kymbaaleilla ylistämään Herraa, Israelin kuninkaan Daavidin järjestelyn mukaan. . . . Mutta monet papit, leeviläiset ja perhekuntapäämiehet, vanhukset, jotka olivat nähneet [Salomon rakentaman] edellisen temppelin, itkivät suurella äänellä, kun tämän temppelin perustus laskettiin heidän nähtensä. Monet taas korottivat äänensä riemuiten ja iloiten.” Nämä äänet kuuluivat kauas. – Esra 3:8–13.

19. a) Ketkä vastustivat temppelin rakentamista? b) Miten he menestyivät?

¹⁹ Mutta tätä työtä ei tehty vaikeuksitta. Vain puhtaat, antautuneet kädet voivat osallistua Jehovan huoneen uudelleen rakentamiseen, joten ympärillä olevilta kansoilta kiellettiin osallistuminen työhön. Ne alkoivat häiritä rakentamista. Ne käyttivät kaikkia mahdollisia keinoja tehdäkseen ”heidän hankkeensa tyhjäksi, niin kauan kuin Koores, Persian kuningas, eli, ja aina Daarejaveksen, Persian kuninkaan, hallitusaikaan asti”. (Esra 4:1–5) Lopuksi ne hankkivat Persian kuninkaalta käskykirjan, joka määräsi lopettamaan rakentamisen. ”Silloin pysähtyi Jumalan temppelin rakennustyö Jerusalemissa ja oli pysähdyksissä Daarejaveksen, Persian kuninkaan, toiseen hallitusvuoteen asti.” (Esra 4:6–24) Tämä ei ollut tietenkään Dareios Meedialainen, vaan Persian kuningas Dareios I, joka alkoi hallita valtakuntaa vuonna 522 eaa.

20. Keille vuosi 537 eaa. on tärkeä ja miksi?

²⁰ Kahdesta seuraavasta sarjakirjoituksestamme tulemme näkemään, etteivät Jumalan viholliset voineet todellisuudessa ehkäistä temppelin ja itse Jerusalemin uudelleen rakentamista, jonka senkin Jehova oli täsmällisesti ajoittanut. Mutta edellä oleva riittää osoittamaan, että vuosi 537 eaa. on erittäin tärkeä. Se oli tärkeä Jehovalle ja se oli tärkeä myös Babylonista palanneitten juutalaisten uskolliselle jäännökselle siihen aikaan. Se on tärkeä Raamatun tutkijoille, sillä sen avulla he voivat saada selville, miten pitkän ajan ihminen on ollut maan päällä, milloin oli Nooan ajan vedenpaisumus, milloin Aabrahamin kanssa tehtiin liitto, milloin tapahtui Egyptistä-lähtö, milloin Israel vaelsi 40 vuotta autiomaassa ja milloin monet muut erittäin tärkeät Raamatun tapahtumat sattuivat. Se on tärkeä jokaiselle meistä, sillä sen avulla me voimme vahvistaa niiden luonnollisten tosiasioitten todistuksen, jotka osoittavat ”seitsemän ajan”, ”kansain määräaikojen”, päättyneen ja Kristuksen alaisen Jumalan taivaallisen valtakunnan perustamisen tapahtuneen vuonna 1914 ya.

[Alaviitteet]

Nuolenpääkirjoitustaulu nimeltä ”Strassmaier, Cyrus n:o 11” mainitsee Kyyroksen ensimmäisen hallitusvuoden. Tästä taulusta on laskettu, että tämä vuosi alkoi 17./18. maaliskuuta 538 eaa. ja päättyi 4./5. maaliskuuta 537 eaa. gregoriaanisen ajanlaskun mukaan. Kyyroksen toinen hallitusvuosi alkoi siis seuraavana päivänä, 5./6. maaliskuuta 537 eaa. Tässä tapauksessa Kyyroksen on täytynyt antaa julistuksensa ennen tätä jälkimmäistä ajankohtaa, ts. vuoden 538 lopulla tai vuoden 537 alussa eaa. Ks. s. 14, 29 Parkerin ja Dubbersteinin kirjasta Babylonian Chronology 626 B. C. – A. D. 75, v:n 1956 painos.