Vuonna 607 eaa. tisri-kuu alkoi 22./23. syyskuuta jolloin vietettiin uudenkuun juhlaa. Tuossa kuussa vuonna 607 eaa. alkoivat ”seitsemän aikaa” eli ”pakanain ajat”, ”kansain määräajat” (Um). (Dan. 4:13, 20, 22, 29; Luuk. 21:24) Tämä tapahtui kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Jerusalem oli hävitetty ja temppeli ryöstetty, tuhottu ja poltettu poroksi, minkä jälkeen sen kaksi pääpappia surmattiin. – 2. Kun. 25:5–21.

13. Minkä erehdyksen kristikunnan ajanlaskijat tekevät, ja miten me vältämme sen?

¹³ Jos seuraamme Jehova Jumalan täsmällistä ajoitusta, mikä on kerrottu hänen Sanassaan, niin näemme, että Juudan autionaolo kesti vuodesta 607 vuoteen 537 eaa., ja vältämme siten tekemästä niiden kristikunnan ajanlaskijain erehdystä, jotka jättävät huomioon ottamatta 70-vuotisen autionaolon ennustuksen ja ajoittavat Jerusalemin hävityksen tapahtuneeksi vuonna 587 eaa. He rajoittavat Jerusalemin ja Juudan maan autionaoloajan pelkästään 50 vuodeksi hyväksyen pakanallisten historioitsijoitten epäluotettavat laskelmat pikemmin kuin Jumalan luotettavan Sanan. – 2. Aikak. 36:19–23.

14. a) Mihin palaavaa jäännöstä verrattiin? b) Minkä lupauksen Jehova antoi sille?

¹⁴ Yksitoista vuotta ennen kuin Jerusalem hävitettiin ja Juudan maa autioitettiin, Jeremia näki palaavan jäännöksen näyssä korina, jossa oli ”hyviä viikunoita”. Innokkaat kotimaahansa palanneet olivat näiden viikunoiden kaltaisia, koska he palasivat ennallistamaan Jehovan puhdasta palvontaa siinä paikassa, mihin hän oli liittänyt nimensä. Jehova sanoo Jer. 24:1–7:ssä: ”Minä . . . tuon heidät takaisin tähän maahan. Minä rakennan heidät enkä hajota, minä istutan heidät enkä revi pois. Ja minä annan heille sydämen, heidän tunteakseen minut, että minä olen Herra; ja he saavat olla minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa; sillä he kääntyvät minun tyköni kaikesta sydämestänsä.”

TOSI PALVONTA UUDELLEEN JÄRJESTETTY

15. a) Miten Jehova oli käyttänyt Kyyrosta ennustuksen mukaan? b) Mitä ennallistettu jäännös palattuaan teki ensiksi?

¹⁵ Kuten oli ennustettu 200 vuotta etukäteen Jes. 44:28:ssa, Kyyros oli itse asiassa paimentanut Jehovan lampaita takaisin heidän oikeaan tarhaansa Juudan maahan. Jehova ennusti tässä myös temppelin perustuksen laskemisen. Seitsemännessä kuussa, heti heidän saavuttuaan, oli liian aikaista saada perustus lasketuksi, mutta se ei viivyttänyt Jehovan palvonnan aloittamista uudelleen. He olivat katkerien viholliskansojen ympäröimät, mutta he ryhtyivät ensin hyväksyttävän alttarin rakentamiseen, kuten luemme:

16. Miten Esra kuvailee tosi palvonnan ennallistamisen määrätyssä paikassa?

¹⁶ ”Ja Jeesua, Joosadakin poika, ja hänen veljensä, papit, ja Serubbaabel, Sealtielin poika, ja hänen veljensä nousivat rakentamaan Israelin Jumalan alttaria uhrataksensa sen päällä polttouhreja, niinkuin on kirjoitettuna Jumalan miehen Mooseksen laissa. He pystyttivät paikallensa alttarin, sillä he olivat kauhuissaan maan kansojen tähden; ja he uhrasivat alttarilla polttouhreja Herralle, polttouhreja aamuin ja illoin. Ja he viettivät lehtimajanjuhlaa, niinkuin oli säädetty, ja uhrasivat polttouhreja joka päivä niin paljon, kuin oli säädetty, kunakin päivänä sen päivän uhrit, ja sen jälkeen jokapäiväisen polttouhrin ja uudenkuun päivien ja kaikkien muiden Herran pyhien juhlien uhrit sekä kaikkien niiden uhrit, jotka toivat vapaaehtoisia lahjoja Herralle.” – Esra 3:2–5.

17. Mitkä ”pyhät kokoukset” ennallistettu jäännös piti, ja ketkä viettivät juhlia heidän kanssaan?

¹⁷ Esran 3:6:ssa sanotaan: ”Seitsemännen kuun ensimmäisestä päivästä alkaen he uhrasivat polttouhreja Herralle, vaikka temppelin perustusta ei oltu vielä laskettu.” Tämä tapahtui gregoriaanisen kalenterin mukaan 28./29. syyskuuta vuonna 537 eaa.d He viettivät siis uuttakuuta kuukauden ensimmäisenä päivänä sen vuoden seitsemännessä kuussa. (4. Moos. 10:10; 28:11; 1. Sam. 20:5, 18, 24) Sen kuukauden 15. päivänä he pitivät Jumalan lain aloittamalla seitsenpäiväisen lehtimajanjuhlan, elonkorjuujuhlan. (3. Moos. 23:33–43; 2. Moos. 23:16; 34:22) Nämä ”pyhät kokoukset” olivat epäilemättä mitä iloisimpia juhlia juutalaisten uskollisella jäännöksellä ja heidän tovereillaan temppelipalvelijoilla (netinim), jotka olivat palanneet heidän kanssaan ja jotka palvelivat alttarin yhteydessä varaamalla puita ja vettä. – Esra 2:70.

TEMPPELIN PERUSTUS LASKETTU

18. Milloin ennallistetun temppelin perustus laskettiin, ja mikä vaikutus sillä oli osanottajiin?

¹⁸ Temppeliä koskevan Jehovan ennustuksen piti nyt toteutua: ”Sinut perustettakoon.” Se perustettiin:

”Ja toisena vuotena [536 eaa.] siitä, kun he olivat tulleet Jumalan temppelin sijalle Jerusalemiin, sen toisessa kuussa [siiv- eli ijar-kuussa, jossa kuningas Salomo oli alkanut rakentaa ensimmäistä temppeliä], ryhtyivät Serubbaabel, Sealtielin poika, ja Jeesua Joosadakin poika, ja heidän muut veljensä, papit ja leeviläiset, ja kaikki, jotka vankeudesta olivat tulleet Jerusalemiin, työhön ja panivat kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat leeviläiset johtamaan Herran temppelin rakennustyötä. . . . Ja kun rakentajat laskivat Herran temppelin perustusta, asetettiin papit virkapuvuissaan torvilla ja leeviläiset, Aasafin jälkeläiset, kymbaaleilla ylistämään Herraa, Israelin kuninkaan Daavidin järjestelyn mukaan. . . . Mutta monet papit, leeviläiset ja perhekuntapäämiehet, vanhukset, jotka olivat nähneet [Salomon rakentaman] edellisen temppelin, itkivät suurella äänellä, kun tämän temppelin perustus laskettiin heidän nähtensä. Monet taas korottivat äänensä riemuiten ja iloiten.” Nämä äänet kuuluivat kauas. – Esra 3:8–13.

19. a) Ketkä vastustivat temppelin rakentamista? b) Miten he menestyivät?

¹⁹ Mutta tätä työtä ei tehty vaikeuksitta. Vain puhtaat, antautuneet kädet voivat osallistua Jehovan huoneen uudelleen rakentamiseen, joten ympärillä olevilta kansoilta kiellettiin osallistuminen työhön. Ne alkoivat häiritä rakentamista. Ne käyttivät kaikkia mahdollisia keinoja tehdäkseen ”heidän hankkeensa tyhjäksi, niin kauan kuin Koores, Persian kuningas, eli, ja aina Daarejaveksen, Persian kuninkaan, hallitusaikaan asti”. (Esra 4:1–5) Lopuksi ne hankkivat Persian kuninkaalta käskykirjan, joka määräsi lopettamaan rakentamisen. ”Silloin pysähtyi Jumalan temppelin rakennustyö Jerusalemissa ja oli pysähdyksissä Daarejaveksen, Persian kuninkaan, toiseen hallitusvuoteen asti.” (Esra 4:6–24) Tämä ei ollut tietenkään Dareios Meedialainen, vaan Persian kuningas Dareios I, joka alkoi hallita valtakuntaa vuonna 522 eaa.

20. Keille vuosi 537 eaa. on tärkeä ja miksi?

²⁰ Kahdesta seuraavasta sarjakirjoituksestamme tulemme näkemään, etteivät Jumalan viholliset voineet todellisuudessa ehkäistä temppelin ja itse Jerusalemin uudelleen rakentamista, jonka senkin Jehova oli täsmällisesti ajoittanut. Mutta edellä oleva riittää osoittamaan, että vuosi 537 eaa. on erittäin tärkeä. Se oli tärkeä Jehovalle ja se oli tärkeä myös Babylonista palanneitten juutalaisten uskolliselle jäännökselle siihen aikaan. Se on tärkeä Raamatun tutkijoille, sillä sen avulla he voivat saada selville, miten pitkän ajan ihminen on ollut maan päällä, milloin oli Nooan ajan vedenpaisumus, milloin Aabrahamin kanssa tehtiin liitto, milloin tapahtui Egyptistä-lähtö, milloin Israel vaelsi 40 vuotta autiomaassa ja milloin monet muut erittäin tärkeät Raamatun tapahtumat sattuivat. Se on tärkeä jokaiselle meistä, sillä sen avulla me voimme vahvistaa niiden luonnollisten tosiasioitten todistuksen, jotka osoittavat ”seitsemän ajan”, ”kansain määräaikojen”, päättyneen ja Kristuksen alaisen Jumalan taivaallisen valtakunnan perustamisen tapahtuneen vuonna 1914 ya.

Lukijain kysymyksiä

● Miksi kirjassa ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’ sanotaan, että kiertotähti Pluto löydettiin niiden vaikutusten takia, joita sillä oli Uranus- ja Saturnus-kiertotähtiin? Eikö Neptunus ole lähempänä Plutoa kuin Saturnus? – L. P., USA.

Tätä seikkaa ei käsitellä Raamatussa, mutta edellä mainittu raamatullinen oppikirja käyttää sitä vain valaistakseen sitä tosiasiaa, että jonkin ihmissilmälle näkymättömän olemassaolo voidaan todeta sen aiheuttamista vaikutuksista.

Kirjan ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’ sivulla 11 sanotaan Plutosta: ”Se löydettiin ensi kerran vuonna 1930. Pluton olemassaolo aavistettiin kuitenkin jo vuonna 1905. Miksi? Koska oli huomattu sen vaikuttavan tietyllä tavalla Uranus- ja Saturnus-kiertotähtiin. Sitä ruvettiin kutsumaan planeetta X:ksi. Kun näiden vaikutusten perusteella tehtiin matemaattisia laskelmia, niin todettiin, että tämän kiertotähden täytyi olla noin 5 920 000 000 kilometrin päässä auringostamme, ja siten lopulta voitiin suunnata riittävän voimakas kaukoputki sitä kohti ja valokuvata se. Näin oli erään tähtitieteilijän ennustuksen avulla ja 25 vuoden tutkimusten jälkeen kellertävän kiertotähden Pluton olemassaolo todistettu.”

Jotkut kysyjät ovat ilmaisseet ajatuksen, että Pluton olemassaoloa pidettiin luultavana niiden vaikutusten takia, jotka sillä oli Uranukseen ja Neptunukseen, eikä Uranukseen ja Saturnukseen, joka on kauempana Plutosta kuin Neptunus. Eräät tähtitiedettä käsittelevät kirjat esittävät nyt seuraavat tiedot: Tähtitieteilijät ennustivat Uranuksen radan, mutta se ei pysynytkään tällä ennustetulla radallaan. Tämä pani tutkimaan asiaa ja johti kiertotähti Neptunuksen löytämiseen. Kuitenkin havaittiin, ettei Neptunuksen vetovoima täysin selittänyt sitä, ettei Uranus pysynyt lasketulla radallaan. Lisäksi havaittiin vaihteluita Neptunuksenkin liikkeessä. Tämä kannusti lisätutkimuksiin, tähtitaivaasta otettujen valokuvien tutkimiseen ja johti Pluton löytämiseen vuonna 1930. – Ks. The Encyclopædia Britannica, 1959, 18. osa, s. 92; James S. Pickering, 1 001 Questions Answered About Astronomy, s. 66, 67, 69.

Mutta seuraava tri S. A. Mitchellin, Yhdysvaltain Virginian yliopiston Leander McCormickin observatorion johtajan, kiinnostava lausunto on vuoden 1932 The Americana Annualin sivulla 79: ”Neljännesvuosisata