Uskollisten paimenten seuraaminen elämä päämääränä

 1. Miten ja miksi usko täytyy koetella, jotta saisi elämän lahjan?

JEHOVAN päätös varata vapaus ja iankaikkinen elämä maan päällä tottelevaisille ihmisille on jo hyvää vauhtia toteutumassa. Se saavuttaa ratkaisevan kehitysvaiheen meidän sukupolvemme aikana hävityksen uhatessa nykyistä asiainjärjestelmää ja Kristuksen tuhatvuotisen rauhan hallituksen alkaessa heti sen jälkeen. Mutta kukaan meistä ei saa elämää ponnistelematta. Pelastus ei kuitenkaan tule yksin töistä. Kirjoittaessaan ensimmäisen vuosisadan kristilliselle seurakunnalle Jaakob sanoi: ”Uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.” (Jaak. 2:17, 26) Se merkitsee sitä, että meidän täytyy todistaa uskomme toiminnallamme, sillä, mitä teemme. Se merkitsee sitä, että Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaat vaatimukset täytyy täyttää.

 2. Mikä rynnistys on nyt käynnissä, ja mitä sen tehokkuus niin ollen todistaa?

² Jo nyt Jehova suorittaa näkyvän maanpäällisen teokraattisen järjestönsä kautta hengellisen opetuksen rynnistystä, joka etsii meidän sukupolvestamme ne, joilla on vilpitön sydän Jumalan edessä, ja muuttaa heidän elämänsä heidän saattamisekseen sopusointuun hänen Kuninkaansa alaisuudessa olevan vanhurskaan hallituksen kanssa. Tämän rynnistyksen tehokkuus lukumäärän lisääntymisessä ja hengellisyyden edistymisessä on todistus siitä, että nykyiset onnettomat, pelottavat olosuhteet päättyvät tämän vanhan asiainjärjestelmän mukana ja Kristuksen hallituksen vanhurskaus täyttää maan. Mikä on sinun asemasi, kun se aika tulee?

 3. Mitä johdonmukaista menettelyä meidän täytyy noudattaa hyväksyäksemme täysin Jehovan näkyvän järjestön?

³ Kiirehdi tunnistamaan Jumalan näkyvä teokraattinen järjestö, joka edustaa hänen kuningastaan Jeesusta Kristusta. Se on välttämätöntä elämälle. Kun teet siten, niin hyväksy täydellisesti sen jokainen näkökohta. Me emme voi väittää rakastavamme Jumalaa ja samalla kieltää hänen Sanaansa ja tiedotuskanavaansa. Me emme voi ottaa vastaan apostolista opetusta ja kuitenkin hylätä tehtäväämme opettaa toisia. Emme voi hyväksyä talosta-taloon-palvelusta ja kuitenkin jättää huomioon ottamatta Jumalan moraalivaatimuksia jokapäiväisessä elämässämme. Emme voi viettää esimerkillistä elämää ja kuitenkin jäädä välinpitämättömiksi pian ratkaistavan kiistakysymyksen suhteen. Emme voi saarnata tämän asiainjärjestelmän loppua ja kuitenkin yrittää hankkia kaikkea turvallisuutta tai aineellista hyötyä, mitä tällä maailmalla on tarjottavana. Jehovan näkyvä järjestö pohjautuu lujasti ”Karitsan apostolien” kaksitoistakertaiselle perustukselle Jeesuksen Kristuksen itsensä ollessa peruskulmakivi. (Ilm. 21:14, 19, 20; Ef. 2:20–22) Alistuessamme Jehovan näkyvän teokraattisen järjestön johtoon meidän täytyy sen tähden olla täydellisesti ja kokonaan sopusoinnussa sen apostolisen menettelyn ja apostolisten vaatimusten jokaisen piirteen kanssa.

YKSEYDEN SÄILYTTÄMINEN ALISTUMALLA

 4. Miksei kenenkään tarvitse pelätä henkilöllisyytensä tai vapautensa menettämistä, jos alistuu Jehovan järjestön ohjaukseen?

⁴ Älä pelkää menettäväsi henkilöllisyyttäsi tai vapauttasi, jos alistut. Ensimmäisen vuosisadan kristillisen seurakunnan jäsenet alistuivat iloiten järjestön hallitsevan elimen kautta antamaan ohjaukseen. Apostolit Pietari ja Paavalikin tekivät siten. Kun syntyi erimielisyyksiä asioista, niin ne alistettiin kahdentoista apostolin ja niiden vaikutusvaltaisten vanhempien miesten ratkaistaviksi, jotka palvelivat Jerusalemin seurakunnassa. Yksi tällainen tapaus sattui noin vuonna 49. Paavali ja Barnabas olivat eräällä lähetysmatkallaan Vähän-Aasian roomalaisissa provinsseissa kastaneet ympärileikkaamattomia pakanoita kristityiksi. Kun tämä tuli tunnetuksi heidän kotiseurakunnassaan Syyrian Antiokiassa, niin eräät Juudeasta tulleet miehet panivat vastalauseensa sanoen: ”Ellette ympärileikkauta itseänne, niinkuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua.” (Apt. 15:1) Vaikka asiasta keskusteltiin paljon, se ei ratkennut, joten Paavali vei asian Jerusalemiin hallitsevalle elimelle, sen sijaan että olisi vaatinut mitään oikeuksia apostolina. Siellä asia ratkaistiin, kun sitä oli harkittu Jumalan pyhän hengen ohjauksessa, ja tieto ratkaisusta lähetettiin Antiokian seurakunnalle kirjeessä lähetystön välityksellä, joka edusti hallitsevaa elintä. Sen johdosta seurakunta vapautui epäilyistä ja erimielisyydestä. – Apt. 15:2–31.

 5. a) Mikä oli seurauksena varhaisseurakunnalle, kun se teki siten? b) Miten ykseys säilytetään järjestössä nykyään?

⁵ Tällä Paavalin ja hallitsevan elimen ripeällä toiminnalla oli yhdistävä, suojeleva vaikutus, ja se tuotti kasvua. Kun Paavali ja hänen seurueensa myöhemmin ”vaelsivat kaupungista kaupunkiin, antoivat he heille noudatettaviksi ne säädökset, jotka apostolit ja Jerusalemin vanhimmat olivat hyväksyneet. Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja saivat päivä päivältä yhä enemmän jäseniä.” (Apt. 16:4, 5) Tällä tavalla palvelee nytkin kristillisen seurakunnan hallitseva elin koko järjestöä. Jollain paikkakunnalla syntyneitten pulmien ratkaisut ilmoitetaan laajalle, jotta koko järjestön yksimielisyys ja ykseys säilyisi.

 6. Mitä apua hallitsevalla elimellä on hoitaessaan vastuitaan, ja miten nämä palvelevat?

⁶ Mutta hallitseva elin ei yksin jakele Jehovan hengellisiä varauksia sinun siunaukseksesi ja seurakuntien suojeluksi ja ykseydeksi. Jesajahan ennusti: ”Ja valtiaat [ruhtinaat, Um] vallitsevat oikeuden mukaan.” (Jes. 32:1) Ruhtinasta ei tule ymmärtää tässä poliittiselta kannalta, sillä niillä, joita kutsutaan ”ruhtinaiksi” (sarím hepr.), ei ole mitään osuutta pian tuhottavassa nykyisessä pahassa asiainjärjestelmässä. Hepreankielisen sanan merkityksen mukaan nämä Jesajan ennustuksessa mainitut palvelevat teokraattisessa järjestössä päämiehinä johtamassa tuhannen tai sadan tai viidenkymmenen tai kymmenenkin hengen ryhmiä. Kuningas Jeesus Kristus on siis asettanut ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä palvelija” -luokasta ja ”suuren joukon” keskuudestakin, joka toivoo saavansa elää maan päällä, miehiä valvomaan seurakuntia ja niiden ryhmiä, kymmenen hengenkin palvelusryhmiä antaen heille suhteellisia vastuita. Näin heistä on tullut Jer. 23:4:n mainitsemia ”paimenia”. – Ilm. 7:9–12.

USKON, EI IHMISTEN SEURAAJIA

 7. a) Miksi näitä ”paimenia” kutsutaan ”palvelijoiksi”? b) Mitä he ovat velkaa Jehovalle, ja minkä vastuun se antaa ”lampaille”?

⁷ Näitä täten määrättyjä ei kuitenkaan kutsuta ”ruhtinaiksi”, ”paimeniksi” eli ”pastoreiksi” vaan tavallisesti ”palvelijoiksi”. Tämä korostaa heidän suhdettaan seurakuntaan ja vastuutaan niistä, jotka ovat heidän huollossaan. Jeesus teki tämän aseman täysin selväksi apostoleilleen. ”Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: ’Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne, ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne.’” (Matt. 20:25–27) Koska orja eli palvelija on sellainen, joka huolehtii isännän eli työnantajan tarpeista, niin niitä vastuuasemissa olevia, joita kutsutaan ”palvelijoiksi”, ei palvella, vaan he palvelevat mielellään niitä seurakunnassa, jotka tarvitsevat sitä. Tässä he noudattavat Jeesuksen esimerkkiä. Hänhän sanoi: ”Niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.” (Matt. 20:28) Nämä palvelijat eivät ole vastuussa näiden ”lampaitten” hyvinvoinnista ainoastaan niille, jotka ovat heidän huollossaan, vaan myös Jehova Jumalalle. On näin ollen täysin järkevää, että Jehova vaatii ”lampaita” olemaan halukkaasti alamaisia paimenille. ”Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niinkuin ne, joiden on tehtävä tili, että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen; sillä se ei ole teille hyödyllistä.” – Hepr. 13:17.

 8. Miten ”lampaat” seuraavat ”paimenia”?

⁸ Kun sinä alistut tällaisten palvelijoitten hoitaman Jehovan näkyvän järjestön johtoon, niin sinua ei silti vaadita seuraamaan ihmisiä eikä sinun odoteta tekevän siten. Päinvastoin, Paavali neuvoi: ”Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoansa.” (Hepr. 13:7) Näiden henkilöiden uskoa tulee seurata ja heidän käyttäytymistään huomioida.

 9. Kenelle ja miten ”paimenien” itsensä täytyy olla alamaisia?

⁹ Vaikka nämä miehet ovatkin itse valvojina vastuullisissa asemissa, niin hekin tunnustavat ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” ylemmän virkamääräyksen ja alistuvat siihen. Siten tehdessään he ovat ripeitä noudattamaan erään tämän elimen varhaisemman jäsenen Pietarin kehotusta: ”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi.” (1. Piet. 5:6) Toimien ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” puolesta he ymmärtävät heille taivaan Valtakunnan hallituksen edustajina uskotun raskaan vastuun ja etsivät alituisesti Jehovan ohjausta ja henkeä auttamaan heitä täyttämään tehtävänsä ”oikeuden mukaan” sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen hallituksen vanhurskauden mukaisesti koskaan poikkeamatta siitä omanvoitonpyynnin tai itsetehostuksen vuoksi. (Apt. 8:4–17) Ilmaiseeko nykyisen ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” historia tämän olleen Jehovan ”lampaisiin” kohdistuvana huolena näinä viimeisinä päivinä? Eräitten tosiasioitten lyhyt silmäily voi saada meidät vakuuttuneiksi tästä.

NYKYINEN ELIA VALMISTAA TIEN

10. a) Kuka Elia oli? b) Mitä Malakia ennusti Eliasta, ja kenestä Elia oli esikuva?

¹⁰ Vuodesta 1919 lähtien on teokraattisessa menettelyssä edistytty suuresti. Tämä on esitetty havainnollisesti profeettojen Elian ja Elisan palveluksen profeetallisessa näytelmässä muinaisessa Israelissa. Kuten Malakia ennusti: ”Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.” (Mal. 4:5, 6) Alkuperäinen Elia oli huomattava Jehovan todistaja 10. vuosisadalla eaa., viisisataa vuotta ennen kuin Malakia lausui ennustuksensa. Tämä Elia, joka oli tuleva, sai pienoistäyttymyksen Johannes Kastajassa, mutta Malakian ennustuksen Elian piti ilmestyä meidän kohtalokkaana aikanamme, juuri nykyisen asiainjärjestelmän lopun edellä ja aikana. Ennustuksen mukaisesti on nykyinen ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” ilmestynyt suorittamaan ennustettua Elia-työtä.

11. Mikä muutos järjestön hallinnossa tapahtui kristillisessä seurakunnassa, kun Jeesus korotettiin valtaistuimelle, ja mikä rinnakkaisuus tällä oli muinaisessa Israelissa?

¹¹ Tämä aloitti kauden, jolloin Jehovan vaatimukset vanhurskaudessa tehdään lujemmiksi nykyisessä seurakunnassa, jota voidaan verrata Israeliin sen varhaisina päivinä Luvatussa maassa. Vaikka kansa oli yhdistetty teokraattisen lain alaisuudessa ja tuomarit hallitsivat alussa, niin ”jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein”. Miksi tämä löysä järjestö oli olemassa? Kertomus sanoo: ”Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa.” (Tuom. 21:25) Niin oli nykyisenkin teokraattisen järjestön varhaisempina päivinä. Jehovan vanhurskas hallinto edistyi selvästi kristillisen seurakunnan palatessa apostolien opetuksiin. Mutta ennen kuin Kuningas, Jeesus Kristus, oli korotettu valtaistuimelle vuonna 1914, niin järjestö oli höllästi hallittu. Jokaista seurakuntaa hallitsivat itsenäisesti valitut ”vanhimmat” ja ”diakonit”. Mutta vuonna 1914 Jehova korotti Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen valtaistuimelle, ja vuodesta 1919 eteenpäin tuli aika Jeremian ennustuksen täyttymiselle: ”Ja minä kokoan lampaitteni tähteet kaikista maista, joihin olen ne karkoittanut, ja tuon ne takaisin laitumelleen, ja ne ovat hedelmälliset ja lisääntyvät. Ja minä herätän heille paimenia, ja ne kaitsevat heitä; eivät he enää pelkää eivätkä säiky, eikä heistä yhtäkään puutu, sanoo Herra.” – Jer. 23:3, 4.

12. a) Mitkä vaiheet muodostivat teokraattisen järjestyksen ennallistamisen Elia-työn aikana? b) Mitä tämä varmisti ”lampaille”?

¹² Tämä teokraattisen hallinnon hyöty ei tullut kaikki yhdellä kertaa. Vuonna 1932 korvattiin ”valitut vanhimmat” seurakunnassa virkaan määrätyllä ”palvelusjohtajalla”, jota avusti demokraattisesti asemiinsa valittujen seurakunnan kypsien jäsenten ryhmä. Mutta vasta vuonna 1938 tapahtui lopullinen muutos tarkalleen teokraattiseen järjestykseen. Tuona vuonna paljastui Vartiotornin palstoilla Raamatusta, että palvelijain määräämisvalta seurakunnissa kuuluu oikeuden mukaan ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” hallitsevalle elimelle, jota johtaa Jeesus Kristus Jehovan temppelistä.a Tämä tärkeä askel teokraattisen järjestyksen ennallistamisessa vakuutti Jehovan ”lampaille”, etteivät häikäilemättömät ”paimenet” enää eristä heitä riippumattomiksi ”laumoiksi”. Jehovan Jeremian kautta lupaamat paimenet tulisivat olemaan täysin Jeesuksen sanojen mukaiset: ”on oleva yksi lauma ja yksi paimen”. – Joh. 10:16.

LAAJENTUMINEN JA PARANTUMINEN ELISA-KAUDELLA

13. Miksi teokraattisen järjestyksen ennallistus oli ajankohtainen?

¹³ Siten tuli vahvistus kristilliselle seurakunnalle ja turva edessä olevan rasittavan ajan varalle. Näiden teokraattisesti asetettujen paimenten, jotka Jehova nostatti seurakunnassa, piti olla ”turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta”. Jumalan näkyvän järjestön ei pitänyt ainoastaan kokea vainon ankara koetusaika, vaan sen piti myös ’olla hedelmällinen ja lisääntyä’ edessä olevan tarmokkaan valistusohjelman vuoksi.

14. Milloin ja minkä toiminnan mukana Elisa-työ alkoi?

¹⁴ Vuonna 1942 tuli muutos. Toisen maailmansodan tuskien keskellä, Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran toisen ja kolmannen presidentin hallinnon vaihtuessa, Elia-työ päättyi täytettyään tarkoituksensa Jehovan ylistykseksi. Se oli kohdistunut toimeliaasti kuvaannollisen Jordan-virran ’veden jakamista’, ts. kuvaannollisten kansainvesien jakamista – ”muiden lampaitten” eli ”suuren joukon” kokoamista hallitsevan Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen oikealle puolelle – merkitsevän työn aloittamiseen. (2. Kun. 2:8; Matt. 25:31–46) Kun Elisa-luokka tarttui tarmokkaasti ”Elian viittaan” eli siihen Jumalan määräämään tehtävään, jonka Elia oli niin toimeliaasti suorittanut, oli vertaansa vailla oleva laajennus alkanut. Vuoden 1942 jälkeiset vuodet ovat kertoneet voidellun Elisa-luokan urotöistä yhä lisääntyvän ”suuren joukon” liittyessä mukaan. – Ilm. 7:9–17.

15, 16. Mitkä kauaskantoiset edistysaskeleet teokraattisessa toiminnassa on Elisa-luokka ottanut, kuten Elisan ihmetöillä on kuvattu?

¹⁵ Alkuperäisen Elisan suorittamien monien ihmetöiden – joita oli kuusitoista Elian kahdeksaa vastaan – vastineeksi nykyinen Elisa-luokka alkoi heti järjestellä parempien Valtakunnan hyvän uutisen saarnaajien valmistamista Matt. 24:14:n ennustuksen täyttämiseksi. Helmikuun 1. päivänä 1943 perustettiin Vartiotornin Raamattukoulu Gilead Vartiotorni-seuran lähetystyöntekijäin ja erikoisedustajien valmentamiseksi palvelemaan kaikissa osissa maailmaa. Samana vuonna 1943 alkoi uusi valmennusohjelma, teokraattinen palveluskoulu, Jehovan todistajain seurakunnissa. Aluksi otettiin näihin kouluihin ainoastaan miesopiskelijoita, mutta vuonna 1958 varattiin seurakuntien naisillekin mahdollisuus ilmoittautua ja osallistua.

¹⁶ Kun työ laajeni, muodostettiin uusia seurakuntia, mikä vaati enemmän palvelijoita valvomaan Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista. Heidän palveluksensa parantamiseksi aloitettiin vuonna 1959 uusi vaihe, Valtakunnan palveluskoulu, neliviikkoisine opiskelukursseineen ilmaiseksi kaikille oppilaiksi kutsutuille valvojille. Seuraavana vuonna tämä koulu perustettiin eri maissa, mistä oli seurauksena seurakuntien parempi valvonta maailmanlaajuisesti. – 1. Tim. 3:1–7; Tiit. 1:5–9.

17. Miten Elisa-työ on koitunut suureksi hengelliseksi parannukseksi?

¹⁷ Samoin kuin Elisa muinoin herätti kuolleista häntä ystävällisesti kohdelleen suunemilaisen vaimon pojan, nykyinen Elisa-työkin on merkinnyt hengelliseen elämään pääsyä kuolleista lukemattomille ihmisille. (2. Kun. 4:17–37) Sadattuhannet, jotka makasivat kuolemantilassa synneissään ja Jumalan tuomion alaisina, on herätetty onnelliseen elämään Jehovan palveluksessa, ja heillä on kirkas toivo saada iankaikkinen elämä Valtakunnan alaisuudessa, kun nykyinen asiainjärjestelmä on hävitetty Harmagedonissa. Tämä kokoamistyö on tehostunut vuoden 1942 jälkeen. Tuona toisen maailmansodan ratkaisevana vuonna näyttivät epätäydelliset raportit yli 106 000 hengen julistaneen hyvää uutista. Hallitsevan Kuninkaan rakkaudellinen hallinto ja ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” uupumattomat ponnistukset sekä ”suuri joukko” ja virkaan asetetut ”paimenet” ovat aikaansaaneet sen, että kasvu on jatkunut, kunnes viime vuonna, 25 vuotta myöhemmin, 1 150 000 toimi tehokkaasti Valtakunnan sanoman julistamisessa.

KRISTILLISTEN KÄYTTÄYTYMISOHJEITTEN VOIMASSAPITÄMINEN

18, 19. Miten kristillisen käyttäytymisen vaatimuksia on tiukennettu?

¹⁸ Tämä teokraattisen rakenteen vahvistaminen on aikaansaanut raamatullisten vaatimusten paremman valvonnan järjestössä siihen liittyneitten käytökseen nähden. Nykyinen ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” on aina tunnustanut kristilliset mittapuut ja pitänyt aina niitä seurakunnan tietoisuudessa kristillisen elämän vaatimuksina. Jo vuonna 1904 esitti Vartiotorni-seuran ensimmäinen presidentti kirjassaan Uusi luomus pääpiirteissään raamatullisen menettelyn käsiteltäessä rikkojaa aina siihen asti, että seurakunnan on vetäydyttävä ”pois hänen yhteydestään ja katkaistava veljellinen yhteys hänen kanssaan”.b Mutta tätä äärimmäistä erottamistoimenpidettä ei käytetty laajalti seurakunnissa eikä sitä vaadittu seurakunnilta ennen kuin vuonna 1952.c Kristillistä käyttäytymistä ei voitu enää pitää asianomaista tai asianomaisia itseään koskevana. Paavali kirjoitti Korinton seurakunnalle erään erottamistapauksen yhteydessä ensimmäisen vuosisadan seurakunnassa: ”Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan?” (1. Kor. 5:1–6) Kansojen menettelytapoja noudattaville ei voitu enää sallia pääsyä seurakuntaan eikä sellaisiin tapoihin lankeavien sallia jäädä siihen.

¹⁹ Näin voimme nähdä, että Jumalan lauman paimenten nykyisen teokraattisen järjestön sydämellä ovat ainoastaan Valtakunnan ja Jumalan ”lammasten” edut. Niinä, jotka ”valvovat teidän sielujanne”, he tietävät, että heidän ”on tehtävä tili”. Heidän Valtakunnan vastuitten täyttämiselleen on tärkeätä, ettei ”heistä yhtäkään puutu”. Tämän varmistamiseksi sinua täytyy opettaa: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen [Jumalan] vanhurskauttansa.” – Matt. 6:33.

20, 21. Miten voimme osoittaa oikeaa alistumista koettelevissa olosuhteissa?

²⁰ Tällainen teokraattinen näkemys asioista auttaa sinua aina pysymään järjestön rinnalla juoksematta edelle tai jäämättä vaarallisesti jälkeen. Sinä pystyt kohtaamaan koettelevat olosuhteet. Älä anna niiden voittaa itseäsi. Odota Jehovaa ja pane toivosi häneen. (Ps. 37:34; 27:14) Nuhtelukin saattaa olla välttämätön jossain tilanteessa. Älä loukkaannu. Jos loukkaannut, niin ajattelet epäilemättä itsestäsi liian vakavasti etkä näe nuhteen tarkoitusta. Sinun ei pidä myöskään kuvitella olevasi hyödytön järjestölle ja lopettaa vain siksi, että huomiosi on kiinnitetty johonkin erehdykseen. Päinvastoin ”poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee; sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa”. – Hepr. 12:5, 6.

²¹ Saattaa toisaalta olla, että edistymisesi on nopeata. Varo yliuskollisuusasennetta. Se voi pauloa sinut. Älä ajattele toisten seurakunnassa olevan hitaita ja takaperoisia. Voit tulla kärsimättömäksi järjestöä kohtaan. Ota sen sijaan huomioon Mooseksen esimerkki, kun hän anoi Jehovaa säästämään esikuvallisen teokraattisen kansansa eräiden järjestössä olevien tehdessä syntiä Jehovaa vastaan ja herättäessä hänen vihansa koko seurakuntaa kohtaan. (2. Moos. 32:1–14) Eikä sinun tule odottaa alinomaa ohjausta tehtäväksesi annetussa teokraattisessa toiminnassa. Ota innokkaasti vastaan henkilökohtainen vastuu ja pyri aina edistämään Valtakunnan etuja ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” alituisesti viitoittaman ohjelman mukaisesti.

22. Miksi meidän tulee siis pitää uskollisesti kiinni Jehovan näkyvästä järjestöstä?

²² Raamattu kannustaa kaikin perustelluin syin jokaista panemaan teokraattisen järjestön itsensä edelle, hyväksymään sen kaikissa piirteissään ja pysymään siinä uskollisesti. Teokraattinen toimintatahti kiihtyy yhä. Mitä Jehova vielä vaatii maan päällä olevilta uskollisilta palvelijoiltaan ennen Harmagedonia, sen hän paljastaa aikanaan. Pysyminen kiinteästi hänen näkyvän teokraattisen järjestönsä yhteydessä on ainoa keino, millä saamme sen selville. Kun olet oppinut tuntemaan tämän järjestön ja Jumalan kanavansa kautta ilmaisemat vanhurskaat vaatimukset, niin älä hellitä koskaan. Seuraa Jehovan uskollisia paimenia, ”että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta”. – Room. 5:21.

[Alaviitteet]