Uskollisena kestäminen
”Herra, eivätkö sinun silmäsi katso uskollisuutta?” – Jer. 5:3.
1. Miten Jerusalemin menettely oli aivan päinvastainen kuin Jeremian?
JEHOVA kysyi muinaisesta Jerusalemista: ”Miksi kääntyy tämä kansa . . . pois ainaisessa luopumuksessa?” Siksi että se menetteli uppiniskaisesti ”juosten juoksuansa, niinkuin orhi kiitää taistelussa”. Ja sen maailmallinen tapa suhtautua asioihin tuotti onnettomuuden, sillä se ’ei tuntenut Herran oikeutta’. (Jer. 8:5–7) Jeremia kesti jyrkkänä vastakohtana uskollisesti. Hän jatkoi 40 vuotta, aina Jerusalemin hävitykseen asti ja yli senkin ajan, tehtävänsä suorittamista julistaen Jehovan tuomiota.
2. Miten Jeremian tilanne vastasi Jumalan kansan nykyistä tilannetta lähestyvän ahdistuksen ollessa kysymyksessä? (Jer. 4:5, 6; 6:1)
2 Jeremia ei nähtävästi tiennyt etukäteen sitä päivää eikä hetkeä, jolloin Jerusalemin hävitys tuli. Mutta ”suuri pauhina pohjoisesta maasta” – Babyloniasta – oli hänen tiedossaan. Hän tiesi hävitysvoimien olevan lähestymässä ja Jumalan tuomioitten olevan varmat. Jehovan kansa näkee samoin nyt selvästi ”tunnusmerkin” siitä, että lähestyy ’ahdistus, jollaista ei ole sattunut luomakunnan alusta’ asti. – Jer. 10:22; Mark. 13:4, 19.
3. a) Mitä Jehovan todistajat ovat julistaneet näinä aikoina ja kuinka kauan? b) Mitä he ovat lisänneet uskoonsa?
3 Jehovan kristityt todistajat ovat julistaneet nyt lähes 60 vuotta kristikunnan ulko- ja sisäpuolella oleville kansoille, että tämä maailma on ollut ’lopun ajassaan’ vuodesta 1914 lähtien ja että koko järjestelmän täytyy tuhoutua kohta ”ahdistuksen ajassa, jonka kaltaisia ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti”. (Dan. 12:1, 4) Demonivoimat kokoavat parhaillaan kansoja Har-Magedoniin. (Ilm. 16:13–16) Kun nykyiseen Jeremia-luokkaan kuuluvat julistavat näitä uutisia, niin he kestävät uskollisina. He lisäävät uskoonsa kestävyyttä. – 2. Piet. 1:5, 6.
4. Mikä on kannustimemme lähde, ja miten tämä on valaistu Jeremian 17:5–8:ssa?
4 Jeremia-luokka samoin kuin kaikki viime aikoina Valtakunnan julistajien riveihin kokoontuneet tarvitsevat jatkuvaa rohkaisua rientääkseen voittoon. Jehova varaa juuri tällaista rohkaisua. Ne, joita Jeremia kuvasi, panevat turvansa Jehovaan ja tekevät hänestä luottamuksensa kohteen aivan päinvastoin kuin sellainen, ”joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa”. Heistä tulee ”kuin veden partaalle istutettu puu”, niin että he voivat työntää juuria juomaan kaikista Jehovan elämääantavista varauksista. Ei vainon ”helle” eikä kielloista ja rajoituksista johtuva ’poudan’ polttama kuivuus voi saada heitä ’herkeämään hedelmän tekemisestä’. He ovat kuin satoisa puu, ’vihantia’ ylistyksen antamisessa Jehovalle. Tässä suhteessa he ovat ’siunattuja’. – Jer. 17:5–8.
KESTÄVYYSKOKEEN LÄPÄISEMINEN
5. Minkä Jeremian kestävyyden esimerkin pitäisi kannustaa meitä?
5 Ovatko jotkut kiinnittäneet nykyään katseensa pikemmin materialistisiin tavoitteisiin kuin Valtakunnan palveluksen verrattoman arvokkaaseen aarteeseen? Ovatko jotkut pitäneet kestämistä vaikeana? Muistakaapa, että Jeremiastakin tuntui toisinaan vaikealta kestää. Ajattelipa hän jättää sikseenkin. Mutta sitten hän huomasi Jehovan sanan olevan sydämessään ’kuin polttava tuli suljettuna hänen luihinsa’. Se sana pakotti hänet taistelemaan edelleenkin ja voittamaan vihollisensa. (Jer. 20:9) Kun me tutkimme joitakin pulmia, joiden kanssa Jeremia kamppaili ja jotka hän voitti, niin totisesti sen pitäisi herättää meissä halua kestää voiton saamiseksi!
6. a) Mistä Jeremia sai voimaa kestää? b) Millaista seuraa meidän tulisi Jeremian esimerkin mukaisesti välttää?
6 Jeremiaa vastustivat katkerasti hänen oman kaupunkinsa Anatotin asukkaat, jotka sanoivat hänelle: ”Älä ennusta Herran nimeen, ettet kuolisi meidän kättemme kautta.” Hänen omat veljensä ja hänen isänsä huonekunta kohtelivat häntä petollisesti. Näytti siltä kuin hänellä olisi ollut kaikkialla vihamiehiä, jotka toivottivat hänelle pahaa. (Jer. 11:21; 12:6; 15:10) Mutta Jeremia sai voimaa kestää. Mistä? Siitä, että hän rukoili Jehovaa ja ymmärsi, että Jehovan nimen ja sanan edustaminen oli etu:
”Sinun sanasi tulivat, ja minä söin ne, ja sinun sanasi olivat minulle riemu ja minun sydämeni ilo; sillä minä olen otettu sinun nimiisi, Herra, Jumala Sebaot. En ole minä istunut iloitsemassa ilonpitäjäin seurassa.” (Jer. 15:16, 17)
Jeremia sai iloa Jehovan sanoista ja Hänen nimensä kantamisesta. Hän ei nauttinut jumalattomien ihmisten tyhjänpäiväisestä pilailusta, ja hän vältti viisaasti heidän seuraansa. Tulisiko meidän menetellä niin vähemmässä määrin?
7. a) Mikä auttoi Jeremiaa hyväksymään valittamatta naimattomuuden? b) Miten Jeremia suhtautui Pashurin raakaan kohteluun?
7 Merkiksi siitä, että hänen sanomansa oli varma, Jehova käski Jeremiaa pysymään naimattomana. Siten hän ei tuottanut lapsia tuhoutumaan. Hän ei valittanut naimattomuuttaan, vaan syventyi käsillä olevaan työhön. Aikanaan Pashur, eräs Jehovan huoneen virkailija, loukkaantui Jeremian sanoista, löi häntä ja pani hänet jalkapuuhun yöksi. Mutta vapauduttuaan Jeremia selitti jälleen kerran pelottomasti Pashurille, että koko Juuda annetaan Babylonian kuninkaan käsiin. – Jer. 16:1–4; 20:1–6.
8. Miten Jeremia osoitti pelottomuutta Joojakimin hallituskaudella?
8 Kun jumalaton kuningas Joojakim nousi valtaistuimelle vuonna 628 eaa., niin Jehova antoi Jeremialle voimakkaan ennustuksen julistettavaksi ja sanoi hänelle jälleen: ”Älä jätä pois sanaakaan.” Niin Jeremia puhui Jehovan temppelin esipihalla seisoen kaikki sanat, jotka Jehova oli käskenyt hänen puhua, todella tuomiosanoman Juudalle ja Jerusalemille. Mikä oli tulos? Kertomus vastaa:
”Kun Jeremia oli puhunut loppuun kaiken, minkä Herra oli käskenyt hänen puhua kaikelle kansalle, niin papit ja profeetat ja koko kansa ottivat hänet kiinni sanoen: ’Sinun on kuolemalla kuoltava! Miksi olet ennustanut Herran nimessä sanoen: Tälle temppelille on käyvä niinkuin Siilolle, ja tämä kaupunki on tuleva raunioksi, asujattomaksi?’ Ja kaikki kansa kokoontui Jeremiaa vastaan Herran temppelissä.” (Jer. 26:1–9)
Juudan päämiehet tulivat näyttämölle, ja papit ja profeetat vaativat kuolemantuomiota. Mutta Jeremia teki sävähdyttävässä puheessa selväksi, että Jehova oli lähettänyt hänet ennustamaan, että hän oli totellut Jehovan ääntä ja että he vuodattaisivat viatonta verta, jos he tappaisivat hänet. – Jer. 26:10–15.
9. a) Ketkä puhuivat Jeremian puolesta? b) Mistä äskeisestä tämä muistuttaa meitä?
9 Silloin päämiehet ja koko kansa nousi puhumaan Jeremian puolesta sanoen: ”Hän on puhunut meille Herran, meidän Jumalamme, nimessä.” Eräät vanhimmatkin puolustivat Jeremiaa. Yksi heistä oli Ahikam, Gedaljan isä. (Jer. 26:16–24) Jeremia jatkoi sen tähden pelottomasti ennustamista. Tämä tilapäinen tauko juudealaisten Jeremiaan kohdistamassa ajojahdissa tuo mieleemme sen jonkinlaisen helpotuksen, jonka veljemme ovat kokeneet Malawissa. Eräät äskeiset raportit ovat osoittaneet, että useat heistä on vapautettu vankiloista ja heidän on sallittu palata kotiinsa ja viljellä peltojaan. Kerrotaanpa eräitten nuorukaisten, jotka aiemmin olivat heidän vainoojiaan, jopa tutkivan Raamattua heidän kanssaan. Kuitenkin toisissa osissa maata paikalliset viranomaiset ja sukulaiset tekevät vaikeaksi Jehovan kansan viettää normaalia elämää. Mutta he kestävät Jeremian tavoin jatkuvasti nuhteettomina.
PROFEETTOJEN KAMPPAILU
10, 11. a) Minkä profeetallisen kuvauksen Jeremia ja Hananja näyttelivät? b) Miten Jeremian osoitettiin olevan tosi profeetta?
10 Jeremia esitti myös Sidkian hallituskaudella profeetallisen kuvauksen. Hän asetti Jehovan ohjaamana puisen ikeen kaulaansa ja selitti, että Juudan ja sen naapurikansojen piti alistua Babylonian kuninkaan ikeeseen tai sitten ottaa vastaan ankara rangaistus. Mutta profeetta Hananja poisti ikeen Jeremian kaulasta ja särki sen ja selitti, että Jehova murskaisi yhtä helposti Babylonian ikeen kansoilta kahden vuoden kuluessa. – Jer. 27:2–15; 28:1–11.
11 Kumpi oli saava voiton tässä profeettojen kamppailussa? Oliko Jeremia vai Hananja Jehovan tosi profeetta? Jehova ei jättänyt mitään epäilystä tämän suhteen, kun hän käski Jeremiaa ennustamaan, että puinen ies korvattaisiin rautaisella ja että Hananjan täytyi kuolla sinä vuonna. Ei ainoastaan Hananja kuollut sen vuoden seitsemännessä kuussa, vaan myös Babylonian ies osoittautui lopulta todella rautaiseksi ikeeksi. – Jer. 28:12–17.
12, 13. a) Mikä nykyinen ryhmä toimii kuin Hananja, ja miten se onnistuu? b) Mikä ylläpitää Jumalan tosi todistajia?
12 Kuinka Hananjan kaltaisia ovatkaan ne nykyiset väärät profeetat, jotka yrittävät ’kukistaa’ Jehovan todistajien työn ilkein aikomuksin! Jotkut heistä ovat ehkä kulkeneet jonkin aikaa Jumalan kansan kanssa, mutta he tulevat tyytymättömiksi, kun eivät näe itsekkäitten, kunnianhimoisten pyyteittensä täyttyvän, ja he palaavat samoihin opetuksiin, jotka he olivat aiemmin oksentaneet pois. He saarnaavat ”kateudesta ja kilpailunhalusta” eivätkä ”hyvästä tahdosta”, sillä heillä ei ole mitään rakentavaa sanottavana. (2. Piet. 2:22; Fil. 1:15) He tarjoavat Jeremia-luokan sanojen vastaisia odotteita ”suuren ahdistuksen” tulon suhteen.
13 Mutta yhtä varmasti kuin Jehova korvasi rikotun puisen ikeen rautaisella ikeellä, ”suuri ahdistus” tulee Jumalan määräämänä aikana. Ja yhtä varmasti kuin Hananja kuoli Jehovan tuomion alaisena tuona samana vuonna, näidenkin vastustavien profeetallisten ryhmien täytyy tulla hävitetyiksi aikanaan. Ne ovat vailla iloa, eikä niillä ole Jehovan henkeä eikä ”sanaa”, joka ylläpitäisi niitä. – Jer. 23:16–19; 31:1, 12.
PIDÄ LUOTTAMUKSESI LUJANA!
14. a) Mitä luottamusta meidän tulisi Jeremian tavalla osoittaa? b) Miksi meidän pitäisi olla aina valveilla?
14 Meillä pitäisi olla järkkymätön luottamus Jehovan profeetalliseen ”sanaan” samoin kuin Jeremialla. Merkkinä tällaisesta luottamuksesta Jeremia totteli Jehovan ”sanaa” ja osti perintöpellon Anatotista juuri vuotta ennen kuin Babylonian sotajoukot tulivat ja autioittivat maan! (Jer. 32:8–25) Meidän pitäisi näinä viimeisinä päivinä samoin luottaa siihen, että Jehova täyttää jokaisen sanan, jolla hän lupaa suojella ja vahvistaa kansansa. (Jer. 32:38–41) Aika, jolloin taivaalliset hyökkäysjoukot iskevät Kristuksen Jeesuksen johdolla, on uhkaavan lähellä! On sen tähden erittäin tärkeätä, että olemme alituisesti valveilla ja julistamme Jumalan ”sanaa”. – Mark. 13:10, 32–37.
15, 16. a) Mikä ylläpiti Jeremiaa? b) Mikä ongelma tuli Baarukin eteen? c) Miten Jehovan Baarukille antama varoitus rohkaisee meitä nykyään? (Ilm. 2:3)
15 Jeremian elämä ei ollut helppoa. Mutta hänen luottamuksensa Jehovaan ja uskollisuutensa tehtävässään auttoi häntä selviytymään. Hän pystyi myös rohkaisemaan uskollista toveriaan kirjuri Baarukia, kun tämä masentui. Kun Jeremia oli ennustanut noin 20–30 vuotta, niin Baaruk sanoi:
”Voi minua! Sillä Herra on antanut minulle murhetta kipuni lisäksi; minä olen uupunut huokaamisestani enkä lepoa löydä.”
Mutta Jehova sanoi hänelle Jeremian välityksellä:
”Katso, minkä olen rakentanut, sen minä hajotan, ja minkä olen istuttanut, sen minä revin irti; ja tämä kohtaa koko maata. Sinä pyydät itsellesi suuria! Älä pyydä; sillä katso, minä tuotan onnettomuuden kaikelle lihalle, sanoo Herra. Mutta sinulle minä annan henkesi saaliiksi, mihin paikkaan sinä menetkin.” (Jer. 45:1–5)
Tämä Jumalan uskollinen palvelija oli tosiaan tullut hyvin väsyneeksi ajan mittaan. Mutta Jehova vakuutti Baarukille, että Hänen aikansa ’hajottaa ja repiä irti’, Hänen aikansa tuottaa ahdistus uskottomalle Jerusalemille ja Juudalle oli tullut. Vaikka ehkä vaikuttikin siltä, että se viipyi, niin ”onnettomuus” oli oleva varma!
16 Jehova varoitti Baarukia palaamasta juudealaisten maailmalliseen, materialistiseen elämäntapaan, tavoittelemaan omaa henkilökohtaista edistymistään. Hänen paikkansa oli palveluksen uskollisessa jatkamisessa Jehovan profeetan rinnalla. Samoin ei myöskään näinä tämän vuosisadan ”viimeisinä päivinä” ole aika keidenkään Jumalan kansaan kuuluvien palata tähän tuomittuun materialistiseen maailmaan. Heidän oikea paikkansa on palvella kestävinä, kunnes lopulta ’he saavat henkensä saaliiksi’ Kristuksen Jeesuksen hallitseman Jumalan valtakunnan alueella Har-Magedonin myrskyn tuolla puolen.
USKOLLISET TOVERIT
17. Keitä olivat reekabilaiset, ja mikä sai Jehovan palkitsemaan heidät?
17 Jeremialla oli muitakin ystäviä. Nämä ilmaantuivat vasta useitten vuosien uskollisen palveluksen jälkeen ja Jehovan ohjauksesta. Jumalattoman Joojakimin vielä hallitessa Jehova pani Jeremian tuomaan temppeliin reekabilaiset, sen Joonadabin jälkeläiset, joka oli osoittanut olevansa Jehovan puolella kuningas Jeehun aikana, noin 250 vuotta aiemmin. (2. Kun. 10:15–17) Joonadab oli antanut jälkeläisilleen käskyn, että he eivät saaneet ”ikinä” juoda viiniä. Ja nyt, kun babylonialaiset olivat lähestymässä ensi kerran, reekabilaiset olivat tulleet turvaan Jerusalemiin. Jeremia asetti viiniä heidän eteensä. Mutta he kieltäytyivät siitä uskollisen kuuliaisina esi-isäänsä Joonadabia kohtaan. Jehova asetti silloin Juudan ja Jerusalemin tottelemattomuuden reekabilaisten kestävän uskollisuuden vastakohdaksi ja sanoi:
”Joonadabin, Reekabin pojan, suvussa on aina oleva mies, joka seisoo minun kasvojeni edessä.”
Joonadabin jälkeläiset saivat näin ollen suurenmoisen palkan, pelastuksen Jerusalemin ahdistuksen aikaan. – Jer. 35:1–19.
18. Ketkä ovat nykyisiä ’Joonadabin poikia’, ja mistä he saavat suojeluksen?
18 Näillä reekabilaisilla on vastineensa nykyään – ihmisiä, joilla on vilpitön sydän ja oikeat periaatteet ja jotka ovat ehkä jopa yrittäneet löytää pakotien näistä ”kriittisistä ajoista” nykyisen ”kristikunnan” uskonnollisilla alueilla. (2. Tim. 3:1) Mutta heidän todellinen turvansa on Jehovan Kristuksen välityksellä tekemässä varauksessa. Hän lähettää heidän luokseen nykyisen Jeremia-luokan viemään sanomaa, joka merkitsee heille pelastusta. Tällaisten ”joonadabien” turva ei ole löydettävissä pirstoutuneesta kristikunnasta vaan ainoastaan Jehovan nykyisen ”profeetan” puolelta.
19. Miten Jeremian asenteen Sidkian edessä pitäisi rohkaista meitä?
19 Juudan viimeinen kuningas Sidkia (617–607 eaa.) pyysi Jeremiaa rukoilemaan Jehovaa Juudan puolesta. Mutta Jeremia julisti jatkuvasti Jerusalemia uhkaavaa hävitystä. Myöhemmin, kun häntä oli kohdeltu ankarasti ja pidetty vankina monta päivää, hänet vietiin kuninkaan eteen, joka kysyi häneltä yksityisesti: ”Onko sanaa Herralta?” Jeremia antoi suoran vastauksen: ”On. . . . Sinut annetaan Baabelin kuninkaan käsiin.” (Jer. 37:3–17) Jehovan todistajat ovat samalla tavalla nykyään suorasukaisia viitatessaan Jumalan tuomioon. Heitä eivät kiinnosta ekumeeniset liikkeet eikä kristikuntaa vastaan julistetun sanoman vesittäminen.
20. a) Mikä johti Ebed-Melekin pelastamaan Jeremian, ja miten tämä etiopialainen palkittiin? b) Ketkä ovat nykyaikana toimineet Ebed-Melekin tavalla, ja millainen seuraus siitä on heille? (Matt. 25:34, 40)
20 Koska Jeremia julisti hellittämättä Jehovan tuomioita kaupunkia vastaan, hänet heitettiin kaivoon, missä hän vajosi liejuun. Hän näytti olevan tuomittu surkeaan kuolemaan. Mutta etiopialainen eunukki Ebed-Melek meni kuninkaan luo ja esitti anomuksen Jeremian puolesta. Ebed-Melek otti kuninkaan neuvosta kolmekymmentä miestä, ja he vetivät kuluneitten riepujen ja vaatteitten avulla Jeremian pois kaivosta ja sijoittivat hänet vartion (UM) pihaan. Hän jäi sinne, kunnes Jerusalem oli hävitetty ja hänet vapautettiin. Mutta entä Ebed-Melek? Jeremian ollessa vielä pihassa hänelle tuli Jehovan sana:
”Mene ja sano etiopialaiselle Ebed-Melekille näin: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä toteutan sanani tälle kaupungille onnettomuudeksi eikä onneksi; ja tämä tapahtuu sinun edessäsi sinä päivänä. Mutta sinut minä pelastan sinä päivänä, sanoo Herra, etkä sinä ole joutuva niiden miesten käsiin, joita sinä pelkäät. Sillä minä pelastan sinut, niin ettet kaadu miekkaan, vaan saat pitää henkesi saaliinasi, koska sinä turvasit minuun, sanoo Herra.”
Niinpä kun Babylonian sotajoukot tunkeutuivat kaupunkiin pohjoisesta, Ebed-Melek pelastui hengissä. Nykyisinäkin aikoina on ollut useita, jopa hallitus- ja vankilavirkailijoitakin, jotka ovat osoittaneet ystävällisyyttä Jehovan vainotuille todistajille. Myöhemmin on joistakuista näistä tullut todistajia, joilla on mahdollisuus pelastua, kun Kristuksen Jeesuksen taivaalliset teloitusjoukot ryhtyvät toimimaan Har-Magedonissa. – Jer. 38:6–13; 39:15–18; Ilm. 7:14–17; 16:16.
21. a) Miten nykyiset Jehovan todistajat ovat verrattavissa Jeremian aikaisiin? b) Millä tavoilla he osoittavat kestävyyttä? (Ilm. 14:12)
21 On ilo huomata, että maan päällä on yhä Jeremian, Baarukin, reekabilaisten ja Ebed-Melekin kaltaisia ihmisiä. Jehovan todistajien maailmanlaajuisen toiminnan raportti palvelusvuodelta 1977 todistaa niin olevan. Tosin jotkut ovat ehkä uupuneet niin kuin Baaruk, ovat kääntyneet syrjään itsekkäisiin harrastuksiin joksikin aikaa, mutta näiden pitäisi muistaa, että vaikka Baarukia koeteltiin, niin hän pysyi paikassaan Jumalan profeetan kanssa. Kannattaa tosiaan kestää ”suurta ahdistusta” seuraavan ikuisen elämän odotteessa. Löytyköön jatkuvasti niitä, jotka rakastavat vanhurskautta ja joilla on Joonadabin poikien ja Ebed-Melekin asenne. Suuri on oleva kaikkien niiden palkka, jotka ahkerasti ilmaisevat uskoa Jehovan lupauksiin ja kestävät loppuun asti!
[Kuva s. 21]
Kun Jeremia oli heitetty tyhjään kaivoon, niin etiopialainen Ebed-Melek sai kuninkaalta luvan pelastaa hänet; Jumala palkitsi tämän rakkaudellisen teon