19. luku
”Me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne”
1, 2. a) Mitä Sakarjan 8:23:ssa ennustetaan meidän päivillemme? b) Kuka on Jumala, johon tässä viitataan, ja miten Raamattu korostaa hänen persoonanimeään?
ME TAHDOMME käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.” Näin Raamattu ennusti kaikkiin kansakuntiin kuuluvien ihmisten sanovan meidän päivinämme. (Sakarja 8:23) Kuka sitten on tämä Jumala, johon Sakarjan ennustuksessa viitataan? Meille ei jätetä siitä pienintäkään epäilystä. Hänen persoonanimensä esiintyy tässä suhteellisen pienessä Raamatun kirjassa 135 kertaa, ja se on JEHOVA!
2 Hän sanoi itse persoonanimestään Jehova seuraavasti: ”Tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.” (2. Mooseksen kirja 3:15) Tämän nimen tärkeyttä osoittaa sen esiintyminen lähes 7000 kertaa Raamatun koko heprealaisessa tekstissä, paljon useammin kuin arvonimet Herra ja Jumala yhteensä. Kuten on ennustettukin, tuo nimi on näinä ”viimeisinä päivinä” liitetty huomattavalla tavalla erääseen ihmisryhmään.
”ME TAHDOMME KÄYDÄ TEIDÄN KANSSANNE”
3. Kuten Sakarjan 8:20–23:ssa ennustettiin, a) ketkä etsisivät Jehovaa? b) ja kenen yhteydessä olemalla?
3 Jumala henkeytti profeetta Sakarjan kirjoittamaan tästä siihen aikaan, kun Jehovan temppeli rakennettiin uudelleen muinaiseen Jerusalemiin. Sakarja kirjoitti: ”Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä tulee kansoja, monien kaupunkien asukkaita, ja toisen asukkaat menevät toiseen ja sanovat: ’Lähtekäämme, käykäämme etsimään Herran mielisuosiota, etsimään Herraa Sebaotia’. – ’Minäkin lähden.’ Ja monet kansat, väkevät pakanakansat, tulevat Jerusalemiin etsimään Herraa Sebaotia, etsimään Herran mielisuosiota. Näin sanoo Herra Sebaot: Niinä päivinä tarttuu kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä, tarttuu Juudan miestä liepeeseen sanoen: ’Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.’” – Sakarja 8:20–23.
4. Miksei tämä profetia sovellu juutalaisuuteen eikä kristikuntaan?
4 Se rajallinen täyttymys, joka tällä ennustuksella oli silloin, kun temppeliä alettiin rakentaa uudelleen Jerusalemiin Serubbaabelin päivinä, viittasi paljon suurempaan täyttymykseen meidän päivinämme. Keiden parissa se täyttyisi? Niiden, jotka ’etsivät Herraa [Jehovaa, UM]’, ei varmastikaan olisi viisasta kääntyä sellaisten ihmisten puoleen, jotka kieltäytyvät taikauskoisesti edes lausumasta Jumalan nimeä, kuten perinteiden mukaisesta palvonnasta kiinni pitävät luonnolliset juutalaiset kieltäytyvät. Ei olisi myöskään viisasta kääntyä kristikunnan puoleen, sillä se jäljittelee tuota juutalaista tapaa ja välttää Jumalan nimen käyttöä. Ihmiset eivät meidän päivinämme käänny maallisen Jerusalemin puoleen palvoakseen Jehovaa. Jeesuksen ennustuksen mukaisesti Jumala hylkäsi siellä sijainneen temppelinsä, ja se tuhottiin vuonna 70, eikä sitä ole sen jälkeen rakennettu uudelleen vielä tänäkään päivänä. ’Tämä osoittaa jokaiselle järkevälle ihmiselle, ettei Jumala ole ei-kristillisen Israelin kanssa. – Matteus 23:37, 38; vrt. 1. Kuningasten kirja 9:8, 9.
5. Miten Raamattu auttaa meitä tunnistamaan a) ”Jerusalemin”, joka edustaa Jehovaa nykyään? b) ”Juudan miehen”, josta Sakarja esitti ennustuksensa?
5 Sitä ”Jerusalemia”, joka nykyään edustaa Jehovaa, kuvaillaan Heprealaiskirjeen 12:22:ssa sanoilla ”elävän Jumalan kaupunki, taivaallinen Jerusalem”. Samalla tavoin kuin muinainen Jerusalem oli Jehovan hallitusvallan näkyvä vertauskuva, ”taivaallinen Jerusalem” on Jumalan messiaaninen valtakunta, jonka valtaistuimelle Jeesus Kristus asetettiin Kuninkaaksi pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914. (1. Aikakirja 29:23; Luukas 21:24) Tuolla hallituksella on täällä maan päällä edustajia, jotka julistavat uskollisesti sen olevan ihmiskunnan ainoa varma toivo. Ensimmäiset, jotka ilmoittivat, että Valtakunta oli perustettu vuonna 1914, olivat ”pienen lauman” jäännökseen kuuluvat. He ovat hengellisessä mielessä ”Jumalan Israel”. He ovat niitä hengellisiä ’Juudan miehiä’, joista Sakarja ennusti. (Luukas 12:32; Galatalaisille 6:16; Roomalaisille 2:28, 29) Vuonna 1931 he ottivat itselleen nimen Jehovan todistajat, koska he rakastavat Jumalaa ja ymmärtävät velvollisuutensa olevan tehdä tiettäväksi, että Jehova on Kaikkivaltias tosi Jumala. – Jesaja 43:10–12.
MISTÄ HEIDÄT VOI TUNNISTAA?
6. a) Mikä on saanut miljoonat ihmiset vakuuttuneiksi siitä, minkä kansan kanssa Jumala on nykyään? (Tarkastele yhtä kohtaa kerrallaan; lue raamatunkohdat.) b) Mikä kohta on tehnyt (tai mitkä kohdat ovat tehneet) sinuun syvimmän vaikutuksen?
6 Sen ansiosta, että nämä hengelliset juutalaiset ovat uskollisesti täyttäneet velvollisuutensa Jehovan todistajina, miljoonia vilpittömiä ihmisiä kautta maailman on autettu ’etsimään Jehovaa’. He ovat tajunneet, että Jehova on todella näiden ihmisten kanssa, jotka kantavat hänen nimeään. Mikä saa heidät vakuuttuneiksi siitä? Monetkin seikat, joista seuraavassa käsittelemme huomattavimpia:
1) Kaikki Jehovan todistajien käsitykset perustuvat Raamattuun, eivät ainoastaan erillisiin raamatunjakeisiin, vaan Jumalan koko sanaan. Jehovan todistajat eivät opeta omiaan, vaan vastaavat kysymyksiin osoittamalla, mitä Raamattu sanoo. He kunnioittavat Jehovaa antamalla hänen puhua. (Vrt. Johannes 7:16–18.)
2) Raamatussa todetaan, että Jumala ottaisi itse kansakuntien keskuudesta ”kansan nimelleen”. (Apostolien teot 15:14) Siihen kuuluvat turvautuisivat itse hänen nimeensä ja ponnistelisivat kertoakseen siitä kaikessa maassa. (Jesaja 12:4, 5) Jehovan todistajat ovat kaikkialla maailmassa ihmisiä, jotka yhdistetään huomattavalla tavalla Jumalan persoonanimeen Jehova.
3) Jehovan todistajat saavat runsaasti tyydyttävää hengellistä ravintoa. Se mitä he oppivat Raamatusta ja miten se vaikuttaa heidän elämänkatsomukseensa, tekee heistä onnellisen kansan, mitä ei suinkaan voi sanoa maailmasta yleensä. Näin Jehova sanoikin palvelijoilleen käyvän. (Jesaja 65:13, 14; vrt. Matteus 4:4.)
4) Jehovan todistajat käyttävät Jumalan sanaa käytöksensä mittapuuna ja oppaanaan ratkaistessaan elämän jokapäiväisiä asioita, jotka liittyvät perhepiiriin, työhön, kouluun ja rentoutumistapojen valintaan, sekä tunnistaessaan tapoja, joita on paras karttaa, ja ratkaistessaan, mitkä ovat niitä arvokkaimpia toimia, joihin kannattaa uppoutua. Jehova on luvannut, että ’hän tasoittaa niiden polut’, jotka toimivat tällä tavoin. (Sananlaskut 3:5, 6)
5) Jehovan todistajien seurakuntien valvonnassa noudatetaan samaa mallia kuin ensimmäisellä vuosisadalla toimineessa Jumalan seurakunnassa, jonka vanhimmat olivat esimerkkejä laumalle ja siihen kuuluvien työtovereita Jumalan valtakunnan puolesta eivätkä mikään korotettu pappisluokka. (1. Pietari 5:2, 3; 2. Korinttolaisille 1:24)
6) Jehovan todistajat eivät ole mukana maailman politiikassa, vaan he tekevät sitä työtä, jonka Raamattu osoittaa tosi kristittyjen tehtäväksi, nimittäin saarnaavat Jumalan valtakunnan hyvää uutista koko maailmassa todistukseksi, ennen kuin loppu tulee. (Matteus 24:14; vrt. Johannes 17:16; 18:36.)
7) Jehovan todistajat todella rakastavat toisiaan, kuten Jeesus sanoi tosi opetuslastensa tekevän. Ihonväri, rodullinen alkuperä, taloudelliset olosuhteet, kansallisuus ja kieli – mikään näistä ei saa heitä halveksimaan jotakuta toista. Huolimatta inhimillisistä epätäydellisyyksistä heidät kaikki on tosiaan yhdistetty kansainväliseksi veljesseuraksi, ja he antavat kaiken kunnian tästä Jumalalle. (Johannes 13:35; vrt. Apostolien teot 10:34, 35.)
8) Varhaiskristittyjen tavoin nykyajan Jehovan todistajat jatkavat vääjäämättä Jumalan palvelemista vainosta huolimatta. He eivät pyri kostamaan vastustajilleen, vaan luottavat Jumalaan. Jumala on osoittanut niin menneisyydessä kuin nykyäänkin olevansa palvelijoidensa kanssa ja pelastavansa heidät. (Jeremia 1:8; Jesaja 54:17)
7. a) Keitä ovat ”kymmenen miestä”? b) Miten he todistavat, että Jehovasta on todella tullut heidän Jumalansa?
7 Edellä on mainittu vain muutamia syitä siihen, miksi ”kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä” sanoo ennustuksen mukaisesti täysin luottavaisina Valtakunnan perillisten jäännökselle: ”Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.” (Sakarja 8:23) Raamatussa käytetään lukusanaa ”kymmenen” edustamaan maallista kokonaisuutta, joten nuo ”kymmenen miestä” edustavat kaikkia niitä, jotka omaksuvat nyt tosi palvonnan Kristuksen hengellävoideltujen ”veljien” yhteydessä. He eivät ole jäännöksen yhteydessä ainoastaan siihen kuuluvien järjestämissä kokouksissa, vaan he osoittavat lisäksi palvovansa heidän Jumalaansa, Jehovaa. He vihkivät elämänsä hänelle Jeesuksen Kristuksen kautta ja vertauskuvaavat sen vesikasteella osoittaen siten, että he haluavat ’liittyä Herraan [Jehovaan, UM]’. Sen jälkeen he osallistuvat mielellään siihen työhön, jota hänen todistajansa tekevät kautta maailman. – Sakarja 2:11; Jesaja 61:5, 6.
JÄLJITTELEMISEN ARVOISIA ESIMERKKEJÄ
8. a) Mikä sai Saban kuningattaren matkustamaan Jerusalemiin? b) Mitä hän teki saavuttuaan sinne, ja mikä oli tuloksena? c) Miten on käynyt ilmi, että meidän päivinämme on hänen kaltaisiaan ihmisiä? (Psalmit 2:10–12)
8 Jotkut sillä tavoin toimivat ovat Salomon päivinä eläneen Saban kuningattaren kaltaisia. Kaukana hän ”kuuli, mitä Salomosta kerrottiin Herran nimen kunniaksi”. Hän ei ollut koskaan henkilökohtaisesti kaskustellut Salomon kanssa eikä hän ollut käynyt Jehovan temppelissä Jerusalemissa. Hänellä oli omat epäilyksensä siitä, mahtoiko kaikki olla niin hyvää kuin hän oli kuullut. Hän ryhtyi kuitenkin toimiin saadakseen asian selville ja matkusti kenties 2300 kilometriä kamelilla tätä tarkoitusta varten. Hän sai vastaukset kaikkiin ”arvoituksiinsa” ja huudahti: ”Ei puoltakaan oltu minulle kerrottu.” Hän saattoi tulla ainoastaan siihen johtopäätökseen, että Jehova rakastaa palvojiaan. (1. Kuningasten kirja 10:1–9) Jotkut huomattavat maailmalliset henkilöt ovat jäljitelleet nykyään hänen esimerkkiään samoin kuin monet vaatimattomammista oloista lähtöisin olevat ihmiset. He näkevät todisteita siitä, että Jehovan todistajat pitävät Kuninkaanaan Jeesusta Kristusta, Suurempaa Salomoa, eivätkä ketään ihmistä. Heille annetaan Jumalan sanasta heidän mieltään ja sydäntään tyydyttävät vastaukset, ja tämä kaikki saa heidät yhtymään Jehovan ylistyksen kaiuttamiseen. – Vrt. Luukas 11:31.
9. a) Millä tavoin Raahabin suhtautumistapa poikkesi Saban kuningattaren asenteesta? b) Mitä huomattavaa oli niissä tapahtumissa, jotka johtivat Raahabin ja hänen huonekuntansa varjeltumiseen? c) Mikä on tunnusomaista Raahabin kaltaisille ihmisille nykyään?
9 Toiset taas ovat Jerikossa asuneen Rahabin kaltaisia, joka oli jo kuulemansa perusteella vakuuttunut siitä, että Israelin Jumala oli ”Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä”. (Joosua 2:11) Kun Israelista tulleet vakoojat saapuivat maahan, hän otti heidät ystävällisesti vastaan, kätki heidät ja vaaransi elämänsä suojellakseen heitä. Hänellä oli uskoa ja hän todisti sen teoillaan asettuen Jehovan kansan puolelle. (Heprealaisille 11:31; Jaakob 2:25) Hän noudatti tunnontarkasti varjeltumistaan varten saamiaan ohjeita. Raahab osoitti myös rakkaudellista huolenpitoa isäänsä ja äitiään sekä veljiään ja sisariaan kohtaan ja teki heille mahdolliseksi pelastua, jos he täyttäisivät elossa säilymiselle asetetut vaatimukset. (Joosua 2:12, 13, 18, 19) Sen vuoksi hänet ja hänen huonekuntansa jätettiin henkiin, kun Jeriko ja sen Baalia palvovat asukkaat tuhottiin. (Joosua 6:22, 23) Tällä on suuri merkitys meidän päivinämme. Se osoittaa Jehovan säästävän elossa Raahabin kaltaiset ihmiset. Mikä sitten ilmaisee heidän olevan hänen kaltaisiaan? He panevat uskonsa Jehovaan, osoittavat olevansa hengellisen Israelin jäsenten yhteydessä, noudattavat tarkasti niitä ohjeita, joita tuon kanavan kautta annetaan, ja pyrkivät innokkaasti auttamaan omaisiaan ja muita sukulaisiaan näkemään, että näiden olisi viisasta toimia samoin.
10. a) Mikä todellisuudessa saa ihmiset tulemaan Jehovan todistajien yhteyteen, kuten Sakarjan ennustus osoittaa? b) Miten voimme asenteellamme ja toiminnallamme osoittaa, että sydämemme on todella tulvillaan rakkautta Jehovaa kohtaan?
10 Se mikä todellisuudessa saa kaikkiin kansakuntiin kuuluvia ihmisiä liittymään Jehovan todistajien yhteyteen, on luonnollisesti Jehova Jumala itse. Hänen Sanansa vetoaa heihin. Hänen henkensä hedelmät, joita hänen palvelijansa tuottavat elämässään, viehättävät heitä. Kun he perehtyvät paremmin hänen ominaisuuksiinsa ja hänen menettelytapoihinsa ihmiskunnan suhteen, he alkavat kaivata aikaa, jolloin Jumalan nimi puhdistetaan kaikesta siitä häpeästä, jota Saatana ja epäuskoiset ihmiset ovat sille tuottaneet. He pyrkivät puolestaan hoitamaan asiansa tavalla, joka miellyttää heidän Luojaansa, ja se saa toiset kirkastamaan häntä. (1. Pietari 2:12) He rukoilevat koko sydämestään, niin kuin Jeesus opetti opetuslapsiaan rukoilemaan: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matteus 6:9, 10) Ja rukouksensa mukaisesti he suorittavat pyhää palvelusta Jumalalle täysin yksimielisinä niiden kanssa, jotka todistavat vuorenvarmasti olevansa ”kansa [Jehovan] nimelle”.