Ainoa Jumala

”Ei ole ketään sinun vertaistasi, [Jehova].” – Jer. 10:6.

 1. Miten Jeremia tunnustaa Jehovan vertaansa vailla olevaksi?

JEHOVALLA ei ole vertaistaan. Jeremia tunnustaa tämän majesteettisen yksinkertaisesti: ”Ei ole ketään sinun vertaistasi, [Jehova]; sinä olet suuri, ja suuri ja voimallinen on sinun nimesi. Kuka ei sinua pelkäisi, sinä kansojen kuningas? Sillä siihen sinä olet arvollinen. Sillä kaikissa kansojen viisaissa ja kaikissa heidän valtakunnissansa ei ole yhtäkään sinun vertaistasi. Mutta [Jehova] on totinen Jumala; hän on elävä Jumala ja iankaikkinen kuningas. . . . Hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa. . . . Jumalat, jotka eivät ole tehneet taivasta eikä maata, ne katoavat maan päältä ja taivaan alta.” – Jer. 10:6, 7, 10, 12, 11.

 2. a) Miksi Jehovan ainoalaatuisuuden ymmärtäminen on tärkeä? b) Mikä on tutkiva kysymys?

² Tämä Jehovan ainutlaatuisuus on tärkeä totuus, ja sen arvostaminen on välttämätön kaikille, jotka tahtovat vanhurskaitten toiveittensa toteutuvan. Väärät jumalat ovat yleisiä. Niitä on kaikkialla. Jehova ei ole kuitenkaan yksikään niistä. Maan kansat palvelevat ja palvovat monenlaisia jumalia. Tällaisen palvonnan noudattaminen hyvin moninaisin muodoin kuuluu eri uskontojen menoihin. Me olemme tietoisia näistä monista jumalista. Me tiedämme, että kaikkialla maailmassa on erilaisia uskontoja, jotka liittävät sekä ”kristittyjen” että ei-kristittyjen maitten lukemattomat jumalat epäjumaliin, kuviin, taikaesineisiin ja loppumattomiin muihin ”pyhiin” esineisiin, joita niitäkin palvotaan ja joiden välityksellä palvonta kohdistetaan luomuksiin, niin ihmisiin kuin henkiinkin. Joillekuille ovat kaikkeudessa olevat taivaankappaleet ja luonnonvoimat jumalia. Rikkaus ja valta ovat monien ihmisten jumalia. Useitten jumalina ovat korotetut uskonnolliset, sotilaalliset, poliittiset, taloudelliset, tieteelliset ja taiteelliset johtajat. Vaikka jotkut saattavatkin kieltää näiden olevan todellisuudessa jumalia, niin ei voida kieltää sitä, että kaikkia näitä mainittuja sekä eläimiä, jopa hyönteisiäkin, palvotaan jumalina. Ketä tai mitä sinä palvot? Kenelle tai mille sinä olet antautunut? – 2. Moos. 20:3–5; 1. Tess. 1:9.

 3. a) Onko sopivaa tehdä ero jumalien välillä? b) Keissä tosi Jumala löytää rakkaudellista arvostusta?

³ Turmeltuneitten jumalien ja niiden palvojien yläpuolella ja erossa niistä on yksi Jehova, jonka ainoalaatuisuus herättää meidän vilpittömän ylistyksemme. Meidän täytyy tehdä ero tosi Jumalan ja väärien jumalien välillä. On täysin paikallaan erottaa Hänet kaikista muista jumalista. Se on suorastaan välttämätöntä. Vanhurskas Jumala ei vetoa epävanhurskaisiin luomuksiin. Oikeudellinen ja rakastava Jumala ei herätä sopusointuista vastakaikua epäoikeudenmukaisissa, vihan täyttämissä ihmisissä. Jos sinä olet altis vastaamaan hänen jumaluuteensa arvostaen sitä rakkaudellisesti, niin olet onnellinen! – Matt. 5:6–9.

 4. Mitä kristillinen usko vaatii meiltä Jehovaan nähden?

⁴ Edellämainittu Jumalan profeetta puhuu hänestä ”Jehovana”. ”Jehova” on tosi Jumalan nimi. Se on nimi, millä hän ilmaisee itsensä ja tekee itsensä tunnetuksi. ”Jumala” on arvonimi niinkuin ”Herrakin”, mutta ”Jehova” on nimi, hänen nimensä. Jehova ilmaisee luomistöittensä, mahtavien tekojensa ja totuudensanansa, Raamatun, kautta ainoalaatuisuutensa ja osoittaa olevansa tosi Jumala, jonka ohella ei ole ketään toista. Kristillisen uskon omaaminen vaatii näin ollen meitä tekemään erotuksen ainoan tosi Jumalan ja kaikkien muiden jumalien välillä. – Ps. 145.

 5. Mihin nimiin turvaten kansat vaeltavat Miikan 4. luvun mukaan ja milloin?

⁵ Miikan 4. luvun ennustus on katsahdus eteenpäin ihmeelliseen ”aikojen loppuun”, minkä tunnusmerkkinä oli oleva Jehovan nimen kunniaansaattaminen ja hänen täydellisen ylimmyytensä lujittaminen, ja tuo ennustus sanoo: ”Aikojen lopussa on [Jehovan] temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: ’Tulkaa, nouskaamme [Jehovan] vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa’; . . . Sillä kaikki kansat vaeltavat jumalansa nimessä kukin, mutta me vaellamme [Jehovan], meidän Jumalamme nimessä aina ja iankaikkisesti.” – Miika 4:1, 2, 5.

 6. a) Miksi monet ihmiset kääntyvät nyt Jehovan palvontaan? b) Miksi monet eivät taas käänny?

⁶ Miehet ja naiset, jotka tulevat tuntemaan Jumalan Sanan, Raamatun, totuudet, kääntyvät nyt tässä ”aikojen lopussa” palvomaan ja palvelemaan Jehovaa. Mikä on vaikuttimena? Se on tosiaan eräs erittäin ainoalaatuinen vaikutin: vanhurskauden vetovoima. Vanhurskautta rakastavat ihmiset tuntevat kiintymystä Raamatun oikeisiin oppeihin ja korkeisiin periaatteisiin ja sentähden Raamatun Jumalaan. Vilpittömien sydänten palvonta kohdistuu Jumalaan, jonka nimi on Jehova. Sellaiset ihmiset, jotka rakastavat epävanhurskautta ja jumalattomuutta ja jotka ovat itsekkäitä, eivät tunne tällaista kiintymystä. ”Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin vaikeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” – Joh. 3:19–21.

 7, 8. a) Ovatko kaikki tyytyväisiä näkemään Jehovan nimen kätkettynä? Ketkä eivät ole? b) Mitä Jehova sanoo tästä?

⁷ Jotkut ihmiset ovat kiinnostuneita tosi Jumalan palvonnasta eivätkä ole tyytyväisiä nähdessään hänen nimensä kätkettynä. Aabraham, Iisak ja Jaakob olivat tällä tavalla kiinnostuneita. 1. Mooseksen kirjan 13:4 sanoo: ”Aabraham huusi . . . avuksi [Jehovan] nimeä.” Kaikkivaltias Jehova Jumala nimitti Jaakobin Israeliksi silloin kun hän vahvisti Jaakobille Aabrahamin kanssa tekemänsä liiton sen jälkeen, kun Jaakobin suuren huonekunnan kaikki jäsenet olivat ”poistaneet vieraat jumalat”. (1. Mooses, 35. luku) Nyt siis Israeliksi nimitetyn Jaakobin jälkeläisistä muodostui Israelin kansa. Kun Jumala valmisteli Egyptin näyttämöä siellä tapahtuvaa kunniaansaattamistaan varten, niin hän sanoi Moosekselle: ”Sano israelilaisille näin: [Jehova], teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.” (2. Moos. 3:15) Mooses ei palvonut Egyptin jumalia, vaan hän palvoi Jehovaa, jota hän rakasti.

⁸ Jehova itse sanoi myöhemmin palvelijansa Mooseksen kautta: ”Sillä [Jehova], teidän Jumalanne, on jumalain Jumala ja herrain Herra, suuri, voimallinen ja peljättävä Jumala, joka ei katso henkilöön eikä ota lahjusta.” (5. Moos. 10:17) Toiset ihmiset palvovat nyt tosi jumalaa ja ovat kiinnostuneita hänen nimensä kunniasta. Heidän arvostuksensa Jehovan ainoalaatuisuutta kohtaan on ilmaistu mm. seuraavin sanoin: ”Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni, veisaan sinun kiitostasi jumalien edessä. [Jehova] vie minun asiani päätökseen. [Jehova], sinun armosi pysyy iankaikkisesti; älä jätä kesken kättesi työtä.” – Ps. 138:1, 8.

 9. Mikä herättää kiinnostuksemme tässä tutkistelussa?

⁹ Me etsimme nyt enemmän raamatullista tietoa tästä tosi Jumalasta ja niistä, jotka palvelevat häntä, sekä Jumalan ja hänen palvojiensa välisestä suhteesta. Katsokaamme ensiksi eräitä toisia ominaisuuksia, joiden kautta tosi Jumala Jehova paljastaa itsensä Sanassaan ihmiselle.

TEKIJÄ

10. Mikä auttaa ilmaisemaan Jehovan Tekijänä?

¹⁰ Jehova on ilmaistu suurena Tekijänä. Kaikkialla on todistuksia hänen elottomasta luomakunnastaan, ja Raamattu esittää asian yksinkertaisesti: ”[Jehova] Jumala teki maan ja taivaan.” (1. Moos. 2:4) Koko ihmiskunta on tietoinen ihmeellisen maan ja ihmeellisten taivaitten olemassaolosta, mutta monetkaan eivät katso luodun takana olevaan Luojaan. Näiden vastakohtana on Psalmissa ilmaistu terve kanta: ”[Jehova], meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse! Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen?” (Ps. 8:2, 4, 5) Jumalan eloton luomakunta ei muuta koskaan Tekijänsä ylistystä, ja kun ihmiset saavat enemmän tietoa tästä osasta Jehovan luomakuntaa, niin he huomaavat, että kaikkien tieteitten jokainen todistettu tosiasia vahvistaa ja tukee Jehovan luomista koskevaa raamatullista totuutta.

11. Millaisten luomusten keskuudessa on herätetty Luojan jumaluutta koskeva kysymys?

¹¹ Jehovan elävässä luomakunnassa todistavat ihminen ja kaikki eläimet jo olemassaolollaan Tekijästään. 1. Mooseksen kirja 2:7 sanoo: ”[Jehova] Jumala teki . . . ihmisen”; ja niin hän teki. Jehovan ylimmyyttä koskeva kysymys on herätetty älyllisten luomusten – joihin ihminenkin kuuluu – keskuudessa. Tätä kysymystä ei havaita eläinten joukossa eikä suinkaan maan ja taivaitten elottomien luomusten seassa, vaan ihmiskunnassa, koska kaikki eivät ylistä suurta Hyväntekijäänsä. Ihmiset eivät toimi itsestään määrättyjen suuntaviivojen mukaan, niinkuin eloton luomakunta tekee, eikä vaistonvaraisesti, niinkuin eläimet. Ihminen on korkeampi, kuten seuraava ihmiseksi tehtyä Jeesusta koskeva ennustus osoittaa: ”[Sinä] panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle: lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet, taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee. [Jehova], meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!” – Ps. 8:7–10; Hepr. 2:6–9.

12. a) Minkä ihmeellisen valinnan me voimme tehdä? b) Mitä Jehovaan kohdistuva rakkaus vaatii meiltä?

¹² Jokaisella henkilöllä itsellään on tilaisuus valita, haluaako hän olla Jehova Jumalan puolella vai häntä vastaan, ja tulee pitää aina mielessä, että rakkaus Jehovaan vaatii luomukselta rakkautta vanhurskauteen, koska Jumala on täysin vanhurskas. Jehova ei ota lainkaan puolelleen sellaisia, jotka rakastavat epävanhurskautta. Hänen Sananlaskunsa (8:13) sanoo: ”[Jehovan] pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.” Me joudumme kukin ihmisinä vastaamaan tähän kysymykseen sydämemme halun perusteella. ”Mutta kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun halu on sitten hedelmöitynyt, niin se synnyttää synnin; kun taas synti on vuorostaan täyttynyt, niin se tuottaa kuoleman. Pankaa sentähden pois kaikki saastaisuus ja tuo tarpeeton, moraalinen pahuus, ja ottakaa lempeydessä vastaan mieliinne juurrutettava sana, mikä kykenee pelastamaan teidän sielunne. Tulkaa kuitenkin sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi, pettäen itsenne väärillä päätelmillä.” (Jaak. 1:14, 15, 21, 22, Um) Palvelkaa Tekijää!

JÄRJESTÖT

13. a) Mitä Jehova muodostaa vielä tämän lisäksi? b) Mikä on järjestö?

¹³ Suuri Tekijä ei ole ainoastaan valmistanut elotonta luomakuntaa sekä kaikkea kasvavaa ja jokaista elävää luomusta, vaan hän muodostaa myöskin näiden lisäksi järjestöjä. Järjestö merkitsee luomusten sopusointuista järjestämistä kaikille siinä oleville yksilöille yhteisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Se käsittää jonkin työn tekemiseksi suoritettavat yhteisponnistukset. Me tunnemme monenlaisia järjestöjä, joilla on monia eri tarkoituksia. Perheet ovat järjestöjä. Samoin ovat kirkot, looshit, kerhot, liikeyhtymät, hallitukset, armeijat; ja nämä ovat meille hyvin tuttuja. Kun useat yksilöt, joilla on sama päämäärä, liittyvät yhteen jonkin tarkoituksen toteuttamiseksi, niin seurauksena on jonkinlainen järjestö. Jo pelkkä älyllisten luomusten oleminen suurissa joukoissa edellyttää järjestön olemassaoloa.

14. Millä tavoilla järjestö on itsenäinen tekijä?

¹⁴ Järjestö on monissa suhteissa itsenäinen tekijä, niinkuin ilmenee siitä, että yhdistys on ”yhteisöhenkilö”. Websterin New International Dictionaryn toinen painos osoittaa, että yhdistys on Englannin ja Amerikan perinteisiin perustuvan ja kirjoitetun lain mukaan ”järjestäytynyt seura tai liitto, mikä on lain mukaan muodostettu ja valmistettu toimimaan kuin yksityinen henkilö”. Siinä on monta yksilöä, mutta se muodostaa yhden kokonaisuuden. Yhdistyksestä puhutaankin yksikössä: ”se”. Sen muodostamisen aiheuttavaa voimaa voidaan sanoa sen tekijäksi. Se hallitusvalta, mikä sen luo, on myös sen tekijä. Voidaan kysyä: Onko tällainen ihmisten muodostama järjestö koskaan ”isä” tai onko se koskaan ”äiti”? Kyllä; ”äitijärjestö” on melko tavallinen nimitys, ja sen merkitys tunnetaan yleisesti; tällainen ”äiti” aiheuttaa siihen liittyvien ”yhteisöhenkilöitten” muodostumisen. Me tunnemme sellaiset lausunnot kuin ”kansan synty”, ja tällä sanonnalla tarkoitetaan ihmisjoukkoa, joka tavalla tai toisella aiheuttaa sellaisen järjestön, minkä sanotaan ”syntyneen”, niinkuin uusi hallitus tai kansa syntyy.

15. Mikä on ominaista järjestölle?

¹⁵ Mitä järjestöön tulee, niin siinä olevien yksilöiden yhteenliittyminen on eräs sen päätekijöistä. Ota yksilöt pois, niin järjestöä ei ole olemassa. Liitä yksilöt yhteen yhteistä tarkoitusta varten tai yhteisesti vaikuttavassa hengessä, niin seurauksena on järjestö.

16, 17. Esitä tosiasioita Jehovan taivaallisesta yleisjärjestöstä.

¹⁶ Jumalan tekemissä järjestöissä on vanhurskaita taivaallisia luomuksia. Heidän osoitetaan sekä selvällä että kuvaannollisella Raamatun kielellä toimivan järjestyksessä, ylistävän Jehovaa toisilleen, suorittavan palvelusta totuuden ilmoittamisen yhteydessä, taistelevan pahoja, Perkeleen järjestämiä henkivoimia vastaan voittoon saakka, kieltäytyvän ottamasta vastaan ihmisten heihin kohdistamaa palvontaa ja suorittavan palveluksia kristityille. Heillä oli tehtävää Israelin kansan johdattamisessa pois Egyptin maasta, ja Raamatussa osoitetaan heillä olevan muutakin järjestettyä toimintaa. (2. Moos. 14:19; Jesajan 6. luku; Hepr. 1:14; Ilmestyskirja, luvut 8, 9, 16) Jokainen näistä toimista puhuu järjestöstä, missä ja minkä yhteydessä Jumalan uskolliset taivaalliset pojat palvelevat Hänen ylistyksekseen.

¹⁷ Me näemme näin ollen, että Jehova on tehnyt suuren yleisjärjestön. Hän antaa siinä oleville työtä tehtäväksi, ja hänen luomuksensa, jotka ovat hänen palvelijoitaan, ovat omistautuneet ja antautuneet hänelle ja suorittavat siten palvelusta. Se on Jumalan muodostama järjestö, ja siinä oleville luomuksille on erittäin tärkeää olla sen yhteydessä, osallistua sen toimintoihin ja olla antautuneita sen Tekijälle.

18. Miten varhaiskristillinen järjestö muodostettiin?

¹⁸ Me huomaamme, että Jehova Jumala on muodostanut maan päällä järjestöjä häntä palvovista miehistä ja naisista, ja eräs näistä järjestöistä on kristillinen seurakunta. Jumalaa pelkääviä ihmisiä vedettiin yhteen Jeesuksen opetuksen avulla, ja nämä järjestäytyivät. Hyvin varhain kristillisen seurakunnan elämässä muodostivat apostolit saarnaajien järjestön. Markuksen 3:14, 15:nnessä (Um) sanotaan: ”Ja hän [Jeesus] muodosti kahdentoista ryhmän, jotka hän myös nimitti ’apostoleiksi’, jotta he pysyisivät jatkuvasti hänen kanssaan ja jotta hän lähettäisi heidät saarnaamaan antaen heille vallan karkoittaa paholaisia.” Kristus Jeesus on muodostanut koko seuraajiensa seurakunnan palvelevaksi järjestöksi ja valtuuttanut sen siihen, kuten hänen sanansa osoittavat: ”Menkää sentähden ja tehkää opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä kastaen heitä Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” Jeesuksen loppusanat osoittavat, ettei tätä määräystä ole rajoitettu niihin, joille hän puhui suoranaisesti siihen aikaan, vaan että se koskee jatkuvasti kristillistä seurakuntaa koko sen olemassaoloajan, meidän aikaamme asti: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät, asiainjärjestelmän loppuunsaattamiseen saakka.” – Matt. 28:19, 20, Um.

19. a) Miten tiedämme, ettei kristillinen seurakunta ole ihmistekoinen järjestö? b) Miten siihen on lisätty jäseniä?

¹⁹ Jeesuksen taivaaseennousun aikaan toimineen kristillisen järjestön, kirkon eli seurakunnan jäseniin lisättiin uusia jäseniä heti pyhän hengen vuodatuksen tapahduttua helluntaina. ”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä kolmetuhatta sielua.” Mihin heitä lisääntyi? Tosi Jumalan antautuneitten palvojien lukumäärään ja kristittyjen järjestöön eli seurakuntaan. ”Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.” (Apt. 2:41, 42) Apostoli Paavali kirjoitti myöhemmin varhaiskristillisen seurakunnan aikana Korintossa olevalle aliseurakunnalle: ”Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama; ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama; ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama.” (1. Kor. 12:4–6) Tässä on osoitettu jälleen se totuus, että juuri Jumala järjestää kristillisen seurakunnan Herran Kristuksen Jeesuksen kautta ja henkensä toiminnan avulla, joten kristillinen ”kirkko” ei ole ihmistekoinen järjestö. ”Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.” ”Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa. Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Niinpä Jumala asetti [asianomaiset] seurakuntaan.” – 1. Kor. 12:18, 26–28.

20. a) Määrittele ja kuvaile kristillinen seurakunta. b) Miten se on rakennettu nykyään?

²⁰ Kristillinen seurakunta on koko kristillinen joukko eli Kristuksen ruumis, jonka Jehova Jumala on järjestänyt Kristuksen Jeesuksen kautta totuuden sanan palveluksen avulla, mikä sana vetää ihmisiä Jumalan luo Kristuksen kautta, sekä Jumalan voiman eli pyhän hengen avulla. Tämä suuri kristillinen seurakunta alkoi Jeesuksesta, sen perustajasta ja päästä, ja se on ollut olemassa tähän nykyaikaan saakka, jolloin sitä edustavat sen maan päällä jäljellä olevat jäsenet. Siinä on ollut pienempiä kristittyjen seurakuntia, joita tavataan eri paikkakunnilla kautta maailman. Siten on suuremmassa kristillisessä järjestössä eli seurakunnassa ryhmiä eli järjestöjä eli seurakuntia, mikä havaitaan apostoli Paavalin filippiläisille kirjoittamista sanoista, joissa hän lausuu: ”Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen [orjat], kaikille pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat Filippissä, sekä myös seurakunnan kaitsijoille ja seurakuntapalvelijoille.” (Fil. 1:1) Rakentuuko tämä siten, että miehiä ja naisia merkitään yleensä jonkin ihmistekoisen järjestön jäsenluetteloon? Ei, vaan se muodostuu siten, että henkilökohtaisesti Jumalalle antautuneet yksilöt liittyvät yhteen täyttäen hänen Sanansa vaatimukset ja tunnustavat järjestön Tekijän kristittyjen suoritettavaksi antaman työn, mihin he yhtyvät täysin uskollisessa yhteistoiminnassa keskenään ja Jehovan nimen ylistykseksi.

21. Miltä näkökannalta katsoen kristillinen järjestö on ”yhteisöhenkilö”?

²¹ Apostoli Paavali viittaa juuri tähän kristilliseen seurakuntaan puhuessaan siitä naisena sanoen: ”Sillä minä kiivailen teidän puolestanne Jumalan kiivaudella; minähän olen kihlannut teidät miehelle, yhdelle ainoalle, asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen.” (2. Kor. 11:2) Nämä sanat ilmaisevat järjestön ”yhteisöhenkilönä”. Kristillinen seurakunta esitetään täten neitsyenä, siveänä naisena. Se on myöskin Jehova Jumalan suuren yleisjärjestön lapsi eli jälkeläinen, joka on siitä lähtenyt ja sen alaisuudessa.

22, 23. Selitä Israelin kansaa silmälläpitäen, 1) miten Jehova muodostaa järjestön ja käyttää sitä palvonnassa; 2) sen suhde Jumalan yleisjärjestöön.

²² Israelin kansa oli ennen kristillisen seurakunnan muodostamista Jumalan tekemä järjestö, ja siihen viitataan ”kirkkona” eli seurakuntana. (Apt. 7:38) Jehova lausui päätöksensä palvelijalleen Aabrahamille ennen sen muodostamista niin sanotussa aabrahamilaisessa liitossa, mikä esitetään ensi kerran 1. Mooseksen kirjan 12. luvun 9:ssä alkujakeessa. Tämä liitto vahvistettiin Aabrahamille itselleen, hänen pojalleen Iisakille ja hänen pojanpojalleen Jaakobille. (1. Moos. 18:18; 22:18; 26:4; 28:13, 14) Jaakobin nimi muutettiin Israeliksi, ja Israelin pojat ja heidän lapsensa muodostivat Israelin kaksitoista sukukuntaa. (1. Mooses, 49. luku) Jehova Jumala toi lopulta Israelin sukukunnat pois Egyptin maasta ja teki niiden kanssa koko kansaa koskevan liiton. He lähtivät Egyptistä järjestäytyneellä tavalla, kuin leiriväki. ”Jumala antoi kansan poiketa erämaan tietä myöten Kaislamerta [Punaista merta] kohti. Ja taisteluun valmiina israelilaiset lähtivät Egyptin maasta.” (2. Moos. 13:18) 2. Mooseksen kirjan 18. luvusta nähdään Israelin kansan järjestämisessä myöhemmin otettu askel: ”Mutta valitse koko kansasta kelvollisia ja Jumalaa pelkääväisiä, luotettavia ja väärää voittoa vihaavia miehiä, ja aseta ne heille tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämieheksi. Nämä tuomitkoot kansaa joka aika.” (21. ja 26. jae) Jehova Jumala antoi sittemmin Siinain vuorella Mooseksen kautta Israelille lakinsa, liiton vahvistuksen, ja tästä on esitetty sykähdyttävä kertomus Raamatussa, 2. Mooseksen kirjan 19. ja 20. luvussa.

²³ Me näemme näin ollen, että Jehova Jumala teki Israelin kansasta kansallisjärjestön, mikä käsitti myöskin ne ei-israelilaiset, jotka yhtyivät Jehovan palvontaan ja täyttivät hänen vaatimuksensa. Tämä Israelin valtakunnan teokraattinen kansa oli Jumalan palvelija, koska Jehova oli järjestänyt ja saattanut sen olemaan yleisjärjestönsä vanhurskasten luomusten kautta. Enkelit toimivat sen järjestämisessä. (Gal. 3:19) Jehova Jumala antoi sanansa tuolle kansalle ja henkensä sen palvelijoille, ja järjestö itse toimi kansassa olevien yksilöitten hyväksi. Seuraukset vaikuttivat kaikkien hyväksi ja Jehovan nimen ylistykseksi. Israelin kansan jäsenet, yksilöt, olivat Israelin järjestön lapsia. – Aam. 3:1.

24. Mitä kohtia on käsitelty, ja mitä kohtaa me katselemme seuraavassa kirjoituksessa?

²⁴ Edelläoleva näyttää jossakin määrin Jehovan ylimmyyden ja hänen ystävälliset varauksensa Luojana ja esittää hänen suhteensa luomuksiinsa, jotka ovat hänen muodostamissaan järjestöissä. Tarkastelemmeko me tätä jälkimmäistä kohtaa koskevia lisätietoja hänen Sanastaan? Katso, mitä seuraavassa esitetään.