”Säilyttäen lujan otteen elämän sanaan”
”Tehkää jatkuvasti kaikki nurisematta ja väittelyittä, jotta teistä tulisi moitteettomia ja viattomia, virheettömiä Jumalan lapsia nurjan ja kieroutuneen sukupolven keskuudessa, jonka joukossa te loistatte valaisijoina maailmassa säilyttäen lujan otteen elämän sanaan.” – Fil. 2:14–16.
1–3. a) Miten suhtauduttaisiin rakkaalta isältä saatuun kirjeeseen? b) Mitä ”kirjeitä” on saatu Jehova Jumalalta, ja mitä seuraa niiden sisältämien neuvojen soveltamisesta?
JOS isäsi asuisi kaukaisessa maassa, niin miten menettelisit, jos saisit häneltä kirjeen? Jättäisitkö sen avaamatta? Vai lukisitko vain virkkeen tai pari ja panisit sitten kirjeen syrjään muiden kirjeitten joukkoon?
2 Jos todella rakastaisit isääsi, niin ottaisit hänen kirjeensä vastaan syvästi arvostaen. Avaisit sen innokkaasti. Lukisit erittäin kiinnostuneena joka sanan. Epäilemättä arvostaisit ja soveltaisit jokaista viisasta neuvoa, jonka kirje sisältäisi. Saattaisit lukea kirjeen yhä uudelleen mielihyvin tai varmistautuaksesi siitä, että olet ymmärtänyt sen sisällön. Eikö ole näin?
3 Mutta jos olet omistanut elämäsi Jehova Jumalalle, niin sinulla on jotakin paljon tärkeämpää kuin mikään ihmisisältä tullut posti. Sinä olet saanut taivaalliselta Isältäsi kuudenkymmenenkuuden ”kirjeen” kokoelman, Jumalan oman pyhän Sanan, Raamatun. Soveltamalla sen neuvoja ovat Jeesuksen Kristuksen voidellut seuraajat pysyneet nuhteettomina ”nurjan ja kieroutuneen sukupolven keskuudessa” ja ovat osoittautuneet hengellisiksi valaisijoiksi maailmassa. Kuulutpa heidän joukkoonsa tai elätät toivoa ikuisesta elämästä maan päällä Jumalan lupaamassa uudessa järjestyksessä, niin on tärkeätä, että ’säilytät lujan otteen elämän sanaan’. – Fil. 2:14–16.
4. Mikä on ”elämän sana”?
4 Mikä ’elämän sana’ on? Se on Jumalan sanoma elämän toivosta, joka virisi hänen antaessaan lupauksen Siemenestä. (1. Moos. 3:15) Tämä varmisti vanhurskauden lopullisen riemuvoiton. Jehova antoi noin neljäntuhannen vuoden aikana lisäyksiä tähän ”sanaan”, kunnes Raamattu tuli täydelliseksi noin vuonna 98. Siitä lähtien on ”elämän sana” sisältänyt Pyhän Raamatun kokonaisuudessaan. Se ilmaisee, että Jumala tekee ikuisen elämän mahdolliseksi Jeesuksen Kristuksen välityksellä. (Joh. 3:16) Jumalan hyväksymystä ja ikuista elämää haluavien täytyy ymmärtää Jumalan sana, selittää sitä toisille ja elää Raamatun mukaisesti siten ”säilyttäen lujan otteen elämän sanaan”.
5. Miksi ’lujan otteen säilyttämisellä elämän sanaan’ on suuri arvo?
5 ’Lujan otteen säilyttämisellä elämän sanaan’ on suuri arvo. Jokainen, jolla on tällainen ote siihen, voi säilyttää läheisen suhteen Jehova Jumalaan. Tällainen henkilö kykenee myös paremmin selviytymään elämän ongelmista. Lisäksi ’lujan otteen säilyttäminen elämän sanaan’ tekee kristitylle mahdolliseksi kestää epäsuotuisia olosuhteita. Pankaamme nyt merkille, kuinka totta tämä on.
SAIRAUDEN KESTÄMINEN
6, 7. Mistä tiedosta Jehovan palvelijat voivat saada lohtua ja voimaa sairauden suhteen?
6 Sairaus kohtaa niin köyhiä kuin rikkaitakin. (Saarn. 5:15, 16; 6:1, 2) Jeesus Kristus kuvaili hengellisten veljiensä olevan toisinaan sairaita. (Matt. 25:39, 40) Ja sairaus kohtasi sellaisia varhaiskristittyjä kuin Epafroditusta, Timoteusta ja Trofimusta. (Fil. 2:25–30; 1. Tim. 5:23; 2. Tim. 4:20) Jehovan nykyiset palvelijat voivat saada näin ollen lohdutusta siitä tietoisuudesta, että sairaus ei ole epätavallinen kokemus Jumalan kansan keskuudessa nykyään.
7 Mutta on vahvistavaa tietää, että Jehova Jumala voi poistaa sairauden. (5. Moos. 7:15) Sairaan kuningas Hiskian ruumiillinen toipuminen on tästä hyvä esimerkki. Jumala paransi Hiskian vastaukseksi hänen rukoukseensa. (2. Kun. 20:1–11) Jeesus Kristus suoritti maan päällä ollessaan sekä ruumiillista että hengellistä parannusta. (Matt. 8:14–17; Jes. 53:4) Näiden parantumisten perusta oli se lunastusuhri, jonka Jumala varasi Kristuksen välityksellä ja joka saattoi huippukohtaansa Jeesuksen elämänvaelluksen, jota hän noudatti Jumalan hengen laskeuduttua häneen Jordanilla vuonna 29. Kristityt voivat sen tähden luottaa siihen, että tottelevainen ihmiskunta saa ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen välityksellä Jumalan valtakunnan hallinnon alaisuudessa pysyvän vapautuksen synnistä, sairaudesta ja kuolemasta. Kuinka sopivaa näin ollen olikaan, että Daavid kiitti Jehovaa Sinä, ”joka . . . parantaa kaikki sinun sairautesi”! – Ps. 103:1–3.
8. Mitä sairasteleva kristitty voi tehdä nyt?
8 Mitä sairasteleva kristitty voi tällä välin tehdä? Saadessaan sopivaa hoitoa hän voi aivan oikein rukoilla Jehovalta lujuutta sairautensa kestämiseen sekä hengellistä voimaa säilyttää nuhteettomuutensa Jumalan edessä tällaisissa vaikeissa olosuhteissa. Tällainen henkilö voi olla varma, että ”Herra tukee häntä tautivuoteessa”. – Ps. 41:2–4.
STRESSISTÄ SELVIYTYMINEN
9, 10. a) Mikä auttaa säilyttämään tasapainon stressin alaisena? b) Miten kuningas Saulin mielenkuohut tyyntyivät?
9 Monille – joillekuille kristityillekin – stressi on huomattava ongelma nykyään. Elämässä voi kehittyä koettelevia, hermoja repiviä tilanteita. Stressi tulee toisinaan niin voimakkaaksi, että saatetaan tuntea huomattavaa henkistä painetta. Kuitenkin ”luja ote elämän sanaan” auttaa säilyttämään tasapainon.
10 Mikä saattaa auttaa tyynnyttämään henkilöä, joka kokee suurta tunneperäistä painetta? Raamattu esittää joitakin vihjeitä tästä. Kun paha henki tuli Israelin kuninkaaseen Sauliin ja piti häntä pelon vallassa, niin Daavid soitti hänelle harppua. Millaisin seurauksin? Raamatun kertomus sanoo: ”Saulin oli helpompi ja parempi olla, ja paha henki väistyi hänestä.” (1. Sam. 16:14–23) Vieno, rauhaisa musiikki voi tosiaan tyynnyttää ja aikaansaada rauhallisen tunteen.
11. Mistä voidaan saada suurin apu stressin aikoina?
11 Daavid itsekin tunsi stressiä. Epäluuloinen kuningas Saul yritti useammin kuin kerran keihästää hänet seinään. (1. Sam. 18:6–11; 19:9, 10) Saul julisti Daavidin myös lainsuojattomaksi pakottaen hänet elämään kuin takaa-ajettu pakolainen. Daavid koki varmasti silloin ja myöhemminkin stressiä. Saadakseen apua hän kääntyi Jehova Jumalan puoleen rukouksessa: ”Käänny minun puoleeni, armahda minua, sillä minä olen yksinäinen ja kurja”, pyysi Daavid Jehovalta. ”Minun sydämeni pakahtuu tuskasta; päästä minut ahdistuksistani.” (Ps. 25:16, 17) Voidaanko siis Jehovan luottaa auttavan palvelijoitaan stressin aikoina? Varmasti voidaan! Daavid saattoi sanoa: ”Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina. Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.” – Ps. 9:10, 11.
LOHDUTUSTA MASENTUNEILLE
12, 13. a) Pitääkö paikkansa, että Jehovaa palvelevien ei pitäisi koskaan kokea masennusta? b) Miten Paavali kykeni kestämään vaikeuksia, jotka olisivat voineet johtaa masennukseen? (2. Kor. 12:7–10)
12 Ne, jotka ’säilyttävät lujan otteen elämän sanaan’, voivat myös saada lohdutusta Raamatusta, jos he kokevat masennusta. He huomaavat, että toisetkin, jotka palvelivat Jehovaa menneisyydessä, olivat toisinaan masentuneita. Iisak ja Rebekka kokivat varmasti masennusta poikansa Eesaun kahden heettiläisen vaimon takia, sillä heistä sanotaan: ”Näistä tuli Iisakille ja Rebekalle katkera suru.” – 1. Moos. 26:34, 35.
13 Masennus vaivasi ilmeisesti eräitä varhaiskristittyjä, koska apostoli Paavali kehotti toisia Tessalonikassa olevia uskovia puhumaan ”lohduttavasti masentuneille sieluille”. (1. Tess. 5:14) Paavali itsekin koki vaikeuksia, jotka ovat saattaneet johtaa masennukseen, mutta hän kesti tällaisissa olosuhteissa siinä voimassa, jonka Jumala antaa. Apostoli kirjoitti: ”Olemme ahtaalla joka suhteessa, mutta emme liikuntakyvyttömiksi ahdistettuja; olemme ymmällä, mutta emme tyystin umpikujassa; olemme vainottuja, mutta emme pulaan jätettyjä; olemme maahan syöstyjä, mutta emme tuhottuja.” (2. Kor. 4:8, 9) Paavali on tosiaan rohkaiseva esimerkki kaikille kristityille.
14. Jos olemme masentuneita henkilökohtaisten pulmiemme johdosta, niin miksi meidän olisi muistettava Nehemiaa?
14 Ehkä sinä olet masentunut henkilökohtaisten pulmiesi johdosta tai muiden suuresti huolestuttavien asioitten takia. Jos olet, niin muista Nehemiaa. Hän oli murheellisen näköinen kuningas Artakserkseen edessä, koska hän oli masentunut Jerusalemin ja sen muurien hävityksen takia. Kun Persian hallitsija esitti hänelle kysymyksen, niin Nehemia ’rukoili taivaan Jumalaa’. Sitten hän pyysi lupaa mennä Jerusalemiin jälleenrakentamistyöhön. Kuningas suhtautui asiaan suosiollisesti ja myöntyi hänen pyyntöönsä. ’Jumalan hyvä käsi’ lepäsi tosiaan Nehemian yllä. (Neh. 2:1–8) Samoin tulisi Jehovan kansan nykyäänkin rukoilla häneltä apua ja ohjausta pulmissa tai muissa tärkeissä asioissa. Silloin he voivat luottaa siihen, että Jehova on heidän kanssaan, jos he noudattavat hänen ohjaustaan.
15. Mitä Pietari osoitti meidän pitävän tehdä masennuksen aikoina?
15 Kuinka tärkeää onkaan masennuksen aikoina panna luottamuksemme Jehova Jumalaan! Apostoli Pietarihan sanoi: ”Nöyrtykää . . . Jumalan väkevän käden alle, jotta hän korottaisi teidät aikanaan, samalla kun heitätte kaiken huolenne hänelle, koska hän huolehtii teistä.” – 1. Piet. 5:6, 7.
MURHEEN KESTÄMINEN
16, 17. Mitä jonkun rakkaan kuolema voi aiheuttaa, kuten Raamatussa osoitetaan?
16 Ihmiset kokevat jolloinkin murhetta. Syyt siihen ovat monet. Psalmista selitti: ”Minä jouduin hätään ja murheeseen.” (Ps. 116:3) Jonkun rakkaan kuolema on syvän surun huomattava aiheuttaja.
17 Patriarkka Aabraham itki rakkaan vaimonsa Saaran kuolemaa. (1. Moos. 23:2) Daavid murehti syvästi Absalomin kuolemaa ja huudahti: ”Poikani Absalom, minun poikani, oma poikani Absalom! Jospa minä olisin kuollut sinun sijastasi! Absalom, poikani, oma poikani!” (2. Sam. 18:33) Täydellinen ihminen Jeesus Kristuskin ”puhkesi kyyneliin”, koska hän oli niin syvästi murheellinen ystävänsä Lasaruksen kuoleman johdosta. – Joh. 11:35.
18, 19. a) Miten jälkeenjäänyttä voidaan auttaa kestämään murheensa? b) Miten hän voi ammentaa lohtua Raamatun kertomuksista?
18 ”Luja ote elämän sanaan” auttaa jälkeenjäänyttä kestämään murheen. Tietenkin jos joku ajattelee kaivaten niitä menneitä iloja, joita hän on nauttinut vainajan kanssa, niin murhe voi lisääntyä. Kuinka paljon parempi onkaan sen tähden ajatella tulevaisuutta! Raamattu osoittaa, että miljardit kuolleet ihmiset herätetään elämään. Paavalilla oli se toivo, että ”on oleva ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden”. (Apt. 24:15) Jumala luonnollisesti päättää, ketkä herätetään. Mutta uskollinen kristitty, joka saa elämän tulevassa maallisessa paratiisissa, voi säilyttää sen toivon, että hän saa nähdä jälleen toisen uskollisen Jehovan palvelijan, joka oli kuollut samanlaisin odottein. – Joh. 5:28, 29.
19 Jälkeenjäänyt, jolla on ”luja ote elämän sanaan”, voi ammentaa lohtua Raamatun kertomuksista. Kuvittelehan esimerkiksi Marian ja Martan onnellisuutta, kun Jeesus herätti kuolleista heidän lihallisen veljensä Lasaruksen. (Joh. 11:38–44) Ja muistatko, mitä tapahtui, kun Jeesus Kristus ennallisti elämään Jairuksen nuoren tyttären? Kertomus sanoo, että ”hänen vanhempansa olivat aivan haltioissaan” ilmeisestä ilosta. (Luuk. 8:40–42, 49–56) Ajattelehan vain, kuinka onnellisia Jumalan lupaaman uuden järjestyksen asukkaat tulevatkaan olemaan, kun he ottavat tervetulleina vastaan ylösnousseita kuolleita! Tällaiset ajatukset voivat auttaa kestämään sen surun, mikä voi kohdata, kun joku rakas kuolee. Ennen kaikkea kuolemantapauksen sattuessa kristittyjen tarvitsee vetäytyä lähelle Jehovaa rukouksessa, sillä hän on ”hellän armon Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala”. – 2. Kor. 1:3.
MITEN MENETELLÄ ARKUUDEN JA PELON SUHTEEN
20, 21. a) Mitä ujot voivat oppia Mooseksen kokemuksesta? b) Mitä voidaan oppia Jeremian kokemuksesta? (Jer. 1:5–8)
20 Joillakuilla, jotka ovat omistaneet elämänsä Jehova Jumalalle, on ollut melkoinen taistelu sellaisia tunteita vastaan kuin ujous tai arkuus ja pelko. Koska jotkut ovat äärimmäisen ujoja, niin heidän on ollut vaikea ilmaista sisäistä uskoaan sanoin. Mutta ne, jotka ovat hankkineet ”lujan otteen elämän sanaan”, huomaavat toisten Jumalan palvelijoiden selviytyneen menestyksellisesti samankaltaisista pulmista, joita heillä itselläänkin on.
21 Esimerkiksi profeetta Mooseksen oli nähtävästi vaikea esittää ajatuksensa puhuen. Kun Jumala puhui Moosekselle, että hän lähettää hänet takaisin Egyptiin johtamaan israelilaiset pois sikäläisestä orjuudesta, niin Mooses oli hyvin epäröivä ja sanoi: ”Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” Mutta Jehova lähetti Mooseksen joka tapauksessa Egyptiin ja asetti Aaronin puhumaan hänen puolestaan. Mutta Mooses ei hellittänyt, eikä antanut aina jonkun toisen puhua puolestaan. Myöhemmin hän puhui itse luottavaisesti israelilaisille. – 2. Moos. 4:10–17; 5. Moos. 1:1–5.
22. Minkä hyvän neuvon Paavali antoi Timoteukselle pelon suhteen?
22 Tarkastelkaamme myös apostoli Paavalin Timoteukselle antamaa neuvoa. Emme voi sanoa varmasti, oliko Timoteus tullut hiukan pelokkaaksi. Joka tapauksessa Paavali sanoi hänelle: ”Jumala ei antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja tervemielisyyden hengen. Älä sen tähden häpeä todistusta Herrastamme äläkä minua, joka olen vankina hänen tähtensä, vaan kärsi osaltasi pahaa hyvän uutisen puolesta Jumalan voiman mukaan.” – 2. Tim. 1:7, 8.
23. Miten voidaan karkottaa ujous tai arkuus ja pelko?
23 Kristitty voi selviytyä sellaisista pulmista kuin Mooseksellakin oli. On myös mahdollista karkottaa ujous tai arkuus ja pelko rukoilemalla hartaasti Jehova Jumalalta voimaa. (Fil. 4:6, 7, 13) Jehovaa rakastavat voivat aina etsiä hänen kasvojaan rukouksessa pelotta tai kauhutta, ja he voivat rohkeasti puhua Jumalan totuuksia toisille. ”Täten rakkaus on tullut meillä täydelliseksi”, kirjoitti apostoli Johannes, ”jotta puhuisimme vapaasti tuomion päivänä, koska sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, koska pelko vaikuttaa ehkäisevästi.” – 1. Joh. 4:17, 18.
MORAALITTOMAN KÄYTÖKSEN VÄLTTÄMINEN
24. a) Miten ”Herran pelko” voi olla suojana? b) Millaisiin seurauksiin voi sukupuolinen moraalittomuus johtaa?
24 Toisaalta on olemassa oikeaa pelkoa, ja siksi Raamattu sanookin, että ”Herran pelko on puhdas”, ja se merkitsee ”pahan vihaamista”. (Ps. 19:10; Sananl. 8:13) Se ei ole sairaalloista kauhua, vaan siihen liittyy kunnioitus ja terveellinen pelko olla miellyttämättä Jehovaa. Tämä suojelee huonolta menettelyltä. Henkilö, jolla on ”luja ote elämän sanaan”, tietää luonnollisesti esimerkiksi Raamatun tuomitsevan sukupuolisen moraalittomuuden. (5. Moos. 5:18; 1. Kor. 6:9, 10) Mutta Raamattu osoittaa, että tällainen moraalisesti turmeltunut käytös saattaa johtaa myös ahdinkoon. Kun kuningas Daavidin poika Amnon teki väkivaltaa omalle sisarpuolelleen Taamarille, niin ”valtasi Amnonin ylen suuri vastenmielisyys häntä kohtaan”. Amnon ajatti Taamarin pois talostaan henkilönä, joka oli nyt vastenmielinen hänelle ja jonka läsnäolo sai hänet todennäköisesti tuntemaan itsensä epäpuhtaaksi. – 2. Sam. 13:1–19.
25. Miksi kiusauksessa oltaessa on hyödyllistä palauttaa mieleen Joosefin käyttäytyminen?
25 Kuinka hyvä esimerkki meillä onkaan sitä vastoin Joosefissa, Jaakobin pojassa! Isäntänsä Potifarin vaimon yhä uudelleen kiusatessa Joosefia hän kieltäytyi lujasti olemasta sukupuolisuhteissa hänen kanssaan. Vaikka Joosefia syytettiin väärin ja vaikka hänet vangittiinkin hänen kieltäytymisensä takia, niin hän ei ollut tehnyt syntiä Jumalaa vastaan. (1. Moos. 39:7–23) On hyödyllistä muistella hänen käyttäytymistään, jos jonkun sellaisen elämässä, joka ’säilyttää lujan otteen elämän sanaan’, heräisi kiusaus sukupuoliseen moraalittomuuteen.
’VALAISIJOINA LOISTAMINEN’
26–28. Jos teemme yhteenvedon, niin millä tavoilla ”luja ote elämän sanaan” voi auttaa meitä? b) Miten voimme jatkuvasti ’loistaa valaisijoina’?
26 Niillä, joilla on ”luja ote elämän sanaan”, on siis varmasti useita syitä arvostaa Pyhän Raamatun kuuttakymmentäkuutta Jumalan henkeyttämää kirjaa. Raamatusta saatujen neuvojen soveltaminen auttaa kristittyjä muun muassa kestämään sairautta ja stressiä. Jumalan sanasta he saavat lohdutusta, kun ovat masentuneita. Raamattu auttaa heitä myös kestämään murheen, suhtautumaan menestyksellisesti ujouteen ja pelkoon sekä välttämään moraalitonta käyttäytymistä.
27 Ne, jotka ’säilyttävät lujan otteen elämän sanaan’, kykenevät edelleen pysymään ”moitteettomina ja viattomina” tämän Jumalasta vieraantuneen ihmismaailman ”nurjan ja kieroutuneen sukupolven” pahojen tekojen suhteen. Kristityt ’loistavat valaisijoina’ jatkuvasti sen keskuudessa. (Fil. 2:14–16) Niiden Jeesuksen Kristuksen voideltujen seuraajien yhteydessä, joilla on ensisijainen vastuu palvella tällaisina hengellisinä ”valaisijoina”, on ”suuri joukko”, jolla on toive saada ikuinen elämä paratiisimaassa. – Ilm. 7:4–9.
28 Kaikki uskolliset kristityt heijastavat Jehova Jumalaan turvaten jatkuvasti hengellistä valoa. Jumalan avulla he osoittavat edelleen oikeaa vaikutinta eli henkeä, jollainen sopii niille, jotka palvovat Jehova Jumalaa. He yrittävät kehittää ja ilmaista Jumalan hengen hedelmiä ja pitävät viisaasti mielessään varhaiskristittyjen ja muiden sellaisten hyviä ominaisuuksia, jotka ovat palvelleet Jehovaa läpi vuosisatojen. Ja Herra on varmasti edelleenkin kaikkien niiden nykyisten jumalisten ihmisten osoittaman hengen kanssa, jotka todella ’säilyttävät lujan otteen elämän sanaan’. Kuulutko sinä niihin, jotka ilmaisevat oikeaa kristillistä henkeä, ja onko sinulla hyvä, luja ote ”elämän sanaan”?