”Kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä”
”Viisaus on pääasia. Hanki viisautta, ja kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä.” – Sananl. 4:7, Um.
1. Mitä tapahtuu opin kaikilla aloilla meidän aikanamme?
ME ELÄMME nykyään vuosisataa, joka on kokenut tiedon todella räjähdysmäisen lisääntymisen. Kaikilla tieteen ja opin aloilla tieto lisääntyy hämmästyttävällä nopeudella. Laboratorioissa, maaperässä, merten syvyyksissä ja avaruudessa suoritetuista tutkimuksista virtaa uusia tietoja nopeammin kuin ihmiset pystyvät niitä sulattamaan ja arvioimaan.
2. a) Mikä on Sananl. 4:7:n ”pääasia”, jota meitä kehotetaan tavoittelemaan? b) Onko maailman tutkimustyö johtanut tässä puhuttuun viisauteen?
2 Raamatussa sanotaan: ”Viisaus on pääasia. Hanki viisautta, ja kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä.” (Sananl. 4:7, Um) Täyttääkö vasta kuvailtu tutkimus nämä sanat? Onko se johtanut siihen viisauteen, jota meidän pitäisi tavoitella ”pääasiana”? Katsotaanpa. Ratkaiseeko se maapallon pääongelmat? Onko se johtanut ihmiset terveellisempään, onnellisempaan, turvallisempaan, rauhallisempaan ja tuottoisampaan elämään? Onko se auttanut ihmistä tulemaan paremmin toimeen lähimmäisensä kanssa? Sinä tiedät vastaukset. Me elämme nykyään sairaassa, sekavassa maailmassa, ennen näkemättömän pettymyksen aikaa, aikaa, jolloin ihmisen ja kaikkien tämän kiertotähden luomusten olemassaolokin on vakavasti uhattuna. Ja, paradoksaalista kyllä, suuri osa ihmisen nykyisestä tutkimustyöstä on osaltaan vaikuttanut juuri tällaiseen asiaintilaan. – Saarn. 8:17; Job 28:4–21; Jaak. 3:13–18.
3. Mitä tietoa, jota tämän maailman järjestelmät eivät tarjoa, monet vilpittömät ihmiset etsivät, ja mitä he tarvitsevat tiedon ohella?
3 Samalla kun enemmistö sallii tämän maailman järjestelmien tarjoaman tiedon vallata huomionsa ja aikansa, yhä lisääntyvä joukko ihmisiä katsoo muualle. Heidän mielestään nyt tarvitaan ehdottomasti ja kiireellisesti Raamatun selvää ymmärtämystä. He haluavat tietoa, joka on varmaa ja luotettavaa, tosiasioita, joille he voivat perustaa vakaumuksensa ja toivonsa. He etsivät opasta, joka auttaisi heitä ratkaisemaan jokapäiväisen elämän ongelmat ja tekemään oikeita ratkaisuja ahdingon aikoina. Ennen kaikkea he ovat kiinnostuneita iankaikkista elämää koskevasta Jumalan lupauksesta ja hänen vaatimustensa tuntemisesta. Raamattu antaa heille tämän tiedon, mutta heidän on ymmärrettävä se, mitä he lukevat. – Ps. 119:105, 160; Joh. 17:3.
4. Millaista asennetta meidän täytyy osoittaa, jotta voisimme ymmärtää Raamattua?
4 Raamattu tarkoitettiin ymmärrettäväksi. Jumala tarjoutuu auttamaan meitä sen ymmärtämisessä. Mutta meidän on osoitettava oikeaa asennetta, halukasta henkeä. Psalmissa 32:8, 9 Jehova sanoo: ”’Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee’. [Mutta] älkää olko niinkuin järjettömät orhit ja muulit, joita suitsilla ja ohjaksilla, niiden valjailla, suistetaan; muutoin ne eivät sinua lähesty.” Jumala ei maanittele meitä lähestymään häntä. Meidän täytyy lähestyä häntä iloiten ja halukkaasti tutkimalla hänen Sanaansa, saamalla siitä mielihyvää ja panemalla oppimamme täytäntöön elämässämme. – Sananl. 2:10, 11.
5. Mikä anomus meidän sopii Raamatun psalmistan kanssa tehdä Jehovalle?
5 Tuntuuko sinusta tällaiselta sydämessäsi? Jos tuntuu, niin silloin voit ja sinun pitäisikin liittyä psalmistan kanssa sanomaan: ”Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti. Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni. . . . Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus [säilytä minut elossa, Um] sinun teilläsi.” – Ps. 119:33–37.
TIETO, VIISAUS JA YMMÄRRYS
6, 7. Miten viisaus eroaa tiedosta, ja miksi viisaus on ”pääasia”?
6 Raamatun lukeminen antaa meille tietoa. Tieto ei kuitenkaan riitä. ”Viisaus on pääasia. Hanki viisautta, ja kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä.” ”Anna sille korkea arvo, niin se sinut korottaa, se kunnioittaa sinua, jos sen syliisi suljet; se panee päähäsi ihanan seppeleen ja lahjoittaa sinulle kauniin kruunun.” (Sananl. 4:7, Um; 4:8, 9) Tieto yksin ei aikaansaa tätä.
7 Tieto merkitsee yksinkertaisesti tosiasioiden tuntemista, ja se saadaan huomioimalla ja kokemuksen avulla tai lukemalla ja tutkimalla. Tieto on perusta; ilman sitä olemme tietämättömiä. Mutta viisaus, kuten Sananlaskujen kirja sanoo, on ”pääasia”. Miksi? Koska viisaus merkitsee tiedon panemista käytäntöön tavalla, joka tuo hyviä tuloksia, haluttuja tuloksia. Se on ”pääasia”, koska ilman sitä tietomme – itse elämä – olisi vähäarvoista. Viisauden avulla me saavutamme ne tavoitteet, joihin tähtäämme, ja päämäärät, joihin pyrimme. – Sananl. 8:4–21, 32–36; Saarn. 7:12, 13.
8, 9. Selitä, mitä ymmärrys on.
8 Missä vaiheessa sitten ymmärrys tulee mukaan? Ja miksi Raamattu sanoo, että kaikella hankkimallamme viisaudella meidän tulisi hankkia ymmärrystä?
9 Ymmärrys merkitsee tosiasioiden näkemistä niiden suhteessa toisiinsa. Siihen sisältyy havaintokyky ja syy-yhteyksien tajuaminen, syiden ja vaikuttimien näkeminen. Ymmärryksellämme me näemme kokonaiskuvan emmekä vain asian erillisiä kohtia. Me voimme itse asiassa ”laskea yhteen kaksi ynnä kaksi” ja tulla oikeaan johtopäätökseen. – Dan. 9:22, 23.
10. Valaise ymmärryksen ja viisauden merkitystä Raamatun hakusanakirjan käytön yhteydessä.
10 Voisimme valaista tätä Raamatun hakusanakirjan käytöllä. Jos etsimme hakusanakirjasta jonkin sanan, sanokaamme sanan ’usko’, niin löydämme sen sanan alta monia raamatunkohtia. Jos luemme ne, saamme tietoa. Jos voimme nähdä, millaisessa suhteessa ne ovat toisiinsa, miten ne ovat sopusoinnussa toistensa kanssa ja valaisevat toinen toistaan ja miten ne vaikuttavat suhteeseemme Luojaamme, niin olemme saaneet ymmärrystä. Ja jos sitten tehokkaasti sovellamme näitä totuuksia omaan elämäämme ja käytämme niitä toisten auttamiseen, niin osoitamme viisautta. – Sananl. 15:2, 7; Saarn. 12:9, 10.
11. Miksi tiedon hankkiminen on ymmärtäväiselle ihmiselle ”helppoa”?
11 Ymmärrys auttaa meitä sekä hankkimaan tietoa että osoittamaan viisautta. Sananl. 14:6 sanoo, että ”ymmärtäväisen on tietoa helppo saada”. Mistä se johtuu? Siitä, että ymmärtäväinen ihminen pystyy yhdistämään uudet tosiasiat aikaisempaan tietoon, näkemään missä ne liittyvät toisiinsa ja mihin ne sopivat. Kun hän tällä tavoin sitoo uudet tosiasiat tällaiseen aikaisempaan tietoon, ne aikaansaavat pysyvän vaikutelman hänen mieleensä, ja hän muistaa ne. Ja voidaksemme todella ”tietää” jotakin meidän täytyy muistaa se eikä vain kuulla tai lukea siitä ja sitten unohtaa se. Lisäksi ymmärtäväinen ihminen näkee asiat terävämmin. Hän näkee, millaisessa yhteydessä ne ovat Jumalaan ja hänen päätöksiinsä ja miten ne vaikuttavat häneen itseensä. Siten ymmärrys vakiinnuttaa, lujittaa tiedon.
12. Selitä, miten ymmärrys vahvistaa viisautta, ja miksi sen tähden on tärkeätä hankkia ymmärrystä.
12 Samoin ymmärrys vahvistaa viisautta. Siksi sananlasku sanoo: ”Hanki viisautta, ja kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä.” Jollakulla voi olla tietoa ja viisautta ajaa autoa. Mutta jos hän ymmärtää, miten auto on kokoonpantu, miten eri osat toimivat ja mikä on kunkin osan tehtävä, niin hän on parempi ajaja, viisaampi ajaja. Samoin on Raamatun suhteen. Joku voi lukea Raamatusta, että hänen pitäisi tehdä jokin asia. Koska se on Raamatussa, niin hän hyväksyy sen Jumalalta tulleena ohjeena ja tekee sen. Tämä on viisautta. Mutta jos hän vahvistaa tätä viisautta lisäämällä ymmärrystään, ottamalla selvää, miksi Jumala haluaa, että sellainen toimenpide suoritetaan, mitä tarkoitusta se palvelee ja mikä sen suhde on Jumalan muihin päätöksiin, niin hänen vakaumuksensa ja päättäväisyytensä jatkaa uskollista vaellusta vahvistuu suuresti. Ymmärryksen avulla hän voi todella rakastaa ja palvella Jumalaa koko sydämestään, koko sielustaan ja koko mielestään. – Matt. 22:37.
RAAMATUN YMMÄRTÄMISEN OPAS
13. a) Mitä Jehova ennusti Danielin kautta ymmärryksestä tänä ”lopun aikana”? b) Miten Raamatun ymmärtäminen voi auttaa meitä, kun olemme vainottuja?
13 Me tarvitsemme kipeästi Raamatun ymmärtämisemme lisäämistä nykyään. Me elämme ennustetussa ”lopun ajassa”. Profeettansa Danielin kautta Jehova ennusti palvelijoistaan: ”Ja taidolliset kansan seassa opettavat monta [jakavat monille ymmärrystä, Um], mutta heitä sorretaan miekalla, tulella, vankeudella ja ryöstöllä, jonkun aikaa.” ”Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.” (Dan. 11:33; 12:10) Jehova sallii vihollisen hyökätä palvelijoittensa kimppuun ja koetella heidän nuhteettomuuttaan. Sellaisissa koetuksissa meidän tietomme täytyy olla selvä ja terävä. Jos ymmärryksemme ja taidollisuutemme ovat vahvat, niin se auttaa meitä kestämään vakaumukseltamme lujina, ja me voimme läpäistä koetukset puhtaina, kokemuksen vahvistamina. – 1. Piet. 5:8–10.
14. a) Mitä huolta, jonka apostoli Paavali ilmaisee kolossalaisille lähettämässään kirjeessä, kristillinen hallitseva elin tuntee nykyään? b) Mikä uusi julkaisu on valmistettu tämän mukaisesti?
14 Jehovan todistajien kristillisen seurakunnan hallitseva elin ymmärtää miten tärkeätä on saada yhä selvempi käsitys Jumalan sanasta näinä kriittisinä aikoina. Monet koetukset ovat vielä edessäpäin. Huoli, jota hallitseva elin tuntee kaikista Jumalan palvelijoista kautta maan, on samanlaista kuin apostoli Paavali ilmaisi Kolossalaiskirjeensä 1. luvun jakeissa 9–12. ”[Me emme] ole lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen hänen [Jumalan] tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä, vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta, ja hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa.” Sopusoinnussa tämän rukouksen kanssa ja auttaakseen vilpittömiä ihmisiä saamaan lisää hengellistä ymmärrystä ja voimaa, jotta he vahvistuisivat olemaan kaikessa kestäviä ilolla, Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura on valmistanut uuden englanninkielisen julkaisun, jonka nimi on Aid to Bible Understanding (Raamatun ymmärtämisen opas).
15. a) Kun koko teos on valmis, niin mitä Raamatun kertomuksen piirteitä se sisältää? b) Miksi tällaisten asioiden tutkiminen hyödyttää meitä?
15 Tämän julkaisun ensimmäinen osa laskettiin julkisuuteen 9.7.1969 Jehovan todistajain kansainvälisessä ”Rauha maassa” -konventissa, joka oli silloin meneillään New Yorkissa, Buffalossa ja Atlantassa. Kun koko teos on valmis, se sisältää tuhansia sana-artikkeleita aakkosjärjestyksessä ”Aaronista” ”Zuzim”-sanaan asti. (Z-kirjain on englannin kielen aakkosissa viimeisenä.) Se auttaa ymmärtämään paremmin kaikkia niitä monia piirteitä, jotka muodostavat Raamatun kertomuksen. Näihin sisältyvät moniin rotuihin ja kansoihin kuuluvat ihmiset: mitä he sanoivat ja tekivät, heidän tapansa, tunteensa ja oikea ja väärä palvontansa; paikat: mm. maat, kaupungit ja kylät, vuoret, virrat ja jokilaaksot sekä niille ominaiset puut ja kasvit, linnut ja eläimet; huomattavat tapahtumat: maailmanvaltojen ja valtakuntien nousu ja kukistuminen, poliittiset salaliitot ja sortokaudet, suurimmat taistelut; ja tärkeimpänä kaikista kertomus Jumalan toimenpiteistä ihmisten suhteen: hänen armonsa ja ihmeelliset pelastustekonsa, hänen tuomionsa, lupauksensa ja ennustuksensa – kaikilla näillä ja monilla muilla asioilla on sijansa Raamatun kertomuksessa. Niillä kaikilla on merkityksensä, ja mitä enemmän me tiedämme niistä, sitä selvemmäksi Jumalan koko päätös voi meille tulla. – Ps. 78:1–4; Room. 15:4.
16, 17. Miten laajakantoinen on ”Raamatun ymmärtämisen oppaan” valmisteluun liittynyt tutkimustyö ollut, ja kuinka monta vuotta se on kestänyt?
16 Tajuten sellaisen hakuteoksen arvon, jossa esitettäisiin seikkaperäisiä tietoja näistä asioista, Vartiotorni-seura alkoi viisi vuotta sitten valmistella tällaista julkaisua. Noin 250 kypsää kristittyä useammasta kuin 90 maasta pyydettiin avustajiksi valmistelevaan tutkimustyöhön. Vuoden kuluessa heidän keräämänsä aineisto lähetettiin Seuran päätoimistoon. Erikoistoimituskunta alkoi sitten tarkistaa tätä aineistoa ja suorittaa laajoja lisätutkimuksia. Tässä käytettiin apuna Vartiotorni-seuran omia erikoiskirjastoja, joissa on tuhansia teoksia, sekä New Yorkin kaupungin useita suuria kirjastoja. Noin 40 erikielistä raamatunkäännöstä tutkittiin, ja niistä otettiin lainauksia tähän teokseen. Seuran vieraskieliset osastot auttoivat tutkimalla ei-englantilaisia julkaisuja. Tällä tavoin kunkin aiheen kohdalla voitiin käyttää hyväksi parasta asiantuntemusta sekä uusimpien tutkimusten tuloksia.
17 ”Raamatun ymmärtämisen oppaan” valmistelutyö on ollut suunnaton. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, on vielä paljon tehtävää. Vartiotorni-seura iloitsi kuitenkin voidessaan esittää konventtilaisille ensimmäisen osan, jossa on 544 sivua ja joka on Vartiotorni-lehden kokoinen ja käsittää A-, B-, C- ja D-kirjaimilla alkavat hakusanat sekä suurimman osan E-kirjaimesta aina ”Exodukseen” saakka.
TÄLLAISEN OPPAAN TARVE
18. Mitkä monien Raamatun sanakirjojen ja hakuteosten ominaispiirteet vähentävät niiden arvoa Jumalan sanan opettajalle?
18 Ottaen huomioon, että nykyään on saatavissa monia hakuteoksia Raamatun selitysteosten ja sanakirjojen ja muiden tietoteosten muodossa, joku voi ihmetellä, miksi tällaiseen aikaa vievään työhön ryhdyttiin. Vaikka tällaiset saatavissa olevat hakuteokset sisältävät paljon hyödyllistä ja käyttökelpoista, niin ne sisältävät myös paljon epäluotettavaa, epätäsmällistä ja jopa väärää. Monissa Raamatun sanakirjoissa ja hakuteoksissa on jatkuva suuntaus modernismiin ja raamatunkritiikkiin. Raamattua pidetään vain ihmisten työnä eikä henkeytettynä asiakirjana. Siitä syystä historioitsijoiden ja arkeologien johtopäätöksiä pidetään usein Raamatun kanssa tasa-arvoisina tai sitä arvokkaampina. Vanhemmat teokset tukevat yleensä suuremmassa määrin Raamatun arvovaltaa. Mutta tavallisen raamatuntutkijan saatavissa ei useinkaan ole näitä vanhoja teoksia. Lisäksi tällaiset vanhemmatkin selitysteokset ja sanakirjat usein lähtevät siitä olettamuksesta, että sellaiset uskonnolliset perimätiedot ja opit ovat luotettavia, joita Raamattu joko ei mainitse tai ei tue. Melkoinen osa näiden julkaisujen aineistosta on siis lahkolaisoppien ja uskontunnustusten värittämää. Tämä vähentää suuresti niiden arvoa ja hyötyä Jumalan evankeliuminpalvelijalle.
19. a) Mainitse esimerkki siitä, kuinka nykyaikainen Raamatun hakuteos kieltää avoimesti Raamatun totuudenmukaisuuden. b) Miten apostoli Paavali ja Jeesus Kristus sen sijaan suhtautuivat tähän Raamatussa kerrottuun tapaukseen?
19 Kaikkien tällaisten hakuteosten, niin vanhempien kuin uudempienkin, käytössä tarvitaan siis suurta huolellisuutta ja varovaisuutta. Vaikka ne väittävät auttavansa ymmärtämään paremmin Jumalan sanaa, ne joko avoimesti tai peitetysti kieltävät sen tarkkuuden ja siten jäytävät uskoa siihen. Esimerkki avoimesta kieltämisestä löydetään The Interpreter’s Bible -nimisen Raamatun selitysteoksen 1. osan sivulta 501. Selittäessään 1. Mooseksen kirjan 3. lukua se sanoo: ”Ihmistä kiellettiin kuoleman uhalla syömästä [elämän puusta ja hyvän- ja pahantiedon puusta], ja syynä kieltoon oli Jumalan pelko, että ihminen hankkiessaan tietoa hyvästä ja pahasta saattaisi tulla hänen kaltaisekseen ja tullessaan liian lähelle hänen valtaistuintaan voisi saattaa hänen ylimmyytensä vaaraan. Mutta käärme, Jumalan demonivihollinen, kertoi totuuden. Hän ei siis ollut mikään kavala kiusaaja, vaan ainakin aikomukseltaan ihmissuvun hyväntekijä.” Vertaahan tätä lausuntoa siihen, mitä apostoli Paavali sanoi ilmaistessaan olevansa huolissaan Korinton kristityistä: ”Minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan.” (2. Kor. 11:3) Jeesus kutsui sitä, jota käärme vertauskuvasi, nimittäin Saatanaa, ”valehtelijaksi ’ja [valheen] isäksi” sekä ”murhaajaksi”. (Joh. 8:44) Hän ei kutsunut häntä ”ihmissuvun hyväntekijäksi”. – Vrt. 1. Joh. 4:1:een.
20. a) Millaisen vaikutelman Raamatun yksityiskohtien luotettavuudesta antaa kirja ”Raamattu on oikeassa”? b) Onko tällainen katsantokanta järkevä?
20 Tai katsokaamme uudempaa Werner Kellerin kirjaa Raamattu on oikeassa. Johdannossa (sivulla 7) kirjailija sanoo Raamatusta: ”Nämä tapahtumat ovat historiallisesti tosia ja suorastaan hämmästyttävän tarkasti kuvattuja.” Tämä kuulostaa siltä kuin Raamatulle olisi annettu hyvä tunnustus. Kuitenkin edempänä tässä kirjassa (sivulla 156) sanotaan Aabrahamin ajasta: ”Meidän täytyy pyyhkäistä kameli muinaisen Orientin maailman oloja ja elämää koskevista mielikuvistamme. Myös 1. Mooseksen kirjaan sen on täytynyt pujahtaa myöhemmin. [Tämä lause saks. alkutekstin mukaan.] Esim. siinä kauniissa kohtauksessa, missä me tapaamme ensimmäisen kerran Rebekan hänen kotikaupungissaan Naahorissa, on tapahtunut rekvisiitan [näyttämövarusteiden] vaihdos. Kaivolla lepäävät hänen tulevan appensa Aabrahamin ’kamelit’ ovat – aaseja.” Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että Mooses, joka kirjoitti 1. Mooseksen kirjan kertomuksen, ja Jumala, joka henkeytti hänet, tiesivät, mikä ero on kamelin ja aasin välillä!
21. Miksi tällaiset hakuteokset ovat usein ristiriidassa sen kanssa, mitä Raamattu sanoo? Valaise.
21 Monissa tällaisissa hakuteoksissa on taipumus epäillä Jumalan asiaanpuuttumista tai ohjausta. Pyrkimyksenä on selittää kaikki puhtaasti inhimillisistä lähteistä tai syistä johtuneiksi. Niinpä Harper’s Bible Dictionary (Harperin Raamatun sanakirja) sanoo sivulla 732 temppelistä: ”Foinikialaiset ammattimiehet rakensivat Salomon temppelin foinikialaiskanaanilaisen . . . kappelin mallin mukaan . . . joskin sen rakenteessa on havaittavissa myös egyptiläistä ja muuta lähi-idän vaikutusta.” Raamattu sanoo kuitenkin nimenomaan, että Daavid antoi ”pojallensa Salomolle temppelin eteisen, sen rakennusten, varastohuoneiden, yläsalien, sisähuoneiden ja armoistuimen huoneen mallin sekä määräykset kaikesta, mitä hänellä oli mielessään [minkä hän oli henkeytyksestä saanut, Um].” – 1. Aikak. 28:11, 12.
’KIINNI PITÄMINEN SIITÄ, MIKÄ ON OIVALLISTA’
22. Miksi nämä maailman ihmiset eivät monestikaan käsitä Jumalan sanan merkitystä, vaikka he ovatkin hyvin oppineita?
22 Apostoli Paavali kirjoitti kauan sitten: ”Me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.” (1. Kor. 2:12–14) Huolimatta paljosta tutkimisestaan ja oppineisuudestaan ihmiset, jotka ottavat lihallisen näkökannan Jumalan sanan suhteen, eivät pysty käsittämään sen merkitystä ja vääristelevät usein sitä. Kuten apostoli mainitsi, he ”eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät”. (1. Tim. 1:7) Kun tarkastelemme tämän maailman ”auktoriteetteina” pitämien ihmisten ’varmoja väitteitä’, niin meidän ei tule antaa heidän herättää itsessämme pelonsekaista kunnioitusta eikä antaa heidän painostaa itseämme hyväksymään heidän perusteettomia ajatuksiaan ja teorioitaan. ”Raamatun ymmärtämisen oppaan” toimituskunta on hyvin huolellisesti ’varmistautunut kaikesta ja pitänyt kiinni siitä, mikä on oivallista’. (1. Tess. 5:21, Um) Se on yrittänyt seuloa jyvät akanoista hankkiessaan löydettävissä olevia tietoja hakuteoksissa, tietosanakirjoista ja sanakirjoista.
23, 24. a) Missä perussuhteessa ”Raamatun ymmärtämisen opas” eroaa kaikista muista samanlaisista julkaisuista? b) Miten muinaiskielten tutkimusta on käytetty hyödyksi tässä julkaisussa, mutta mihin salakuoppaan jotkut sanakirjantekijät lankeavat?
23 Tässä suhteessa ”Raamatun ymmärtämisen opas” eroaa kaikista muista samanluonteisista julkaisuista, sillä se hyväksyy johdonmukaisesti Raamatun huomattavimmaksi auktoriteetiksi ja antaa sen ohjata itseään. On totta, että Raamatun alkukielten – heprean, aramean ja kreikan – tuntemus on suuresti lisääntynyt sanakirjantekijöiden tutkimusten ansiosta. Heidän tutkimustensa tuloksia on tarkasteltu ja usein käytetty tässä uudessa julkaisussa. Heprean ohella on muitakin seemiläisiä kieliä, kuten arabia ja myös muinainen akkadin kieli (assyrialaisten ja babylonialaisten kieli). Tällaisia kieliä kutsutaan heprean sukulaiskieliksi, koska ne ovat peräisin samasta kantakielestä. Tästä syystä eräiden merkitykseltään epävarmojen heprealaisten sanojen vertaileminen samanlaisiin arabian tai akkadin kielen sanoihin voi usein antaa johtolangan niiden merkityksestä. Tämä pitää paikkansa monista Raamatussa mainittujen eläinten, lintujen ja kasvien nimistä.
24 Sanakirjantekijät menevät toisinaan tässä kuitenkin liian pitkälle. He jopa esittävät, että eräät heprealaiset uskonnolliset termit olisivat johtuneet pakanallisten assyrialaisten ja babylonialaisten kielistä. Esimerkiksi ilmaisu ’kaikkivaltias Jumala’ tulee heprealaisista sanoista ’El Šaddai’. Jotkut kääntäjät ja sanakirjan tekijät yrittävät kuitenkin johtaa tämän akkadinkielisestä sanasta Šadu, joka merkitsee ’vuorta’. Siksi he haluaisivat kääntää ’EI Šaddai’n ”Vuorijumalaksi” kaikkivaltiaan Jumalan sijasta. Tällaisen mielikuvituksellisen otaksuman virheellisyys selvitetään ”Raamatun ymmärtämisen oppaassa” artikkelissa ”Kaikkivaltias Jumala”.
25. Minkä hyödyllisen tiedon arkeologia on tehnyt mahdolliseksi?
25 Kaikissa Raamatun maissa – Egyptissä, Palestiinassa, Syyriassa, Assyriassa, Babyloniassa, Persiassa ja monissa muissa – suoritetut arkeologiset kaivaukset ovat antaneet hyödyllistä tietoa. On löydetty kirjaimellisesti satojatuhansia savitauluja, joissa on nuolenpääkirjoitusta. Sana ”nuolenpää” kuvailee sitä kiilamaista muotoa, mikä pehmeään saveen painetuilla kirjaimilla oli. Egyptistä on löydetty myös runsaasti papyruskääröjä. Tämän lisäksi on toisia kiinnostavia esineitä – talousesineitä, työkaluja, sotatarvikkeita – kaivettu esiin, ja ne ilmaisevat jossain määrin, millaista elämä oli siihen aikaan, kun Raamattu kirjoitettiin.
26. Miksi toimituskunta ”Raamatun ymmärtämisen opasta” valmistaessaan suhtautui varovaisesti arkeologien esittämiin johtopäätöksiin?
26 Myös tällaista tietoa on tarkasteltu ”Raamatun ymmärtämisen opasta” valmisteltaessa. Itse ”arkeologiasta” on 81/2 sivun pituinen artikkeli. Toimituskunta on kuitenkin jälleen huolellisesti välttänyt sitä erehdystä, jonka monet hakuteokset tekevät antaessaan liian suuren merkityksen tällaisille arkeologisille löydöille. Todellisuudessa arkeologit muistuttavat monessa suhteessa salapoliiseja, jotka yrittävät päästä selville jostain tapahtumasta kokoamiensa todisteiden perusteella. Vaikka heidän löytönsä saattavat näyttää hyvin vaikuttavilta – ne voivat olla valtavia muistomerkkejä, temppeleitä ja hautoja, tuhansia vuosia vanhoja kirjoituksia, joista jotkut on kaiverrettu kiveen – niin meidän tulisi kuitenkin muistaa, että nykyään on tehty karkeita erehdyksiä, kun salapoliisit ovat yrittäneet pelkästään aihetodistusten perusteella ilman luotettavia todistajia ilmaista löytämiensä todisteiden todellisen merkityksen. Kuinka paljon suurempi onkaan virhemahdollisuus, kun kysymyksessä ovat tuhansia vuosia vanhat todisteet. Meidän tulisi tajuta, että monet arkeologien johtopäätöksistä perustuvat otaksumiin, jopa kuvitelmiin. On siksi epäviisasta yrittää rakentaa ymmärrystä, vakaumusta ja uskoa arkeologiselle perustukselle. Apostoli Paavali sanoo: ”Me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä”, ja meidän uskomme perustuu Jumalan sanaan ja omaan kokemukseemme suhteessamme Jumalaan ja hänen kansaansa. – 2. Kor. 5:7.
27. a) Valaise arkeologien löydöistään esittämien selitysten epävarmuutta. b) Vaikuttiko tämä katsantokannan muutos sen luotettavuuteen, mitä Raamattu sanoo?
27 Valaistaksemme, miten epävarmoja monet arkeologien tulkinnat omista löydöistään ovat, voimme ottaa Akaban lahden rannalla olevan Esjon-Geberin tapauksen. Siellä vuosina 1937–1940 tehdyissä kaivauksissa eräs huomattu arkeologi väitti löytäneensä raunioita valtavasta kuparinsulattamosta, jota hän kuvaili kuningas Salomon aikaiseksi ’vanhan Palestiinan Pittsburghiksi’. (Nelson Glueck, The Other Side of the Jordan, 1945, s. 91–98) Yli kahdenkymmenen vuoden ajan tämä tulkinta Esjon-Geberin löydöistä hyväksyttiin yleisesti ja julkaistiin monissa lähdeteoksissa. Sitten vuonna 1965 arkeologi tunnusti lisätodistuksen pakottamana, että hänen tulkintansa oli väärä. Rakennusta, jota hän oli pitänyt kuparinsulatuskompleksin keskuksena, pidetään nykyään vain ”vilja-aittana”. (The Biblical Archaeologist, 28. vuosikerta, syyskuu 1965) Todellisuudessa Raamattu ei mainitse Esjon-Geberissä olleen kupariteollisuutta. Se kertoo vain kupariesineiden valamisesta jossain paikassa Jordanin laaksossa Kuolleenmeren pohjoispuolella. – 1. Kun. 7:45, 46.
28. Mikä on tulos ”Raamatun ymmärtämisen oppaan” omaksumasta tavasta suhtautua asioihin?
28 Säilyttämällä tasapainoisen suhtautumistavan asioihin ”Raamatun ymmärtämisen oppaan” toimituskunta on pyrkinyt ottamaan ”esikuvaksi . . . terveelliset sanat” pysymällä uskollisena Raamatun tosiasioille ja ottamalla samalla huomioon muut tietolähteet. (2. Tim. 1:13) Uskomme sinun toteavan esitetyt tiedot sekä todenmukaisiksi että ajatuksia herättäviksi. Voimme olla todella onnellisia siitä, että meillä on näin luotettava ja varma opas, joka rakentaa uskoamme ja luottamustamme Jumalan sanaan eikä revi sitä.
UUDEN KIRJAN HYÖDYLLINEN KÄYTTÖ
29. a) Miten tätä kirjaa voidaan käyttää Raamatun ymmärtämisen lisäämiseksi? b) Minkä tulee tavallisesti ohjata valittaessa hakusanaa, jonka alta tietoa on kirjasta etsittävä?
29 Miten tämä teos auttaa ymmärtämään paremmin Jumalan sanaa? Jos ymmärrät englantia niin havaitset, että se on erittäin arvokas luettaessa ja tutkittaessa Raamattua kotona. Aina kun Raamattua lukiessasi eteen tulee sana, jota et tunne tai josta sinulla ei ole riittävästi tietoja, huomaat erittäin hyödylliseksi etsiä sen tästä julkaisusta. Hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta siinä olevat hakusanat ovat sanoja ja ilmauksia, jotka löytyvät itse Raamatusta. Me pyrimme valmiiseen teokseen saamaan mukaan kaikki Raamatussa mainitut henkilöt, paikat, kasvit ja luomukset. Tilan säästämiseksi ja suuremman tietomäärän tarjoamiseksi lukijalle jotkut läheisesti toisiinsa liittyvät aiheet on ryhmitelty yhteen yhteisen otsikon alle, kuten esimerkiksi ”Aseet, Varukset”, ja ”Asennot ja eleet” ja ”Puku”.
30. Miten ”Opas”-kirjan käyttö voi lisätä Raamatussa olevan Apostolien tekojen kirjan ymmärtämistä?
30 Tarkastelkaamme joitakin esimerkkejä tämän julkaisun käyttämisen hyödystä. Todennäköisesti olet lukenut Apostolien tekojen kirjan. Mutta oletko huomannut, että sen kirjoittaja (Luukas) suoranaisesti mainitsee noin 109 erilaista maantieteellistä aluetta ja paikkaa tai viittaa niihin? Tiedätkö, missä nuo 109 aluetta ja paikkaa ovat? Ajattele, miten paljon enemmän voitkaan arvostaa Pietarin, Paavalin ja muiden tuon ajan uskollisten todistajien evankeliuminpalvelusta, jos saat tietää jotakin kaikista näistä paikoista ja ymmärrät niiden suhteen toisiinsa. Joissakin niistä muodostettiin seurakuntia ja Paavali kirjoitti kirjeitä monille näistä seurakunnista. Jos tiedämme jotakin kunkin paikan sijainnista ja historiallisesta taustasta, niin voimme ymmärtää paremmin, miksi näissä kirjeissä esiintyy tiettyjä lausuntoja tai ilmauksia.
31, 32. Selitä, mitä Jes. 35:1, 2:ssa oleva viittaus ”Karmeliin” merkitsee, käyttäen ”Opas”-kirjan aineistoa.
31 Sama pitää paikkansa Heprealaisten kirjoitusten maantieteellisistä viittauksista. Voimme esimerkiksi lukea Jes. 35:1, 2:sta, että aromaa kukoistaa kuin lilja ja että ”sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus”. Me voimme ymmärtää tämän ennustuksen merkityksen vain, jos tiedämme jotain Libanonin, Karmelin ja Saaronin hedelmällisyydestä. Karmelin vuoresta luemme uudesta julkaisustamme seuraavaa:
32 ”Sen merituulten pyyhkimillä rinteillä on yhä hedelmätarhoja, öljypuulehtoja ja viiniköynnöksiä, ja keväällä ne ovat suurenmoisen kukkaismaton peitossa. Suulemittaren rakastaja vertasi Korkeassa veisussa (7:5) rakastettunsa päätä Karmeliin, mikä viittaa joko hänen hiustensa runsauteen tai siihen, kuinka hänen kaulansa majesteettisesti kantoi hänen kaunismuotoista päätään. Tätä Karmelin majesteettista ulkonäköä, varsinkin sen niemeä, joka dramaattisesti nousee rannikosta, . . . käytettiin myös [Jer. 46:18:ssa] kuvaamaan Nebukadnessarin vaikuttavaa hahmoa hänen rientäessään valloittamaan Egyptiä.”
33. Mitä hyödyllistä tietoa tämä uusi kirja antaa Raamatussa mainituista henkilöistä?
33 Henkilöitä käsittelevissä artikkeleissa ”Raamatun ymmärtämisen opas” kiinnittää lukijan huomion tämän henkilön suhteeseen tai yhteyteen muihin huomattaviin Raamatun henkilöihin. Se valottaa ilmaistuja erikoisominaisuuksia ja suhtautumistapoja. Se koettaa tähdentää kaikkia asiaan kuuluvia kysymyksiä ja tuoda esiin ajan, paikan ja olosuhteitten yksityiskohtia, jotka luovat valoa henkilön tekoihin, puheeseen tai asenteeseen – seikkoihin, jotka muuten saattaisivat mennä ohitse huomaamatta.
34, 35. a) Miten laajalti kirja esittää ajanlaskua? b) Mitkä ajanlaskutaulukot sisältyvät kirjaan?
34 Vartiotorni-seuralle on kirjoitettu monia kysymyksiä ajanlaskusta. ”Raamatun ymmärtämisen oppaassa” on 27 sivua tästä aiheesta, ei vain Raamatun ajanlaskusta vaan myös Egyptin, Assyrian, Babylonian ja Persian ajanlaskuista. Äskeisten Vartiotornin artikkeleiden tiedoista suuri osa on saatu tästä lähteestä.
35 Saatat tietää Raamatun tekstin osoittavan, että Israelin Kanaanin maahan tulon ja Saulin hallituksen alun välinen aika oli 356 vuotta. Mutta jos luet Tuomarien kirjaa ja lasket yhteen siinä mainitut sortokausien ajat ja tuomarien hallitusvuodet, niin havaitset summaksi tulevan 410 vuotta. Miten tämä voidaan selittää? Sen lisäksi, että tämä asia selitetään, on esitetty hyödyllinen taulukko, jossa osoitetaan yksi tapa, millä nämä luvut saadaan keskenään sopusointuun. Vuonna 1946 Seura julkaisi kirjan ”Kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut”, jossa oli taulukko Juudan ja Israelin kuninkaista. Sen jälkeen on suoritettu paljon tutkimustyötä, ja ”Raamatun ymmärtämisen oppaassa” on uusi taulukko, joka käsittää kahdeksan sivua ”Ajanlasku”-artikkelista.
36. Mitä voidaan ”Opas”-kirjassa olevasta heprealaisen kalenterin taulukosta oppia a) siivankuusta? b) buulkuusta?
36 Sinä saat myös iloa käyttäessäsi heprealaisen kalenterin taulukkoa, jossa on lueteltu jokainen kuukausi sekä jokaiseen kuuhun liittyvät juhlat, sääsuhteet, sadot ja muut piirteet. Kun luet Raamatusta jostain tapahtumasta, joka sattui siivankuussa, niin voit muistaa siivankuun 6. päivänä vietetyn helluntaijuhlan ja ajatella lähestyvää kesää, kuuman sirokkotuulen satunnaisia puuskia, aikaa, jolloin alavilla alueilla alkaa vehnäsadon korjuu, jolloin varhaisviikunat ja mantelit kypsyvät, jolloin hunajaa kootaan Jordanin laaksossa ja oleanterit kukkivat. Kun luet syksyisestä buulkuusta, niin voit ajatella sateista säätä, aikaa, jolloin maanviljelijät kylvävät vehnänsä ja ohransa ja jolloin paimenet tuovat laumansa laitumilta sisään talveksi.
37. Miten kirjassa on käsitelty sanojen kuvaannollista käyttöä?
37 Raamatussa käytetään monia sanoja sekä kirjaimellisessa että kuvaannollisessa merkityksessä. Tämä pitää paikkansa ruumiinosista (kuten silmästä, korvasta ja jaloista) ja myös erilaisista maaeläimistä, linnuista ja kasveista. Kuvaannollinen käyttö on usein ymmärtämiselle tärkeämpää kuin kirjaimellinen merkitys, kuten esimerkiksi Danielin ja Ilmestyskirjan profeetallisissa vertauskuvissa. Ymmärtämisen oppaaksi uusi julkaisumme osoittaa kuvaannollisten ilmausten merkityksen. Tämän se tekee tutkimalla tekstiyhteyttä, rinnakkaiskohtia ja vallitsevia olosuhteita. Otsikon ”Pedot, kuvaannolliset” alla on eri luomuksia koskeva kätevä taulukko, joka osoittaa, mitä piirrettä tai ominaisuutta kukin edustaa ja miten niitä käytetään vertauskuvina sekä haluttavista asioista että siitä, mikä ei ole hyvää eikä toivottavaa. – 1. Moos. 49:14; Luuk. 13:32.
38. Mitä apua tarjotaan ns. ristiriitaisuuksiin, mutta miksi ei ole mahdollista ratkaista varmuudella niitä kaikkia?
38 ”Raamatun ymmärtämisen oppaasta” löydät myös tyydyttävät selitykset monista ns. ristiriitaisuuksista, jotka ovat vain näennäisesti sellaisia. Tämä ei merkitse sitä, että tämä julkaisu yrittäisi ratkaista kaikki ongelmat tai selvittää jokaisen yksityiskohdan koko Raamatun kertomuksessa. On monia kohtia, joita tällä hetkellä ei voida varmuudella ratkaista. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että joko Raamatussa ei ole yksityiskohtaisia tietoja kyseisestä asiasta, tai siitä, että maallisista lähteistä ei ole saatavissa luotettavia tosiasioita. Kun näin on asianlaita, niin se tunnustetaan suoraan.
39, 40. a) Miksi jotkin kohdat, jotka olivat selviä Raamatun kirjoittamisaikaan eläneille ihmisille, ovat hämäriä meille nykyään? b) Mihin asti meidän ehkä on odotettava, ennen kuin jotkut näistä yksityiskohdista selviävät meille?
39 Siihen aikaan kun raamatunkirjoittajia käytettiin Kirjoitusten muistiinmerkitsemiseen, he käsittelivät tosiasioita – henkilöitä, paikkoja, tapahtumia ja aikoja – jotka olivat epäilemättä yleisesti hyvin tunnettuja silloin eläneille ihmisille. Monet niistä ihmisistä, jotka silloin lukivat tai kuulivat Kirjoituksia, olivat nähneet nuo mainitut paikat, kenties asuneet niissä tai kulkeneet monien niiden läpi. He ymmärsivät ajan tavat, puhetavat, ajanlaskumenetelmät, keittovälineet, mitat ja painot, kaupankäyntimenetelmät, oikeudenkäynnit ja noiden maiden jokapäiväiseen elämään liittyvät tuhannet muut esineet ja tavat, jotka sisältyvät Raamatun kertomukseen.
40 Nykyään muutamat näistä asioista voivat jäädä meille jossain määrin hämäriksi. Meistä saattaa olla vaikeata ymmärtää joitakin maantieteellisiä kohtia, ehkä joidenkin sukukuntien perintöosien rajoja. Tai ehkä jotkut sukuluetteloihin liittyvät tiedot eivät ole meille selviä. ”Raamatun ymmärtämisen opas” luettelee esimerkiksi 26 henkilöä, joiden nimi on ”Asarja”. Olivatko jotkut näistä 26:sta samoja henkilöitä? Kenties. Meidän pitäisi kuitenkin olla vakuuttuneita siitä, että ne kohdat, jotka ovat todella tärkeitä voidaksemme toteuttaa Jehovan tahdon, ovat riittävän selviä meidän tarpeisiimme – jos vain asianmukaisesti ponnistelemme ymmärryksen saamiseksi. Muutkin kohdat selviävät Jumalan omana aikana. Jotkut kohdat voivat odottaa, kunnes Jumalan muinaiset palvelijat palaavat ylösnousemuksessa.
41. a) Miten meidän tulee suhtautua tähän uuteen raamatuntutkistelun apuvälineeseen? b) Mitä ”Raamatun ymmärtämisen opas” sisältää ennustuksista ja periaatteista, ja mitä se yleensä ei käsittele ja miksi?
41 Kaikkien niiden meistä, jotka ymmärtävät englantia, tulisi haluta käyttää ahkerasti tätä raamatuntutkistelun apuvälinettä ymmärtäen sen Jehova Jumalan varaukseksi. Mikä on sen suhde muihin julkaisuihimme? Me tulemme edelleenkin toteamaan Vartiotorni-lehden raamatullisen opetuksemme tärkeimmäksi kanavaksi. Objektiivisen näkökantansa vuoksi ”Raamatun ymmärtämisen opas” voi osoittaa ennustusten muinaisen täyttymyksen, mutta se ei yleensä käsittele nykyisiä täyttymyksiä niin kuin monet muut julkaisumme tekevät. Se voi auttaa lukijaa näkemään periaatteet, jotka liittyvät johonkin kertomukseen tai Raamatun henkilön elämään. Mutta lukijan tehtäväksi jätetään yleensä niiden soveltaminen hänen nykyisiin olosuhteisiinsa. ”Raamatun ymmärtämisen opas” ei siis korvaa mitään nykyisistä julkaisuistamme. Se pikemminkin täydentää niitä kaikkia ja voi auttaa meitä nauttimaan ja hyötymään kaikista muista julkaisuista paljon enemmän.
HYÖTY VANHEMMILLE JA LAPSILLE
42. a) Miten uusi kirjamme voi auttaa perheenjäseniä tulemaan ’ymmärrykseltä täysi-ikäisiksi’? b) Mitä kultaista tilaisuutta vanhempien tulee auttaa lapsiaan arvostamaan?
42 ”Raamatun ymmärtämisen opasta” voidaan käyttää kotona monin tavoin. Vanhemmilla on nykyään todella vaikea tehtävä, lastensa kasvattaminen maailmassa, missä turmelus on lisääntymässä. Televisio ja muut asiat kilpailevat Raamatun tutkimisen kanssa. Jehova Jumalan sana käskee meitä: ”Pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.” (1. Kor. 14:20) Onhan nykyisen järjestelmän pahuudessa niin paljon sellaista, millä voisimme täyttää mielemme. ”Raamatun ymmärtämisen opas” auttaa meitä kasvamaan täysi-ikäisyyteen ymmärrykseltämme, kun me saamme terävämmän, selvemmän kuvan kaikesta siitä, mikä liittyy kuhunkin kertomukseen, ja opimme enemmän vanhan ajan elämäntavasta. Nuoria ihmisiä tulisi auttaa tajuamaan, että nuoruusvuosinaan – ennen kuin heidän on omaksuttava täysi vastuutaakka – heillä on erinomainen tilaisuus lukea ja tutkia paljon. Vanhempien tulee auttaa lapsiaan tajuamaan tämä kultainen tilaisuus, kun se on vielä saatavissa. Uusi kirja auttaa tässä. – Saarn. 12:1.
43. a) Miksi on tärkeätä, että vanhemmat varaavat aikaa ottaakseen selville, mitä heidän lapsilleen opetetaan koulussa? b) Millä tavalla voidaan ”Opas”-kirjaa käyttää esiin tulevien pulmien voittamiseksi?
43 Mitä sinun lapsesi oppivat koulussa? Oletko varannut aikaa saadaksesi sen selville? Monesti heidän koulukirjojensa aineisto on avoimessa ristiriidassa Raamatun kanssa tai ovelasti väheksyy sitä esittäen tosiasiat väärässä valossa. ”Raamatun ymmärtämisen opas” auttaa korjaamaan monia näistä kohdista lapsen mielessä. Lasten iällä ei ole tässä merkitystä; kirjassa on paljon sellaista, mistä he voivat hyötyä. Tässä uudessa kirjassa tarkastellaan mm. aihetta ”Aakkoset”, ja kuinkahan monet koululaiset tietävät, että ”aakkosten” vieraskielinen nimitys ”alfabeetti” tulee hepreankielen kahdesta ensimmäisestä aakkosesta aalef ja beet?
44. Miten nuoret voivat koulussa käyttää ”Opas”-kirjan aineistoa tunneilla, joilla tutkitaan kasveja, eläimiä ja ihmisruumista?
44 Koulua käyvillä nuorilla on paljon kotitehtäviä. Nämä ovat usein joltain sellaiselta alalta, johon voidaan liittää raamatullista aineistoa, esimerkiksi kasvitieteen, biologian tai historian tunneilla. Miksi et kehottaisi lapsiasi käyttämään hyväkseen ”Opas”-kirjaa, jos he ymmärtävät englantia? Kenties heidän on kirjoitettava aine tai selostus jostain eläimestä, ruumiinosasta tai ruokalajista. Miksi he eivät liittäisi mukaan jotain Raamatusta, joka käsittelee niin monia eläimiä, joihin kuuluu mm. aasi, antilooppi, apina, kameli, karhu, koira, lepakko, metsäsika, sika ja kymmeniä muita? Ja käytännöllisesti katsoen jokaista ihmisruumiin osaa on tarkasteltu jossain kohti Raamattua.
45. Miksi kristittyjen nuorten on todella hyödyllistä oppia tuntemaan Raamatun historian tapahtumia ja henkilöitä?
45 Sama pitää paikkansa historiasta. Raamattu sisältää todellisuudessa todellisempaa historiaa kuin mikään muu vanhan ajan asiakirja, todellisempaa ja luotettavampaa historiaa kuin mikään nykyaikainen teos. Se käsittää pitemmän ajanjakson, ja kuitenkin sen soveltamismahdollisuudet ja arvo ovat ajattomat. Koululaiset oppivat yleensä oman maansa historiaa; he muistavat usein ulkoa maansa hallitsijoiden tai presidenttien nimet. Miksei kristittyjen lasten tulisi oppia paljon tärkeämpää historiaa, joka koskee Egyptissä, Kanaanissa, Arabiassa, Assyriassa, Babyloniassa ja muissa maissa olleiden Jumalan palvelijoiden elämässä sattuneita tapahtumia? Miksei heidän tulisi oppia Juudan ja Israelin kuningasten nimiä? Kumpi tieto on tärkeämpää, arvokkaampaa? Koululaiset oppivat joistakin miehistä, kuten Suomen Snellmanista, Ruotsin Kaarle XII:sta ja muista, joille on annettu arvonimi ”kansakunnan isä” tai ”maan isä”. He eivät kuitenkaan olleet kaikkien niiden kirjaimellisia isiä, jotka elivät heidän maassaan. Toisaalta Aabraham oli koko Israelin kansan isä samoin kuin ismaelilaisten ja monien arabialaisten heimojen isä. Hänet ja muut uskolliset miehet, jotka palvelivat Jumalaa vanhalla ajalla, herätetään jonakin päivänä kuolleista, ja monet epäilemättä palvelevat ruhtinaan asemassa Jumalan taivaallisen valtakunnan maallisina edustajina. On siis täysi syy olla erittäin kiinnostunut heistä ja heidän historiastaan. – Ps. 45:17.
46. Mikä voi olla seurauksena ”Opas”-kirjasta otetun aineiston käytöstä koulussa?
46 Koska Raamattu käsittelee ihmiselämän kaikkia puolia ja kaikenlaisia maapalloomme liittyviä aiheita, niin sellaisen aineiston käyttömahdollisuuksilla ei ole loppua. Liittämällä tällaisia kohtia esitykseensä koululainen ei auta vain muiden raamatullisen tiedon lisääntymistä, vaan myös muistaa käyttämänsä kohdat kauan. Hän voi siten osallistua Jumalan sanan totuuden puolustamiseen. Jos opettaja tekee kysymyksiä joistakin hänen suullisesti tai kirjallisesti esittämistään lausunnoista, niin hän voi ottaa ”Opas”-kirjan mukaansa ja näyttää, että hänen tiedoillaan on ajanmukainen ja luotettava lähde. Ehkäpä opettaja kiinnostuu tutkimaan kirjaa enemmänkin.
TIETOSI JA YMMÄRRYKSESI LISÄÄMINEN
47. Mistä syistä meidän tulee olla kiinnostuneita laajan tietopiirin hankkimisesta niistä paikoista, kasveista ja eläimistä, joihin Raamatussa viitataan?
47 Ja koska Raamattu antaa toivon elää ikuisesti paratiisimaassa vanhurskaissa olosuhteissa, niin miksi me emme kaikki, nuoret ja vanhat, opettelisi kaikkea, mitä voimme, siitä nyt – sen maista, joista, kukkuloista, kukista, maaeläimistä ja linnuista? (1. Kun. 4:33; Matt. 6:26, 28) On totta, ettei Vartiotorni-seura kehota ketään viettämään aikaansa maailmallisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa, ns. ”korkeamman opin ahjoissa”. Mutta se ei merkitse sitä, että meidän pitäisi olla tietopiiriltämme rajoittuneita. Meillä on kaikki syyt haluta laajentaa tietopiirimme käsittämään monia aiheita. Mutta me haluamme sen koskevan asioita, joilla ori todellista arvoa, jotka lisäävät arvostustamme Jumalan sanaa kohtaan. Kuten Paavali rukoili, niin mekin rukoilemme, ”että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi täsmällisen tiedon ja täyden havaintokyvyn ohella, että te varmistautuisitte tärkeämmistä asioista”. (Fil. 1:9, 10, Um) Tämä on viisas menettely, ja ”viisaus on pääasia”. Sen vuoksi ”hanki viisautta; ja kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä”. Jos näin teemme, niin elämämme on oleva täyteläisempää ja rikkaampaa. Uusi kirjamme auttaa meitä.
48. Miten ”Opas”-kirjan käyttömme voi auttaa meitä käyttämään hyvin tämän asiainjärjestelmän vielä jäljellä olevat vuodet?
48 Me emme tiedä, kuinka monta vuotta nykyisellä asiainjärjestelmällä on jäljellä, mutta aika on ehdottomasti kulumassa loppuun. Käyttäkäämme kaikki jäljellä oleva aika viisaasti keskittyen Jumalan sanan rakentavia asioita koskevan ymmärryksemme lisäämiseen. Monet kristityt kautta maailman, jotka eivät ymmärrä englantia, haluaisivat mielellään saada tämän uuden kirjan omalla kielellään. Sen aineistoa tullaan kuitenkin käyttämään Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdissä, kuten on jo käytettykin, ja siten kaikki Jumalan palvelijat kaikkialla tulevat hyötymään tästä uudesta oppaasta.
49. Miksi osa kirjasta ”Raamatun ymmärtämisen opas” julkaistiin ennen kuin koko teos oli valmis?
49 Seura toivoo saavansa tämän uuden teoksen valmistelutyöt päätökseen suunnilleen vuoden kuluessa. Jos tämä voidaan toteuttaa, niin me julkaisemme täydellisen teoksen yhtenä osana. Mutta sen sijaan että Seura olisi siirtänyt tämän nykyisen osan arvokkaan aineiston julkaisemisen siihen saakka kun koko teos on valmis, se halusi mieluummin julkaista näin paljon nyt, niin että voitte alkaa käyttää sitä. Siinä on jo niin paljon aineistoa, että te olette vasta aloittaneet sen sulattamisen siihen mennessä, kun koko teos julkaistaan.
50. Mitä muuta tämä kirja on tarkoitettu aikaansaamaan kuin sen, että se lisää Raamatun tuntemustamme ja ymmärtämistämme?
50 Raamattu on kiehtovin ja kiinnostavin kirja maan päällä, hyödyllisin kirja, mitä voidaan lukea ja tutkia. ”Raamatun ymmärtämisen opas” on tarkoitettu lisäämään sekä raamatullista tietoa ja ymmärrystä että myös sydämen arvostusta Jehovaa, Luojaa ja kaikkivaltiasta Jumalaa, kohtaan ja tuottamaan ylistystä hänen nimelleen kaikkien tätä kirjaa käyttävien mielessä ja heidän huultensa välityksellä. Harras rukouksemme on, että se voisi auttaa satojatuhansia ihmisiä avaamaan sydämensä yhä enemmän Jehova Jumalalle hänelle täysin antautuneina. – 1. Aikak. 29:10–13.
[Kuva s. 224]
G. Suiter päästää julkisuuteen ”Opas”-kirjan Atlantassa. Sen sijaan että ”Opas” suhtautuisi Raamattuun kriittisesti, niin kuin monet hakuteokset tekevät, se hyväksyy Raamatun tärkeimpänä auktoriteettina
[Kuva s. 231]
Konventtilaiset osoittavat Vancouverissa olevansa ihastuneita ”Opas”-kirjan sisältämien tietojen yltäkylläisyydestä. Siinä on yksistään ajanlaskusta 27 sivua