Iankaikkinen ylistys kuuluu uuden maailman Yksinvaltiaalle

”Joka päivä minä kiitän sinua ja ylistän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.” – Ps. 145:2.

 1. Kuka on uuden maailman Yksinvaltias ja miksi?

JEHOVA on Yksinvaltias, koska hän on kaikkien muiden, Kristuksenkin, yläpuolella oleva huomattavin eli korkein olento. ”Jumala on Kristuksen pää.” (1. Kor. 11:3) Kukaan muu ei voi olla uuden maailman yksinvaltias kuin sen Luoja, Jehova Jumala. Hän toteuttaa kuitenkin uuden maailman hallitsemista koskevan liittonsa eli juhlallisen sopimuksensa Kristuksensa, kuninkaallisen Poikansa Jeesuksen, kautta. – Apt. 4:24–26.

 2. Minkä tunnustuksen Suurempi Daavid tekee Psalmissa 145:1, ja minkä hyväksi meidän täytyy nyt työskennellä Jumalan nimen suhteen?

² Se on totisesti jotakin, kun mahtava kuningas tunnustaa, että hänen valtansa ei ole ehdoton, vaan jonkun korkeamman, hänen yläpuolellaan olevan yksinvaltiaan alainen. Muinaisen Jerusalemin kuningas Daavid tunnusti tämän sanoessaan: ”Minä ylistän sinua, Jumalani, Kuningas, ja kiitän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.” (Ps. 145:1, As) Nyt on Suurempi Daavid, Herra Jeesus Kristus, ja hän hallitsee taivaallisella Siionin vuorella. Hän on hallinnut vuodesta 1914 lähtien uuden maailman kuninkaana Jumalan nimessä. Hänen hallituksensa päätarkoituksena on ylistää hänen Jumalaansa ja Yksinvaltiasta Kuningasta, sillä koko kaikkeuden historiassa eivät ihmiset ja paholaiset ole koskaan aiheuttaneet niin paljon häpeää Jumalan nimelle. Kun tällainen kuningas hallitsee, joka on antautunut Jumalan ylistämiselle ja korottamiselle, niin ei hänen pilkkaamisensa voi jatkua nyt enää pitkään. Meidän täytyy nyt työskennellä Jehovan Kuninkaan kanssa sopusoinnussa häpeän poistamiseksi Jumalan nimeltä. Ensi sijassa tulee niiden tehdä siten, jotka ovat hänen perintötovereittensa voideltua jäännöstä, ja nyt myöskin hänen tulevien alamaistensa suuren joukon. – Ilm. 7:9–15.

 3. Miten Jehova on Teokraatti, ja missä määrin meidän täytyy Kristuksen apostolien tavoin osoittaa arvostavamme tätä tosiasiaa?

³ Jeesus tunnustaa Jumalan Kuninkaaksi. Jos me noudatamme Jeesuksen esimerkkiä, niin mekin tunnustamme Jumalan kuninkuuden, Jehovan kuninkuuden. Koska Jehova on sekä Jumala että Kuningas, niin hän on siksi jumalallinen Kuningas, Teokraatti eli Jumalhallitsija. Koko kaikkeudessa, näkyvässä niinkuin näkymättömässäkin, on tilaa ainoastaan yhdelle tällaiselle Jumalkuninkaalle. Tämä tosiasia velvoittaa meidät ottamaan sovittelemattoman asenteen, kun tulee ristiriitaa Jumalan hallituksen ja ihmisen hallituksen välillä, Jumalan kuninkaallisen lain ja ihmisen poliittisen lain välillä. Jerusalemin juutalainen sanhedrin eli korkein oikeus, minkä papit ja muut uskonnolliset johtajat muodostivat, väitti tuhatyhdeksänsataa vuotta takaperin edustavansa Jumalaa, ja kuitenkin se hylkäsi Kristuksen. Kun sen jäsenet yrittivät laatia lakeja estääkseen Kristusta ja apostoleita opettamasta hänen nimensä perusteella, niin apostolit Pietari ja Johannes sanoivat: ”Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa; mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” He tunnustivat, että heidän piti olla todistajia totellen Jumalan yksinvaltiasta käskyä. Ollessaan jälleen saman oikeuslaitoksen edessä syytettynä antikristillisen lainlaadinnan rikkomisesta Pietari ja hänen apostolitoverinsa vastasivat yksimielisesti: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana pikemmin kuin ihmisiä. . . . Ja me olemme näiden asioitten todistajia, ja niin on pyhä henkikin, minkä Jumala on antanut niille, jotka tottelevat häntä hallitsijana.” – Apt. 4:19, 20; 5:29–32, Um.

 4. Millaiseen asemaan tämä päätös Jehovan kuninkuuteen nähden saattaa meidät, ja miten ja missä meidän täytyy ylistää häntä?

⁴ Jehovan kristitty todistaja voi saada kärsiä tällaisen asenteen vuoksi, mutta kun me teemme Kristuksen tavalla ratkaisun pitää Jehova Jumalana ja Kuninkaana, niin se lujittaa ja rauhoittaa meitä. Me voimme tämän ratkaisun voimassa katsoa rohkeasti tulevaisuuteen kaikista maan päällä sattuvista poliittisista muutoksista huolimatta. Me emme voi tehdä mitään muutosta. Me olemme ratkaisseet pysyvästi elämäämme ohjaavan päähallinnon. Meidän ei tarvitse koskaan epäröidä. Meidän täytyy jatkaa Jehovan ylistämistä Jumalanamme ja Kuninkaanamme elämässämme. Se merkitsee ennen kaikkea sitä, että meidän täytyy korottaa häntä, asettaa hänet korkealle omassa elämässämme. Sitten meidän täytyy koettaa tehdä se toistenkin elämässä julistamalla kaikkialla Hänen yksinvaltiuttaan ja kuninkuuttaan toisille.

 5. Mitä päätös kiittää Jumalan nimeä iankaikkisesti osoittaa, ja miten tämä käy mahdolliseksi?

⁵ Kun sinä sanot päättäneesi tehdä jotakin aina ja iankaikkisesti, niin se osoittaa, että sinulla on luja iankaikkisen elämän toivo. Juuri tämä meillä täytyy ollakin, jos me yhdymme Jehovan Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, sanoihin: ”Ja minä kiitän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.” Päätös kiittää Jehovan nimeä ansaitsee sen, että teemme siten aina tulevaisuudessa, sillä jos me päätämme tehdä näin, niin emme voi mennä harhaan, ja ainoastaan niitä, jotka päättävät tehdä täten, suositaan loputtomalla elämällä. Tässä ei ole lainkaan tilaa puolisydämisyydelle eikä päättämättömyydelle, sillä tätä oikeaa menettelyä ei saa lopettaa koskaan. Jokaisella, joka päättää kiittää Jehovaa Jumalana ja Kuninkaana ikuisesti, on vaikutin, mikä ansaitsee tulla kruunatuksi iankaikkisella elämällä, jolloin tämän päätöksen toteuttaminen on hänelle mahdollinen. Kristuksen perijätovereitten voideltu jäännös toivoo elämää tämän maallisen elämän tuolla puolen, elämää, mikä tekee heille mahdolliseksi tämän päätöksen toteuttamisen ylhäällä olevassa valtakunnassa. Heidän uskollisten tovereittensa suuri joukko katsoo nyt eteenpäin loputtomaan maanpäälliseen elämään kiittääkseen uuden maailman Yksinvaltiasta aina ja iankaikkisesti.

 6. Mitä hänen nimensä kiittäminen merkitsee, ja kuka on meidän johtava esimerkkimme tässä?

⁶ Hänen nimensä kiittäminen merkitsee hyvän puhumista siitä sen kunniaksi ja korottamiseksi, nuhteettomuuden säilyttämistä aina hänen edessään antamatta koskaan Saatana Perkeleen johtaa tai pakoittaa kiroamaan ja kieltämään Jumalaa. Saatana koetti saada Jobin kiroamaan Jumalan ja siten kieltämään Hänet, mutta hänen ei onnistunut saada Jobia rikkomaan nuhteettomuuttaan eikä kiroamaan Jumalaa vasten hänen kasvojaan. Me voimme Jumalan avulla tehdä niinkuin Jobkin teki, niin että meillä ei ole koskaan sanottavana pahaa sanaa Jumalasta, ettemme milloinkaan valita emmekä moiti häntä, emme koskaan aseta hänen hyvyyttään epäilyksen alaiseksi omassa sydämessämme eikä toistenkaan sydämessä. Jehovan voideltu Kuningas Jeesus Kristus on Jumalan kiittämisessä johtava esimerkkimme, joka ei koskaan riko nuhteettomuuttaan Häntä kohtaan. Hän on jumalinen Kuningas, järkähtämättömän uskollinen Kuningas Jumalaa kohtaan, ja hän auttaa meitä kiittämään jatkuvasti Jumalaamme pitäessämme kiinni nuhteettomuudestamme.

 7. Millaista palvelusta hänen kiittämisensä on aikaan nähden, ja mitä Kristuskin tekee ilmeisesti valtakunnassaan?

⁷ Meille on sopivaa tehdä näin olemassaolomme joka päivä. Miten tyhjä, hedelmätön, tarkoitukseton yksikin päivä olisi ilman näin tekemistä! Meidän täytyy sentähden tarkata joka ainoaa päivää. ”Joka päivä minä kiitän sinua ja ylistän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.” (Ps. 145:2) Päättäväisyys tehdä näin saattaa meidät pyrkimään kohti Jumalan kokoajan palvelusta tai ainakin yrittämään saada kaikki työmme kelvollisiksi Jumalalle tehden ne ”kokosieluisesti niinkuin Jehovalle eikä ihmisille”. (Kol. 3:23, Um) ”Tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.” (1. Kor. 10:31) Hänen kiittämisensä on jokapäiväistä palvelusta, päivän pituista palvelusta, elämän pituista palvelusta, vetäytymättä pois vanhuuden päiviksi. Me koetamme aina löytää jonkin keinon todistaaksemme Jehovan hyväksi toisten edessä. Jeesus otti maan päällä erityisesti tämän askeleen, kun hän lähti puusepänverstaastaan Nasaretista ja tuli kastetuksi ja meni saarnaamaan jatkaakseen sitä kuolemaansa asti. Hän ryhtyi siihen uudelleen noustuaan kuolleista, ja kohotessaan taivaaseenkin hän teki sitä. Tämä antaa meille vihjeen siitä, mitä meidän täytyy tehdä nyt hänen valtakunnassaan: toimia ja työskennellä joka päivä Jumalan etujen hyväksi ja pyrkiä valmentamaan kaikkia Valtakunnan alamaisia kiittämään Jumalaa, uuden maailman Yksinvaltiasta.

 8. Milloin Jehovan nimen ylistäminen alkaa, ja miksi se jatkuu loputtomasti uudessa maailmassa?

⁸ Jehovalla on juuri nyt huono nimi hänen vihollistensa keskuudessa, vieläpä niidenkin suuren enemmistön joukossa, jotka väittävät olevansa kristittyjä. Saatana, väärä jumala, on etusijassa vastuussa tästä. Mutta pitäisikö meidän vain sentakia hävetä Hänen nimeään ja jättää hänet nimettömäksi? Jos me tekisimme siten, niin miten me voisimme noudattaa uuden maailman Kuninkaan esimerkkiä ja saada hänen hyväksymyksensä? Meidän täytyy ilmaista Jumalamme nimellä, saattaa tämä nimi selvästi esiin ja puhdistaa se kaikista Jumalan vihollisten samoin kuin hänen ystävikseen tunnustautuvienkin aiheuttamista tahroista. Meidän iankaikkinen elämämme on riippuvainen siitä, koska Jehovan nimen ylistäminen aina ja iankaikkisesti alkaa nyt täällä. Vaikka elämä jatkuukin uudessa maailmassa ikuisesti, niin meillä on aina aihetta ylistää Jumalan nimeä. Mitä väärää tai häpeällistä voisi Jehova tehdä? Ei vähintäkään! Hän verhoaa aina arvokkaan nimensä kunnialla. Meidän asiamme on verhota se ylistyksellä ja kiitoksella.

 9. Missä määrin meidän tulee ylistää häntä, ja miksi meille on hyödyllistä ylistää häntä?

⁹ ”Suuri on [Jehova] ja sangen ylistettävä, ja hänen suuruutensa on tutkimaton.” (Ps. 145:3) Hän on ”ylen määrin ylistettävä”, ”suuresti ylistettävä”, ”suuresti ylistämisen arvoinen”. (RoPss; Ak; CB; Crampon) Se ei ole kitsasta ylistystä, vaan rajatonta ylistämistä. Sen tulisi ylittää kaikki muu. Joka päivä tulee lisää hänen ylistämisensä aiheita. Näin on meidän henkilökohtaisessa elämässämme, mutta erityisesti se pitää paikkansa Jumalan menettelyissä kansansa kanssa, jonka yhteydessä meillä on etu olla. Lue hänen Raamattuaan ja pane merkille, mitä hän on tehnyt huomattaville palvelijoilleen ja kansalleen kokonaisuudessaan. Hänellä on nytkin kansansa, joka mainitaan hänen nimellään, ja hänen menettelynsä hänen nykyisen kansansa kanssa on rinnastettavissa muinaisiin kuvauksiin, jotka muodostivat monia profeetallisia näytelmiä. Se, mitä me olemme nyt hänen kansanaan, uuden maailman yhteiskuntana, johtuu siitä, mitä Hän – eikä kukaan ihminen tai ketkään ihmiset – on tehnyt meille. Meille on hyvä ja henkisesti terveellistä ylistää Häntä, sillä kun me ilmaisemme hänen ylistystään, niin se syventää meidän arvostustamme häntä kohtaan.

10. Miten Jehovan suuruuden mittasuhteet ilmenevät, ja miksi hänen havaitaan olevan aina kiinnostava?

¹⁰ Miten suuri Jehova Jumala on ruumiiltaan, sitä emme tiedä. Hänen todellinen suuruutensa on siinä, millainen Jumala hän on. Tämä on meidän tutkimis- tai mittaamiskykymme ulkopuolella. Hänen mittasuhteensa kaiken tekemisessä ovat rajattomat. Me emme voi yksinkertaisesti päästä meille näkyvän luomakunnan pohjaan asti, puhumattakaan hänen näkymättömästä luomakunnastaan. Mutta miten suurenmoisesti hän käyttäytyykään luomistöittensä lisäksi! Miten tosi Jumalan tavalla hän kohteleekaan luomuksiaan! Miten täydellisiä ominaisuuksia hän ilmaiseekaan: hän on uskollinen päätöksiään, lupauksiaan, liittojaan kohtaan, pitää sanansa moitteettomasti, hämmästyttää meitä viisaudellaan, ennaltatietämisellään, päätöstensä tilapäisten salaisuuksien selvittämistavallaan! Mikä kirjojen kirja onkaan hänen Raamattunsa! Se on asiantuntevan johdonmukainen läpi kuudenkymmenenkuuden kirjansa, joiden kirjoittaminen lopulliseen muotoon kesti kuusitoista vuosisataa. Läpi niiden seitsemäntuhannen vuoden, mitkä hänen Raamattunsa sisältää ihmisen historiaa, se paljastaa muuttumattomaksi Jumalan päätöksen yksinvaltiutensa kunniaansaattamiseksi ja ihmiskunnan ikuiseksi siunaamiseksi. Me näemme nyt tämän kunniaansaattamisen ja siunauksen lähenevän loistavaa toteutumistaan. Jehova Jumala havaitaan tällaisen tutkimattoman suuruuden vuoksi aina kiinnostavaksi. Maan päällä oleva pelastettu ihmiskunta ei pääse koskaan pohjaan asti hänen tai hänen töittensä ollessa kysymyksessä.

”SUKUPOLVI SUKUPOLVELLE”

11. Millaista sukupolvea voideltu jäännös on, ja miten se on muodostettu ja ylläpidetty lukumääräänsä katsoen?

¹¹ Toimikoonpa joku yksilö tämän periaatteen mukaan tai ei, niin yksi asia on varma Jehovasta: ”Sukupolvi ylistää sukupolvelle sinun tekojasi, ja he julistavat sinun voimallisia töitäsi.” ”Sukupolvi sukupolvelle ylistää sinun töitäsi.” (Ps. 145:4, As; RoPss) Me elämme tämän vanhan maailman viimeisen sukupolven aikana! Ajattelehan sitä! Sen ajatteleminen järkyttää hiukan mielentyyneyttä, mutta se on totta. (Matt. 24:34) Mutta on myöskin kaksi muuta sukupolvea, jotka varjeltuvat tämän maailman lopussa. Kuinka niin? Tarkasta asiaa: Kristuksen valtakunnan perijätovereitten voideltu jäännös on henkiluokkaa, joka ei yritä kasvattaa uutta sukupolvea kirjaimellisen lihallisen polveutumisen kautta. Tämän jäännöksen jäseniä ei ole muodostettu eikä ylläpidetty kasvattamalla lapsia lihassa, vaan sitä on ylläpidetty hengellisin keinoin, Valtakunnan sanoman voimalla ja Jumalan pyhän hengen siittämisvoimalla. Jäännöksen lukumäärä on rajoitettu, ja sitä on nyt juuri riittävästi ”Kristuksen ruumiin” täyden jäsenmäärän täyttämiseksi: 144 000 jäsentä Jeesuksen, Pään, alaisuudessa. Kun jäännös on luvultaan täysi täällä maan päällä, niin se ei saa keskittyä omaan joukkoonsa Jumalan hengellisenä sukupolvena eikä ylistää hänen töitään ainoastaan omassa keskuudessaan. Jotkut ovat itsekkäästi yrittäneet tehdä näin, mutta ovat tulleet ”pahan orjan” luokaksi Mestariinsa Jeesukseen Kristukseen nähden.

12. Mikä muodostuu nyt, kun Jumala käyttää jäännöstään?

¹² Jehovan suuruus käy edelleen ilmi siinä, mitä hän käyttää nyt voideltua jäännöstä tekemään tänä vanhan maailman ”lopun aikana”. Seurauksena tästä on uusi sukupolvi nousemassa, sillä Jehova käyttää nyt jäännöstä kasvattamaan maallista yhteiskuntaa, mikä menee hengissä Harmagedonin läpi. Jäännös on hengellinen sukupolvi. Nämä, jotka ottavat vaarin Valtakunnan saarnaamisesta ja antautuvat Jumalalle, uuden maailman Yksinvaltiaalle, muodostavat jäännökseen verrattuina maallisen sukupolven sen elämääantavan voiman avulla, joka tulee Jumalalta Kristuksen kautta.

13. Miten siis sukupolvi ylistää nyt ääneen Jehovan töitä toiselle sukupolvelle ja julistaa hänen mahtavia tekojaan?

¹³ Avioliitot eivät lakkaa Harmagedonissa. Nämä Harmagedonissa eloon jääneet saavat jälkeläisiä ehkä lastenlapsiin ja lastenlasten lapsiin asti maan täyttämiseksi. Nämä Harmagedonissa varjeltuvat eivät poistu näyttämöltä eivätkä jätä uuden maailman näyttämöä jälkeläisilleen seuraajinaan Saarnaajan 1:4:nnen kauan paikkansapitäneen säännön mukaan. Ei, nämä Harmagedonissa säilyvät ovat maan päällä pysyvä sukupolvi. Heidän lapsensa, lastenlapsensa ja lastenlasten lapsensa liittyvät vain yksinkertaisesti nyt alkaneeseen iankaikkiseen sukupolveen. Ne hengelliseen jäännökseen kuuluvat, jotka varjeltuvat hengissä Harmagedonissa, poistuvat lopulta maalliselta näyttämöltä palaamatta sille koskaan, ja he jättävät jälkeensä tämän kokonaan maallisen uuden maailman yhteiskunnan. Jäännös ylistää ja kiittää Jehovan töitä sekä julistaa hänen mahtavia tekojaan siihen mennessä tälle jo alkaneelle sukupolvelle. Jäännöksen täytyy mennä saarnaamaan tehdäkseen tämän. Se on tehnyt siten huomattavasti vuodesta 1931 lähtien ja vielä ponnekkaammin vuodesta 1935 lähtien, jolloin Ilmestyskirjan 7:9–17 mainittu ”suuri joukko” huomattiin maallisen sukupolven nykyisiksi jäseniksi. Jäännökseen kuuluvat tutustuttavat tämän sukupolven Jumalaan ja hänen töihinsä ja mahtaviin tekoihinsa. He käyttävät Raamatun niistä esittämää kertomusta ja tekevät myöskin Jumalan työt ja mahtavat teot ajankohtaisiksi osoittamalla, miten hän on täyttänyt päätöksensä ja ennustuksensa valtakuntaansa ja kansaansa nähden juuri näinä aikoina, joita me elämme, erityisesti 1914:stä eteenpäin.

14. Mitä meidän täytyy miettiä ja miten ja miksi?

¹⁴ Meidän täytyy usein puhua itseksemme, yksiksemme, painaaksemme asiat ensin omaan mieleemme kielemme ohjaamiseksi, ennenkuin yritämme puhua toisille Jumalasta ja hänen ominaisuuksistaan ja teoistaan. Tällainen miettiminen ja itsemme valmistaminen on hyvä ja edistää hyvää tarkoitusta. Tämä pitää paikkansa myös Kuninkaastamme Jeesuksesta Kristuksesta, Suuremmasta Daavidista: ”Sinun majesteettisuutesi suurenmoista loistoa ja sinun ihmeellisiä töitäsi minä harkitsen” tai ”puhelen niistä itsekseni”. (Ps. 145:5, Ts; RoPss) Kun me kiinnitämme mielemme mietiskelemään Jehova Jumalaa Yksinvaltiaana, niin silmämme alkavat avautua erottamaan hänen majesteettisuutensa suurenmoista loistoa. Miettiäksemme näin meidän täytyy tutkia yksityisesti, henkilökohtaisesti. Meille on tarpeellista tehdä siten omaksi opiksemme ja syventääksemme saamaamme vaikutelmaa ja omaa vakaumustamme, jotta kykenisimme puhumaan asianmukaisesti toisille. Jeesus mietiskeli ja koetti saada nelikymmenpäiväisen paastonsa ja eristäytyneisyytensä aikana autiomaassa täydellisen käsityksen niiden asioitten merkityksestä, mitkä avautuvat taivaat olivat paljastaneet hänen nähtäväkseen. Se vahvisti häntä Kiusaajaa ja hänen hyökkäyksiään vastaan. Hän puhui sen jälkeen julkisesti ja sai toisetkin puhumaan.

15. Ketkä tulee saada puhumaan ja mistä?

¹⁵ ”Ja ihmiset puhuvat sinun pelättävien tekojesi voimasta, ja minä julistan sinun suuruuttasi.” (Ps. 145:6, As) Tässä on paino pantu puhumiselle Jumalasta ja siitä, mitä hän on tehnyt ja nyt tekee. Tarkoitus on saada hengellisen sukupolven ihmiset puhumaan, kertomaan Jehovasta, rakentamaan toisiaan pyhimmän Jumalaan omaamamme uskon perusteella ja myöskin antamaan tiedon nousevalle sukupolvelle, koskaan kuolemattomalle sukupolvelle, ja opettamaan sitä. Tämä tiedoittaminen ja opettaminen vaikuttaa siihen, että tuo sukupolvi ei kuole koskaan. (Joh. 17:3) Meidän keskustelumme pääaiheena tulee sentähden olla suuri Elämänantaja ja Ihmeittentekijä. Hänen tekemänsä työt ovat ihmeellisiä, mutta niitä ei suoriteta hänen ystäviensä pettämiseksi, vaan heidän vapauttamisekseen, pelastamisekseen ja siunaamisekseen. Hengellisen sukupolven tehtävä on maallisen sukupolven auttaminen tunnustamaan Jumalan työt ja ymmärtämään niitä.

16. Mikä on teokraattisen kuninkaan ensimmäinen tehtävä alamaisiinsa nähden, ja miten Jehovan Kuningas teki siten vuoteen 1953 asti?

¹⁶ Jeesus Kristus ei pidättynyt maan päällä ollessaan julistamasta taivaan Isänsä suuruutta. Hänen perijätovereittensa jäännös ei myöskään tee sitä. Siksi sanoikin kuningas-psalminkirjoittaja: ”Ja minä julistan sinun suuruuttasi.” Kuninkaan ensimmäinen tehtävä ei ole korottaa itseään alamaistensa silmissä, vaan ylistää sitä Jumalaa, jota hän palvoo. Kuningas, Suurempi Daavid, istuu käskynalaisena Kuninkaana Jehovan valtaistuimella. Hänen on painettava alamaistensa mieleen, kuka heidän todellinen Hallitsijansa on ja miten arvollinen Jehova on hallitsemaan ja saamaan heidän halukkaan alistumisensa. Käskynalainen Kuningas ei ylistä itseään vastoin Jumalaa, niinkuin Saatana teki ja niinkuin Nebukadnessar teki juuri ennen hulluksi tulemistaan. Jumalinen Kuningas on kuin paimen, joka johtaa alamaisiaan oikeita teitä, vanhurskauden polkuja. Hän kutsuu alamaisiaan kokouksiin puhuakseen heille. Hän ei itse jää pois niistä kokouksista, mitkä Jumala määrää kansalleen, vaan on niissä läsnä ja osallistuu niihin suorittaen oman osansa kokouksen hyväksi. Se on eräs paikka, missä hän voi julistaa Jehovan suuruutta. Meidän Kuninkaamme Jeesus Kristus lupasi, että missä pienikin ryhmä, kaksi tai kolme, tulee yhteen hänen nimessään, siellä hän on heidän keskellään. Miten hänen läsnäolonsa ilmenikään Jehovan todistajien Uuden maailman yhteiskunnan konventissa Yankee Stadiumilla New Yorkin kaupungissa heinäkuun 19.–26. 1953, minne hänen ”pienen laumansa” jäännös sekä hänen muiden lampaittensa ”suuri joukko” kokoontui valtavimmaksi todistukseksi kristittyjen historiassa! Kuinka he puhuivatkaan siellä Jehovan pelättävien tekojen voimasta! He puhuvat siitä vieläkin!

17. Mitä meidän tulee tehdä Jehovan yltäkylläisen hyvyyden maineen suhteen, ja miten me voimme välttää muinaisen Israelin erehdykset?

¹⁷ ”He levittävät sinun yltäkylläisen hyvyytesi mainetta ja laulavat ääneen sinun vanhurskaudestasi.” (Ps. 145:7, Ts) Jehova on saattanut hyvyytensä maineeseen, ja se on tehnyt hänet kuuluisaksi hänen kansansa keskuudessa. Se on niin yltäkylläinen, että heidän täytyy antaa sen maineen eli muiston levitä, pursuta voimakkaana kiitollisuuden ilmaisun virtana, jotta toisetkin saisivat tietää, miten hyvä Jumala on niitä kohtaan, jotka antautuvat hänelle. Hänen tällainen maineensa vetää hänen luokseen kaikki, jotka haluavat tuntea tällaisen hyvän Jumalan, palvoa häntä ja elää hänen yhteydessään. Mutta ne, jotka palvovat vääriä jumalia, so. ilkeitä paholaisia, rupeavat kadehtimaan sitä hyvyyttä, mitä Jehova antaa virrata kansalleen, ja he koettavat estää sen heiltä. Meidän tulee Jehovan kansana pitää hänen yltäkylläinen hyvyytensä muistissa, palauttaen sen aina mieleemme ja puhuen siitä arvostaen. Juuri tämä Jumalan ystävällinen ominaisuus johti meidät ensi sijassa katumaan hänen edessään ja voi johtaa toisiakin katumaan, kun he saavat kuulla siitä. (Room. 2:4) Sen unohtaminen on vahingollista. Kun Israel antoi Jumalan hyvyyden häipyä muististaan, niin se menetti kiitollisuudentajunsa, näki vikoja ja alkoi haluta kokeilla toisilla jumalilla. Niin se meni harhaan ja joutui vakaviin vaikeuksiin. (Ps. 106:13–43) Me haluamme välttää sen erehdyksiä. Me voimme tehdä näin muistamalla hänen yltäkylläisen laajakantoisen hyvyytensä maineen ja sitten levittämällä sitä ja pysyttelemällä nöyrinä, vavisten, jottemme tulisi arvottomiksi saamaan jatkuvasti hänen hyvyyttään.

18. Mitä syitä meillä on laulaa nyt ääneen Jehovan vanhurskautta, ja miten me teemme sen?

¹⁸ Kuinka oikeudenmukainen meidän Jumalamme onkaan! Milloin häntä tuomitaan, hän voittaa aina ja selviytyy kunniaansaatettuna sen suhteen, mitä hän sanoi ja teki. On näin ollen aina hyvä antaa Jumalan tulla havaituksi totuudelliseksi, vaikka se todistaakin jokaisen ihmisen valehtelijaksi. Kuinka vanhurskas Jehova onkaan ei ainoastaan verrattaessa ihmisiin, vaan myöskin verrattaessa niihin, joita ihmiset palvovat jumalina! Väärät jumalat ovat kovin epävanhurskaita, perin vastenmielisiä sellaisina kuin ne kuvastuvat palvojiensa ajatuksissa, teoissa, sanoissa ja uskonnoissa. Mutta Jehova ei syrjäytä koskaan vanhurskautta. Silloinkin kun hän vanhurskauttaa eli julistaa syntisiä vanhurskaiksi, hän pysyy vanhurskaana. Hän on toteuttanut Jeesuksen Kristuksen uhrin muodostamien lunnaitten kautta sellaisen järjestelyn, minkä mukaan hän voi pyyhkiä pois niiden synnit, jotka katuvat ja kääntyvät pois synneistään ja antautuvat hänelle Kristuksen kautta. Hän ei kiellä sillä tavalla omaa vanhurskauttaan. (Room. 3:4, 22–26) Tämä hänen oikeudenmukaisuutensa eli vanhurskautensa on suurenmoinen aihe laulettavaksemme. Raamattu on meidän täydellinen Laulukirjamme. Me laulamme sen sivuilta ääneen hänen oikeudenmukaisuudestaan, suoruudestaan, vanhurskaudestaan. Toisin sanoen, me julistamme sitä iloiten toisille, jotta he tietäisivät, ettei meidän Jumalassamme ole mitään vääryyttä. – 5. Moos. 32:4.

KÄRSIVÄLLINEN LUOMUSTEN PELASTUMISEKSI

19. Miten Psalmissa 145:8 mainitut Jehovan ominaisuudet ovat ilmenneet nykyistä hengellistä jäännöstä kohtaan?

¹⁹ Me elämme nyt ”lopun ajassa”, jolloin Jehova tuhoaa tämän vanhan maailman kaiken epävanhurskauden. Kuinka vaarallisen lähellä me olimmekaan joutua tuhotuiksi sen mukana! Jehova on totisesti osoittanut olevansa juuri sellainen, kuin Suurempi Daavid, meidän Kuninkaamme, nyt kuvailee hänen olevan: ”Jehova on armollinen ja sääliväinen, hidas vihaan ja suuri laupeudessa.” (Ps. 145:8, As) Kun me tulimme ensin Jumalan suosioon ja Jumalan armon alaisuuteen Kristuksen kautta, niin me hyödyimme siitä, että Jehova ilmaisi näitä oivallisia ominaisuuksia. Katso, mitä hän teki meille, meidän ollessamme vielä syntisiä, lähettämällä rakkaan Poikansa taivaasta kuolemaan meidän puolestamme, jotta meidät sovitettaisiin Jumalan kanssa ja jotta me saisimme maistaa hänen armollisuuttaan. (Room. 5:6–11) Hän suositteli siten rakkauttaan meille. Mutta millaista armoa hän onkaan osoittanut tämän yleisen hyvyyden lisäksi voideltua jäännöstään kohtaan tänä ”lopun aikana”, sillä kun ensimmäinen maailmansota loppui 1918, niin jäännökseen kuuluvat olivat syyllisyyden tilassa häneen nähden ihmispelon tähden ja sen takia, että he olivat tämän babylonilaisen maailman tahrimia! Mutta sen sijaan että Jehova olisi tuhonnut heidät maailman mukana, hän lyhensi Saatanan järjestön ahdistuksen päivät keskeyttämällä ne ansaitsemattoman hyvyyden kaudella, ennenkuin Harmagedonin taistelun sallitaan puhjeta. Hän pelasti jäännöksensä, joka oli vielä lihassa, ja soi sen jäsenille tilaisuuden työskennellä omaksi pelastuksekseen ryhtymällä rohkeaan palvelukseen hänen todistajinaan ja Valtakunnan lähettiläinä tänä sodanjälkeisenä aikana. Hänen armonsa heitä kohtaan, kun hän lyhensi ahdistuksen päivät ja ennallisti heidät todistamistyöhönsä, on koitunut armoksi toisillekin, nimittäin hänen Oikean Paimenensa, Jeesuksen Kristuksen, muiden lampaitten ”suurelle joukolle”. – Matt. 24:21, 22; Ilm. 7:1–17.

20. Miten Jehova on ollut ”hidas vihaan” ihmiskuntaa kohtaan tähän saakka?

²⁰ ”Hidas vihaan”! Jehova on totisesti ollut sellainen ihmiskunnan sukupolvea kohtaan, minkä kanssa hänen on ollut toimittava Nooan päivien maapallonlaajuisen tulvan jälkeen. Hän on pidättänyt Harmagedonia, tuota kauhistavaa ahdistusta, mitä vedenpaisumus esikuvasi. Hän ei tuonut Harmagedonia v. 1918 eli kohta ’taivaassa käydyn sodan’ jälkeen, missä Saatana heitettiin pois taivaasta maahan. Siitä on nyt kulunut kolmekymmentäviisi vuotta, ja nämä vuodet ovat lisänneet Jehovan mainetta sellaisena, joka on ”hidas vihaan ja suuri laupeudessa”. Me olemme tehneet hyvin noudattaessamme Pietarin neuvoa ja pitäessämme tätä Jumalamme kärsivällisyyttä pelastuksena, tilaisuutena saada pelastus itsellemme ja auttaa muita lampaita saamaan se myös. (2. Piet. 3:15) Kun me tiedämme, että tämä vanha maailma on tuomittu ja että sen tuho on ansaittu, niin me näemme tässä Jehovan toiminnassa kanssamme hänen laupeutensa suuren ilmauksen.

21. Miksi ei ole mitään syytä valittaa Jumalan olevan hidas, so. näennäisesti hidas?

²¹ Me olemme viisaita, jos käytämme tätä hyväksemme sen tarkoituksen mukaisesti. Me emme tiedä, miten kauan tätä laupeutta jatkuu vielä tätä sukupolvea kohtaan ja milloin hänen tähän mennessä hillitty vihansa leimahtaa. Ihmisten pitäisi olla iloisia siitä, että Jumala on hidas tässä suhteessa, ainakin näennäisesti hidas, jotavastoin he ovat taipuvaisia valittamaan, että hän on hidas täyttämään hyviä lupauksiaan. Kun Harmagedon tulee, niin se tapahtuu kyllin pian, liian pian niille ihmisille, jotka itsekkäästi lykkäävät Jumalan neuvon huomioonottamisen ja sen mukaan toimimisen tuonnemmaksi. Silloin he tulevat tietämään, mitä he pyysivät, kun he pilkaten kysyivät meiltä todistajilta, missä tämä yleissota on Jumalan voiman ja suuruuden ilmaisuineen. Jehova tietää, mitä hän tekee. Hän ottaa oman aikansa sen tekemiselle. Hän ei kiirehdi antaakseen vain pilkkaajille merkin ja tyydyttääkseen heidän tyhmää uhmaansa. Hänen mielessään on niiden hyvätahtoisten ihmisten pelastaminen, jotka haluavat tuntea Jumalan armon, sääliväisyyden ja laupeuden.

22. Miten Jehovan hellä armo on kohdistunut kaikkiin hänen töihinsä, ja miten hänen hyvyytensä on laajentunut vuosien 1931–1935 jälkeen?

²² Tosi Jumalalla on suuri sydän. ”Jehova on hyvä kaikille, ja hänen hellä armonsa ulottuu kaikkiin hänen töihinsä.” (Ps. 145:9, As) Useimmat ihmiset eivät arvosta tätä, niinkuin Jeesus sanoi vuorisaarnassaan. (Matt. 5:45, 48) Hellää armoa, myötätuntoa – sitä on Jehova osoittanut näille tuhansia vuosia. Kun Saatana pakoitti Jumalan kiistanalaiseen asemaan kapinoimalla ja johdattamalla sitten ihmiskunnan alkuvanhemmat kapinoimaan, niin Jumala ei joutunut pois tasapainosta, niin että hän olisi tuhonnut kaikki nuo kolme kapinoitsijaa samalla kertaa. Hän ei ainoastaan antanut Saatanalle aikaa yrittää todistaa Korkeinta Jumalaa vastaan esittämänsä kerskuvan väitteen, vaan hän antoi täten myös ihmisperheelle aikaa kasvaa ja meille tulla elämään, jotta Hän osoittaisi hellää armoaan niille, jotka haluavat asennoitua hänen puolelleen ja todistaa Saatanan kapinalliseksi valehtelijaksi. Ja tänä ”lopun aikana” on Jehovan hyvyys laajentunut kaikenlaisille ihmisille, erityisen huomattavasti vuosista 1931–1935 lähtien, jolloin muiden lampaitten ”suuren joukon” pelastus paljastui osaksi siitä ohjelmasta, mikä Jumalalla oli tätä ”lopun aikaa” varten, ja jolloin Ilmestyskirjan 22:17 sai laajemman sovellutuksen: ”Ja joka kuulee, sanokoon: ’Tule!’ Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.”

23. Minkä Jehovalle antamisen aika on tullut kaikille hänen töilleen ja millaisin tuloksin heille?

²³ Luomisen ihmeteltävät työt antavat kunnian Luojalle. Eloton luomakunta antaa äänettömän kunnian hänelle, mutta elävän ja varsinkin älyllisen luomakunnan suurempi etu on antaa vapaaehtoisesti kunnia, kiitos ja siunaus Jumalalle. Me tiedämme sen ajan tulevan, jolloin tämä toteutuu kaikkialla. ”Kaikki sinun työsi antavat kiitoksen sinulle, Jehova, ja sinun pyhäsi kiittävät sinua.” (Ps. 145:10, As) On tullut aika kaikkien hänen älyllisten töittensä antaa hänelle kiitos vilpittömästä sydämestä. Kaikenlaiset ihmiset voivat nyt löytää aihetta kiittää häntä. Hyvätahtoiset tekevät siten, ja siitä on heille seurauksena pelastuminen.

24. Ketkä ovat Jehovan ”pyhiä” eli ”laupeuden ihmisiä”, ja mistä heidän täytyy sentähden puhua nyt ja miksi?

²⁴ Jehovan ”pyhät” ovat hänen ”laupeutensa ihmisiä”. He muodostavat nyt hengellisen jäännöksen, johon kuuluvat ovat uudessa liitossa, ’uhrein tehdyssä liitossa’, niinkuin sitä sanotaan siksi, että se perustuu Jeesuksen uhriin. Jehova, suuri Tuomari, on vuodesta 1919 lähtien koonnut tällaisia laupeuden ihmisiä, jotka ovat tässä liitossa, ja heidän täytyy nyt yhdessä kiittää häntä, ja he tekevätkin siten. (Ps. 50:5, Ro; As) He saavat osansa hänen laupeudestaan sen valtakuntaliiton kautta, minkä hän teki kuningas Daavidin kanssa. Hän tuo heidät Jeesuksen Kristuksen, Suuremman Daavidin, kautta valtakuntaliittoonsa, jotta he hallitsisivat Kristuksen kanssa taivaallisessa valtakunnassa ja olisivat siunauksena koko tottelevaiselle ihmiskunnalle. (Apt. 13:34; Jes. 55:3; Luuk. 22:28–30) Heidän täytyy tehdä tunnetuksi tämä valtakuntaliitto, tämä Jumalan laupeuden ilmaus. He tekevät tällä tavalla tunnetuksi sen, että Kristuksen hallitsema Jumalan valtakunta on se, mistä hän teki liiton, ja että se on sentähden varma ja että sillä on Kuninkaana Se, joka hankki oikeuden siihen Jehovan suosion kautta. Psalmissa 110:1 sanoi kuningas Daavid häntä ”herrakseen” osoittaakseen, miten paljon korkeampi tämä Daavidin suvusta tuleva Valtakunnan Perillinen oli oleva kuninkaallisessa asemassaan. Niillä, joita suositaan suuresti tekemällä heistä hänen perijätovereitaan, on erityinen syy kiittää sen kaiken suurta Järjestäjää, Jehovaa; ja tämä maa, jota he tulevat hallitsemaan, on sopiva paikka heille aloittaa hänen kiittämisensä. Tämän tekemisellä on nyt voimakas vaikutus muiden lampaitten suureen joukkoon heidän pelastumisekseen, koska he saavat jäännöksen kautta tiedon Valtakunnasta ja kokoontuvat sen luo.

25, 26. Milloin piti Jehovan valtakunnan kunniasta puhuttaman, ja miten on ”hänen valtakuntansa kirkkaus ja majesteettisuus” tehty tunnetuksi?

²⁵ ”He puhuvat sinun valtakuntasi kunniasta ja kertovat sinun voimastasi. Niin he ilmoittavat ihmislapsille hänen voimalliset työnsä ja hänen valtakuntansa kirkkauden ja [majesteettisuuden].” (Ps. 145:11, 12) Jeesus teki Jumalan valtakunnasta opetuksensa tärkeimmän opin. Mitä hän käski opetuslapsiensa saarnata nyt tässä asiainjärjestelmän loppuunsaattamisessa? Hän ennusti, että sen piti olla ”tämä hyvä uutinen valtakunnasta”. (Matt. 4:23; 10:7; 24:14, Um) Vuonna 1914 syntymään saatetun Jumalan valtakunnan hyvän uutisen kunnian valossa tulee tämän maailman valtakuntien kunnia kalman kalpeaksi. Se maine, minkä ne ovat tehneet itselleen tänä ”lopun aikana”, on sitäpaitsi ollut hyvin häpeällinen.

²⁶ Jehovan valtakunnan kunnia on ylimaallista kunniaa, koska se on taivaallista eikä maallista. Mutta sen näkymätön kunnia heijastuu näkyvästi siinä kiehtovassa ihanuudessa, millä se täyttää tämän maallisen valta-alueen muuttaen sen täysin onnellisten ihmis- ja eläinluomusten paratiisiksi. Yksikään hallitsija ei voi vetää vertaa sille Kuninkaalle, Suuremmalle Daavidille, jonka Jehova on voidellut virkaan. Jehova on tehnyt hänelle niinkuin hän sanoikin: ”Minä asetan hänet [esikoisekseni], maan kuninkaista korkeimmaksi.” (Ps. 89:28) Valtakunta on jo tehnyt itsensä tunnetuksi voittamalla taivaassa käydyn ensimmäisen sodan, mikä on kerrottu, ja nöyryyttämällä häviölle joutuneet, Saatanan ja hänen enkelinsä, Kuninkaan jalkojen, tämän maallisen astinlaudan, tasolle. Saavutettuaan tämän voiton taivaassa Kuningas ratsastaa eteenpäin täydentämään voittoaan Harmagedonissa, kaikkien aikojen suurimmassa taistelussa. Jehovan voima ilmeni Valtakunnan perustamisessa v. 1914. Jumalan voima on ilmaantunut edelleen vuodesta 1919 lähtien siinä, että hän on julistuttanut Valtakunnan perustamista maailman vastustuksesta huolimatta. Jumalan voima on vahvistanut Jehovan todistajat seisomaan tottelevaisina Valtakunnalle, ja nämä puhuvat rakkaudellisesti antautuneina sen voimasta, mikä tulee ilmaistavaksi täysin Harmagedonissa Jehovan kunniaansaattamiseksi.

27. Mikä määrätty tarkoitus sillä on, että he puhuvat Jehovan valtakunnan kunniasta, ja miksi meidän täytyy kokoontua sen luo?

²⁷ Sillä, että he puhuvat hänen valtakuntansa kunniasta ja kertovat hänen voimastaan, on määrätty tarkoitus: ”he ilmoittavat ihmislapsille hänen voimalliset työnsä ja hänen valtakuntansa kirkkauden ja [majesteettisuuden]”. Tämä valtakunta täytyy kuvailla ja selittää ihmisille, jotta ne, jotka kaipaavat vanhurskasta, Jumalaa pelkäävää hallitusta, tietäisivät sen olevan TÄMÄ ja omistaisivat ehdottoman uskollisuutensa sille. Kristuksen hallitsemalla Jumalan valtakunnalla on ennustusten mukaan suunnaton ohjelma suoritettavanaan, mutta se on pystyvä siihen. Ennustukset sen suhteen, mitä Jumalan valtakunta tekee ja mitä sen täytyy vielä tehdä, verhoavat sen majesteettisuuden kunnialla, mitä millään muulla valtakunnalla ei ole koskaan ollut ja mitä mikään muu valtakunta ei voi milloinkaan esittää. Tämä on se hallitus, mikä ansaitsee sen, että kokoonnumme sen luokse tukemaan sitä jakamattomasti. Tämän maailman valtakunnat, jotka vastustavat sitä, täytyy hylätä Harmagedonissa tapahtuvaan tuhoonsa. Meidän täytyy tehdä Jumalan valtakunnasta ainoa toivomme. Se on meidän ainoa toivomme:

28. Miten kestäviä ovat Jehovan valtakunta ja ihmisten hallitukset toisiinsa verrattuina, ja miksi jälkimmäiset on tuomittu?^,

²⁸ Tämän maailman valtakuntien kuolemantuomio sinetöitiin, kun ”kansain määräajat” päättyivät v. 1914. Ne eivät voi kestää sitä valtakuntaa vastaan mikä syntyi silloin taivaissa. ”Sinun valtakuntasi on iankaikkinen valtakunta, ja sinun herrautesi pysyy polvesta polveen.” (Ps. 145:13) ”Sinun valtakuntasi on kaikki aikakaudet kestävä valtakunta, ja sinun valtasi kestää läpi kaikkien sukupolvien.” (CB) Kaikkien ihmisten perustamien valtakuntien täytyisi lopulta hävitä näin pysyvän Jumalan hallituksen rinnalta. Välttääkseen vaikeuksia sen kanssa täytyisi ihmisten valtakuntien tunnustaa se ja luovuttaa sille rauhallisesti yliherruutensa. Koska ne eivät tee siten, niin se tuomitsee ne häviämään suurimmassa ahdistuksessa, mitä ihmiskunta on koskaan tuntenut.

29. Miksi viholliset eivät pysty nyt koskaan tukkimaan kaikkien Jehovan valtakunnasta puhuvien suita?

²⁹ Kiistanalainen kysymys nyt on Jehovan valtakunta ja herruus, hänen kaikkeudenyksinvaltiutensa. Saatana haluaa hallita rinnan Jumalan kanssa tai syrjäyttäen kokonaan Jehova Jumalan, mutta hän ei onnistu siinä. Jumalan hallitus pysyy järkähtämättömänä ilman taivaassa tai maassa olevaa kilpailijaa. Me olemme tehneet hänen avullaan hänen valtakuntansa tunnetuksi monille ihmislapsille, ja niin monet hyvätahtoiset lapset kertovat tästä hänen loistavan majesteettisuuden valtakunnastaan, etteivät viholliset pysty koskaan sulkemaan kaikkien heidän suutaan. Me olemme päättäneet jatkaa Valtakunnan saarnaamista saadaksemme lukemattomat hyvätahtoiset ihmislapset vielä puhumaan siitä Jehovan todistajina.

USKOLLINEN HUOLTAJA

30. Millainen psalmi Psalmi 145 on rakenteeltaan ja mikä jae puuttuu useimmista jäljellä olevista heprealaisista käsikirjoituksista?

³⁰ Psalmi 145, mitä me nyt ajattelemme, on akrostikoni eli aakkosellinen psalmi. Se merkitsee sitä, että jokainen jae alkaa vuorollaan yhdellä heprealaisen kirjaimiston 22:sta aakkosesta niiden tavallisessa järjestyksessä alefista taviin. Kaikki Heprealaisista Kirjoituksista tehdyt käännökset eivät näytä tätä, mutta jotkut ilmaisevat sen, kuten Amerikkalainen käännös, Crampon jne. Suuresta osasta nykyään olemassa olevia heprealaisia käsikirjoituksia puuttuu jae, mikä vastaa heprealaista kirjainta nun (= n), mutta ainakin yhdessä heprealaisessa käsikirjoituksessa on tavattu tämä puuttuvan aakkosen jae, ja sen vahvistaa se, että sama jae on myöskin kreikkalaisessa Septuagintassa, Hieronymuksen latinalaisessa käännöksessä, syyrialaisessa, arabialaisessa ja etiopialaisessa käännöksessä. Tarkistettu standardikäännös ottaa tämän jakeen päätekstiinsä, ja se kuuluu näin: ”HERRA on uskollinen kaikissa sanoissaan ja armollinen kaikissa teoissaan.” Katolisen Veljeskunnan Raamattu kääntää myös sen: ”HERRA on uskollinen kaikissa sanoissaan ja pyhä kaikissa töissään.”

31. Miksi me teemme oikein pysyessämme tarkasti Jehovan Sanassa, ja miksi meidän ei tarvitse koskaan pelätä hänen älyllisten luomustensa tulevaisuutta?

³¹ Ottaen huomioon Jehovan uskollisuuden hänen jokaisessa sanassaan uuden maailman yhteiskunta tekee oikein pysyessään tarkasti Raamatussa. Me emme pety koskaan hänen Sanansa suhteen, vaikka meidän olisi odotettava jotakin kauemminkin kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Ei ole mahdollista, että mikään, mitä Jehova on luvannut, pettäisi. Liitot, lupaukset, esitetyt päätökset, totuudet, tosiasiain esitykset – aika vain lisää niiden totuudenmukaisuutta ja todistaa Jehovan luotettavaksi kaikissa sanoissaan. Hän on myös pyhä, ystävällinen, armollinen kaikkia niitä luomuksiaan kohtaan, jotka arvostavat hänen hyvyyttään, eikä meidän tarvitse koskaan pelätä kenenkään hänen älyllisen luomuksensa tulevaisuutta. Ei ole mitään syytä olla epäluuloinen hänen suhteensa eikä epäillä häntä julmaksi. Hänen Sanansa täydellinen kunniaansaattaminen lähenee, ja ne, jotka elävät iankaikkisesti, saavat nähdä sen tai tietää sen.

32. Miten Jehova toimi Psalmin 145:14 mukaisesti hengelliseen jäännökseen nähden ja myöhemmin ”suureen joukkoon” nähden?

³² Valtakunnan perillisten voidellun jäännöksen ei tarvitse katsoa taakseen menneitä esimerkkejä – Jobia, Israelia Egyptissä, paimen Daavidia, Israelia vankeudessa Babyloniassa – vaan ainoastaan itseään. Se voi ymmärtää omista äskeisistä kokemuksistaan, mitä psalminkirjoittaja sanoo sitten meidän Jumalastamme: ”Jehova on valmis ylläpitämään kaikkia, jotka kaatuvat, ja nostamaan kaikki, jotka ovat maahan masentuneet.” ”HERRA nostaa kaikki kaatuvat ja kohottaa kaikki maahanpainetut.” (Ps. 145:14, RoPss; CB) Hän toimi tämän säännön mukaan vuonna 1919, kun hän nosti jäännöksensä, joka oli joutunut hänen epäsuosioonsa ensimmäisen maailmansodan aikana ja joka oli painettu sentähden maahan babylonilaisten vihollistensa alaisuudessa siihen aikaan, kun sota päättyi. Hän on tehnyt samoin varsinkin vuodesta 1935 lähtien monille sidotuille ”muille lampaille”, jotka ovat olleet vankeina samassa babylonilaisessa maailmassa. Tuomalla heidät pois sieltä Jehova alkoi panna kaikkien kansojen haluamat tulemaan, jotta hänen palvontahuoneensa täyttyisi siten kunnialla. (Hagg. 2:7, As) Hän tiesi, että jäännöksen vähäiset tuhannet eivät olleet ainoat nykyään maan päällä olevat, jotka halusivat palvoa oikein Jumalaa. Ihmiset, jotka on tehty maasta, tehtiin alunperin palvomaan elävää tosi Jumalaa maan päällä iankaikkisesti. Tämän alkuperäisen päätöksen mukaisesti on Jehovalla oleva näitä palvojia maan päällä ikuisesti, ja niin hän alkaa jo nyt asettaa näitä lopullisesti maan päälle. Hän aloittaa niiden satojentuhansien muiden lampaitten ”suuresta joukosta”, jotka varjeltuvat Harmagedonissa eivätkä kuole koskaan säilyttäessään nuhteettomuutensa. Meidän täytyy pitää mielessämme, että Jeesus Kristus, ”Oikea Paimen”, antoi ihmissielunsa näiden ”muiden lampaitten” samoin kuin ”pienen laumankin” edestä.

33. Miksi uuden maailman yhteiskuntaan kuuluvat ovat hengellisesti puhuen parhaimmin ravittuja ihmisiä maan päällä?

³³ Uuden maailman yhteiskuntaan kuuluvat ovat hengellisesti puhuen parhaiten ravittuja ihmisiä maan päällä. Miksi? Siksi, että he odottavat ravintoa oikeasta lähteestä. ”Kaikkien silmät [katsovat sinuun], ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan.” (Ps. 145:15) ”Kaikkien silmät katsovat toiveikkaina sinuun, ja sinä annat heille heidän ruokansa aikanaan.” (CB) Ne, jotka tuntevat Jehovan hänen Sanansa mukaan, katsovat ymmärtäen ja toivoen häneen eivätkä kristikunnan papistoon. Ne, jotka antavat koko aikansa ja tarmonsa Jehovan palvelukseen, luottavat erityisesti siihen, että hän pitää heistä huolen, sillä he tietävät olevansa enemmän arvoisia kuin maaeläimet ja linnut, joista hän ei jätä pitämättä huolta. Hän on lähettänyt kuninkaallisen Poikansa, kristillisen huonekunnan Herran, palvontatemppeliin, ja Herra Jeesus on määrännyt ruumiinsa kuuliaisen jäännöksen ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi [orja]”-luokaksi ”antamaan heille ruokaa ajallansa”. – Matt. 26:25–34; 24:45–47.

34. Miksi Jehova ei vapauta ’uskollista ja ymmärtäväistä orjaansa’ tehtävästään uskollisten muinaisten todistajien ylösnousemuksen jälkeen, ja miten maan pysyviä asukkaita ravitaan aina?

³⁴ Jehova on antanut aina tälle orjaluokalle jotakin tarjottavaa ajankohtaisena ravintona. Nyt eivät ainoastaan voidellut huonekuntalaiset saa osaansa siitä, vaan myöskin muut lampaat, jotka kaipaavat hengellistä ravintoa, mikä tyydyttää ja johtaa elämään. Niin kauan kuin tämä orjaluokka jää maan päälle – vaikkapa vielä Harmagedonin jälkeenkin – ei Jehova vapauta sitä tehtävästään, vaikka hän herättää muinaisaikain uskolliset todistajatkin kuolemasta. Millä perusteella hän vapauttaisi heidät siitä? Kuolleista herätetyt eivät ole päteviä ylempään asemaan pelkästään nousemalla elämään maan päälle, varsinkaan kun orjaluokan silmiä ja korvia on siunattu paljon enemmällä kuin noiden Jehovan esikristillisten todistajien silmiä ja korvia. (Matt. 13:16, 17) Jehovan henki ja siunaus tekee hänen orjaluokkansa päteväksi korkeampaan palvelukseen. Mutta kun tämä hengellinen ”orja”-luokka lähtee maasta taivaan valtakuntaan, silloin on Kuninkaalla, ”Iankaikkisella isällä”, näkyvä järjestönsä erityisiä palvelijoita, ”ruhtinaita kaikessa maassa”, palvelemassa kaikkia, jotka pysyvät maan päällä ikuisesti. – Ps. 45:17; Jes. 9:5

35. Miten meidän kaikki nykyiset toiveemme tyydytetään nyt?

³⁵ Meidän nyt elämän tiellä olevien kaikki nykyiset toiveet on tyydytetty. Me yhdymme psalminkirjoittajan kanssa sanomaan Jehovalle: ”Sinä avaat kätesi ja tyydytät kaikkien elävien toivomuksen.” (Ps. 145:16, CB) Kaikki on Jehovan kädessä. Hän on Antaja ja iloinen Antaja sen lisäksi ja siis onnellisin. Hän ei köyhdy koskaan auliista antamisestaan. Hänen varastonsa eivät tyhjene milloinkaan. Hän tietää elävien haluavan elää – onnessa, vaikka he eivät nyt tunnekaan Elämänantajaa. Hän ennaltatiesi, mitä he haluavat ja tarvitsevat, ja hän valmisti sen heitä varten ja piti sen alituisesti varastossa. Mutta valistuneessa, Jumalaa pelkäävässä uuden maailman yhteiskunnassa olevilla on tarkoitus halutessaan elää. Se ei ole vain halu nauttia olemassaolosta kuin eläimet, vaan halu tyydyttää sydämen ja mielen kaipuu heidän Jumalassaan ja ylistää häntä ja noudattaa hänen ikuisia päätöksiään.

36. Miksi me emme aloita elämää nälkäisinä ja puutteenalaisina heti Harmagedonin jälkeen?

³⁶ Me arvostamme nyt pääasiassa hengellistä tarvettamme. Me katsomme Jehovan käteen tyydyttääksemme hengellisen tarpeemme siitä huolimatta, miten monta vuotta meillä on vielä elinaikaa Harmagedoniin, ja siitä välittämättä, millaiset maailman olosuhteet saattavat syntyä ympäröimään meitä silloin. Me katsomme Harmagedonin jälkeen jatkuvasti häneen. Kun tämä maailma on raunioina ja me astumme uuteen maailmaan, niin me emme ole riippuvaisia jonkinlaisesta hätäavusta. Jehova avaa kätensä Kuninkaansa kautta, emmekä me kärsi, vaikka meidän saattaakin täytyä toimia jonkin aikaa vanhan maailman raunioitten keskellä, kunnes ne on puhdistettu pois. Me olemme ylen määrin iloisia saadessamme elää silloin, ja me katsomme jatkuvasti Jehovan käteen. Jos eläimet tulevat ravitsemaan itseään entisten sortajiensa raadoilla ja viettämään Harmagedonin jälkeisiä juhlia, niin me uuden maailman yhteiskuntaan kuuluvatkaan emme varmasti aloita elämää nälkäisinä ja puutteenalaisina kohta uuteen maailmaan astuessamme. – Hes. 39:11–20; Ilm. 19:17–21.

37. Miksi maan pysyvien asukkaitten ei tarvitse pelätä edessäolevaa loputonta tulevaisuutta Psalmin 145:17 valossa?

³⁷ Tämä Jumalan avokätisyys ja luomusten toiveitten tyydyttäminen jatkuu kautta koko uuden maailman, loputtomasti. Maan pysyvillä asukkailla ei ole niin ollen mitään syytä pelkoon minään aikana, ikäänkuin kaikkeus luhistuisi ja asiat joutuisivat valvonnan ulkopuolelle häiriten ihmisen jatkuvaa onnea. Meillä on tämän vakuudeksi seuraava henkeytetty lausunto: ”[Jehova] on vanhurskas kaikissa teissään ja armollinen kaikissa teoissaan.” (Ps. 145:17) Mikään ei ole siis sattuman varassa. Mitään huolimattomuutta, laiminlyöntiä tai erehdystä ei voi tapahtua. Jehova tekee oikein ja oikeudenmukaisesti meille. Hänen sisäinen armollisuutensa ja ystävällisyytensä tulee aina pinnalle. Millainen Jumala, millainen Kuningas meillä onkaan näin ollen aina!

OIKEAN AVUN LÄHTEEN PUOLEEN KÄÄNTYMINEN

38. Kenen avuksihuutaminen on nyt tärkeintä, ja minkä velvoituksen tämä asettaa meille?

³⁸ Ihmiset huutavat Harmagedonissa pelastuksekseen monia vääriä jumaliaan, mutta turhaan. Me haluamme hyvätahtoisten ihmisten huutavan silloin avukseen jumalaa, joka pelastaa heidät, jotta he eläisivät ja varjeltuisivat hengissä. Nyt on mitä tärkeintä huutaa avuksi Jehovaa ja tehdä se vakituiseksi, muuttumattomaksi tavaksemme. Me pelastumme tekemällä siten. (Jooel 2:32; Apt. 2:21) Se merkitsee hänen julkista julistamistaan tunnustaen hänet pelottomasti jokaisen edessä. Jotta ihmiset tekisivät näin, niin meidän saarnaajien, jotka Jumala on lähettänyt, täytyy antaa heidän kuulla tästä ainoasta Jumalasta, joka kykenee pelastamaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Meidän täytyy senvuoksi olla tiedoitustoimisto eli -seura ja antaa tietoja, vaikka niitä ei aluksi pyydettäisikään. Jehova, joka lähetti meidät saarnaajiksi, ei käskenyt odottamaan pyyntöjä. Hän käski meitä menemään antamaan tietoa, kuulevatpa he tai eivät kuule. Lukematon ”suuri joukko” kuulee. – Room. 10:12–15.

39. Millä tavalla täytyy pelastusta etsivien huutaa nyt avukseen Jehovaa?

³⁹ Jokaisen, joka huutaa avukseen Jehovaa pelastuakseen, täytyy ”totuudessa häntä avuksensa huutaa”. Oikea tapa huutaa häntä avuksi on tehdä se Kristuksen, nyt hallitsevan Kuninkaan, kautta. Nykyiset luonnolliset israelilaiset, joiden etäiset esi-isät hylkäsivät Messiaan, eivät voi mennä suoraan Jehovan luo. Jotta he pelastuisivat ja voisivat huutaa häntä avuksi totuudessa, totuuden mukaisesti, oikealla tavalla, niin heidän täytyy tehdä se Suuremman Mooseksen, Jeesuksen Kristuksen, Välittäjän, kautta. Kaikille näin vilpittömästi tekeville Jehova on käsillä, lähellä, vieressä, helposti tavoitettavissa ja niin ollen valmis ja nopea vastaamaan huutoon.

40. Miten niiden toiveet, jotka pelkäävät häntä, täytetään perusteellisesti?

⁴⁰ Me haluamme muistaa hänen läheisyytensä, kun tulee ankara ahdistus joko meille henkilökohtaisesti tai uuden maailman yhteiskuntana. Psalminkirjoittaja sanoo henkeytetyn vakaumuksellisesti: ”Hän täyttää niiden toiveen, jotka pelkäävät häntä; hän kuulee myöskin heidän huutonsa ja pelastaa heidät.” (Ps. 145:19, As) Meidän häneen kohdistuva alkuperäinen pelkomme johti siihen jumalalliseen viisauteen, mikä meillä on nyt. Meidän päätoiveemme on nyt Jehovan kunniaansaattaminen kaikkeuden oikeutettuna Yksinvaltiaana. Hänen kunniaansaattamisensa oikaisee kaiken ja panee kaiken oikealle perustalle. Hänelle täytyy ennen kaikkea antaa hänen oikeudenmukainen paikkansa ja hänet on tunnustettava sen mukaan, mikä on oikein ja totta, ja kaikki, mikä väärinesittää hänet jossakin suhteessa, täytyy puhdistaa pois. Tämä meidän toiveemme tulee täyttymään perusteellisesti.

41. Miksi me huudamme nyt Jehovan puoleen, ja miksi me teemme siten vieläkin ja millaisin seurauksin?

⁴¹ Nyt on aika, jolloin Jehovan pelastamiskyky joutuu ratkaisevalle koetukselle. Me huudamme nyt hänen puoleensa. Mutta me huudamme vielä Jehovaa avuksemme vihollisen hyökätessä, erityisesti Googin loppuhyökkäyksen aikana. (Hes. 38:1–39:16) Kun me osoitamme, että me emme sovittele emmekä katso tämän maailman puoleen, vaan katsomme Häneen Pelastajanamme, niin hän kuulee meidän avunhuutomme ja pelastaa meidät kunniakseen uudessa maailmassa. Hän pelasti Daavidin, esikuvallisen kuninkaansa, ihmeellisillä tavoilla. Hän pelasti kuningasten Kuninkaan Jeesuksen, vaikka se vaati hänen herättämistään kuolemasta kolmantena päivänä; ja hän pelastaa nyt uuden maailman yhteiskuntansa. Isän on meidän pelkomme, me huudamme häntä avuksemme.

42. Ketkä varjeltuvat Harmagedonissa, ja miten käy eräitten, jotka saattavat kuolla uskollisina ennen Harmagedonia?

⁴² Tiedätkö sinä, kuka säilyy hengissä Harmagedonin taistelussa? Tässä on luotettava henkeytetty vastaus ”[Jehova] varjelee kaikkia, jotka häntä rakastavat, mutta kaikki jumalattomat [laittomat, RoPss] hän hukuttaa.” (Ps. 145:20) Kun tiedämme vastauksen, niin meidän täytyy ratkaista, mihin luokkaan me aiomme silloin kuulua? Me tunnemme näiden molempien luokkien kohtalon. Me teemme hyvin, jos toimimme nyt tullaksemme silloin luokitelluiksi Jehovaa rakastaviksi eikä jumalattomiksi, laittomiksi hänen edessään. Laittomat eivät rakasta häntä, mutta lainkuuliaiset uuden maailman yhteiskuntaan kuuluvat rakastavat häntä. (1. Joh. 5:3) Me tiedämme, ketkä säilyvät varmasti Harmagedonissa, eikä meillä ole mitään puolustusta, jos petämme itseämme. Sääntö on yksinkertainen ja selvä. ’Laittomuuden valtaan pääsyn’ johdosta kylmenee useitten rakkaus, mutta uuden maailman yhteiskunnan täytyy rakastaa jatkuvasti Jehovaa ja tehdä siten yhä palavammin. (Matt. 24:12) Jehova pitää muistissaan ne häntä rakastavat, jotka saattavat kuolla nyt ennen Harmagedonia, koska he ovat jatkuvasti arvollisia saamaan elämän uudessa maailmassa ja koska tuo arvollisuus saa palkkansa oikealla tavalla eli hänen määräämänään aikana, joko ylösnousemuksessa henkenä hallitsemaan Kristuksen kanssa Valtakunnassa tai maallisessa ylösnousemuksessa elämään maanpäällisessä paratiisissa. – Joh. 5:28, 29; Ilm. 2:10.

43. Minkä ratkaisun me nyt innoitumme tekemään, ja minkä tämä ratkaisu osoittaa meidän tehtäväksemme?

⁴³ Kun olemme tarkastelleet, millainen Jehova on ja mitä hän tekee, niin miten me innoittuisimme tämän tarkastelun huippukohdassa mihinkään muuhun ratkaisuun kuin siihen, minkä psalminkirjoittaja ilmaisee? ”Minun suuni lausukoon [Jehovan] ylistystä, ja kaikki liha kiittäköön hänen pyhää nimeänsä, aina ja iankaikkisesti.” (Ps. 145:21) Tällainen henkilökohtainen ratkaisu merkitsee ennen kaikkea sitä päätöstä, että jokainen meistä saarnaa Jehovan ylistystä, sillä ylistys kuuluu uuden maailman Yksinvaltiaalle nyt ja koko iankaikkisuuden. Kun me pidämme häntä nyt tällä tavalla arvossa, niin miten me voisimme koskaan pidättää ylistyksen häneltä? Me emme voisi!

44. Jos me haluamme kaiken lihan kiittävän Jehovan nimeä ikuisesti, niin mitä meidän täytyy tehdä ja miten?

⁴⁴ Mutta jos me haluamme myös kaiken lihan kiittävän hänen pyhää nimeään aina ja iankaikkisesti, niin meidän täytyy yksinkertaisesti saarnata tehdäksemme hänen pyhän nimensä tunnetuksi kaikelle lihalle, kaikenlaisille ihmisille, siitä huolimatta, mikä heidän ihonvärinsä tai mitkä heidän lihansa rotupiirteet lienevätkin. Me emme voi odottaa Jumalan itsensä tekevän tätä vain siksi, että me haluamme ja rukoilemme sen tapahtuvan. Meillä on itsellämme Jumalan antama kyky ja nykyään monta muuta keinoa hänen ylistämisekseen toisille. Käyttäkäämme yksimielisesti niitä sopusoinnussa toiveemme ja rukouksemme kanssa. Saattakaamme kaikenlainen liha kiittämään nyt Jumalamme pyhää nimeä.

45. Miksi Harmagedon ei keskeytä hänen nimensä kiittämistä, ja minkä psalminkirjoittajan henkeytetyn toiveen toteuttamiseen me päätämme osallistua?

⁴⁵ Kuvittelehan! Se merkitsee sitä, että kaikki liha alkaa kiittää hänen rakasta nimeään aina ja iankaikkisesti maan päällä. Ei Harmagedonin taistelukaan saa heitä keskeyttämään hänen nimensä kiittämistä, sillä ainoastaan kiittäjät varjellaan sen läpi. Ajattele sitten Harmagedonin takaista suloista työtä, mikä ei merkitse ainoastaan Harmagedonissa säilyneitten henkilöitten lasten tutustuttamista Jehovan nimeen, vaan myöskin kaikkien kuolleistaherätettyjen tutustuttamista siihen, jotta heidät saataisiin yhtymään kiittämään sitä, kunnes koko maa kajahtelee hänen ansaitsemaansa kiitosta ja ylistystä. Mikä siunattu odote! Päätämmekö me tämän huomioonottaen osallistua psalminkirjoittajan henkeytetyn toiveen toteuttamiseen Jumalan nimen suhteen nyt ja Harmagedonin jälkeen? Meidän rakkautemme Jumalaan vastaa palavasti myöntäen, ja me noudatamme uuden maailman yhteiskuntana seuraavilla sanoilla ilmaistua menettelyä: ”Joka päivä minä kiitän sinua ja ylistän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.” – Ps. 145:2.