Täysi yhteistoiminta niiden kanssa jotka Jumala on asettanut
”Olkaa tottelevaiset niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja olkaa alistuvaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niin kuin ne, jotka tulevat tekemään tilin, jotta he voisivat tehdä sitä iloiten eikä huokaillen, sillä tämä olisi vahingollista teille.” – Hepr. 13:17, Um.
1. Mitä kaikki vanhurskautta rakastavat kaipaavat nähdä? Miten se on mahdollista?
OLETKO sinä vanhurskautta ja oikeudenmukaisuutta rakastava henkilö? Jos olet, niin eikö sydämesi kaipaa nähdä vihan ja väkivallan häviävän, rauhan vallitsevan ja onnellisuuden astuvan synkkyyden sijaan? Kaikki tämä ja enemmänkin on mahdollista Jumalan valtakunnan avulla, jonka kautta tämän maan asioita täysin johdetaan. (Jes. 11:3–5; Matt. 6:9, 10; Ilm. 21:1–4) Etkö sinä haluakin henkilökohtaisesti nähdä tämän: tyystin uuden järjestelmän korvaavan tämän vanhan, kuolevan järjestelmän, jossa itsekkyys ja synti ovat vallalla? Voitko kuvitella mielessäsi kenenkään muun kuin Kaikkivaltiaan Jumalan suorittavan tämän mahtavan tehtävän, tyystin uuden järjestelmän rakentamisen vanhan tuhkalle ja meidän sukupolvemme aikana? – Dan. 2:44; Sananl. 29:2.
2. Miten tiedämme uuden järjestelmän olevan hyvin lähellä? Mistä voimme saada yksityiskohtaisia tietoja?
2 Tarkoituksemme ei ole tässä käsitellä ajanlaskua, mutta kuitenkin sinä voit vapaasti pyytää ketä tahansa Jehovan todistajaa näyttämään sinulle Raamatusta todistuksen siitä, että me olemme vain muutaman lyhyen vuoden päässä ajasta, jolloin ihmisen maan päällä olon 6 000 vuotta tulee täyteen, ja kysyä heiltä, mitä he ajattelevat sen merkitsevän tosi vapauden ja vapautuksen suhteen Jumalan näkökannalta. He kertovat sinulle mielellään siitä.a
”UUSI JÄRJESTELMÄ” VAATII YHTEISTOIMINTAA
3. Kuvaile joitakin niistä suunnattomista tehtävistä, jotka on suoritettava uudessa järjestelmässä.
3 Ajattelehan hetkinen joitakin niistä suunnattomista tehtävistä, jotka täytyy suorittaa tuossa Jumalan uudessa asiainjärjestelmässä. Ensinnäkin tarvitaan laajaa koulutusohjelmaa uuden kielen opettamiseksi miljoonille ylösnousseille kuolleille, kun he tulevat esiin haudoista. (Joh. 5:28, 29) Ajattele lisäksi työtä, jota tarvitaan näiden ihmisten sydämen ja mielen muuttamiseksi, kun monet heistä eivät ole koskaan kuulleet mitään Raamatusta eivätkä Jumalan laeista ja tarkoituksista ihmiskunnan suhteen. Ajattele sitten sitä ohjelmaa, joka pannaan toimeen tämän meidän maapallomme muuttamiseksi siksi ihastuttavaksi puutarhaksi, mikä on Jumalan tarkoitus. Kun ajattelee, kuinka paljon aikaa vie vain hehtaarinkin suuruisen maa-alan puhdistaminen, muokkaaminen ja taimien istuttaminen siihen, niin että siinä kasvavat pensaat ja puut sekä muut kasvit tekevät alueesta puutarhanimityksen arvoisen, niin saa jonkinlaisen aavistuksen siitä suunnattomasta työstä, mitä tarvitaan koko maan muuttamiseksi maailmanlaajuiseksi paratiisiksi, jossa on riittävästi ravintoa tuottavia alueita sopivan suuruisen väestön ylläpitämiseksi maan päällä. – 1. Moos. 1:28; Ps. 72:16; 67:7; Hes. 34:27.
4, 5. a) Mitä Kristuksen kuninkaallisen hallituksen täytyy suorittaa menestyksellisesti, jotta 1. Kor. 15:24–28 täyttyisi? b) Kuvaile tyydytys, minkä Kuningas varmasti saa siihen aikaan.
4 Ja ajattelehan, että kaikki se täytyy suorittaa tuhannen vuoden aikana, jotta seuraava ennustus täyttyisi: ”Sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken [Jumalaa vastustavan] hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. Sillä hänen pitää hallitseman ’siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle’. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä: ’kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle’. Mutta kun hän sanoo: ’kaikki on alistettu’, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.” (1. Kor. 15:24–28) Jotta tämä ennustus täyttyisi, niin on ilmeistä, että koko maa on muutettava maailmanlaajuiseksi paratiisiksi, niin kuin alussa oli tarkoituskin, ja sen on tapahduttava tuhannen vuoden aikana. – Ilm. 20:2–6.
5 Ajattele myös, millaisen mielihyvän ja tyydytyksen antaakaan Jeesukselle Kristukselle kaikkien näitten töitten johtajana ja järjestelijänä, kun hän voi sanoa taivaalliselle Isälleen tähän tapaan: ’Tässä se on, Isä. Tehtävä, jonka annoit minulle, on suoritettu. Maasta on tehty Eedenin kaltainen paratiisi. Kaikki Šeolissa olleet kuolleet on herätetty, valmennettu ja opetettu. Ihmiskunta on saatettu täydellisyyteen. Kaikki, mitä sinä olet pyytänyt minua tekemään, on nyt suoritettu loppuun, ja kaikki aikanaan!’
6. Mitkä johtopäätökset voimme tehdä tästä lyhyestä tulevaisuuden välähdyksestä?
6 Mitä tämä lyhyt ennakkovälähdys opettaa nyt meille? Se tähdentää muun muassa sitä, että edessämme oleva suunnaton työ, joka on suoritettava, vaatii järjestöä, yksimielisyyttä, taitavia työntekijöitä, halukkaita sydämiä, oivallisia hallintomiehiä ja ennen kaikkea Jehovan henkeä ja siunausta, jotta se tulisi suoritetuksi aikanaan. Eikö tämä ole yksi syy, minkä vuoksi Jumala varaa rakkaudellisen valvonnan meille nyt, nimittäin jotta tämä valvonta voisi valmistaa meidät tekemään työtä ja aikaansaamaan tuloksia niin lähellä olevassa tulevaisuuden uudessa järjestelmässä? – Joh. 15:5, 8; Kol. 2:19.
OLE TOTTELEVAINEN NIILLE, JOTKA OTTAVAT JOHDON
7. Mikä kysymys tulee eteen asenteestamme valvontaan ja kuriin nyt ja tulevaisuudessa?
7 Millainen tulee näin ollen kaikkien Jumalan palvelijoitten asenteen olla ohjaukseen, valvontaan ja kuriin, mitkä tulevat nykyään kristillisen seurakunnan kautta? Älkäämme oppiko tietämään ainoastaan, millainen asenteemme tulee olla, vaan myös millaiset palkinnot ovat seurauksena, jos meillä on oikea näkemys ohjauksesta ja kurista nyt ja tulevaisuudessa. – Hepr. 12:5–11.
8. a) Vaikka kaikki ihmisvalvojat tekevät erehdyksiä, niin miksi voimme luottaa niihin, jotka on nimitetty valvojiksi kristilliseen seurakuntaan? b) Miten Hepr. 13:17 antaa meille ajattelemisen aihetta sekä ohjausta näissä asioissa? c) Selitä ”tilivelvollisuus” ja sen vaikutukset.
8 Me haluamme ensiksikin muistaa olevamme ihmisiä, ja kaikki ihmiset tekevät erehdyksiä. (Ps. 51:7) Kuitenkin on antautuneet kristityt, erityisesti valvojat ja avustavat palvelijat, harjaannutettu olemaan ystävällisiä, rakkaudellisia, avuliaita ja kuitenkin päättäväisiä. Nämä laupeuden, armon ja oikeudenmukaisuuden ominaisuudet ovat kypsien kristittyjen tunnusmerkkejä. (Joh. 13:35; Miika 6:8) Eikö tämän pitäisi saada sydämemme luottamaan tällaisiin miehiin? Kehottaahan apostoli Paavali todella meitä olemaan heille alistuvaisia kirjoittaen Hepr. 13:17:ssä (Um): ”Olkaa tottelevaiset niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja olkaa alistuvaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niin kuin ne, jotka tulevat tekemään tilin, jotta he voisivat tehdä sitä iloiten eikä huokaillen, sillä tämä olisi vahingollista teille.” Kun me nyt harkitsemme tätä raamatunkohtaa, niin huomaamme, että näiden valvojien täytyy tehdä tili sielustamme, ts. elämästämme. Kun joku toteaa olevansa tilivelvollinen jollekulle itseään korkeammalle, niin yleensä hän ajattelee ennen kuin puhuu tai toimii. Hän ei suinkaan halua toimia välinpitämättömästi.
9. Mitä 2. Aikak. 19:6, 7 opettaa niille, joilla on tuominta- ja neuvontavastuu?
9 Jehova on muinaisista ajoista asti kehottanut ihmisiä, joilla on vastuu tuomita, opastaa ja ohjata, ajattelemaan ennen toimintaa. Miten hyvin tämä periaate onkaan esitetty 2. Aikak. 19:6, 7:ssä: ”Ja hän sanoi tuomareille: ’Katsokaa, mitä teette, sillä te ette ole tekemässä ihmisten tuomioita, vaan Herran tuomioita, ja hän on teidän kanssanne, kun te tuomitsette. Hallitkoon siis teitä Herran pelko. Ottakaa vaari siitä, mitä teette, sillä Herrassa, meidän Jumalassamme, ei ole vääryyttä eikä puolueellisuutta, eikä hän ota lahjuksia.’” Näin ollen edeltää huolellisuus, tosiseikkojen punnitseminen, kaikkien todistusten arviointi aina toimintaa, ts. ratkaisua, päätöksen tekoa.
10. a) Onko helppoa olla valvoja? Selitä. b) Miksi meidän ei tule pelätä kristillisessä seurakunnassa varattua valvontaa? c) Miten tärkeätä tällaisen rakkaudellisen valvonnan saaminen on?
10 Ei ole helppoa olla vanhin, paimen, valvoja tai tuomari. Viisaitten ratkaisujen tekeminen Jumalan kansan hyödyksi vaatii tarkkanäköisyyttä, tietoa ja ymmärrystä. (Sananl. 2:3–5) Eikä kaikkien ihmisten kanssa ole monissakaan suhteissa heidän inhimillisen peruspiirteensä takia helppo olla tekemisissä. Ehkä sinä olet yksi sellainen, joka torjuu neuvonnan ainakin jossakin määrin. Kenties et ole ollut Jehovan järjestön yhteydessä kovin kauan. Tai saattaa olla, että tutkit Jehovan kansan kanssa ja hieman pelkäät kuria ja muutoksia, joita sinua pyydetään tekemään elämässäsi luopuaksesi niistä mittapuista, joihin olet tottunut. Älä pelkää Jehovan järjestön rakkaudellista valvontaa. Se ei ainoastaan valmista meitä elämään uudessa asiainjärjestelmässä, vaan sen arvo on verraton myös siinä, että se auttaa meitä nyt tulemaan toimeen keskenämme nykyisessä epätäydellisessä tilassamme. (Ps. 141:5) Kun ajattelemme sitä painetta, joka kohdistuu meihin tässä vanhassa järjestelmässä, missä mielialat kuohahtelevat, missä jotkut käyttävät väärin kieltään juoruamiseen, missä itsehillintä on vähän tunnettu sana ja missä sitä käytetään vielä vähemmän, niin voimme ymmärtää, miten tärkeätä on saada rakkaudellista valvontaa ja suoranaisia neuvoja niiltä, jotka ovat hengellisesti vanhempia. (Sananl. 1:22, 30, 33) Vanhinten taitava ohjaus ja rakkaudellinen apu johtaa monenkaltaisten lahjojen ja persoonallisuuksien suurenmoiseen yhdistelmään kaikkien ollessa yhtyneet suorittamaan kaikkein tärkeintä työtä nykyään maan päällä, nimittäin Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista, ennen kuin se on liian myöhäistä. – Matt. 24:14.
MITEN PALAUTTAA ENTISELLEEN HARHA-ASKELEITA OTTAVIA
11. a) Miksi niiden, joilla on vastuu opettajina, täytyy käyttää kieltään viisaasti? b) Pitäisikö valvojan pidättyä neuvomasta, kun hän näkee erehdyksen? Selitä.
11 Muista myös, ettei ole helppoa antaa neuvoja. Sen, jolle on uskottu vastuu, jota vaaditaan opettamaan tai antamaan neuvoja, täytyy punnita, mitä hän sanoo. (Jaak. 3:1) Kieli voi vahingoittaa ja loukata sekä parantaa. (Jaak. 3:5–10) Mutta Jumalan kansan valvojat eivät saa pidättyä, kun he näkevät hairahduksen. Paavali kirjoitti epäilemättä tästä syystä: ”Veljet, vaikka ihminen ottaa harha-askeleen ennen kuin huomaakaan sitä, niin koettakaa te, joilla on hengellisiä edellytyksiä, palauttaa ennalleen sellainen ihminen lempeyden hengessä, samalla kun pidät silmällä itseäsi siltä varalta, että sinuakin voidaan kiusata.” – Gal. 6:1, Um.
12. a) Onko Gal. 6:1 tarkoitettu yksistään valvojille? Selitä. b) Jos saamme tietää vakavasta synnistä, niin miten voisimme käsitellä tilanteen? c) Mitä yhteistoimintaa voidaan odottaa niiltä, jotka ovat todella uskollisia Jumalalle, kun he havaitsevat syntistä käyttäytymistä kristillisessä seurakunnassa?
12 Onko tämä raamatunpaikka tarkoitettu yksistään valvojille eli vanhimmille? Ei, sillä jos joku näkee jonkun työtoverinsa ottavan jonkin harha-askeleen ennen kuin tämä huomaakaan sitä, niin hänen vastuunsa on koettaa palauttaa ennalleen sellainen ihminen lempeyden hengessä. Meidän olisi todella rakkaudellista tehdä se. Jos synti on vakava, niin kehottaisimme asianmukaisesti väärintekijää ilmoittamaan sen seurakunnan vastuunalaisille valvojille kohta, ja jollei hän tekisi sitä, niin meidän itsemme velvollisuus olisi uskollisen kiintymyksen takia Jehovan järjestöön saattaa asia seurakunnan tuomiovaltaisen komitean tietoon. (1. Kor. 5:9–13; Ps. 31:24) Se, joka rakastaa vanhurskautta ja on todella uskollinen Jumalalle, astuu rohkeasti esiin ja paljastaa jokaisen törkeästi syntisen käyttäytymisen, jonka todistaja hän on seurakunnassa, ja hän antaa auliisti totuudellisen todistuksen asiasta, kun häntä pyydetään tekemään se. – 3. Moos. 5:1; Ef. 4:24; Luuk. 1:74, 75.
13. Selitä, miten rakkaus auttaa meitä kristillisessä seurakunnassa.
13 Kun me tarkastelemme toimeen tulemista toisten kanssa ja yhteistoimintaa niiden kanssa, joilla on valvonta-asemia, meitä muistutetaan luonnollisesti usein siitä rakkaudellisesta suhteesta, joka meillä tulee olla toisiimme. Rakkauden tulee tosiaan peittää syntien paljous, ja kun suhtautuu rakkaudellisesti lähimmäiseensä, niin voi antaa anteeksi ja unohtaa. Rakkaus aikaansaa todella ihmeitä. (1. Piet. 4:8; 1. Kor. 13:4, 5) Mutta toisinaan rakkaus aikaansaa sen, että antautuneet kristityt eivät jätä huomioon ottamatta väärintekoa vaan yrittävät auttaa väärintekijää, koska pulma saattaa olla hyvin vakava. Mikä on silloin menettelytapa vakavien erimielisyyksien sovittamiseksi henkilöitten välillä.
’PALJASTA VELJESI SYNTI’ – MILLOIN JA MITEN?
14. a) Mitkä askeleet Jeesus esitti jotakuta vastaan tehdyn synnin käsittelemiseksi, kun tällaiset tapaukset ovat liian vakavia sivuutettaviksi? b) Mitä se merkitsee, että jotakuta pidetään ’pakanana ja publikaanina’?
14 Jeesus antoi neuvoja synneistä, joita voitaisiin tehdä jotakuta vastaan ja joita pidettäisiin luonteeltaan liian vakavina sivuutettaviksi. Hän sanoi: ”Jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä [paljasta hänen virheensä, Um] kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi. Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, ’että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla’. Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.” (Matt. 18:15–17) Jeesuksen kuulijat, jotka olivat juutalaisia, tiesivät, että jos jotakin juutalaista toiset hänen kansaansa kuuluvat pitäisivät ”pakanana ja publikaanina”, niin se merkitsisi sitä, että hänen katsottaisiin olevan heitetty ulos juutalaisesta seurakunnasta.
15. Miten olisi hyödyllistä käsitellä vähäisempää henkilökohtaista rikkomusta, mutta puhuiko Jeesus tässä tällaisesta rikkomuksesta?
15 Koska Jeesuksen esittämät askeleet voisivat johtaa näin vakaviin seurauksiin, niin hän ei ilmeisestikään asettanut mitään kaavaa jokaisen pikkurikkeen käsittelystä, joka jotakuta yksilöä vastaan tehtiin. Monesti on tietenkin sopivaa ja viisasta ja hyvin hyödyllistä mennä ja puhua jollekulle, kun jonkin vähäisen rikkomuksen vuoksi ilmenee henkilökohtaisia vaikeuksia, ja tehdä tämä siinä tarkoituksessa, että mahdollisesti kehittymässä oleva välien rikkoutuminen korjattaisiin. (Matt. 6:14, 15; Sananl. 12:18) Monet väärinkäsitykset selvitetään tällä tavoin. Mutta ilmeisestikään Jeesus ei tällä kertaa puhunut tällaisesta asiasta. Hän ei viitannut pelkästään henkilökohtaisiin erimielisyyksiin vaan niin vakaviin rikkomuksiin, että henkilö ansaitsisi seurakunnasta karkottamisen.
16. Mikä varovaisuus on paikallaan, ennen kuin pannaan alulle tapahtumasarja, jonka Matt. 18:15–17 esittää?
16 Ennen kuin siis laisinkaan panet alulle sellaista tapahtumasarjaa, jonka Matt. 18:15–17 esittää, sinulla tulee olla ehdottoman varmat todisteet siitä, että näin vakava synti on todella tehty sinua vastaan. Jeesus ei sanonut: ’Jos luulet veljesi rikkoneen.’ Sinun tulisi harkita neuvoa, jonka Sananl. 25:8–10 esittää, jottet panisi alulle mitään sellaista, joka vain aiheuttaisi itsellesi häpeää ja nöyryytystä. Ja vaikkapa todisteetkin olisivat olemassa, niin sinun ei tule kertoa asiasta laajalti juoruten siitä, vaan sinun tulee mennä rikkojan luo yksin ja ”paljastaa hänen virheensä kahdenkesken”.
17. Mitä veljen ’voittamisella’ tarkoitetaan tässä raamatunkohdassa?
17 Jos veljesi ”kuulee” ottaen ojennuksesi vastaan, niin ”olet voittanut veljesi”. Viittaako tämä vain henkilökohtaiseen sovintoon pääsemiseen? Ei, vaan kuten Jeesuksen neuvonnan loppuosa osoittaa, sen täytyy merkitä ’hänen voittamistaan’ siinä mielessä, että häntä autetaan pysymään seurakunnassa, että hänet käännytetään takaisin tieltä, joka voisi johtaa hänen karkottamiseensa siitä, jolloin seurauksena olisi Jumalan suosion ja siunauksen menetys. Veljesi ’voittaminen’ tapahtuisi siis siinä mielessä, kuin Jaak. 5:19, 20, Gal. 6:1 ja Juud. 22, 23 sen kuvailee. Tämän tulisi itse asiassa olla sinun päätavoitteenasi ja -halunasi eikä sen, että saisit henkilökohtaista huojennusta tai hyvitystä jonkin rikkomuksen vuoksi.
18. Mitä rikkomuksia eivät Jeesuksen tässä antamat neuvot koskeneet ja miksi eivät?
18 Kun synnintekijä ottaa ojennuksen vastaan ja etsii anteeksiantoa, niin Jeesus sanoi, ettei ole tarpeen viedä asiaa enää pitemmälle. Tämä seikka osoittaa, että vaikka tässä käsitellyt rikkomukset olivatkin vakavia, niin ne olivat luonteeltaan sellaisia, jotka voidaan selvittää asianomaisten kesken. Kysymykseen eivät tulisi sellaiset rikkomukset kuin haureus, aviorikos, homoseksuaalisuus, jumalanpilkka, uskosta luopuminen, epäjumalanpalvelus ynnä muut sellaiset törkeät synnit, sillä siihen aikaan voimassa olleen lakiliiton alaisuudessa näiden syntien kohdalla ei riittänyt loukatun yksilön anteeksianto. – 1. Kor. 6:9, 10; Gal. 5:19–21.
19. Minkä luontoisia tässä tarkasteltavat synnit olivat, ja mikä sen osoittaa?
19 Tämän valossa ja sen vertauksen valossa, jonka Jeesus lisäksi esitti, kuten Matt. 18:21–35 kertoo, on ilmeistä, että tässä käsitellyt synnit olivat sellaisia, jotka koskivat esimerkiksi raha- tai omaisuusasioita (asiaankuuluvan maksun laiminlyömistä, jotakin toimenpidettä, johon liittyi jossakin määrin petosta) tai kenties jonkun maineen vahingoittamista todellisella herjauksella tai muita samantapaisia syntejä. Jos rikkoja näissä tapauksissa tunnusti väärintekonsa, ilmaisi haluavansa oikaista sen siinä määrin kuin mahdollista ja etsi anteeksiantoa, niin asia voitiin selvittää loukatun myöntämällä anteeksiannolla. – Vrt. Matt. 5:25, 26; Luuk. 12:58.
20. a) Jollei väärintekijä ilmaise suotuisaa vastakaikua, kun puhut hänelle yksin, niin mikä lisäaskel täytyy ottaa? b) Keitä ne ”yksi tai kaksi” muuta ovat, jotka otat mukaasi?
20 Mutta entä jos tämän alkuaskeleen otettuasi rikkojassa ei synny vastakaikua? Rikkomuksen vakavuuden vuoksi asiaa ei voida vain jättää sikseen. Jeesuksen neuvo osoittaa, että sinun tulisi hakea yksi tai kaksi muuta ja palata puhumaan rikkojalle. Järkevästi päätellen näiden tulisi olla väärinteon todistajia. He eivät lähde mukaan vain puolueettomiksi huomioitsijoiksi tai välittäjiksi, jotka yrittävät saada aikaan sovintoa tai sovitteluratkaisua. Sen sijaan sinä otat heidät mukaasi siksi, että väärinteon todistajina he voivat lisätä oman todistuksensa sinun todistukseesi. He voivat myös olla sen kuulijoina, mitä silloin sanotaan. Jos asia menee askeleen pidemmälle ja tulee ”seurakunnan” eteen ja rikkoja kieltää tai muuttaa joitakin lausuntojaan tai myönnytyksiään, niin nämä toiset voivat esittää oman todistuksensa ja tuoda esiin tosiasiat. Toivottavasti tämä lisäaskel ei ole tarpeen ja kyseinen henkilö ilmaisee vastakaikua, kun häntä yhdessä pyritään palauttamaan vanhurskauden tielle. Jos näin käy, niin asia on loppuun käsitelty.
21. Mikä askel voi vielä olla välttämätön ja millaisin mahdollisin tuloksin?
21 Mutta entä jos rikkoja yhä kieltäytyy myöntämästä syyllisyyttään? Asia tulee nyt saattaa seurakunnan vastuunalaisten jäsenten tietoon, nimittäin niiden vanhimmiston jäsenten, jotka on määrätty palvelemaan tuomiovaltaisessa ominaisuudessa. Toivotaan, että kyseinen henkilö nyt kuulee heidän virallista ratkaisuaan ja ’voitetaan’ sellaiseksi henkilöksi, joka on sopiva jäämään seurakuntaan. Ellei näin käy, niin hänet erotetaan, minkä jälkeen häntä kohdellaan ulkopuolisena. – Matt. 18:17.
YHTEISTOIMINTA MUISSA ASIOISSA
22. Mainitse joitakin huomaavaisia tekoja, joita seurakunnan yksityiset evankeliuminpalvelijat voivat suorittaa omasta aloitteestaan. Mitä sellaiset teot aikaansaavat seurakunnalle?
22 Yhteistoimista niiden kanssa, jotka Jumala on asettanut, ilmenee monissa muodoissa, ja ne kaikki edistävät ykseyttä ja sopusointua kristillisessä seurakunnassa. Tässä kohdassa saattaa olla hyvä mainita jotakin, mitä yksityiset evankeliuminpalvelijat voivat tehdä omasta aloitteestaan. Ei ole vaikea nähdä, että jokaisella kristityllä on vastuu jostakusta, joka on sairas, jostakusta, joka tarvitsee rohkaisua, tai ehkä jostakusta, joka on sairaalassa. Olisiko meidän mentävä esivalvojan luo kysymään häneltä, voisimmeko me tehdä jotakin tällaisessa tilanteessa? Jos esimerkiksi joku kristitty naishenkilö on ollut sairas ja vasta äskettäin tullut pois sairaalasta ja on toipumassa, niin eikö ole ilmeistä, että hän aivan todennäköisesti tarvitsee jonkinlaista apua? Hänelle tarvitsee ehkä viedä lämpimiä aterioita. Ehkä hän tarvitsee jonkun siivoamaan hänen kotinsa tai lukemaan hänelle ja rohkaisemaan häntä tai antamaan hänen perheelleen aineellista tai hengellistä apua. Miten läheisiksi tämä saakaan meidät tuntemaan toisemme, ja miten Kristuksen tekojen kaltaisia tällaiset tekomme olisivatkaan! – Jaak. 1:27; 2:14–17.
23. Esitä muitakin palveluksia, joita voisimme halusta suorittaa ja jotka osoittavat rakkautemme kristillisessä seurakunnassa olevia kohtaan.
23 Ajattelehan myös valtakunnansalin pitämistä puhtaana ja hyvässä kunnossa. Joskus nämä velvollisuudet jäävät vain harvojen kannettaviksi seurakunnassa. Voisitko sinä olla yhteistoiminnassa auttaen tässä suhteessa ehkäpä vapaaehtoisestikin? Tai onko seurakunnassa joku hengellisesti sairas, jota voisit rohkaista tai auttaa? Onko siellä joku, joka jää pois kokouksista, tai joku, joka ei näytä saavan samaa iloa kenttäpalveluksesta kuin hän kerran sai? Tuleeko vain vanhinten osoittaa kiinnostusta tällaisia kohtaan? Varmasti ei! Voisitko sinä urkkimatta kenenkään yksityisasioita olla hengellisesti rohkaisuksi ja avuksi sellaiselle henkilölle? Toisinaan pelkkä käynti sellaisten kotona menemättä tiedustelemaan, mikä heitä vaivaa, on lohduttavaa, ja keskustelun aikana pulma usein ilmaistaankin, ja sitten voidaan antaa sopivaa hengellistä apua. Miten monenlaista voimmekaan tehdä, jos vaikuttimenamme on rakkaus kaikkia kohtaan seurakunnassa!
24. a) Mitä jokaisen vanhurskautta rakastavan tulee nyt haluta? b) Mitä etuja koituu nyt tottumisesta niiden hallintaan ja rakkaudelliseen valvontaan, jotka Jehova on asettanut tehtävään?
24 Me elämme epäilemättä huomattavan poikkeuksellisia aikoja. Antautuneet kristityt ja ne, jotka tutkivat Raamattua heidän kanssaan, ymmärtävät, että ”suuri ahdistus” on tulossa. (Matt. 24:21, 22) Se aika on hyvin lähellä. Me näemme Jumalan suosion hänen seurakunnallaan. Varmasti pitäisi jokaisen vanhurskautta rakastavan haluta asettua täysin kristillisen seurakunnan puolelle. Mutta näyttää siltä, etteivät jotkut kristillisen seurakunnan yhteydessä olevat ole todella kokosydämisiä palveluksessaan eivätkä niin kuuliaisia Jehovalle kuin he voisivat olla. Monet seikat vetävät puoleensa heidän huomionsa, ja heillä näyttää olevan ”toinen jalka vanhassa järjestelmässä” niin sanoaksemme. Miten sellaisten käy muutaman vuoden kuluessa tästä lähtien? Ovatko he olemassa? Silloin ei ole lainkaan vanhaa asiainjärjestelmää, vaan Jumalan valtakunta vallitsee silloin täysin koko maata ja sen asioita. Ollessamme silloin tekemisissä ihmisten kanssa he ovat kaikki veljiämme eli ihmisiä, joita opetetaan elämään siinä uudessa asiainjärjestelmässä. Jehovan rakkauden laki hallitsee meitä kaikkia. (Jaak. 2:8) Ottaen huomioon silloisen elämän on viisasta tottua niiden paimennukseen ja rakkaudelliseen valvontaan, jotka Jehova on asettanut tehtävään kristillisessä seurakunnassa nykyään. (1. Tess. 5:12, 13) Tämä suo meille mitä varmimmin suurenmoisen lähtöaseman uudessa asiainjärjestelmässä, missä ei ole jäljellä mitään vanhan asiainjärjestelmän piirteitä. On näin ollen todella pakottavat syyt, joiden tähden meidän jokaisen on tultava nyt kristillisen seurakunnan rakkaudellisen valvonnan alaisuuteen, työskenneltävä yhdessä, muutettava sydämemme ja mielemme, tehtävä kaikki ruumiilliset, tunne-elämää koskevat ja hengelliset muutokset, jotka ovat välttämättömät Jehovan miellyttämiseksi. – Room. 12:1, 2.
25. Mikä tekee Jehovan kansasta niin onnellisen joukon nykyään?
25 Jehovan kristillinen seurakunta on todella ihme. Se ei ole täydellinen ehdottomassa eli lopullisessa merkityksessä, mutta se on varmasti täysin antautunut Jehovalle ja ilmaisee hänen laupeuden, armon ja oikeudenmukaisuuden ominaisuuksiaan. Vanhan asiainjärjestelmän saastunut ilmapiiri on kuolemaa tuottava. Uuden järjestelmän puhdas ilmapiiri on elämää antava. Miten onnellisia meidän samoin kuin kaikkien kiinnostuneidenkin, jotka rakastavat vanhurskautta, pitäisikään olla, kun me tiedämme, että meitä opetetaan, oikaistaan ja suojellaan Jehovan, hänen Kuningas-Poikansa Jeesuksen Kristuksen ja ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelija” -luokan varaamalla rakkaudellisella valvonnalla vaeltaessamme eteenpäin yhdessä ja ollessamme yhteistoiminnassa toistemme kanssa auttaen toisiamme saamaan pääsyn uuteen asiainjärjestelmään Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä!
[Alaviitteet]
a Ks. yksityiskohtaisia tietoja kirjan Iankaikkinen elämä Jumalan lasten vapaudessa 1. luvusta ”Miksi ihmiskunta tullaan vielä vapauttamaan”.
[Kuva s. 475]
Valtakunnansalin puhdistamisessa auttaminen on yksi monista tavoista olla yhteistoiminnassa nimitettyjen valvojien kanssa