Mikä on Raamatun kanta?
Jokainen palvelee jotakin jumalaa
HALUSIVATPA ihmiset myöntää sen tai eivät, he palvelevat joko kaikkeuden Luojaa Jehova Jumalaa tai Hänen vastustajaansa Saatanaa. Miten se on mahdollista?
Eräs Raamatun esittämä periaate osoittaa sen selvästi. Se kuuluu: ”Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?” (Room. 6:16; Matt. 6:24) Näin ollen kun joku toimii vastoin Jumalan tahtoa, hän miellyttää Jumalan vastustajaa. Uskoopa hän Saatanaan tai ei, hän mukautumalla maailmaan ja sen epävanhurskaisiin menettelyihin palvelee Saatanan etuja.
Palvellaksesi tosi Jumalaa sinun täytyy tuntea Jumalan tahto sellaisena, kuin se on esitetty Raamatussa. Joillakuilla ihmisillä on tapana väittää, että he tietävät, mikä on oikein ja että he eivät tarvitse Raamattua. Sellainen väite ei kuitenkaan hyödytä mitään. Miksi jonkun pitäisi pelätä Raamatun tutkimista, jos hänestä tuntuu, että hän tekee oikein? Eikö hänen kieltäytymisensä Raamatun tutkimisesta anna aihetta ajatella, että hän sydämessään tietää, että hänen tulisi muuttaa menettelyjään?
On myös epäviisasta hyväksyä jonkun toisen sana suorittamatta henkilökohtaisia tutkimuksia. Vaikka ihminen on innokas ja uskoo tekevänsä sitä, mikä on oikein, hän saattaa tietämättään palvella Saatanaa jumalana. Into ja vilpittömyys eivät riitä. Monien ensimmäisen vuosisadan juutalaisten tapaus valaisee tätä. Apostoli Paavali kirjoitti heistä: ”Heillä on kiivaus [into, Um] Jumalan puolesta, mutta ei taidon [täsmällisen tiedon, Um] mukaan; sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.” (Room. 10:2, 3) Tämän harhaan ohjatun innon tähden he väkivaltaisesti vainosivat Jeesuksen Kristuksen tosi seuraajia. Apostoli Paavali sanoikin Tessalonikan kristityille: ”Eivätkä [he] ole Jumalalle otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten vihollisia, kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumiseksensa. Näin he yhäti täyttävät syntiensä mittaa.” – 1. Tess. 2:15, 16.
Tämä korostaa vaaraa, joka koituu Jumalan tahdon epätäydellisestä tuntemuksesta. Ensimmäisen vuosisadan juutalaiset olivat perehtyneet Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin, koska niitä luettiin jokaisena sapattina synagoogissa. (Luuk. 4:17–21; Apt. 15:21) He eivät kuitenkaan toimineet sopusoinnussa Raamatun kirjoitusten kanssa vaan hylkäsivät niissä olevat todisteet, jotka osoittivat Jeesuksen olevan luvattu Messias. He kieltäytyivät hyväksymästä Jeesuksen välityksellä paljastettua totuutta. Oli heidän omaa syytään, että heidän Jumalan tahdon tuntemuksensa jäi epätäydelliseksi.
Seurauksena oli, että monet juutalaiset tekivät Saatanan jumalakseen. Miten se tapahtui? Ei siten, että he olisivat sanoneet palvelevansa Saatanaa, vaan siten, että he osoittivat murhanhimoista asennetta Jeesusta kohtaan. Sen tähden Jeesus sanoi heille suoraan: ”Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt. Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” – Joh. 8:42–44.
Näin ollen ainoat, jotka Jumala tunnustaa palvelijoikseen, ovat niitä, jotka hyväksyvät hänen koko paljastetun totuutensa ja mukauttavat elämänsä siihen. Jehova Jumala vaatii yksinomaista antaumusta. (5. Moos. 5:9, Um) Mitä tämä merkitsee sinun kohdallasi? Se merkitsee, että miellyttääksesi Jumalaa sinun täytyy hyväksyä Jumalan koko sana ja soveltaa sitä tunnollisesti elämäsi jokaiseen piirteeseen.
Tekeekö ihminen sillä tavoin, jos hän antautuu taikauskon tai pakanauskonnollisten menojen harjoittamiseen, vaikka väittää olevansa kristitty? Eri osissa maailmaa ihmiset, jotka väittävät olevansa kristittyjä, kysyvät myös neuvoa astrologeilta tai muilta ennustajilta, vaikka Raamattu tuomitsee sen. (5. Moos. 18:10–12) He saattavat käyttää hyväkseen myös ”poppamiehen” palveluksia yrittäessään parantua ruumiillisista sairauksista. He eivät näe mitään väärää siinä, että erilaisia jumalia manataan avuksi parantamisrituaaleissa. Palvelevatko sellaiset ihmiset tosi Jumalaa? Miten he voisivat, kun hänen Sanansa sanoo: ”Mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä?” – 2. Kor. 6:14.
Juuri tähän uskottomat israelilaiset syyllistyivät. He väittivät palvelevansa Jehovaa, ja samanaikaisesti he uhrasivat muille jumalille. He eivät nähneet mitään väärää siinä, että he sekoittivat Jehovan palvontaansa epäjumalisia tapoja. (Jer. 44:16–19) Mutta hyväksyikö Jehova heidän palvontansa? Ei. Profeetta Jeremia sanoi heille: ”Eikö sitä uhrisavua, jota te olette suitsuttaneet Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla, te ja teidän isänne, teidän kuninkaanne ja ruhtinaanne ja maan kansa, Herra muista ja pidä mielessänsä? Eikä Herra voinut sitä enää kärsiä teidän tekojenne pahuuden tähden, kauhistusten tähden, joita te teitte, ja niin teidän maanne tuli raunioiksi ja autioksi ja kiroussanaksi, tuli asujattomaksi, niinkuin se tänä päivänä on. Sentähden että te poltitte uhreja ja teitte syntiä Herraa vastaan, ette totelleet Herran ääntä ettekä vaeltaneet hänen lakinsa, käskyjensä ja säädöksiensä mukaan, sentähden tämä onnettomuus on kohdannut teitä, niinkuin nyt on tapahtunut.” – Jer. 44:21–23.
Jehova Jumala ei muutu. (Mal. 3:6) Kaikkia niitä, jotka eivät ole yksinomaisesti antautuneet tosi palvontaan, kohtaa onnettomuus. Miksi? Koska he eivät ole Jehovan puolella, he ovat Saatanan ja hänen pahojen demoniensa palvelijoita. Apostoli Paavali kirjoitti Korinton kristityille: ”Mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle.” – 1. Kor. 10:20.
Samaten on sekin vakava asia, että ihminen kohtelee luotuja kappaleita syvää kunnioitusta ansaitsevina, vaikka hän väittääkin palvovansa tosi Jumalaa. Uskollinen Job myönsi tämän huomauttaessaan: ”Jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi, sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti, niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden [tosi, Um] Jumalan.” (Job 31:26–28) Palvelisiko siis ihminen tosi Jumalaa, jos hän käyttäisi kuvia palvonnan apukeinoina tai alkaisi epäjumaloida jotakuta ihmistä tai muuta luotua? Raamattu vastaa: ”Minä, Herra [Jehova, Um], se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille.” (Jes. 42:8) Jos palvoja ajatuksillaan tai teoillaan ’kieltäisi tosi Jumalan’, kehen hänen palvontansa näin ollen kohdistuisi? Kuka olisi hänen jumalansa? Ilmeisestikin ”tämän maailman jumala”, Saatana.
Sitä sinä et varmastikaan halua. Tee Jehovasta Jumalasi. Rakasta yksinomaan häntä. Ilmaise tuo rakkautesi tottelemalla hänen käskyjään.