Ylös tosi palvonta, alas väärä palvonta!

”Näin Hiskia . . . teki sitä, mikä oli hyvää, oikeata ja totta Herran, hänen Jumalansa, edessä.” – 2. Aikak. 31:20.

 1. a) Mitä vuosi 1513 eaa. merkitsi? b) Miksi oli tärkeätä, että Israel vietti pääsiäisen mallia?

VUOSI 1513 eaa. oli merkinnyt Israelin vapautumista ensimmäisen maailmanvallan, Egyptin, kansallismielisestä sorrosta. Se merkitsi myös ensimmäistä pääsiäistä. Tässä tilaisuudessa israelilaiset tottelivat ehdottomasti Mooseksen kautta annettuja Jehovan ohjeita. ”Niin he tekivät.” Pääsiäisen mallista tuli muisto, jota piti viettää Israelissa vuodesta toiseen. ”Tämän yön kaikki israelilaiset valvokoot [viettäkööt, Um] Herran kunniaksi sukupolvesta sukupolveen.” (2. Moos. 12:50, 42) Oli tärkeätä, että he tekivät niin, sillä tällä tavalla luonnollinen Israel pysyi ehdolla muodostamaan ”taivaissa kirjoitettujen esikoisten . . . seurakunnan”, johon kuuluvat viettävät Jumalan suurta vastakuvallista pääsiäistä uskomalla ’Jumalan Karitsaan, joka ottaa pois maailman synnin’. – Hepr. 12:23; Joh. 1:29.

 2. Miten Israel osoittautui kiittämättömäksi, mutta mikä loistava esimerkki tosi palvonnasta nähtiin vuodesta 745 eaa. eteenpäin?

² Israel rupesi vuosisatojen kuluessa tekemään pahaa ja tuli kiittämättömäksi Vapauttajalleen Jehova Jumalalle. Vieläpä Juudassa ja Jerusalemissakin, missä Jehovan temppeli viittoi oikeaan palvontaan, juudealaiset lankesivat pakanuuteen. Mutta kun Hiskia nousi vuonna 745 eaa. Jehovan valtaistuimelle Jerusalemissa, niin hän loisti kuin kirkas tähti Daavidin suvun kuninkaitten joukossa. ”Ja kaiken, mihin hän ryhtyi etsiessään Jumalaansa, koskipa se palvelusta Jumalan temppelissä tai lakia ja käskyjä, sen hän teki kaikesta sydämestänsä, ja hän menestyi.” (2. Aikak. 31:21) Miten loistava esimerkki kaikille, jotka palvovat Jehovaa nykyään!

 3, 4. a) Mikä seurasi lähinnä temppelin uudelleen avaamisen jälkeen? b) Mikä valmistelutyö oli kuitenkin välttämätön sekä esikuvassa että täyttymyksessä?

³ Hiskia otti asianmukaisesti vaarin Jehovan Mooseksen kautta antamasta pääsiäistä koskevasta käskystä. Sen vieton ennallistaminen suunniteltiin lähinnä seuraavaksi temppelin uudelleen avaamisen jälkeen ja ennen kuin Assyrian kuningas teki lopullisen, murskaavan hyökkäyksensä Israelin kimppuun pohjoiseen. ”Hiskia lähetti sanansaattajat kaikkeen Israeliin ja Juudaan ja kirjoitti myös kirjeet Efraimiin ja Manasseen [Israelissa], että he tulisivat Herran temppeliin Jerusalemiin viettämään pääsiäistä Herran, Israelin Jumalan, kunniaksi. Ja kuningas, hänen päämiehensä ja kaikki Jerusalemin seurakunta päättivät viettää pääsiäistä toisessa kuussa, sillä he eivät voineet viettää sitä silloin heti, koska pappeja ei ollut pyhittäytynyt riittävää määrää eikä kansa ollut kokoontunut Jerusalemiin.” – 2. Aikak. 30:1–3.

⁴ Täyttymyksessäkin piti suorittaa edelläkäyvä työ. Erityisesti keväällä vuonna 1918 tuli koko maan päällä olevan Jumalan kansan tulinen koetteleminen ja puhdistaminen. Voideltu pappisluokka puhdistettiin pelokkaasta sydämestä. Kun siihen kuuluvat katuivat sitä, missä määrin he olivat sovitelleet ensimmäisen maailmansodan aikana, niin heidät koottiin jälleen Jehovan palvontaan. Nyt, kuten ilmaistiin Vartiotornin kirjoituksissa nimeltä ”Siunatut ovat ne, jotka ovat pelottomat”, mikä julkaistiin vuonna 1919 (suomeksi 1920), he olivat ”valmiit, halukkaat ja innokkaat aina” tottelemaan pelottomasti Herransa Jeesuksen Kristuksen ohjeita. Olosuhteet olivat oikeat heidän Jehovalle esittämänsä ylistysuhrin uudistamiselle ”Jumalan Karitsan” uhrin perusteella.

KUTSU KOKOONTUMAAN

 5, 6. a) Millaisia sanansaattajia Hiskia lähetti ja mitä sanomaa viemään? b) Mitä samanlaista mallia kristityt sanansaattajat ovat noudattaneet nykyään?

⁵ Kutsua osallistumaan Jehovan palvontaan oli kaiutettava laajalti. Hätkähdyttikö Jehova maailmaa taivaasta tulevan enkelin yliluonnollisella julistuksella? Ei. Jehova käytti ihmislähettejä. ”Juoksijat kulkivat, mukanaan kuninkaan ja hänen päämiestensä kirjeet, halki koko Israelin ja Juudan ja julistivat kuninkaan käskystä: ’Te israelilaiset, palatkaa Herran, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumalan, tykö, että hän palajaisi niiden tykö, jotka teistä ovat säilyneet ja pelastuneet Assurin kuningasten käsistä.” – 2. Aikak. 30:6.

⁶ Vuodesta 1919 lähtien on nykyisestä kristillisestä seurakunnasta lähtenyt lähettejä kautta kristikunnan alueen viemään iloista kutsua kokoontua Jehovan palvontaan. Jeesuksen ja hänen apostoliensa mallin mukaan, he kun ”[vaelsivat] kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja [saarnasivat ja julistivat] Jumalan valtakunnan evankeliumia” ja kertoivat hyödyllisiä asioita ”huone huoneelta”, nämä ovat vedonneet niiden vilpitönsydämisten ihmisten omaantuntoon, jotka vielä ovat vankeina kristikunnan uskontojärjestöissä, jotta he palaisivat Jehovan luo pelastuakseen. – Luuk. 8:1; Apt. 20:20.

 7. Mikä kutsu on annettu silloin ja nyt, ja miten siihen on suhtauduttu?

⁷ Kuka kannattaa Jehovan tosi palvontaa? Tämä on tärkeä kysymys nyt niin kuin se oli Hiskiankin aikana. Kääntykööt kaikki todella vanhurskautta rakastavat pois hajottavasta kansallismielisyydestä ja pakanauskonnosta ja -filosofiasta. Notkistakoot he niskansa ja kunnioittakoot Jehovaa, Luojaansa. ”Älkää siis olko niskureita niinkuin teidän isänne; ojentakaa kätenne Herralle ja tulkaa hänen pyhäkköönsä, jonka hän on pyhittänyt ikuisiksi ajoiksi, ja palvelkaa Herraa, teidän Jumalaanne, että hänen vihansa hehku kääntyisi teistä pois. . . . Sillä Herra, teidän Jumalanne, on armollinen ja laupias, eikä hän käännä kasvojansa pois teistä, jos te palajatte hänen tykönsä.” (2. Aikak. 30:8, 9) Niin, mutta ketkä nöyrtyvät Jehovan edessä? Kymmenen sukukunnan valtakunnan juutalaiset pysyivät Baalin-palvonnassaan. Ja nykyään on kutsu tulla yhteisesti palvomaan Jehovaa hänen temppelissään saanut osakseen vain kristikunnan pappien pilkallista ylenkatsetta.

 8. Mitä niiltä on vaadittu, jotka ovat noudattaneet kutsua, mutta minkä ”yksimielisen sydämen” he ovat näyttäneet?

⁸ ”Ja juoksijat kulkivat kaupungista kaupunkiin Efraimin ja Manassen maassa ja aina Sebuloniin saakka. Mutta heille naurettiin ja heitä pilkattiin.” Ainoastaan pieni jäännös, vain muutamat yksilöt pohjoisista sukukunnista noudattivat Jehovan kutsua. ”Kuitenkin Asserista, Manassesta ja Sebulonista muutamat nöyrtyivät ja tulivat Jerusalemiin.” (2. Aikak. 30:10, 11) Samoin on vuodesta 1919 lähtien ainoastaan pieni määrä niitä, jotka tunnustavat kristillisyyttä, tullut palvomaan Jehovaa hänen puhdistetussa temppelissään. Kristikunnan suuret uskontojärjestelmät ovat ylpeinä pysyneet epäjumalisella kannallaan väärän uskonnon maailmanmahdin osana. Mutta tarmokkaitten ylistäjiensä keskuuteen on Jehova antanut ”yksimielisen sydämen tekemään, mitä kuningas ja päämiehet olivat Herran sanan mukaan käskeneet”. – 2. Aikak. 30:12.

 9. Miten muinainen kertomus viittaa ainoaan pelastustiehen?

⁹ Yli kaksisataa vuotta ennen Hiskian aikaa olivat papit, leeviläiset ja muut jättäneet epäjumalisen pohjoisen valtakunnan, kun se perustettiin, ja tulleet palvomaan Jehovaa Jerusalemiin. (2. Aikak. 11:13–16) Ja nyt nekin, jotka tulivat Asserista, Manassesta ja Sebulonista, asettuivat pelastustielle. Epäilemättä monet näistä jatkoivat palvontaansa hänen valitsemassaan paikassa, hänen temppelissään Jerusalemissa, kunnes Assyrian kansallismielisyys nieli Israelin. Niin he löysivät pelastuksen Jehovan tosi palvonnan yhteydessä, kun ”Israel vietiin pois maastansa pakkosiirtolaisuuteen Assuriin”. (2. Kun. 17:23) Pysykäämme me myös tosi palvonnassa pelastuaksemme tänä aikana, jolloin kansallismielisyys on jälleen riehumassa!

10. Mikä puhdistustyö oli vielä jäljellä Jerusalemissa, ja mitä se ilmaisee nykyään?

¹⁰ Puhdistus syvälle juurtuneista väärän uskonnon menoista ei tapahdu yhdessä hetkessä. Niinpä kun nuo juudealaiset ja israelilaiset viettivät pääsiäistä ja sitä seuraavaa seitsenpäiväistä happamattoman leivän juhlaa, heidän piti kiinnittää huomio myös demonien palvonnan rippeitten puhdistamiseen Jerusalemista. ”Ja he nousivat ja poistivat alttarit Jerusalemista. Myös kaikki suitsutusalttarit he poistivat ja heittivät Kidronin laaksoon.” (2. Aikak. 30:14) Roskaläjälle ne kaikki! Vasta kun tämä puhdistustyö oli suoritettu, he olivat sopivassa tilassa viettääkseen pääsiäistä. Tämä tekee meille selväksi nyt sen, että Jehovan tosi palvojien täytyy vapautua joka ainoasta pakanuuden rippeestä. Palvottavat kuvapatsaat, uskonnolliset vertauskuvat, alttarit, uskonnollisia harhoja esittävät kuvat – kaikki nämä täytyy poistaa mielestämme, kodeistamme, Jehovan kristittyjen todistajien uuden maailman yhteiskunnasta!

11, 12. a) Mitä seitsenpäiväinen juhla kuvasi? b) Miten Jehovan todistajien tulee suhtautua juhlan nykyiseen jatkumiseen?

¹¹ Mitä seitsenpäiväinen happamattoman leivän juhla sitten kuvaa? Tässä näemme sen jatkuvan hengellisen juhlan, mistä Jumalan palvojat iloitsevat, kun he ’kuulevat ja tekevät’ uskoen ”Jumalan Karitsan” uhriin. Nyt he uhraavat hyväksytyssä suhteessa Jehovaan hengellisiä ylistysuhreja, hänelle pyhitettyjen ”huulten hedelmää”, todistaen hänen nimestään ja valtakunnastaan. – Hepr. 13:15.

¹² Ivallisten pappien kannustamien kansallismielisten hallitusten ruumiillisista vainoista huolimatta Jehovan todistajat jatkavat Jumalan perustetun valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista koko asutussa maassa, ja todistus kiihtyy jatkuvasti aina tälle 1960-luvulle asti. (Matt. 24:14) Entä jos palvelusjuhla onkin jatkunut jonkin aikaa yli sen, mitä olimme odottaneet? Hiskian aikana ”koko seurakunta päätti viettää juhlaa vielä toiset seitsemän päivää; ja niin vietettiin ilojuhlaa vielä seitsemän päivää”. (2. Aikak. 30:23) Iloitkaa siitä, että teille on annettu etu ylistää Jehovaa koko maassa aina tähän vuoteen 1968 saakka!

13. Minkä armollisen varauksen Jehova on tehnyt pakanauskonnon tahrimille mutta millaisin lopputuloksin?

¹³ Niillä, jotka tulivat pohjoisista sukukunnista, ei ollut aikaa puhdistautua Hiskian pääsiäistä varten. Siksi kuningas rukoili heidän puolestaan: ”’Herra, joka on hyvä, antakoon anteeksi jokaiselle, joka on kiinnittänyt sydämensä Jumalan, Herran, isiensä Jumalan, etsimiseen, vaikka onkin pyhäkköpuhtautta vailla’. Ja Herra kuuli Hiskiaa ja säästi kansaa.” (2. Aikak. 30:18–20) Nykyisessä täyttymyksessä monet ovat tulleet Jehovan järjestöön pakanauskonnon tahrimina. Heidän mielensä muuttaminen puhtaaseen oppiin ja palvontaan on vienyt heiltä aikaa, mutta Jehova on nähnyt heidän sydämentilansa ja ollut armollisen suvaitsevainen kannustaen heitä osallistumaan ylistysjuhlaan. Totuuden paljastuessa asteittain Jehovan temppelistä kaikki ovat lopulta yhdistyneinä ”sovinnossa”, ja heillä on ”sama mieli ja sama ajatus”, niin että he työskentelevät olka olkaa vasten suuren Kuninkaan Jehova Jumalan palveluksessa. – 1. Kor. 1:10.

14, 15. a) Ketkä osallistuivat siihen iloiseen juhlaan, ja hyväksyikö Jehova heidät? b) Mistä nykyisestä kokoontumisesta se muistuttaa meitä?

¹⁴ Oli toisiakin, jotka silloin liittyivät israelilaisten kanssa palvomaan. He olivat Juudan sisä- ja ulkopuolelta olevia muukalaisia, jotka uskoivat Juudan Jumalaan Jehovaan. Heihin saattoivat kuulua temppeliorjat (netinim). ”Niin koko Juudan seurakunta iloitsi ja samoin papit ja leeviläiset ja koko Israelista tullut seurakunta, niin myös muukalaiset, jotka olivat tulleet Israelin maasta tai asuivat Juudassa. Ja Jerusalemissa oli ilo suuri, . . . Ja leeviläiset ja papit nousivat ja siunasivat kansan; ja heidän äänensä tuli kuulluksi, ja heidän rukouksensa tuli Herran pyhään asumukseen, taivaaseen.” – 2. Aikak. 30:25–27.

¹⁵ Tämä kaikki muistuttaa eräästä toisesta kokoontumisesta palvontaan, mikä kuvaillaan Ilmestyskirjan 7. luvussa. Ensiksi tulevat näkyviin Jumalan hengellisen Israelin 144 000 jäsentä. Näky kuvaa sitten suuren joukon, ”jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat [Jehovan] valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä”. Miksi nämä ovat Jehovan valtaistuimen edessä? ”He . . . palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään.” Nykyään ja erityisesti vuodesta 1935 lähtien on sen tähden koottu ”muukalaisten” ”suurta joukkoa” – hengellisen Israelin läheisiä seuralaisia – palvomaan Jehovaa kaikista kansoista maan päällä. Jehova varaa heille siunatun huolenpidon, ja Karitsa, Kristus Jeesus, johdattaa heidät ”elämän vetten lähteille”. Lopuksi Jumala ”on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä”. – Ilm. 7:9, 10, 15, 17; 21:4.

16. Miten ”suuri joukko” voi saada elämän?

¹⁶ Odotatko sinä olevasi tässä ”suuressa joukossa”, joka varjeltuu nykyisessä kansallismielisyyden uhassa ja saa iankaikkisen elämän paratiisimaassa? Jos odotat, niin pidä lujasti kiinni Jehovasta tosi palvonnassa!

ALAS VÄÄRÄ!

17, 18. a) Mihin pääsiäinen elvytti kansan? b) Miten tämä soveltuu täyttymyksessä Jehovan todistajien nykyiseen työhön?

¹⁷ Mihin tuo suurenmoinen pääsiäisen vietto, suurin Salomon päivien jälkeen, elvytti kansan? ”Kun kaikki tämä oli päättynyt, lähtivät kaikki saapuvilla olevat israelilaiset Juudan kaupunkeihin ja murskasivat patsaat, hakkasivat maahan asera-karsikot ja kukistivat uhrikukkulat ja alttarit perinpohjin koko Juudassa, Benjaminissa, Efraimissa ja Manassessa. Sitten kaikki israelilaiset palasivat kukin perintömaallensa, kaupunkeihinsa.” (2. Aikak. 31:1) Se oli väärän uskonnon täydellinen poispyyhkäisy Juudan valtakunnasta.

¹⁸ Tämä sopii hyvin Jehovan todistajien kautta maailman vuodesta 1919 lähtien suorittaman työn polemisoivaan puoleen. Ei ole ”suvaittu mitään kilpailua Jehovan rinnalla” – ei sovittelua epäjumalanpalveluksen kanssa, olkoonpa se katolista, protestanttista, juutalaista tai suoraan pakanallista. (2. Kun. 10:16, Um) Selvää totuutta Jumalan sanasta Raamatusta on julistettu kautta kristikunnan ja toisille kansoille paljastaen sotaa lietsovat, kansallismieliset, epäjumalia palvovat väärät uskonnoitsijat Jehovan, tosi Jumalan, hylkäämiksi.

19. a) Mihin tämä poleeminen työ on johtanut? b) Miten Hiskia suhtautui epäjumalanpalvelukseen, ja miten meidän tulee suhtautua siihen nyt?

¹⁹ Tämä rynnistys julistamaan ”meidän Jumalamme kostonpäivää” on vapauttanut monet demoniuskonnon kahleista, jotta he saisivat ”hyvän tahdon” Jehovalta. (Jes. 61:2) Se on ollut ”oikein Herran silmissä”, ajatelkoonpa tai sanokoonpa luopiopapisto mitä tahansa. Jehova hyväksyy sen samoin kuin hän hyväksyi Hiskiankin toiminnan: ”Hän poisti uhrikukkulat, murskasi patsaat, hakkasi maahan asera-karsikon ja löi palasiksi vaskikäärmeen, jonka Mooses oli tehnyt.” (2. Kun. 18:4) Tätä käärmettä, joka kuvasi Kristusta ja hänen uhriaan, oli nimittäin ruvettu epäjumaloimaan hyvin samalla tavalla kuin monet palvovat nykyään ”pyhää ristiä” kristikunnassa. Epäjumalanpalveluksella ei ole ollut sijaa Jumalan tosi kansan keskuudessa muinoin eikä nyt. – Ps. 106:35–40; 1. Kor. 10:6, 11, 14.

20. Mitä esikuvattiin Hiskian kapinalla Assyrian kuningasta vastaan?

²⁰ Kieltäytyen tulemasta Assyrian kansallismielisyyden orjaksi Hiskia joutui ristiriitaan itsensä Sanheribin kanssa. ”Hän kapinoi Assurin kuningasta vastaan eikä enää palvellut häntä.” (2. Kun. 18:7) Samoin Kristus koottuaan voidellun jäännöksen hengelliseen palvontatemppeliin johdatti sen pois kansallismielisyyden ja pakanauskonnon orjuudesta ja rynnistykseen julistamaan Saatanan ja koko hänen järjestönsä epävanhurskaitten ”taivaitten” ja epävanhurskaan ”maan” tuomiota. Vuonna 1922 ja seitsemänä perättäisenä vuonna Jehovan todistajien konventit tarttuivat tuomiosanomiin, jotka oli ensin julistettu Jehovan ”taivaissa”, ja kaiuttivat niitä kautta maailman. Nämä Ilmestyskirjan luvuissa 8–11 pääpiirtein esitetyt julistukset ovat huomattavasti esittäneet Jehovan vanhurskaat säädökset sitä mahtavaa demonista, uskonnollista ja kansallismielistä järjestöä vastaan, minkä Saatana on rakentanut vuosituhansien kuluessa.

21. Miten Saatanalle annettiin ilmoitus Detroitin konventissa v. 1928?

²¹ Detroitissa Michiganissa 30.7.–6.8.1928 pidetyn 8-päiväisen konventin huipentumana ja kohokohtana hyväksyi 12 000 henkeä innostuneesti ”Julistuksen Saatanaa vastaan ja Jehovan puolesta”. Siinä tehtiin tiettäväksi, että ”seuraus suuresta Harmagedonin taistelusta, joka pian alkaa, on oleva se, että Saatana sidotaan ja hänen paha järjestönsä perinpohjin hävitetään ja että Jehova tulee uuden hallitsijan, Kristuksen, kautta perustamaan vanhurskauden maan päälle ja vapauttamaan ihmissuvun pahan vallasta”.a Täten ilmoitettiin kautta aikain maata vallassaan pitäneitten kansallismielisten hallitusten raa’alle hallitsijalle, että hänen Jumalan valtakuntaan ja sen maanpäällisiin edustajiin kohdistuva vastustuksensa on tuomittu varmaan tuhoon.

SOTA FILISTEALAISIA VASTAAN

22, 23. a) Mihin toimenpiteisiin Hiskia ryhtyi filistealaisia vastaan? b) Mikä oli tämän perinteellisen vihollisen tunnusmerkki?

²² Hiskia iski myös sen perinnäisen vihollisen kimppuun, joka oli pureutunut linnoituksiin syvälle Juudan alueelle lounaaseen Jerusalemista. ”Hän voitti filistealaiset ja valtasi heidän alueensa aina Gassaan asti, sekä vartiotornit että varustetut kaupungit.” (2. Kun. 18:8) Onko tällä nykyistä rinnakkaisuutta?

²³ Jumalan sana osoittaa, että filistealaiset kävivät alituista sotaa Israelia vastaan siitä lähtien, kun Israel ensiksi tuli Luvattuun maahan. He olivat ylpeätä kansaa ja halveksivat äärimmilleen niitä vanhurskaita lakeja, jotka Jehova laati Israelille, kuten verta koskevia lakeja. (Sak. 9:6, 7; 3. Moos. 17:14) He lähettivät jatkuvasti hyökkäys- tai sissijoukkoja Jumalan kansaa vastaan. Aam. 1:6–8 mainitsee heidän kapinansa Israelia vastaan ja kuinka he veivät useita vankeuteen ja myivät heidät Edomiin. Heidän uskontonsa oli julma ja pakanallinen, ja sen tunnuksena oli kalajumala Daagon, jonka kuvien yläpäässä oli pystyssä oleva kalanpää, mikä muistuttaa hiippoja, joita kristikunnan uskonnollisten järjestelmien patriarkat ja piispat kantavat.

24. Mitä pitkäaikaista vihollista filistealaiset näyttävät erityisesti esikuvaavan?

²⁴ Filistealaiset näyttävät esikuvaavan maan päällä harjoitettavan tosi palvonnan pitkäaikaisia vihollisia. Yksi tällainen vihollinen on erityisesti roomalaiskatolinen pappisvalta, jonka uskonnollinen järjestelmä on pakanallisten babylonilaisten oppien ja muotomenojen kyllästämä. Koko olemassaolonsa ajan tuo pappisvalta on taistellut kynsin hampain kaikkia niitä vastaan, jotka ovat rohkeasti asennoituneet tosi palvonnan puolelle. Se on katkerasti vastustanut ”tämän valtakunnan evankeliumin” saarnaamista koko maailmassa vuodesta 1919 lähtien.

25. Mikä Jehovan todistajien nykyinen rynnistys on rinnakkainen Hiskian rynnistykselle filistealaisia vastaan?

²⁵ Hiskian rynnistys muinaista Filisteaa vastaan muistuttaa rynnistyksestä, jota Kristuksen seuraajat ovat suorittaneet maailmassa erityisesti 1930-luvulla. Siihen aikaan roomalaiskatolinen pappisvalta oli kristikunnan pääuskontona kauan ollut pureutunut sen palvonnan alueelle, joka oikeudella kuuluu Jehovan ”ylistäjille”. Ja samoin kuin muinaiset turmeltuneet filistealaiset kävivät Assyrian maailmanvallan kanssa kauppaa poliittisesta etusijasta, nykyhistorian roomalaiskatolinen pappisvaltakin oli tehnyt liittoja kansallismielisten diktaattoreitten kanssa, kuten lateraanisopimuksen Benito Mussolinin kanssa vuonna 1929 ja konkordaatin Adolf Hitlerin kanssa vuonna 1933. Jehovan todistajat eivät ryhtyneet toimintaan lihallisin asein vaan voimantäyteistä Raamatun sanomaa käyttäen paljastaakseen tämän Kristuksen nimellisen ”kirkon” poliittisen liehittelyn maailmanherruuden saavuttamiseksi.

26. Miten nykyiset filistealaiset iskivät takaisin mutta miten menestyen?

²⁶ Ja roomalaiskatolinen pappisvalta iski takaisin! ”Kirkon miekkana” natsi-Führer otti johdon Jehovan todistajien hävitysrynnistyksessä katolisvaltaisissa maissa. Eräs Berliinin katolinen pappi todisti tämän julkaisussa ”Saksan tie” 29.5.1938 olleessa kirjoituksessa: ”Kun Adolf Hitler oli noussut valtaan ja Saksan episkopaatti toisti pyyntönsä, niin Hitler sanoi: ’Nämä niin sanotut ”Vakavat raamatuntutkijat” [Jehovan todistajat] ovat häiriön aiheuttajia. . . . en suvaitse Saksan katolilaisia mustattavan sillä tavalla. . . . Minä hajotan [Jehovan todistajat] Saksassa.’” Mihin pappi lisäsi: ”Hyvä!” Mutta Jehovan todistajia ei hajotettu tehokkaasti Saksassa eikä missään muuallakaan. Hitler ja hänen osatoverinsa konkordaatin allekirjoittamisessa, kardinaali Pacelli (paavi Pius XII), ovat nyt kuolleet, mutta ne 8 000 Jehovan todistajaa, jotka säilyivät hengissä natsilais-katolisen aktion keskitysleireissä, ovat nyt lisääntyneet yli 80 000:ksi Länsi-Saksassa ja Berliinissä useitten muitten tuhansien Itä-Saksassa olevien ohella.

27–30. Miten Jehovan todistajat käyvät jatkuvasti hengellistä sotaa ”filistealaisia” vastaan?

²⁷ Katolilaisten valvomat hallitukset ja pappien kiihottamat roskajoukot ovat taistelleet jatkuvasti vaientaakseen Jehovan todistajat. Mutta käyttäen mainontavälineitä, oikeusistuimia ja muita laillisia keinoja Jehovan todistajat ovat käyneet hellittämätöntä hengellistä sotaa katolisen pappisvallan palvontavapautta kohtaan tekemiä rikkomuksia vastaan. Tämä kristillinen sodankäynti on ollut monien rehellisten katolilaisten ja muiden ihmisten silmien avaamiskeino, ja se on auttanut heitä asennoitumaan tosi palvonnan puolelle. Entä jos joidenkuiden on vielä kärsittävä vainoja nykyisten filistealaisten käsissä?

²⁸ Katsokaamme Malavia! Malavin presidentti Banda sanoi 17.9.1967: ”Millä alueella tahansa olevilla ihmisillä on oikeus sanoa: ’Jehovan todistajat, pakatkaa!’ Ja jolleivät Jehovan todistajat pakkaa, niin hallitus tarttuu asiaan, pidättää heidät ja vie vankilaan.” Tšinjanjan kielellä painetun ”Malavin Uutisten” mukaan J. D. Gunda, Malavin parlamentin jäsen, varoitti 10.11. ”ihmisiä, jotka kuuluvat Jehovan todistajien uskontoon, jonka hallitus kielsi, että jos joku heistä on edelleen tämän uskonnon kristitty, niin hallitus rankaisee häntä ankarasti”. Hän selitti, että ”hallituksen tarkoitus on lopettaa tämä uskonto, ja sanoi edelleen heille, että jos he todella katuvat, niin he ostavat Malavin [poliittisen] puolueen jäsenkortteja”. Vartiotorni-seuran lähetystyöntekijät on ajettu pois maasta ja tuhansia Jehovan todistajia on nyt vangittu. Yksistään yhdellä alueella poltettiin 23 Jehovan todistajain taloa.

²⁹ Katsohan sitten myös Egyptiä (Yhdistynyttä arabitasavaltaa), missä Jehovan todistajia vangittiin vuoden 1967 muistonvieton aikana. Heitä pidettiin vankilassa kuukausia, koska he saarnasivat Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Vartiotornin lähetystyöntekijät karkotettiin myös Egyptistä, ja monet paikalliset todistajat alistettiin äärimmäisyyksiin meneviin kidutuksiin. Seuran kirjapaino Kreikassa on suljettu hallituksen määräyksellä, Jumalan valtakunnan saarnaaminen on estetty useissa arabivaltioissa, ja kaikki Vartiotornin lähestystyöntekijät karkotettiin Burmasta.

³⁰ Pysähdyttääkö tällainen kansallismielisten hallitusten toiminta Jehovan kristittyjen todistajien hyvän uutisen saarnaamisen? Ei! Heidän tietoisuutensa vain vahvistuu siitä, että Jehova on langettanut lopputuomion ja teloittaa pian nämä yhdessä pakanauskonnon muun maailmanmahdin kanssa. Jehovan säädös on: Ylös tosi palvonta, alas väärä! – Jer. 1:10; Hes. 25:15–17.

31, 32. a) Miksi Hiskia on jalo esimerkki meille? b) Miten meidän tulee nyt kulkea Hiskiaa Suuremman askeleissa?

³¹ Jehovan todistajat ovat menestyneet hengellisessä sodankäynnissään samalla tavalla kuin Hiskia menestyi kiusallisten filistealaisten kukistamisessa. Ja miten loistava vastakohta Hiskian vanhurskas asenne tosi palvonnan puolesta olikaan hänen edeltäjiensä luopumukselle ja hänen naapureittensa pakanuudelle! ”Hän turvasi Herraan, Israelin Jumalaan, niin ettei kukaan ollut hänen kaltaisensa kaikista hänen jälkeisistään Juudan kuninkaista eikä niistä, jotka olivat olleet ennen häntä. Hän riippui Herrassa kiinni eikä luopunut hänestä, vaan noudatti hänen käskyjänsä, jotka Herra oli antanut Moosekselle. Niin Herra oli hänen kanssansa; hän menestyi [menetteli järkevästi, Um] kaikessa, mihin ryhtyi.” – 2. Kun. 18:5–7.

³² Menetelkäämme mekin jatkuvasti järkevästi kulkiessamme Hiskiaa Suuremman Kristuksen Jeesuksen askeleissa. Olkaamme pelottomia väärän uskonnon ja kansallismielisten hallitusten uhkauksista huolimatta ja julistakaamme järkähtämättä Jumalan kostoa tälle nykyiselle Saatanan asiainjärjestelmälle ja lohduttakaamme niitä, jotka murehtivat sen epävanhurskauden tähden. (Jes. 61:1, 2) Niin, ’riippukaamme Herrassa’ Jehovassa luottaen siihen, että hän ’on kanssamme’ innokkaassa palvonnassamme ja osallistuessamme Hänen nimensä iankaikkiseen kunniaan saattamiseen. Mutta seuraavassa numerossa esitämme lisää tosi palvonnan kansallismielisyydestä saamasta riemuvoitosta.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 256]

Israelilaiset hävittävät väärän palvonnan pyhiä patsaita

[Kuva s. 257]

Nykyiset todistajat käyttävät Raamattua epäjumalanpalvonnan paljastamiseen