Nuoret kysyvät:
Miten voin tulla toimeen toisten kanssa?
”TUNTUUKO kenestäkään teistä siltä, että te ette tule toimeen toisten kanssa?” kysyi kirjailija ja ihmissuhteiden tutkija Robert Conklin. Vain harvoin hän löytää jonkun, joka vastaa myöntävästi. Mutta kun hän pyysi tuhatta ihmistä luettelemaan ’kolme pahinta harminaihettaan’, heistä 998 ilmoitti, että ’eniten heitä harmittivat toiset ihmiset’.
Conklin tuli siihen johtopäätökseen, että nuo ihmiset tarkoittivat todellisuudessa tätä: ”Minusta tuntuu, että meillä menee todella hienosti – kunnes sinä teet jotakin, mistä en pidä. Sen jälkeen en enää tulekaan sisimmässäni toimeen kanssasi. Minua alkaa harmittaa ja suututtaa ja tunnen itseni pettyneeksi.”
Ajatteletko sinä joskus tällä tavalla niistä, joita tunnet? Tällaiset tuntemukset voivat – riippumatta siitä puemmeko ne sanoiksi vai pidämmekö ne sisällämme – estää meitä pääsemästä rauhaisiin suhteisiin toisten kanssa. Kuitenkin se, miten mielekästä ja sisällökästä elämäsi on, riippuu paljolti siitä, kykenetkö tulemaan hyvin toimeen toisten kanssa.
Mitä sinä esimerkiksi voisit tehdä parantaaksesi välejäsi toisten kanssa?
Kuuntele ja puhu
Ole halukas puhumaan ihmisten kanssa! Ystävällinen ajatustenvaihto rakentaa vahvoja siteitä. Tullaksemme toimeen toisten kanssa meidän täytyy olla halukkaita sekä kertomaan tunteistamme että myös kuuntelemaan.
Eräs huomattava esimerkki osoittaa kuuntelemisen arvon. Kerran Jeesus Kristus tapasi eräällä kaivolla samarialaisen naisen ja ryhtyi keskustelemaan tämän kanssa. Keskustelu alkoi siten, että hän pyysi: ”Anna minulle juotavaa.” (Johannes 4:5–26) Jeesus kuunteli tarkkaavaisesti hänen mielipiteitään. Niinpä tämä samarialainen nainen huomasi, että Jeesuksesta tuli hänelle läheisempi. Jeesus vaihtoi ajatuksia. Hän osasi kuunnella ja puhua. ”Taitava kuunteleminen voi olla tärkein kaikista niistä keinoista, joilla toinen ihminen saadaan tuntemaan itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi”, kirjoittaa Robert Conklin.
Kuunteleminen ja puhuminen auttavat sinua tulemaan toimeen myös vanhempiesi kanssa. Koti voi usein olla taistelutannerta. Mutta 17-vuotias Don sanoo: ”Vanhemmillani ja minulla on hyvät välit, koska me olemme rehellisiä ja avomielisiä toisillemme.” Mutta merkitseekö ”avomielisyys” sitten sitä, että voit olla tyly tai karkea? ”Olkoon puheenne aina miellyttävää, suolalla höystettyä, tietääksenne kuinka teidän pitää kullekin vastata”, neuvoo Raamattu. Onko tällainen neuvo todella käytännöllinen? – Kolossalaisille 4:6.
Jos sanasi ovat ”suolalla höystettyjä”, ne saavat paremman vastaanoton. Vaikka joku olisikin esimerkiksi saattanut sinut tolaltasi, on aivan eri asia tokaista: ”Olet ällöttävä!” kuin sanoa tyynesti: ”Se mitä sanoit minulle eilen koulun jälkeen, loukkasi minua.” Kumpi olisi helpompi sulattaa ja johtaisi todennäköisesti parempiin tuloksiin?
Mutta aivan yhtä tärkeää toimeen tulemiselle toisten kanssa on sen tietäminen, milloin on hyvä sanoa jotakin. Muinaisen Israelin viisas kuningas Salomo vertasi oikeaan aikaan puhuttua sanaa ”kultaomeniin hopeaveistoksissa”. (Sananlaskut 25:11, UM) Jos ammattimiehen hopeiseen taustaan kiinnittämät kultaomenat olivat arvokasta omaisuutta muinaisessa Israelissa, yhtä arvokasta on sen tietäminen, milloin on hyvä puhua ja milloin ei. Oikealla tavalla ja oikeaan aikaan lausutut oikeat sanat ovat hyvien ihmissuhteitten ’rakennuskiviä’.
Tunnusta toisten hyvät ominaisuudet
Miltä sinusta tuntuu, kun toiset vilpittömästi puhuvat hyvää persoonallisuudestasi, taidoistasi ja niin edelleen? Etkö pidäkin siitä? Vaikka imartelu – vilpillinen tai kohtuuton ylistäminen – voikin tuntua vastenmieliseltä, aidon arvostuksen pukeminen sanoiksi voi lisätä melkoisesti yhteenkuuluvuuden tunnetta.
”Me ehkä helposti aliarvioimme itseämme emme ajattele hyviä ominaisuuksiamme”, kertoi Tim. Silti tämä nuori mies myönsi vilpittömällä kiitoksella olevan vetovoimaa, kun hän selitti: ”Se, että joku sanoo minusta jotakin myönteistä, tuntuu hyvältä, ja olen mielelläni sellaisten ihmisten seurassa.” Tuntuuko sinusta samanlaiselta?
Jeesus tiesi tämän ja tunnusti toisten hyvät ominaisuudet. Hän sanoi Natanaelille, josta myöhemmin tuli yksi hänen apostoleistaan: ”Katso, varmasti israelilainen, jossa ei ole vilppiä.” (Johannes 1:47) Jeesus esitti tällaisen arvion, vaikka hän epäilemättä tiesi Natanaelin kysyneen hyvin vähättelevästi Jeesuksen kotikaupungista: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?” (Johannes 1:46) Jeesus ei loukkaantunut vaan kiinnitti huomion Natanaelin poikkeuksellisiin ominaisuuksiin. Niinpä heidän välilleen syntyi kestävä ystävyyssuhde.
Katsotko toisten vähäpätöisiä puutteita läpi sormien ja etsitkö heidän persoonallisuudestaan hyviä puolia, kuten Jeesus teki? ’En voi mitään sille, että jotkut ihmiset käyvät hermoilleni! He ovat ärsyttäviä, yritänpä olla miten miellyttävä tahansa!’ huudahtavat monet. On totta, että ihmisillä on puutteensa. Mutta voidaksemme elää sovussa toisten kanssa me tarvitsemme vielä erästä ominaisuutta, joka vaikuttaa kenties eniten siihen, miten tulemme toimeen toisten kanssa. Tämä ominaisuus on ymmärtämys.
Ole ymmärtäväinen
Mitä tekisit, jos ajaisit autolla ja näkisit nuoren miehen viittilöivän sinua pysähtymään. Et kuitenkaan pysähdy. Yhtäkkiä nuori mies heittää kiven, ja se osuu autoosi. Pysähdyt, nouset autosta ja alat kävellä häntä kohti.
Mieleesi tulee äkkiä monenlaisia ajatuksia: Hän saa totisesti maksaa auton kärsimistä vaurioista. Miksi ihmiset ovat niin kostonhaluisia? Ei hän tästä niin vain selviä. Menet lähemmäksi ja näetkin edessäsi kyynelsilmäisen ja hermostuneen ihmisen. Hän selittää: ’Minun oli pakko saada teidät pysähtymään.’ Nyt huomaat, että aivan hänen takanaan makaa heinikossa toinen, vakavasti loukkaantunut nuori mies, joka on avun tarpeessa. Nyt näet, mistä kaiken kaikkiaan on kysymys, ja ajattelet varmasti eri tavalla vieressäsi seisovasta nuoresta miehestä. Niin, sinä ymmärrät!
Jotkut elävät vaikeitten, välistä aivan toivottomilta tuntuvien ongelmien piirittämänä. Toiset ovat tunneperäisesti hyvin epävarmoja, mikä kenties johtuu heidän kasvatuksestaan tai huonoista perheoloistaan. Toiset voivat tuntea kovaa painetta tai he voivat jopa olla masentuneita, minkä Raamattukin sanoo voivan ”panna viisaan toimimaan mielettömästi”. (Saarnaaja 7:8, UM) Kaikki tällainen voi osaltaan lisätä heidän ärtymystään ja saada heidät sanomaan sellaista, mitä he myöhemmin katuvat. Voitko olla niin ”suuri”, että pidät tällaisia seikkoja lieventävinä asianhaaroina ja annat heille anteeksi? – Sananlaskut 19:11.
Ymmärtämys voi auttaa meitä etsimään vastausta esimerkiksi kysymyksiin: ’Miksi hän käyttäytyy näin?’ tai ’Miksei hän voi kuunnella järkipuhetta?’ Se, ettei tee toisista hätäisiä johtopäätöksiä, edistää ymmärtämystä. Tämän läksyn on 27-vuotias Scott oppinut. Hän tilittää: ”Muodostin helposti ihmisestä mielipiteen yhden pienen välikohtauksen tai erimielisyyden perusteella. Annoin sen vaikuttaa siihen, miten kohtelin tuota ihmistä tai mitä ajattelin hänestä.” Hän kuitenkin muuttui ja huomasi, että hän voisi tulla paremmin toimeen toisten kanssa. Hän jatkaa: ”Olen nyt huomannut, että on parempi olla langettamatta tuomiota liian nopeasti ja että tulee antaa ajan kulua voidakseen oppia tuntemaan paremmin tuon ihmisen. Yritän ymmärtää, miksi hän käyttäytyy niin tai näin.”
Tietenkin tulet aika ajoin epäonnistumaan tarpeellisen ymmärtämyksen osoittamisessa. Et ehkä aina ole ”mielesi malttava” eli havaintokykyinen. (Sananlaskut 17:27) Kun näin käy, etkö olekin huomannut, että on tarpeellista tyynnyttää jonkun sinulle läheisen tunteita kenties sanomalla hänelle: ’Olen pahoillani, pyydän anteeksi. En oikein ymmärtänyt’?
Pyri siis pääsemään parempiin suhteisiin toisten kanssa. Opettele kuuntelemaan ja puhumaan. Anna toisten tietää, että arvostat heidän hyviä ominaisuuksiaan. Pyri näkemään, miksi toiset tekevät sitä tai tätä; koeta ymmärtää. Se, että alat soveltaa näitä periaatteita elämässäsi, voi rikastuttaa suuresti sinun elämääsi ja niiden elämää, joiden yhteydessä olet.
[Huomioteksti s. 22]
Sen tietäminen, milloin on hyvä puhua, on yksi hyvien ihmissuhteitten ’rakennuskivistä’
[Huomioteksti s. 23]
”Tulet aika ajoin epäonnistumaan tarpeellisen ymmärtämyksen osoittamisessa”
[Kuva s. 23]
Katso tekojen taakse ja koeta kehittää ymmärtämystä