Kaukoputket ja mikroskoopit – ovatko niillä tehdyt havainnot heikentäneet vai vahvistaneet uskoasi?
PENZIAS ja Wilson pitivät kyyhkysiä syypäinä. Kun nämä kaksi tiedemiestä kuulivat herkistä radiolaitteistaan koko ajan outoa kohinaa, he alkoivat tutkia asiaa ja huomasivat, että jättimäisellä antennilla kyyhötti pari kyyhkystä. He tietenkin hätistivät häiritsijät tiehensä, mutta kohina vain jatkui. Silloin heille valkeni, että sen mitä he kuulivat täytyi tulla syvältä avaruudesta.
Tiedemiesten mielestä se, mitä Penzias ja Wilson pitivät häiriösäteilynä, oli valtavan kosmisen räjähdyksen (big bang) kaikuja, jonka räjähdyksen uskotaan kauan sitten synnyttäneen maailmankaikkeuden. Heidän havaintonsa ja vahvistavien todisteitten lisääntyminen ovat saaneet jotkut tiedemiehet ajattelemaan sitä hätkähdyttävää mahdollisuutta, että Raamattu on sittenkin oikeassa sanoessaan: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” – 1. Mooseksen kirja 1:1.
Esimerkiksi New Scientist -lehden 23.6.1983 ilmestyneessä numerossa oli seuraavanlainen otsikko: ”Nykyinen kosmologia [maailman rakennetta tutkiva tiede] ei kiistä eikä voi kiistää Jumalan olemassaoloa.” Kirjoittaja, fysiikan professori, sanoi:
”Muutaman viime vuoden kuluessa yhä useammista tiedemiehistä on alkanut tuntua oudolta se, että maailmankaikkeus on fysiikan lakien mukaisten perättäisten, epätodennäköisten ’sattumien’ tai ’yhteensattumien’ avulla – kuten he itse sanovat – kyennyt tuottamaan ne tutut järjestelmät, jotka me näemme: galaksit, tähdet, atomit ja, mikä tärkeintä, meidät – –. Vähäisinkin muutos gravitaatiovoimien ja sähkömagneettisten voimien voimasuhteissa muuttaisi Auringon kaltaiset tähdet sinisiksi jättiläisiksi tai punaisiksi kääpiöiksi. Kaikkialla ympärillämme näyttää olevan todisteita siitä, että luonto on ymmärtänyt asiat oikein.”
Kaukoputki ei selvästikään ole pudottanut pohjaa Luojaan uskomiselta. Onko siinä tapauksessa mahdollista, että Raamattuun, maailman uskonnollisista kirjoista tärkeimpään, voidaan myös suhtautua vakavasti? On, sillä sekä kaukoputki että mikroskooppi tarjoavat siihen vastaansanomattomia syitä. Otetaan muutama esimerkki.
’TÄHTI EROAA TÄHDESTÄ’
Uudet havainnot kaatavat vanhoja käsityksiä niin usein, että tieteelliset oppikirjat ovat monesti jo ilmestyessään vanhentuneita. Vaikka Raamattu on kirjoitettu satoja vuosia ennen kaukoputkien ja mikroskooppien keksimistä, se on usein silmiinpistävän luotettava puhuessaan tieteen maailmaa kiinnostavista asioista.
Yksi esimerkki on 1. Korinttolaiskirjeen 15:41:ssä, jossa apostoli Paavali sanoo: ”Auringon kirkkaus on yhtä lajia ja kuun kirkkaus on toista ja tähtien kirkkaus toista; tähti näet eroaa tähdestä kirkkaudeltaan.”
Sellainen joka satunnaisesti katselee tähtiä, ei ehkä huomaa useimmissa tähdissä muuta eroa kuin sen, että niiden valovoima vaihtelee. Silti tähdet ovat tähtitieteilijöitten mukaan myös eri värisiä: valkoisia, sinivalkoisia, keltaisia, oranssinvärisiä, oranssinpunaisia ja punaisia. Pulsareitten uskotaan olevan nopeasti pyöriviä luhistuneita tähtiä, ja niiden ”kirkkaus” on omaa luokkaansa. Radiosignaalit syntyvät sekunnin murto-osan tarkkuudella pulsarien pyöriessä majakan valonheittimen tavoin. Äyriäissumun pulsari ja Velapulsari sykkivät myös näkyvää valoa. Tähtien tiheys on hyvin erilainen. Samoin niiden koko. Varovaisten arvioitten perusteella ylijättiläinen Betelgeuse on halkaisijaltaan yli 400 miljoonaa kilometriä. Jos Betelgeuse pantaisiin Auringon paikalle, Maa ja muu Aurinkokunta mahtuisivat Marsin rataa myöten sen sisään.
Miten apostoli Paavali olisi kyennyt kirjoittamaan tieteellisistä totuuksista, kun hänellä ei ollut edes sellaista kömpelöä havaintovälinettä kuin oli Galileilla? Jumalan henkeytyksestä; muuta johdonmukaista vastausta ei ole.
”TAIVAAN LAIT”
”Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?” kysyi Jumala. ”Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?” (Job 38:31, 33) Ihmiset olivat vuosisatoja tietämättömiä taivaankappaleitten liikkeitä hallitsevista ”laeista”. Johannes Keplerin, Isaac Newtonin, Albert Einsteinin ja muiden havaintoja soveltamalla tähtitieteilijät ovat tulleet tietämään, että gravitaatiovoimat ovat niitä ”siteitä”, jotka pitävät tähtikuviot koossa, ja Otava on yksi niistä.
Tähtitieteilijät selittävät myös, että tähdet eivät ole paikallaan vaan ne, kuten eräs tähtitieteilijä sanoi, ’kiertävät kuin jättimäinen karuselli galaksin keskipistettä’. Auringolla kestää täysi kierros Linnunradan ympäri noin 200 miljoonaa vuotta. Raamattu on oikeassa osoittaessaan, että tähdillä on kiertoratansa.
ELÄMÄÄ SYNTYY VAIN ELÄMÄSTÄ
Mikroskooppikin osoittaa Raamatun luotettavaksi. Ajattelehan sitä 1. Mooseksen kirjan 1. luvussa esitettyä biologista lakia, jonka mukaan elolliset lisääntyvät ’kukin lajinsa mukaan’. Nykyisten voimakkaitten mikroskooppien avulla tiedemiehet ovat oppineet paremmin ymmärtämään lisääntymisen ja perinnöllisyyden rajat, jotka osoittavat tämän Raamatun lausunnon tieteellisesti päteväksi.
Psalmissa 36:10 Raamattu sanoo edelleen Jumalasta: ”Sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.” Ihmiset uskoivat vuosisatoja kreikkalaisen filosofin Aristoteleen teoriaan, jonka mukaan elämää syntyy elottomista aineista aivan itsestään. Niinkin myöhään kuin 1600-luvulla sivistyneetkin ihmiset uskoivat yhä, että hiiret syntyvät vanhoista rievuista, kärsäkkäät vehnästä, sammakot liejusta ja ankeriaat kasteesta.
Kysymyksestä kiisteltiin yhä kovasti Darwinin julkaistessa Lajien syntynsä vuonna 1859. Monet perustelivat evoluutiota ja selittivät elämän syntymistä ns. alkusynnyllä eli oletetulla bakteerien syntymisellä elottomista aineista. Samana vuonna ranskalainen tiedemies Pouchet ”todisti”, että pieneliöitä syntyy vedestä, ilmasta ja heinistä. Toinen ranskalainen tiedemies, Louis Pasteur, kuitenkin kiisti nämä väitteet osoittamalla, että Pouchet’n koepulloihin oli voinut päästä bakteereja, joita on ilmassa liitelevissä pölyhiukkasissa.
Pouchet ei kuitenkaan lannistunut tästä, vaan hän toisti kokeensa, tällä kertaa Pyreneitten pölyttömässä ilmassa. Lisäksi hän keitti heinistä ja vedestä tekemäänsä seosta, jotta kaikki siinä olleet bakteerit kuolisivat. Kun tämä hänen seoksensa pian kihisi bakteereja, hän oli varma siitä, että oli lopullisesti osoittanut alkusynnyn todeksi. 1870-luvulla irlantilainen tiedemies John Tyndall kuitenkin havaitsi heinäbakteerien muodostavan kuumuutta kestäviä itiöitä, joita voi niiden tuhoutumatta keittää monta tuntia. Osoittautui, että Pouchet oli ollut väärässä. Hän ei ollut steriloinut heinäseostaan asianmukaisesti. Tyndall siis antoi kokeillaan alkusyntyteorialle kuoliniskun.
Tiedemiehet voivat nyt uudenaikaisilla mikroskoopeillaan nähdä, miten solut lisääntyvät jakaantumalla. Se että elämä on aina peräisin aikaisemmasta elämästä, on nyt vahvistettu tieteellinen tosiasia – seikka johon Raamattu kiinnitti huomion jo vuosisatoja sitten.
”SILMÄSI NÄKIVÄT JO MINUN ALKIONI”
Psalmissa 139:16 (UM) Raamattu sanoo: ”Sinun [Jumalan] silmäsi näkivät jo minun alkioni, ja sinun kirjaasi oli kirjoitettu kaikki sen osat.” Huomaa, että Raamatun mukaan alkion ”kaikki osat” on ”kirjoitettu kirjaan”. Tällä runollisella ilmaisulla psalmista ilmeisesti viittaa sellaiseen, minkä tiedemiehet ovat löytäneet vasta jonkin aikaa sitten, nimittäin jokaisen solun sisältämään DNA:han eli perinnölliseen informaatioon. Eteläafrikkalainen aikakauslehti Huisgenoot muistuttaa meitä siitä, että ”kukaan ei ole vielä kyennyt ’lukemaan’” tätä geneettistä aineistoa, ”ei edes voimakkaimmalla elektronimikroskoopilla. Tiedemiehet kuitenkin tietävät, että nämä informaatiohiukkaset ovat jokaisessa ihmisessä ainutlaatuisia ja määräävät hänen persoonallisuutensa ja ulkonäkönsä.”
KIRJA JOKA RAKENTAA USKOA
Professori Merlyn Mehl, joka työskentelee fyysikkona eteläafrikkalaisessa Western Cape -yliopistossa, sanoi äskettäin: ”On vaikea kuvitella miten Raamatun totuudenmukaisuus voisi olla tekemättä vaikutusta kehenkään, jolle on opetettu tieteellistä ajattelua. Sama yhtenäisyys ja sopusointu, joka näkyy elottomassa aineellisessa maailmassa, näkyy selvästi myös kirjoista hämmästyttävimmässä: Raamatussa.” Raamattu ei tietenkään ole tieteellinen oppikirja. Se kuitenkin vastaa kysymyksiin, jotka ovat ihmiselle todella tärkeitä. Tiede tekee maailmankaikkeudesta mielenkiintoisia havaintoja ja tutkii biologisen elämän monimutkaisia perusilmiöitä. Miten paljon kaikella tällä on sitten arvoa, jollemme tiedä elämän tarkoitusta? Vain Raamattu antaa näihin kysymyksiin tyydyttävät vastaukset.
Psalmista Daavid tajusi tämän. Kuten nykyajan tähtitieteilijät hänkin vietti paljon aikaa tähtitaivaitten tutkimisessa. ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa”, hän totesi. Daavid kuitenkin tajusi, ettei luonnon ihmeitten ihailu riitä. Samassa Psalmissa hän jatkoi: ”Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen.” – Psalmit 19:2–5, 8, 9.
Kaukoputki ja mikroskooppi ovat vaikuttavalla tavalla osoittaneet, että maailma jossa me elämme, on avaruudesta mikromaailmaan asti mutkikas sekä ihmetystä ja kunnioitusta herättävä. Ne ongelmat, joiden kanssa meidän täytyy painiskella, ovat samaten mutkikkaita, niin mutkikkaita ettei ihminen mitenkään selviä niistä ilman Jumalan apua. ”Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.” (Jeremia 10:23) Tieteellisen tiedon vuoret eivät yksinkertaisesti voi pelastaa ihmistä, kun näyttää siltä, että hän on syöksymässä suinpäin kohti itsetuhoa. Ajattelevaiset ihmiset etsivätkin siksi vastauksia muualta. Nämä vastaukset löytyvät kirjasta, joka on kestänyt ajan myrskyt ja jopa nykyisen kaukoputkien ja mikroskooppien avulla suoritetun tarkan tutkimuksen.