Päivän tähti

MAAPALLOMME ei ole kovin suuri verrattuna päivän tähteen – aurinkoomme. Yhteen aurinkoonhan mahtuisi miljoona maapalloa. Mutta aurinkommekaan ei tähdeksi ole todella suuri. Se on kuin kääpiö. Jotkin tähdet ovat satoja kertoja aurinkoamme suurempia! Kirkkaalla punaisella tähdellä, Betelgeuzella, on noin 400 kertaa suurempi halkaisija kuin meidän päivän tähdellämme.

Eikä aurinko ole suinkaan kirkkain tähti. Dorado (Miekkakala) on noin 500000 kertaa kirkkaampi kuin aurinko! Mutta maapallollemme aurinko on juuri sopiva.

Aurinkomme näyttää paljon kirkkaammalta ja suuremmalta kuin muut tähdet vain siksi, että se on lähimpänä maapalloamme. Auringon keskimääräinen etäisyys maasta on lähes 150000000 kilometriä. Valo saapuu maahan auringosta noin 8¹/3 minuutissa. Koska aurinko on aurinkokuntamme keskus, maa ja kaikki sen sisarplaneetat kiertävät suurta kehää sen ympäri.

Aurinko liikkuu suunnattoman nopeasti kulkiessaan halki avaruuden noin 19 kilometriä sekunnissa. Kuitenkaan ei ole vaaraa, että aurinkomme joutuisi liian lähelle toista tähteä. Lähin tähti nimeltä Proxima Centauri on yli 40000000000000 kilometrin päässä. Se on niin kaukana, että valolta, joka kulkee noin 300000 kilometriä sekunnissa, kestää yli neljä vuotta päästä tuolta tähdeltä maapallollemme. Jos maapallo liikkuisi Proxima Centaurin suuntaan, kestäisi lähes 65000 vuotta, ennen kuin se tavoittaisi sen.

Kun vielä otamme huomioon että aurinkomme on vain yksi miljardien aurinkojen, avaruuden halki kiitävien hehkuvien tulipallojen, joukossa, niin sen tulisi saada meidät ajattelemaan Häntä, jolla on ne kaikki vallassaan ja joka kutsuu niitä kaikkia nimeltä. (Ps. 147:4) Aurinko on todella lahja ”valkeuksien Isältä”, joka panee sen paistamaan niin pahoille kuin hyvillekin. (Jaak. 1:17; Matt. 5:45) Voidaan tosiaan sanoa, että päivän tähtemme ylistää suurenmoista Luojaansa. – Ps. 148:3.

Jättiläismäinen ydinreaktori

Aurinkomme on kuumista kaasuista muodostunut suuri, kirkas pallo. Yleisimmät alkuaineet, joista aurinkomme on muodostunut, ovat vety, helium, kalsium, natrium, magnesium ja rauta. Mutta mistä aurinko saa lämpönsä? Todellisuudessa päivän tähtemme on eräänlainen ydinreaktori. Sen toiminta on todella monimutkaista, mutta olennaista siinä on auringon vetykaasun muuttuminen heliumiksi. Neljä vetyatomia liittyy yhdeksi heliumatomiksi, ja tässä prosessissa vapautuu paljon energiaa.

Auringon pinnan lämpötilan sanotaan olevan noin 6000 astetta. Mutta koska se on niin kaukana maapallosta, vain noin puoli miljardisosaa sen säteilyenergiasta saapuu maapallolle. Tämä määrä kuitenkin riittää varaamaan ihanteelliset ilmasto-olot, jotka tekevät kasvi- ja eläinelämän mahdolliseksi maapallolla.

Jos edes murto-osa auringon mielikuvituksellisesta energiamäärästä voitaisiin käyttää hyväksi, niin se ratkaisisi ihmisen suuret lämmitys- ja liikennepulmat. Jos ihminen osaisi käyttää auringon energiaa tehokkaasti, niin on sanottu, että aurinko voisi varata noin 1,8 hevosvoimaa energiaa maapallon jokaista neliömetriä kohti, jolle aurinko paistaa.

Auringon protuberanssit ja aurinkomyrskyt

Aika ajoin auringosta työntyy esiin suuria kielekkeitä; niitä kutsutaan protuberansseiksi. Nämä suuret geysirit eli tuliset suihkulähteet purkautuvat ja häviävät ja levittävät tulta radalleen. Ne saattavat nousta yli 300000 kilometrin korkeuteen auringosta.

Sitten auringon pinnalla on tummia täpliä eli laikkuja, joita kutsutaan auringonpilkuiksi. Ne ovat todellisuudessa kieppuvien sähköistyneiden kaasumassojen muodostamia aurinkomyrskyjä. Koska auringonpilkut ovat alhaisempia lämpötilaltaan kuin muu osa auringon pinnasta, niin ne näyttävät kuin sammuneilta laikuilta palavassa hiilloksessa.

Auringonpilkkujen vaikutus meihin näyttää liittyvän magneettisiin myrskyihin, jotka vaikuttavat maapalloomme aika ajoin. Niiden vuoksi radion ääni toisinaan häipyy. Esimerkiksi vuoden 1970 maaliskuussa Filippiineiltä ilmoitettiin niin rajusta aurinkomyrskystä, että asiantuntijat sanoivat sen käsittäneen 60–70 prosenttia auringon ekvaattoria lähellä olevasta alueesta. Se aiheutti radioyhteyksien katkeamisen pitkillä aalloilla yli tunniksi. Aurinkomyrskyt vaikuttavat muihinkin sähkökojeisiin maan päällä, ja kompassineula saattaa lakata osoittamasta pohjoista ja oikullisesti pyöriä ympäri.

Kasvit imevät auringonvaloa

Mutta millä tavoin tämä avaruuden halki kiitävä ja miljoonien kilometrien päässä oleva suuri tähti vaikuttaa meihin henkilökohtaisesti? Se antaa meille nauttimamme ruoan ja hengittämämme ilman. Miten?

Se tapahtuu fotosynteesinä tunnetun reaktiosarjan kautta. Tämä sana tulee sanoista photos ’valo’ ja synthesis ’yhdistäminen’. Se tapahtuu, kun viherkasvit käyttävät auringonvalon energiaa ravintoaineiden tuottamiseen hiilidioksidista ja vedestä. Täten muodostunut ravinto on hiilihydraattien muodossa. Samanaikaisesti vedessä oleva happi vapautuu happikaasuksi. Fotosynteesi ei siis ainoastaan varaa ravintoamme vaan myös ilmassa olevan hapen, jota hengitämme.

Toinen elämälle hyvin tarpeellinen edellytys on lämpö, ja kuten olemme havainneet, aurinkomme on riittävän kuuma pitääkseen meidät kaikki lämpiminä. Sen elämääantavat voimat ovat ilmeisimmillään keväällä, kun auringon säteiden lämpö tunkeutuu jäätyneeseen maahan, herättää pienet siemenet ja saa ne itämään. Maahan tulevan lämmön määrällä on hyvin tärkeä vaikutus siihen, mitä siinä voi kasvaa. Mitkään ravintokasvit eivät voi kasvaa esimerkiksi pohjoisnapaseudulla, missä lämpimimmän kuukauden keskilämpötila pysyy 6 asteen alapuolella.

Aurinko ei varaa meille ainoastaan ravintoa ja ilmaa pitääkseen meidät elossa vaan myös makeaa vettä. Tästä aurinkouunista säteilevä lämpö haihduttaa vettä maaperästä, järvistä ja joista vesihöyrynä. Höyry tiivistyy sitten ylemmässä ilmakehässä ja muodostaa pilviä. Lopulta tämä pilvissä oleva kosteus tulee jälleen alas sateena, kerääntyy jokiin, kastelee kasveja ja antaa meille tarvitsemamme makean veden. Jumalaapelkäävän Elihu-nimisen miehen sanat, jotka on kirjoitettu Jobin kirjaan, kuvailevat sitä: ”Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta, jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.” (Job 36:27, 28) Joissakin paikoissa sataa runsaammin kuin toisissa, mutta tämä kiertokulun jatkuvuus edistää elämämme ylläpitämistä.

Muita vaikutuksia ja muuta hyötyä

Aurinko antaa meille myös värimme, sillä väri syntyy auringon spektrin eriväristen valojen heijastumisesta kohteestaan. Ei myöskään sen psykologista vaikutusta tule aliarvioida. Eikö ihmisistä, joilla on kylmä, jotka ovat väsyneitä tai yksinäisiä, tunnukin paljon paremmalta lämpimänä, aurinkoisena päivänä?

Kuun ja tähtien ohella aurinko palvelee meitä suurena ajannäyttäjänä. (1. Moos. 1:14, 15) Aurinkovuorokausi määräytyy maan kierrosta akselinsa ympäri. Vuosi on aika, joka maapallolta kestää kiertää auringon ympäri. Ja auringon vaihteleva korkeus taivaalla ja sen ajan pituus, jonka se näkyy, ovat pääasiassa syynä ilmastossa ja luomakunnassa tapahtuviin vuodenaikojen mukaisiin muutoksiin.

Auringollamme on todella suunnaton vaikutus elämäämme. Luoja on varannut tämän suuren energianlähteen varmistaakseen sen, että meillä on valoa ja lämpöä sekä ilmaa hengittämiseen. Se synnyttää sadekuurot ja kevätkukkaset. Ja sen avulla me laskemme aikaa ja säännöstelemme elämämme.

Miten tärkeä aurinkomme onkaan maapallolle! Ilman sitä maa sinkoutuisi avaruuteen. Ilman sitä kuumme näyttäisi katoavan eikä enää heijastaisi auringosta saamaansa valoa. Tulisi hyvin kylmä, eikä maan päällä olisi yhtään ihmisiä elossa kaipaamassa loistavia auringonlaskuja.

Mutta auringon Luoja vakuuttaa meille, että päivän tähtemme paistaa jatkuvasti ja kautta ikuisuuden eikä koskaan lakkaa antamasta maapallollemme säteilevää lämpöään ja valoaan. – Ps. 89:37; 104:5; 1. Moos. 8:22.

[Kuva s. 10]

Ilman aurinkoa meillä ei olisi syötävää, sillä kasvit käyttävät auringon säteilyenergiaa ravinnon valmistamiseen

[Kuva s. 11]

Aurinko ei anna vain lämpöä, vaan tekee mahdolliseksi myös makean veden saamisen