Mitä ’tulkoon Jumalan valtakunta’ merkitsee sinulle?
”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” – Matt. 6:9, 10.
1. Keille sanoilla ’tulkoon Jumalan valtakunta’ ei ole mitään merkitystä, mutta miksi heidän huomionsa on kiinnitettävä tähän asiaan nyt?
YLI kahdelle kolmasosalle ihmiskunnasta sanoilla ’tulkoon Jumalan valtakunta’ ei ole mitään merkitystä. Se johtuu heidän uskonnostaan. Kaikilla ei ole samaa uskontoa, ja miljoonat jopa sanovat, etteivät he usko Jumalaan ja ettei heillä ole mitään uskontoa. Mutta Jumalan valtakunta tulee, välittävätpä he sen tulosta tai eivät. He joutuvat silmätysten tämän hallituksen kanssa, kun sen tulo on täysin toteutunut läheisessä tulevaisuudessa. Siksi koko maapallon ihmisten huomio on kiinnitettävä tähän tärkeään asiaan nyt.
2. a) Keiden muiden huomio tarvitsee kiinnittää tähän asiaan yhtä kipeästi ja miksi? b) Mitä on nyt aika päättää Jumalan valtakunnan tulon suhteen?
2 Tämä ei koske vain tietämättömiä. Se koskee yhtä hyvin useimpia niistä, joille sanat ’tulkoon Jumalan valtakunta’ ovat tuttuja. Miksi? Koska, vaikka he kutsuvat itseään kristityiksi ja uskonnossaan toistavat rukousta ”tulkoon sinun valtakuntasi”, he eivät puheillaan eivätkä toiminnallaan osoita ymmärtäneensä, mitä he rukoilevat. He eivät totisesti puhu eivätkä toimi sopusoinnussa tällaisen rukouksen kanssa. Jos kysyt heiltä, mitä Jumalan valtakunnan tulo merkitsee heille ja muille ihmisille, niin saat erilaisia vastauksia vailla mitään arvovaltaisia todisteita tai perusteluja. Jumalan valtakunta vaikuttaa tullessaan varmasti koko ihmiskuntaan kunkin yksilön iankaikkiseksi hyväksi tai hänen iankaikkiseksi tuhokseen. Mitä siis Jumalan valtakunnan tulo merkitsee itsekullekin meistä? Me haluaisimme tietysti sen merkitsevän loputonta hyväämme. Miten me sitten voimme saada sen merkitsemään itsellemme loputonta hyvää. Nyt on aika päättää, että sen tulee merkitä meille sellaista. Nyt on aika tietää, mitä on tehtävä, saadaksemme tämän onnellisen tulevaisuuden.
3. Mitä rotua ja kansallisuutta oli ”tulkoon sinun valtakuntasi” -rukouksen opettaja, ja missä hän syntyi?
3 Sanat ’tulkoon Jumalan valtakunta’ perustuvat rukoukseen, joka esitettiin taivaan Jumalalle ja jossa sanotaan: ”Tulkoon sinun valtakuntasi.” Monikaan on tuskin pannut merkille sitä tosiasiaa, että tämän rukouksen opetti eräs aasialainen. Ihmissuvun kolmesta haarasta, jaafetilaisesta, seemiläisestä ja haamilaisesta, tämä aasialainen mies kuului seemiläiseen haaraan. Hänen sukunsa polveutui Seemistä, toisesta Nooan kolmesta pojasta, koko nykyisen ihmissuvun polveutuessa Nooasta. (1. Moos. 10:21; Luuk. 3:23–36) Seemiläisten monista suvuista me löydämme heprealaisten, israelilaisten eli juutalaisten suvun. Se aasialainen opettaja, joka rukoili Jumalan valtakunnan tuloa, oli juuri tällainen heprealainen, israelilainen eli juutalainen. Hän syntyi Beetlehemin kaupungissa Rooman provinssissa Juudeassa lähes 2 000 vuotta sitten, samassa kaupungissa, missä hänen kuuluisa esi-isänsä Daavid, Iisain poika, oli syntynyt, hän, josta tuli Jerusalemin kuningas.
4. Miten hänen nimensä annettiin hänelle, ja mitä hänen arvonimensä ”Daavidin Pojan” merkitys korostaa?
4 Ennen kuin hän vielä oli syntynyt Beetlehemissä, Jumala oli jo päättänyt hänen nimensä, ja niin hänen synnyttyään heprealaiset nimittivät hänet Ješuaksi ja kreikkalaiset Jeesukseksi. Myöhemmin hänen nimeensä liitettiin arvonimi Messias eli Kristus, ja siten häntä alettiin kutsua Jeesukseksi, Messiaaksi, eli Jeesukseksi Kristukseksi. Häntä nimitettiin myös Jeesukseksi, Daavidin Pojaksi, mikä korosti hänen oikeuttaan siihen kuninkuuteen, millä hänen esi-isänsä Daavid oli kerran hallinnut Israelin kansaa. – Matt. 1:1, 18–25; Mark. 10:47, 48; Luuk. 1:28–33; 2:4–21; Joh. 7:42.
5, 6. a) Mistä tämä rukous ”tulkoon sinun valtakuntasi” oli osa? b) Miten sitä, jonka tuloa me rukoilemme, korostettiin toistuvasti siinä yhteydessä, ja miksi siis aiheellisesti esitämme tämän rukouksen?
5 Keväällä vuonna 31 nykyistä ajanlaskuamme eli silloin, kun Jeesus Kristus oli 31 vuoden vanha, hän opetti kuuluisan rukouksensa, mikä yleisesti tunnetaan Herran rukouksena eli Isä meidän -rukouksena ja mihin sisältyi taivaan Jumalalle esitetty anomus: ”Tulkoon sinun valtakuntasi.” Vain harvat näyttävät tietävän, että tämä rukous oli osa hänen kuuluisasta vuorisaarnastaan. Tämä saarna alkaa yhdeksällä autuaaksi eli onnelliseksi julistamisella, joista ensimmäisessä sanotaan: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.” Tämän onnellisuuden julistuksen toisinnossa sanotaan: ”Onnellisia olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.” Samassa vuorisaarnassa Jeesus Kristus opetti niin sanotun kultaisen säännön näillä sanoilla: ”Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille.”
6 Tässä saarnassa Jeesus sanoi myös maallisista tarpeistamme: ”Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” (Matt. 5:1–4, Um; Luuk. 6:20, Um; Matt. 7:12; 6:32, 33) Jeesus pani siten Jumalan valtakunnan kaikkien maallisten tarpeittemme edelle. Hän asetti sen tärkeimmälle sijalle. Hän ei käskenyt etsiä ensin tämän tai tuon maan valtakuntaa tai jonkin tasavallan presidentinvirkaa tai mitään muutakaan maailmallista virkaa, vaan käski etsimään ensin Jumalan valtakuntaa yhdessä Jumalan vanhurskauden kanssa. On siis hyvin ilmeistä, että Jumalan taivaallisen valtakunnan arvon ja tärkeyden täytyy olla erittäin suuri ja että meidän aiheellisesti pitäisi rukoilla sen tuloa samoin kuin Jeesus Kristus opetti tosi seuraajiaan rukoilemaan.
LISÄYS AIHEUTTAA RISTIRIITAA
7, 8. Mitä kysymyksiä herää sen tulosta, ja mitä meidän täytyy tehdä, saadaksemme tietää tarkat vastaukset?
7 Mutta miten Jumalan taivaallinen valtakunta tulee? Milloin Hänen valtakuntansa on lopullisesti tullut vastaukseksi tähän rukoukseen, mikä opetettiin 1 900 vuotta sitten ja mitä Jumalan valtakunnan etsijät ovat rukoilleet aina siitä pitäen? Merkitseekö sen tulo sinulle onnettomuutta vai siunausta, ja mitä jokaisen täytyy tehdä onnettomuuden välttämiseksi?
8 Saadaksemme tarkan tiedon meidän täytyy tutkia asiaa Jeesuksen opetusten valossa ja koko Raamatun valossa, niistä hänen opetuksensa ovat vain osa. Sadat miljoonat ovat ymmärtäneet asian väärin niiden sanojen vuoksi, jotka on väärin lisätty Jeesuksen Kristuksen alun perin opettamaan rukoukseen. Pyhän Raamatun varhaisimpien käsin kirjoitettujen jäljennösten mukaan tämä rukous kuuluu seuraavasti:
9, 10. Miten tämä rukous kuuluu Pyhän Raamatun varhaisimpien käsikirjoitusjäljennöksien mukaan?
9 ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta.” – Matt. 6:9–13.
10 Tämän rukouksen Luukkaan 11:2–4:ssä olevassa toisinnossa sanotaan: ”Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme; ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen.”
11. Miten syntyi ristiriita siinä tavassa, millä tätä rukousta alettiin esittää, ja mikä on tämä ristiriita?
11 Tähän rukoukseen tuli ristiriitaa, kun joku Pyhien kirjoitusten uskonnollinen jäljentäjä lisäsi vuorisaarnassa pidettyyn rukoukseen seuraavat sanat: ”Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.” (Matt. 6:13) Sen seurauksena kristikunnan sadat miljoonat uskonnolliset ihmiset ovat vuosisatoja toistaneet tätä rukousta ja lisänneet nämä epäperäiset sanat sen loppuun. He eivät ilmeisesti milloinkaan ole pysähtyneet ajattelemaan, miten he tämän rukouksen alussa voivat sanoa: ”Tulkoon sinun valtakuntasi” ja sitten sen lopussa: ”Sinun on valtakunta.” Jos valtakunta oli jo Jumalan, niin miksi heidän pitäisi rukoilla samassa rukouksessa: ”Tulkoon sinun valtakuntasi”?
12. Mitä tyhmyyttä, josta Sananlaskujen 30:5, 6:nnessa varoitetaan, tällainen lisäys osoittaa?
12 Tämä osoittaa, miten tyhmää on lisätä mitään Jumalan henkeytettyyn sanaan ja yrittää siten parantaa tai täydentää sitä. Sananlaskujen 30:5, 6 varoitti sattuvasti tällaisesta sanoen: ”Jokainen Jumalan sana on taattu; . . . Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.” Jeesuksen aikana Jumalan valtakunta ei varmastikaan ollut vielä tullut.
13. Mistä lisätyt sanat oli ilmeisesti otettu?
13 Jeesuksen oikeaan rukoukseen väärin lisätyt sanat oli ilmeisesti otettu kuningas Daavidin Jumalalle esittämästä rukouksesta, mikä löydetään 1. Aikakirjan 29:11:nnestä, jossa sanotaan: ”Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta. Ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.”a
14. Milloin sanat ”sinun, Herra, on valtakunta” pitivät paikkansa, ja miksi puhuja esitti ne?
14 Nuo sanat pitivät paikkansa vuonna 1037 eKr. Jerusalemin kuninkaan Daavidin viimeisinä päivinä. Daavid oli Israelin kahdentoista sukukunnan muodostaman kansan kuningas, mutta hän oivalsi, että hän oli ainoastaan Jumalansa Jehovan näkyvä ihmisedustaja Jehovan ollessa todellinen Kuningas, Israelin kansan näkymätön taivaallinen Kuningas. Maallinen kuninkaan valtaistuin, jolla Daavid istui 40 vuotta, oli todellisuudessa Jehovan valtaistuin, ja kuningas Daavid oli nyt vanhan ikänsä vuoksi luopumassa tästä valtaistuimesta nuoren, mutta viisaan poikansa Salomon hyväksi. Ja niin kuningas Daavid tunnusti tässä jäähyväispuheessaan, jonka hän piti Jerusalemiin kokoontuneelle Israelin seurakunnalle, että Israelin valtakunta ei todellisuudessa kuulunut hänelle eikä hänen kuninkaalliselle suvulleen. Se kuului itse asiassa Jumalalle, jota hän ja koko Israel silloin palvoivat, Jehovalle.
15. a) Miksi Israelin hallitus oli silloin todella Jumalan pienoisvaltakunta? b) Mitkä raamatunkohdat tukevat tätä tosiasiaa?
15 Jehova Jumala oli perustanut ihmisvaltakunnan hallitsemaan Israelin kansaa vuonna 1117 ennen ajanlaskumme alkua. Juuri Hän sai aikaan sen, että Daavid voideltiin kaikkien Israelin kahdentoista sukukunnan kuninkaaksi vuonna 1070 eKr. Israelin kansan valtakunta oli niin muodoin Daavidin päivinä Jumalan valtakunta pienoiskoossa maan päällä. Tämän kanssa sopusoinnussa on se, mitä on kerrottu jakeessa 23 samassa 1. Aikakirjan 29. luvussa ja mikä tapahtui sen jälkeen, kun Daavid oli luovuttanut valtaistuimensa rakkaalle pojalleen Salomolle: ”Ja Salomo istui Herran [Jehovan, Um] valtaistuimelle kuninkaaksi isänsä Daavidin sijaan, ja hän menestyi; ja koko Israel totteli häntä.” Myöhemmin kun Saban kuningatar vieraili kuningas Salomon luona Jerusalemissa ja näki hänen loistonsa, hän sanoi: ”Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun on niin mielistynyt, että on asettanut sinut valtaistuimellensa olemaan kuninkaana Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi.” (2. Aikak. 9:8) Jeremian 3:17:nnen ennustuksessa sanotaan yhdenmukaisesti sen kanssa, että Jehovan näkyvä valtaistuin oli Jerusalemissa: ”Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran [Jehovan, Um] valtaistuimeksi, ja kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden.”
16. Millä tavalla Jehova lupasi, että Daavidilla olisi pysyvä perillinen Jumalan valtakunnassa?
16 Vuosia ennen kuningas Daavidin vallasta luopumista ja kuolemaa Jehova, hänen Jumalansa, teki liiton eli juhlallisen sopimuksen hänen kanssaan siitä, että tämän Jumalan Israelia hallitsevan pienoisvaltakunnan kuninkuus pysyisi Daavidin kuninkaallisessa suvussa ikuisesti. Jehova Jumala sanoi profeettansa Naatanin välityksellä kuningas Daavidille: ”Herra ilmoittaa sinulle, että Herra on tekevä sinulle huoneen. Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi tykönä, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun ruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. . . . Ja sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, ja sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva.” (2. Sam. 7:11–16) Tällä tavoin Jehova lupasi, että kuningas Daavidilla olisi pysyvä perillinen Jumalan valtakunnan valtaistuimella. Tätä perillistä kutsuttaisiin Daavidin Pojaksi.
KESKEYTYS
17. Hallitsiko Jumalan esikuvallinen valtakunta Israelia jatkuvasti, ja mikä tapaus Israelin historiassa todistaa vastauksen?
17 Omana aikanaan kuningas Daavid saattoi sanoa Jumalalle: ”Sinun, Herra, on valtakunta.” Mutta tuli aika, jolloin maan päällä ei ollut mitään Jumalan pienoisvaltakuntaa, Israelin kansaa hallitsevaa esikuvallista Jumalan valtakuntaa. Milloin se aika tuli? Vuonna 607 ennen ajanlaskumme alkua. Tuona vuonna kaikkivaltias Jumala salli Babylonian armeijoiden hävittää Jerusalemin kuninkaallisen kaupungin, missä Daavidin suvun kuninkaat istuivat Jehovan valtaistuimella. Hän antoi valtaistuimensa kukistua, ja hän salli karkottaa Jerusalemin piirityksessä ja hävityksessä eloon jääneet Babylonian kaukaiseen maahan. Jerusalem ja Juudan maa jäivät autioiksi, vaille ihmisasukkaita ja kotieläimiä. Silloin Jumalan valtakunta lakkasi olemasta maan päällä. – Hes. 21:25–27.
18. a) Kun juutalaiset pakkosiirtolaiset oli ennallistettu kotimaahansa, niin miksi Jerusalemin hallitusmiehet eivät olisi voineet sanoa: ”Sinun, Herra, on valtakunta”? b) Mikä kysymys heitä sen tähden askarrutti?
18 Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin, kun maanpaossa olleet israelilaiset ennallistettiin kotimaahansa, Jehovalla ei ollut Jerusalemissa valtaistuinta, jolla hallitsijat olisivat voineet istua. Jumalan esikuvallista valtakuntaa ei perustettu uudelleen Jerusalemiin, jossa Daavidin jälkeläinen olisi hallinnut Jumalan edustajana Jehovan valtaistuimella. ”Pakanain ajat” eli ”kansain määräajat” (Um) olivat alkaneet. (Luuk. 21:24) Siksi Jerusalemin juutalaiset hallitusmiehet, jotka olivat pakanavalloittajien alaisia, eivät voineet sanoa niin kuin kuningas Daavid oli sanonut Jehova Jumalalle: ”Sinun, Herra, on valtakunta.” Jumalan liiton mukaan, jonka hän oli tehnyt Daavidin kanssa iankaikkisesta valtakunnasta, Israelia hallitsevan Jumalan valtakunnan pysyvän perillisen saapuminen oli vielä tulevaisuudessa. Tämä merkitsi sitä, että Jumalan valtakunta elvytettäisiin tämän pysyvän perillisen istuessa valtaistuimella Jehovan edustajana. Ei ihme, että uskolliset juutalaiset odottivat Jumalan valtakunnan tuloa. Heitä askarrutti sen tähden kysymys: Miten kauan Jumalan valtakunnan toiminta olisi keskeytyneenä? Milloin Jumalan valtakunta tulisi Hänen lupauksensa mukaan?
19. Miksi se, että Jeesus kutsui Jerusalemia ”suuren Kuninkaan kaupungiksi”, ei tehnyt tyhjäksi sitä, että tämä tilanne jatkui Israelissa?
19 Tämä tilanne jatkui muinaisessa Israelissa vuosisatoja. Lähellä ajanlaskumme alkua Jeesus, Daavidin Poika, syntyi Beetlehemissä, Juudean maassa. On totta, että Jeesus sanoi pitäessään vuorisaarnaansa: ”Älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki.” (Matt. 5:34, 35) Mutta nuo sanat eivät tarkoittaneet, että Jumalan valtakunta olisi hallinnut Jerusalemissa. Jeesus sanoi, että Jumalan valtaistuin oli taivas; se ei ollut maallinen valtaistuin, jolla ihmishallitsijat olisivat istuneet Jerusalemissa. Koko maa oli vain kuin Jumalan jalkojen astinlauta. (Matt. 23:22) Kun Jeesus puhui nuo sanat, Jerusalem ja Juudean maa kuuluivat Rooman provinssiin, Juudeaan. Mies, joka silloin hallitsi maaherrana, ei ollut juutalainen eikä kuningas Daavidin jälkeläinen, vaan roomalainen, nimeltä Pontius Pilatus. – Luuk. 3:1.
20. Mitä innostuneet juutalaiset odottivat Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin, ja miten heidän huudahduksensa osoittavat tämän?
20 Maanpäällisen elämänsä viimeisellä viikolla Jeesus Kristus ratsasti juhlasaatossa Jerusalemiin. Innostuneet juutalaiset, jotka odottivat Jumalan valtakunnan perustamista Jeesuksessa, seurasivat häntä riemuiten ja huusivat: ”Hoosianna [pelasta, me rukoilemme, Um] Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran [Jehovan, Um] nimeen. Hoosianna korkeuksissa!” ”Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!” ”Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee.” – Matt. 21:9; Joh. 12:13; Mark. 11:10.
21. Miten tilanne Israelissa kehittyi niin, ettei kukaan Jerusalemissa voinut oikeutetusti sanoa: ”Sinun, Herra, on valtakunta”?
21 Jerusalemin sisäpuolella Jeesus meni temppeliin, mutta juutalainen ylimmäinen pappi ei voidellut häntä kuninkaaksi. Hän ei istuutunut Jerusalemissa Jehovan valtaistuimelle eikä hallinnut Jumalan näkyvänä maallisena edustajana. Viisi päivää myöhemmin eli pääsiäispäivänä hän seisoi maaherra Pontius Pilatuksen edessä kuulustelussa, jossa hänen henkensä oli kysymyksessä. Siinä tilaisuudessa hän sanoi: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi luovutettu juutalaisille. Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole tästä lähteestä.” (Joh. 18:36, Um) Niinpä siis silloinkaan, kun Jeesus oli maan päällä, kukaan Jerusalemissa ei olisi voinut oikeutetusti sanoa Jumalalle 1. Aikakirjan 29:11:nnessä olevia kuningas Daavidin sanoja: ”Sinun, Herra, on valtakunta.”
22. Mitä siis Jeesus opetti Isä meidän -rukouksessa opetuslapsiaan rukoilemaan, ja missä suhteessa he eivät yhdy kristikuntaan?
22 Tästä syystä, kun Jeesus opetti seuraajilleen ns. Isä meidän -rukouksen, hän ei lisännyt noita sanoja rukouksensa loppuun. Jeesus tiesi, etteivät nuo sanat olleet tosia. Siksi hän opetti seuraajiaan rukoilemaan Jumalan valtakunnan tuloa, mikä valtakunta oli esikuvallisesti kukistettu vuonna 607 eKr, Nykyään Jeesuksen oikein opetetut seuraajat eivät yhdy kristikunnan uskonnoitsijoitten kanssa esittämään noita epäperäisiä sanoja: ”Sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.” He eivät tee ristiriitaiseksi rukousta: ”Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” He tietävät, että Jumalan valtakunnan tulo ei ole vielä tapahtunut.
MILLÄ TAVALLA?
23. Miten jotkut kristikunnan uskonnoitsijat sanovat Jumalan valtakunnan tulevan?
23 Mitä sitten oikeastaan Jumalan valtakunta, kun se on tullut, merkitsee maan asukkaille? Millä tavalla Jumalan valtakunta tulee? Jos kysyt joltakulta kristikunnan uskonnoitsijalta, niin hän vastaa: ’Jumalan valtakunta on 50 000 vuoden päässä, sillä se tulee, kun ihmiskunta käännytetään Kristukselle.’ Mutta onko tällainen vastaus tosi?
24. Mitä englanninkielisen Maailmankalenterin väestötilastot osoittavat maailman kääntymisestä Kristuksen puoleen?
24 Vuoden 1963 englanninkielisen Maailmankalenterin (The World Almanac, New Yorkin painos, s. 719) mukaan ns. kristittyjä on maapallolla 904 332 500. Kuitenkin toukokuussa 1962 julkaistussa Yhdistyneiden Kansakuntien tilastollisessa vuosikirjassa osoitettiin, että maailman väkiluku oli ohittanut kolmen miljardin rajan jo vuonna 1961 ja oli nyt 3 104 000 000 ja lisääntyi joka vuosi 54 miljoonalla. Kun tutkitaan tilastoja perättäisiltä vuosilta, käy ilmi, että ei-kristityt lisääntyvät nopeammin kuin ns. kristityt. On ilmeistä, että maailmaa ei käännytetä Kristukselle, vaan että kristikunta on kutistumassa koko maailman väestöön verrattuna. Se ei ole nykyään kolmatta osaakaan koko ihmiskunnasta.
25. Mikä on annettujen numeroiden valossa maailman uskontojen kannattajamäärienmukainen järjestys?
25 Koko maan uskonnollisista järjestöistä roomalaiskatolinen järjestö on voimakkain. Maailmankalenteri osoittaa siihen kuuluvan 550 350 000 jäsentä, mihin sisältyvät vastakastetut lapset. Seuraavaksi voimakkain uskonnollinen järjestö on ei-kristitty ryhmä, muhamettilaiset, joita on 433 740 000. Sitten tulee Intian hindulaisuus, jonka jäseniä on 335 802 500. Hindulaisuuden jälkeen tulee konfutselaisuus, johon kuuluu 300 240 500 kannattajaa. Sen jälkeen tulevat kannattajien lukumäärän mukaisessa järjestyksessä protestantit, sitten buddhalaiset, sitten ortodoksiset kirkot, sitten alkukantaisten uskontojen harjoittajat, kuten Afrikan ja Australian alkuasukkaat, sitten šintolaiset, taolaiset, juutalaiset eli heprealaiset ja zoroasterilaiset. Lopuksi Maailmankalenteri ilmoittaa muiden uskontojen kannattajat ja uskonnottomat, joita on yhteensä 552 771 700, eli enemmän kuin roomalaiskatolilaisia.b
26. a) Miten roomalaiskatolilaisuus on selviytynyt kansainvälisestä kommunismista? b) Miten muuan pappismies viittasi äskettäin tähän tosiasiaan Etelä-Amerikan suhteen?
26 Vaikka roomalaiskatolilaisuus lukumääräisesti katsoen näyttää voimakkaalta ja vaikka sen Vatikaanikaupungissa asuva paavi väittää olevansa kuninkaana hallitsevan Kristuksen sijainen, niin se on menettämässä maaperää kansainväliselle kommunismille. Joulukuun 14. päivänä 1963 Meksikossa (Mexico Cityssä) pidetyssä kokouksessa, jossa oli noin 200 protestanttista ja ortodoksista kirkonjohtajaa 48 maasta, latinalaisen Amerikan toimeenpanevan presbyteerikomitean sihteeric sanoi:
”Kukaan ei enää pidä kiinni siitä lapsellisesta ajatuksesta, että Etelä-Amerikka olisi ”katolinen maanosa”. . . . ”Monet kristityt, joiden omatunto on herkistetty evankeliumin saarnaamisella”, hän sanoi, ”ovat hylänneet kirkon ja tulleet kommunistijohtajiksi”. – New York Times, 15.12.1963.
27. Millainen maa Pohjois-Amerikan Yhdysvallat on uskonnollisesti nykyään?
27 Sen lisäksi että Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoja ei voida enää kutsua protestanttiseksi maaksi, se on kaukana roomalaiskatolisesta maasta. Roomalaiskatoliset prelaatit esittävät synkkiä tosiasioita ja tilastoja katolisen kirkon tulevaisuudennäkymistä Yhdysvalloissa.d
28. Milloin Jumalan valtakunta tulee kristikunnan järkkyvistä toiveista huolimatta ja miksi?
28 Mikäli Jumalan valtakunnan tulo riippuu maailman kääntymisestä kristillisyyteen, niin kristikunnan uskonnollinen väestö ei voi odottaa sen tuloa omana aikanaan eikä tämän sukupolven aikana eikä itse asiassa milloinkaan. Mutta vaikka heidän toiveensa ovatkin järkkyneet, koska ne perustuvat Pyhän Raamatun väärään tulkintaan, niin se ei merkitse sitä, ettei Jumalan valtakunta tulisi meidän aikanamme, tämän sukupolven aikana. Raamatun ennustusten ja ajanlaskun valossa kaikki todistaa sen puolesta, että Hänen valtakuntansa tulee tämän sukupolven aikana, koska se ei tule sillä tavoin, että maailma kääntyisi kristillisyyteen, eikä sen ole koskaan tarkoitettukaan tulevan sillä tavoin. (1. Tim. 4:1–3; 2. Tim. 3:1–7; 2. Piet. 3:3, 4, 7) Mutta jos Jumalan valtakunta ei tule koko maailman rauhallisen kääntymyksen välityksellä, niin miten se sitten tulee ja ottaa täyden vallan?
29, 30. a) Mikä maailmanvaltojen sarja näytettiin Danielille hänen näyssään Danielin 7. luvussa? b) Miten Jumalan valtakunnan tulo kuvattiin näyssä?
29 Jos sinulla on Pyhä Raamattu, niin se vastaa kysymykseesi, sillä Raamattu on Jumalan henkeytetty kirja. Hae sieltä Danielin ennustus, seitsemäs luku. Me löydämme siitä kuvauksen Jumalan valtakunnan tulosta sen välityksellä, jota kutsutaan ihmisen Pojaksi. Hän on Jeesus Kristus, Daavidin Poika, niin, sen iankaikkisen valtakunnan pysyvä perillinen, joka luvattiin Daavidin kuninkaalliselle suvulle. Aluksi profeetta Daniel saa nähdä näyn maailmanvalloista, Babylonian maailmanvallasta aina siihen poliittiseen järjestelmään saakka, joka sisältää nykyisen anglo-amerikkalaisen maailmanvallan.e Tässä näyssä Daniel ei näe noiden maailmanvaltojen rauhallista kääntymystä ihmisen Pojan puoleen, vaan niiden väkivaltaisen tuhon. Tämän nähtyään profeetta Daniel jatkaa:
30 ”Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.” – Dan. 7:13, 14.
31. Mikä valtakunta tässä näyssä annettiin Jeesukselle, Daavidin Pojalle?
31 Koska Jeesus, Daavidin Poika, kuvataan tässä ”Ihmisen Poikana”, niin se valtakunta, jonka Jumala, ”Vanhaikäinen”, antaa tälle ihmisen Pojalle, on sama, jota Jeesus opetti seuraajiaan rukoilemaan.
32. a) Miten Jumalan Tuomarina salliman viimeisen poliittisen järjestelmän loppu kuvattiin? b) Miten muiden kuvaannollisten petojen valta otettiin pois ja niiden elämää pidennettiin?
32 Mitä sitten hänen hallituksensa valtaantulo merkitsee tämän maailman poliittisille järjestelmille? Näyssä Jumalan enkeli selittää Danielille neljännen pedon ja sen sarvien kuvaavan viimeistä poliittista järjestelmää, mitä Jumala, Tuomari, suvaitsee maan päällä, minkä jälkeen enkeli kuvailee tämän maailmallisen poliittisen järjestelmän väkivaltaisen lopun sanoen: ”Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti.” (Dan. 7:26) Tämä selittää sen kuvauksen, mikä tästä viimeisestä petomaisesta poliittisesta järjestelmästä esitetään jakeissa 11 ja 12 seuraavasti: ”Minun katsellessani peto tapettiin, ja sen ruumis hävitettiin ja heitettiin tuleen palamaan. Ja muiltakin pedoilta otettiin valta pois; niiden elämän pituus oli määrätty aikaa ja hetkeä myöten [ja niiden elämää pidennettiin ajaksi ja aikakaudeksi, Um].” Noiden toisten petomaisten poliittisten järjestelmien valta otettiin pois toinen toisensa perästä menneenä aikana ja ”niiden elämää pidennettiin” vain siihen asti, kun neljäs ja viimeinen poliittinen järjestelmä väkivaltaisesti hävitetään tappamalla ja polttamalla, jolloin nekin hävitetään.
33. Kenelle hallitusvalta koko taivaan alla annettiin Danielin 7:27, 28:nnen mukaan ja miten pitkäksi ajaksi?
33 Tätä ihmisen Pojalle ja hänen uskollisille opetuslapsilleen annetun Jumalan valtakunnan tulo merkitsee tämän maailman poliittisille järjestelmille. Siksi Danielin 7:27, 28 päättää selityksen sanoen: ”’Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset.’ Tähän loppuu kertomus.”
34. a) Keitä ne ovat, joista puhutaan ”Korkeimman pyhinä”, ja miten monta heitä on? b) Tapahtuuko maan poliittisten järjestelmien väkivaltainen poistaminen hengellisen Israelin avulla vai ilman sitä?
34 Tässä ennustuksessa ne, joista puhutaan ”Korkeimman pyhinä”, ovat Herra Jeesus Kristus ja kaikki hänen uskolliset seuraajansa, jotka perivät taivaan valtakunnan hänen kanssaan. Raamatun viimeisen kirjan, Ilmestyskirjan, mukaan, jossa lainataan paljon Danielin kirjasta, näiden seuraajien lukumäärä, jotka perivät taivaan valtakunnan kirkastetun Jeesuksen Kristuksen kanssa, on vain 144 000. (Ilm. 7:4–8; 14:1–3) Nykyään on maan päällä ainoastaan jäännös näistä Jumalan taivaallisen valtakunnan hengellisistä perijöistä, tilastojen mukaan vähemmän kuin 13 000. Mutta he eivät ryhdy mihinkään väkivaltaisuuksiin tämän maailman poliittisia järjestelmiä vastaan. Jehova Jumala, Tuomari, pitää huolen poliittisten järjestelmien poistamisesta maan päältä taivaallisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, Daavidin Pojan, välityksellä.
35. Mitä tosiseikkaa Jumalan valtakunnasta kristikunnan epäonnistuminen maailman käännyttämisessä korostaa?
35 Niitä ns. kristittyjä, jotka ovat hellineet ajatusta siitä, että maailma rauhallisesti käännytettäisiin kristillisyyteen ja että he itse perustaisivat Jumalan valtakunnan sillä tavoin, voi kauhistaa sellainen ajatus, että taivaan Jumala itse väkivaltaisella teollaan hävittäisi maan poliittiset laitokset. Mutta heidän pitäisi myös olla kauhistuneita oman maailmankäännytysohjelmansa epäonnistumisesta. Heidän epäonnistumisensa vain korostaa sitä, että ennen kuin Kristuksen johdossa oleva Jumalan valtakunta voi hallita koko maata, tie sille on puhdistettava taivaasta käsin väkivaltaisin keinoin. Muut Raamatun ennustukset tukevat tätä tosiasiaa.
36. Mikä marssi käy ilmi Danielin toisen luvun näystä?
36 Palatkaamme takaisin Danielin ennustuksen toiseen lukuun. Siinä luvussa Daniel esittää näyn maailmanvaltojen marssista, aina muinaisesta Babylonian maailmanvallasta Rooman maailmanvaltaan ja sen jälkeläiseen, nykyiseen anglo-amerikkalaiseen maailmanvaltaan, Brittiläisen imperiumin ja Amerikan Yhdysvaltojen poliittiseen yhteenliittymään, saakka.f
37. Miten se, mitä on jäljellä poliittisten maailmanvaltojen sarjasta, hävitetään, ja miten tämä kuvataan näyssä?
37 Näitä maailmanvaltoja on palvottu kuin epäjumalankuvaa. Danielin ennustuksessa esitetyn Jumalan säädöksen mukaan Jumala hävittää väkivaltaisella toimenpiteellään sen, mitä nykyään on jäljellä tästä poliittisten maailmanvaltojen sarjasta. Se muistuttaa sitä, kun näyssä kerrotaan, miten Jumalan vuoresta irtautunut kivi iskee epäjumalankuvaan ja murskaa sen jauhaen sen tomuksi, jonka myrskytuulet puhaltavat jäljettömiin. – Dan. 2:1–43.
38. Mitä kuvaannollisen kiven tulo vertauksellista kuvapatsasta vastaan merkitsee todellisuudessa?
38 Osoittaen tämän kiven kuvaavan Jeesuksen, Messiaan, hallitsemaa Jumalan valtakuntaa profeetta Daniel selittää: ”Mutta niiden kuningasten [tämän maailman nykyisten poliittisten hallitsijoiden] päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” (Dan. 2:44) Kivellä kuvatun Jumalan messiaanisen valtakunnan tulo ei merkitse sen vähempää kuin lopullisen sodan taistelemista, mikä ennustettiin Raamatun viimeisessä kirjassa, ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodan”, mitä yleisesti kutsutaan Harmagedonin taisteluksi. – Ilm. 16:14–16, Um.
39. Miten kristikunnan selittäjät tulkitsevat kiven iskemisen kuvapatsaaseen, ja milloin voimakas isku ymmärrettiin annetun?
39 Kristikunnan raamatunselittäjät, kuten 19. vuosisadalla elänyt tri Adam Clarke Englannista, ovat tulkinneet Danielin 2:44:nnen merkitsevän sitä, että vuoresta irtautunut kivi oli kristillinen evankeliumi, että se iskiessään kansoihin käännyttäisi ne, ja hallitsijat niin kuin hallittavatkin tulisivat kristityiksi, kunnes aikanaan koko ihmiskunta olisi kristitty. Ajateltiin, että pakanalliselle Rooman imperiumille annettiin voimakas isku, kun vuonna 312 keisari Konstantinus Suuri kääntyi ja roomalaiskatolinen kirkko sekauskontoineen perustettiin.g
40. Mitä voidaan kuitenkin sanoa kristikunnan uskontojen iskuvoimasta nykyään, ja mikä on kristikunnan tila kansainvälisen kommunismin käsissä?
40 Mutta tässä me nyt olemme yli 60 vuoden päässä 20. vuosisadan alusta, ja kristikunnan uskontojen iskuvoima on yhä heikkenemässä. Poliittiset hallitsijat eivät enää tule roomalais- tai kreikkalaiskatolilaisiksi tai protestanteiksi eivätkä pakota alamaisiaan sellaisiksi mukanaan. Eräs amerikkalainen presbyteeripappih sanoi (Morning News, Dallas, Texas, 22.6.1963; myös Times Herald), että ei vain kristikunnan uskonto ole koetuksella, vaan ”maailma nauraa meille. Täällä Yhdysvalloissa on maailman muille uskonnoille paras lähetyskenttä”. Hän syytti tästä osaksi kristikunnan kirkossakävijöitten uskonnollista tietämättömyyttä ja lisäsi: ”Me olemme luovuttaneet monet velvollisuutemme pakanamaailmalle.” Mutta ns. kristityt eivät ainoastaan saa osakseen maailman naurua tietämättömyytensä vuoksi, vaan kristikunta hoippuu kansainvälisen kommunismin sille antamista iskuista. Kristikunta ei halua kommunismin hautaavan sitä jonakin päivänä.
VAROITTAVA VERTAUS
41. Onko maailman rauhallinen kääntymys Raamatun mukainen, ja mitä Jeesus Kristus osoittaa leiviskävertauksessaan Jumalan valtakunnan vihollisista?
41 Uskonnollinen toive maailman rauhallisesta käännyttämisestä kristikunnan uskontoihin ei ole ainoastaan raamatunvastainen, vaan se on nykyään myös todellisuudenvastainen. Leiviskävertauksessa, joka on kerrottu Luukkaan evankeliumin 19. luvussa, Herra Jeesus Kristus varoitti, että Jumalan messiaanisen valtakunnan viholliset tuhottaisiin väkivaltaisesti Messiaan itsensä käskystä.
42. Miksi Jeesus esitti tämän vertauksen, ja miten vertauksessa mitattiin aikaa Jumalan valtakunnan tuloon?
42 Luukkaan 19:11 kertoo, miksi Jeesus esitti tämän vertauksen sanoessaan: ”Heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.” Jeesus osoitti päinvastoin vertauksessa, että Jumalan valtakunnan tuloon oli pitkä aika. Miten? Siten, että Jeesus vertasi itseään rikkaaseen jalosukuiseen mieheen, joka lähti matkalle kaukaiseen maahan ”saadakseen itsellensä kuninkuuden” ja sitten palatakseen kuninkaana. Jeesuksen ajan matkustuskeinojen nopeudella mitattuna matka kaukaiseen maahan ja sitä seuraava paluumatka kuninkaana veisi pitkän ajan. Siksi Jeesus oli oleva poissa kauan aikaa.
43. Mitä jalosukuista miestä vihaavat kansalaiset tekivät, ja miten tämä viha ilmaistiin vertauksen täyttymyksessä?
43 Mutta oli niitä, jotka vastustivat sitä, että jalosukuinen mies olisi saanut kuninkuuden. Luukas 19:14 sanoo: ”Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: ’Emme tahdo tätä kuninkaaksemme’.” Vertauksessa ei esitetä yksityiskohtia siitä, missä määrin nuo kansalaiset ilmaisivat vihansa tai miten jalosukuinen mies pääsi kaukaiseen maahan saadakseen kuninkuuden. Mutta vertauksen täyttymyksessä useimmat juutalaiset sanoivat: ’Me emme halua tämän miehen, Jeesuksen Kristuksen, hallitsevan meitä kuninkaana.’ Yrittäessään estää häntä tulemasta kuninkaakseen juutalaiset tuomitsivat hänet kuolemaan ja luovuttivat hänet Jerusalemin roomalaisille viranomaisille hitaasti tapettavaksi kidutuspaalussa.
44. Miten Jeesus pääsi kuvaannolliseen ”kaukaiseen maahan”, ja miten hänen oma kansansa jatkoi vihansa osoittamista häntä kohtaan?
44 Miten sitten Jeesus pääsi ”kaukaiseen maahan”, ts. taivaaseen, minkä Jeesus sanoi olevan Jumalan valtaistuin? Kolmantena päivänä hänen julman kuolemansa jälkeen kaikkivaltias Jumala Jehova herätti jalon Poikansa kuolleista ja kutsui hänet taivaaseen 40. päivänä sen jälkeen ja asetti kuolleista herätetyn Jeesuksen Kristuksen oikealle puolelleen taivaassa. (Apt. 2:22–36; 3:13–21) Vielä senkin jälkeen kun Jeesus Kristus oli noussut ”kaukaiseen maahan”, Jumalan taivaalliseen läsnäoloon, hänen oma maallinen kansansa, juutalaiset, osoitti jatkuvasti vihaansa häntä kohtaan vainoamalla hänen uskollisia seuraajiaan. Siten he edelleenkin ilmaisivat Jumalalle, etteivät he halunneet hänen jaloa Poikaansa kuninkaakseen.
45. Mistä myös tavataan muita Jumalan valtakunnan vihaajia, ja miten he ilmaisevat vihansa?
45 Messiaan hallitsemalla Jumalan valtakunnalla ei ole kuitenkaan vain juutalaisia vihollisia, vaan vihollisia kaikissa muissakin kansoissa ihmiskunnassa. Nämäkin hylkäävät Kristuksen seuraajien Valtakunnan sanoman ja vainoavat heitä. He haluavat mieluummin tämän maailman ihmisten poliittisia hallituksia Yhdistyneitten Kansakuntien järjestö mukaan luettuna, johon kuuluu 113 jäsenkansaa. Mitä sitten Jumalan messiaanisen valtakunnan tulo merkitsee näille maallisille vihollisille?
46. Miten Jeesus osoitti vertauksessa, miten valtakunnan tulo vaikuttaa sen vihollisiin, ja mikä esikuvallinen täyttymys tästä tapahtui?
46 Jeesus antoi vastauksen leiviskävertauksensa lopussa. Siinä hän antaa jalosukuisen miehen, joka varmisti kuninkuuden ja palasi takaisin hallitsemaan, sanoa: ”Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.” (Luuk. 19:27) Se ei suinkaan merkitse heidän rauhallista kääntymistään tosi kristillisyyteen. Se merkitsee väkivaltaista tuhoa. Tämän esikuvallinen täyttymys tapahtui vuonna 70 jKr., jolloin kääntymättömiä juutalaisia, jotka olivat kapinoineet Rooman keisaria vastaan, piiritettiin heidän pääkaupungissaan Jerusalemissa ja jolloin kauhistavan piirityksen jälkeen kaupunki hävitettiin. On kerrottu, että 1 100 000 kapinallista juutalaista sai surmansa ja 97 000 eloon jääneistä vietiin orjiksi eri osiin Rooman imperiumia. – Luuk. 19:41–44; 21:20–24.
47. Mitä kristityt yhä rukoilevat huolimatta tuosta vuoden 70 tapahtumasta, ja mitä tämä rukouksen täyttymys merkitsee siihen verrattuna, mitä tapahtui vuonna 70?
47 Mutta Jumalan messiaaninen valtakunta ei tullut vuonna 70. Tosi kristityt rukoilevat nykyään yhä Jumalalle esitetyn Herran rukouksen sanoja: ”Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” Raamatun aikataulu ja Raamatun ennustusten täyttymys maailman olosuhteissa ja tapahtumissa vuodesta 1914 lähtien todistavat, että edellä mainituissa ennustuksissa kuvailtu Jumalan valtakunnan tulo on lähellä. Väkivaltainen hävitys, mitä sen tulo merkitsee sen maan päällä oleville vihollisille, on laajempi ja kauhistavampi kuin roomalaisten toimeenpanema Jerusalemin hävitys ja kääntymättömien juutalaisten verilöyly 1 900 vuotta sitten.
48. Mitä kristikunnan väestö ei käsitä rukoilevansa Isä meidän -rukouksessa?
48 Miten vähän sen tähden kristikuntaan kuuluvat käsittävätkään, mitä he oikeastaan rukoilevat kun he toistavat kirkoissaan: ”Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa”! He eivät ymmärrä, että he rukoilevat Jumalaa suorittamaan väkivaltaisen teon, että he rukoilevat nykyisen maailman asiainjärjestelmän hävitystä, niin, jopa kristikunnankin hävitystä, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien pääasiallinen tukija ja omistaa valtavia atomi- ja vetypommivarastoja ja muita joukkotuhoaseita. Tätä Jumalan messiaanisen valtakunnan tulo merkitsee sen vihollisille sekä sisä- että ulkopuolella kristikunnan.
49. Kenen päiviin Jeesus vertasi tämän maailmallisen järjestelmän loppua koskevassa ennustuksessaan ihmisen Pojan päiviä, ja missä suhteissa?
49 Jeesus ei turhaan sanonut tämän maan päällä olevan maailmallisen asiainjärjestelmän tuhoa koskevassa ennustuksessaan: ”Niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.” – Matt. 24:37–39, 42.
50. Millainen tapahtuma Nooan ajan vedenpaisumus oli, ja mitä tämä tietää maailman asukkaille nykyään?
50 Tämä Nooan ajan vedenpaisumus oli Jumalan valvomien luonnonvoimien väkivaltaista toimintaa. Se pyyhkäisi yli koko maan hävittäen kaikki kansanpaljoudet ja eläimet ulkopuolella arkin, missä Nooa perheineen ja monet eläinlajit säilyivät. Maapallon väkiluku on nykyään yli kolme miljardia, joten mikä tuho tapahtuukaan, kun Jumalan valtakunnan tullessa meidän aikanamme on oleva samoin kuin Nooan aikana vedenpaisumuksen tullessa.
51. Mitä Jumalan valtakunnan tulo merkitsee sitä rakastaville, ja mitä ihmisen Pojan päivien samankaltaisuus Nooan päiviin nähden merkitsee heille?
51 Mutta merkitseekö Jumalan valtakunnan tulo koko maan laillisena hallituksena vain hävitystä? Merkitsee Jumalan messiaanisen valtakunnan vihollisille! Toisaalta Jumalan valtakuntaa rakastaville, jotka etsivät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, se merkitsee onnea, siunauksia, vapautusta ja pelastusta. Nooan ajan vedenpaisumuksessa säilyivät hän ja hänen poikansa, Jaafet, Seem ja Haam, ja heidän neljä vaimoaan, kahdeksan ihmissielua kaikkiaan. Arkin sisällä vietetyn täyden aurinkovuoden jälkeen he tulivat ulos puhdistettuun maahan ja aloittivat uudelleen Jehova Jumalan palvonnan. Heidän eloon jäämisensä Jumalan huolenpidossa johti siihen, että meillä kaikilla nykyään maan päällä olevilla on elämä. (1. Moos. 7:1–9:19) Koska Jeesus ennusti, että niin kuin oli Nooan päivinä, niin on oleva ihmisen Pojan päivinä, niin eloon jääneitä on oleva siinäkin väkivaltaisessa hävityksessä, joka kohtaa tätä asiainjärjestelmää, mikä on Jumalan valtakunnan vihollinen.
52. Miten Jeesus osoitti tämän eloon jäämisen lopullista ahdistusta koskevassa ennustuksessaan?
52 Ennustuksessaan tämän asiainjärjestelmän lopusta Jeesus sanoi, että ahdistus saavuttaisi niin valtavat mitat, että se ylittäisi kaiken, mitä ihmiskunta aikaisemmin on kokenut. Hän sanoi: ”Silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.” (Matt. 24:21, 22) Siksi tämän maailmallisen järjestelmän lopussa on oleva eloon jääneitä, jotka vastaavat Nooaa ja hänen perhettään.
USKOLLISET PALVELIJAT
53. a) Miten eloon jäävät ”valitut” kuvattiin leiviskä vertauksessa? b) Mitkä kysymykset heräävät sen palvelijan suhteen, joka ei asioinut herransa leiviskällä?
53 Näihin eloon jääneisiin kuuluvat ne, joita Jeesus kutsui ”valituiksi”, ne, joita hänen leiviskävertauksessaan kuvataan uskollisilla palvelijoilla, joille jalosukuinen mies antoi leivisköjä, ennen kuin hän lähti kaukaiseen maahan varmistamaan kuninkuuttaan. Yksi kymmenestä mainitusta palvelijasta ei totellut jalosukuisen miehen määräystä: ”Asioikaa näillä, kunnes minä tulen.” Yhdeksän muuta palvelijaa asioivat edullisesti leivisköillään; yksi laiska, uskoton palvelija sen sijaan ei. Hän säilytti leiviskänsä liinasessa. Hän ei kartuttanut sitä jalosukuiselle herralleen. Mitä tämän hyödyttömän palvelijan herran paluu kuninkaana merkitsi hänelle, varsinkin kun hän ojensi takaisin juuri saman rahasumman, minkä hän oli saanutkin – mitään ei ollut kadonnut, mutta mitään ei ollut voitettukaan? Merkitsikö se siunausta vai kirousta? Hänen oma menettelynsä ratkaisi!
54. Mitä kuninkaan tulo merkitsi vertauksessa tälle hyödyttömälle palvelijalle?
54 Hänen jalosukuinen herransa, joka nyt oli kuningas, kutsui häntä pahaksi. Hän määräsi leiviskän otettavaksi häneltä pois, sillä hän ei ollut työskennellyt herransa valtakunnan hyväksi. Hän ei ollut kuninkaan puolella, ja hänet luokiteltiin siksi niiden kansalaisten joukkoon, jotka vihasivat kuningasta ja olivat häntä vastaan. Häntä rangaistiin yhdessä niiden viholliskansalaisten kanssa, jotka teloitettiin kuninkaan käskystä. (Luuk. 19:13, 20–27) Eräässä tätä muistuttavassa Jeesuksen vertauksessa kelvoton palvelija heitettiin ulos herransa huoneesta, ”ulos pimeyteen”, missä hän sai itkeä ja kiristellä hampaitaan muiden ulkopuolella olevien kanssa. (Matt. 25:24–30) Kuninkaan tulo ei merkinnyt hänelle iloa!
55. Mitä kuninkaan tulo merkitsi niille palvelijoille, jotka asioivat leivisköillään?
55 Vertauksessa yhdeksän muuta palvelijaa tuottivat hyötyä valtakunnalle asioimalla leivisköillään. Heidän kuninkaallinen herransa julisti heidät hyviksi palvelijoiksi ja asetti heidät johtamaan kaupunkeja valta-alueellaan. He eivät ansainneet kuolemaa kuninkaan viholliskansalaisten kanssa. Heille kuninkaan tulo merkitsi siunauksia ja elämää. (Luuk. 19:15–19, 24–26) Merkitseekö Jumalan messiaanisen valtakunnan tulo samantapaista meille?
56. Keitä ne palvelijat kuvasivat, joille herra antoi leiviskät?
56 Kun Jeesus Kristus, jota jalosukuinen mies kuvasi, lähti täältä maapallolta taivaalliselle valta-alueelle, hän jätti kalleuksia seuraajilleen, joita ne palvelijat kuvasivat, jotka saivat kukin leiviskän asioidakseen niillä. Nämä palvelijat eivät kuvanneet ainoastaan Jeesuksen kahtatoista apostolia eivätkä vain kaikkia sen ajan opetuslapsia, vaan myös hänen uskollisia seuraajiaan nykyään, antautuneita, kastettuja uskovia, jotka Jumala on kutsunut messiaanisen Kuninkaan perijätovereiksi taivaan valtakuntaan. – Room. 8:14–17.
57. a) Kuinka monta noista Valtakunnan perijätovereista on yhä maan päällä, ja mitä he tekevät kuvaannollisella leiviskällä? b) Ketkä ovat liittyneet heihin, ja mitä Jumalan valtakunnan tulo merkitsee näille?
57 Näiden perijätovereiden jäännös on vielä elossa maan päällä toimeliaasti lisäten Jumalan messiaanisen valtakunnan kalleuksia tekemällä, kuten Jeesus sanoi Matteuksen 24:14:nnessä: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” Heihin on nyt liittynyt satojatuhansia ihmisiä, jotka ovat kuulleet tämän Jumalan valtakunnan hyvän uutisen ja jotka ovat hylänneet Jumalan valtakunnan vihaajat. He ovat todistaneet rakkautensa Jumalan valtakuntaan ryhtymällä myös saarnaamaan siitä ja kokoamaan yhä muita Vanhurskasta hallitusta rakastavia sen puolelle. Samoin kuin Valtakunnan perillisten jäännös, hekin saavat kuninkaan hyväksymyksen. Heitä ei johdeta taivaan valtakuntaan Jeesuksen, Messiaan, perijätovereiksi, vaan ”uuteen maahan”, maahan, joka on puhdistettu surmaamalla kaikki Jumalan valtakunnan viholliset. Sitä Jumalan valtakunnan tulo merkitsee heille. – Ilm. 14:1–5; 7:4–17.
58. Kun otamme huomioon Jumalan valtakunnan tulon, niin miksi me nyt elämme vaarallista aikaa, mutta minkä tilaisuuden se myös antaa meille?
58 Nyt on meidän aika tehdä päätös, koska me kaikki olemme väistämättömän kysymyksen edessä: mitä ’tulkoon Jumalan valtakunta’ merkitsee sinulle? Sen täytyy merkitä jompaakumpaa kahdesta vaihtoehdosta, joko kuolemaa yhdessä Jumalan vanhurskaan hallituksen vihollisten ja hylkääjien kanssa tai elämää, rauhaa, onnea ja lisääntyneitä etuja tämän valtakunnan yhteydessä. Se pitkä aika, joka alkoi, kun Valtakunnan Perillinen, Jeesus Kristus, lähti ”kaukaiseen maahan” 1 900 vuotta sitten, ja päättyy Jumalan valtakunnan tuloon Messiaan ollessa valtaistuimella, on nyt edistynyt pitkälle. Jeesus ennusti, että Valtakunta tulisi äkisti toimeenpanemaan jumalallisen tuomion taivaan valtakunnan ystäville ja vihollisille. Siksi me elämme nyt vaarallista aikaa! Mutta jos me vilpittömästi haluamme Jumalan valtakunnan tulon merkitsevän meille siunauksia, niin nyt on myös otollinen aika, jonka pituutta me emme tiedä, lähteä pois Jumalan valtakunnan vihollisten keskuudesta, jottemme tuhoutuisi heidän kanssaan.
59. Miksi aikamme on suuren edun aikaa, ja miten me voimme tehdä Valtakunnan uutisesta hyvän uutisen itsellemme?
59 Nykyinen aika on myös suuren edun aikaa. Jeesuksen ennustus täyttyy nykyään suurenmoisemmassa mitassa kuin milloinkaan aikaisemmin, koska tätä Jumalan valtakunnan hyvää uutista saarnataan nykyään kaikkialla maapallolla vähintään 194 maassa 162 kielellä maan asukkaille heidän rotuunsa, ihonväriinsä tai nykyiseen uskontoonsa katsomatta. (Matt. 24:14) Tehkäämme Jumalan valtakunnan uutisesta hyvä uutinen itsellemme hyväksymällä tämä uutinen totena ja asennoitumalla Jumalan valtakunnan puolelle ja sitten saarnaamalla tätä uutista vuorostamme toisille, jotta hekin voisivat tehdä siitä hyvän uutisen itselleen. Auttakaamme siten heitäkin säilymään elossa ”meidän Jumalamme kostonpäivänä”. (Jes. 61:1, 2) Jumalan valtakunta kuningas Daavidin pysyvän Perillisen käsissä on ikuinen, ja me voimme nauttia Daavidin Pojan ruhtinaallisesta hallitusvallasta ikuisesti riippuen siitä, mitä me nyt päätämme.
60. Miten Jesajan 9:5, 6 osoittaa, että me voimme nauttia Daavidin Pojan ruhtinaallisesta hallitusvallasta ikuisesti?
60 ”Sillä”, sanoo Jesajan 9:5, 6:nnen ennustus Jehova Jumalan kansalle, ”lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus [ruhtinaallinen hallitusvalta, Um], ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla [oikeudenmukaisuudella, Um] ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.”
61. Mitä on sanottava hänen hallituksensa rauhasta ja pysyvyydestä?
61 Ajattelehan elämää maan päällä tämän Pojan ruhtinaallisen hallitusvallan alaisuudessa, joka syntyi 1 900 vuotta sitten Juudean Beetlehemissä. Kirkastettuna nyt taivaassa hän elää niiden arvonimien mukaan, jotka Jehova Jumala suo hänelle ja jotka ovat: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä ja Rauhanruhtinas. Hänen ruhtinaallinen hallitusvaltansa on loppumaton. Hänen alamaisilleen suomansa rauha on loppumaton. Hänen hallituksensa perustetaan ja vahvistetaan todellakin ikuisesti oikeudenmukaisuudella ja vanhurskaudella. Mikä paikka tämä maa tuleekaan olemaan hänen hallintonsa alaisuudessa!
62. Mitä tekemällä me voimme tuntea ja kokea Luukkaan 2:13, 14:nnessä kerrotun enkelien ylistyksen suurenmoisen merkityksen?
62 Sen valtakunnan tulo, jonka Jehova Jumala perustaa hänen Rauhanruhtinaansa ollessa taivaallisella valtaistuimella, voi merkitä sinulle ikuista rauhaa. Nyt on aika kääntyä sille tielle, joka saa Jehova Jumalan suosion. Silloin me voimme todella itse tuntea ja kokea sen ylistyksen suurenmoisen merkityksen, jonka enkelijoukot esittivät Jumalan Pojan syntyessä ihmiseksi: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, [joilla on hyvä tahto, Um].” (Luuk. 2:13, 14; Jes. 61:1, 2) Merkitköön Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan tulo teille rauhaa, hyvät lukijamme.
[Alaviitteet]
a Herran rukoukseen lisätyissä loppusanoissa on tri Edgar J. Goodspeedin Uudessa testamentissa (The Goodspeed Parallel New Testament, 1943) seuraava huomautus sivulla 76, kappaleessa 4:
”6:13 Herran rukouksen lopussa oleva Jumalan ylistys ei esiinny parhaimmissa muinaisissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa (Alef, B, D, Z,), vanhassa latinalaisessa käännöksessä eikä latinalaisessa Vulgatassa, mutta se lisättiin tähän rukoukseen hyvin varhain, kun sitä käytettiin julkisessa jumalanpalveluksessa. Eräs muoto siitä oli hyvin tunnettu Krysostomuksen aikana, neljännen vuosisadan lopussa. Se on liturginen lisäys, joka ilmeisesti perustuu 1. Aikakirjan 29:11:nteen.”
Suomalaisessa raamatunkäännöksessä on Isä meidän -rukouksen lisäys pantu hakasiin, joiden selitetään merkitsevän sitä, että ”niiden sisällä olevia sanoja ei ole vanhimmissa ja luotettavimmiksi tunnetuissa tekstilähteissä”.
Siionin Vartiotorni (engl.) sanoi tammikuun 15. päivän numerossaan 1898 sivulla 31, kappaleessa 2: ”’Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.’ Vaikka nämä sanat esiintyvätkin tavallisessa käännöksessämme ja joissakin kreikkalaisissa käsikirjoituksissa, niitä ei tavata vanhimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa, Siinailaisessa eikä Vatikaanilaisessa. Nämä näyttäisivät sen tähden olevan ihmisten sanoja, jotka on lisätty Herramme sanoihin. Sikäli kuin maapallo on kysymyksessä, nämä sanat eivät ole toteutuneet koko evankeliumikautena; maan herruus ei ole ollut Herran; maan voima ei ole ollut Herran eikä maan kunnia ole ollut Herran. . . .
b Vuoden 1963 National Catholic Almanac (Yhdysvaltain katolinen kalenteri, s. 375, New Yorkin painos) esittää roomalaiskatolilaisten yhteismääräksi koko maailmassa 558 220 654.
c Tri Gonzalo Castillo-Cardenas Bogotasta, Kolumbiasta, puheessaan Maailmanlähetyksen ja -evankelismin komission ensimmäiselle konferenssille, mikä komissio kuuluu Kirkkojen maailmanneuvostoon.
d Katso Awake! 22.10.1963, s. 30, palsta 1.
e Katso kirjasta ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” sivuja 180–202.
f Katso kirjasta ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” sivuilta 113–138 viidettä lukua nimeltä ”Maailmanvaltojen marssi”.
g Clarke’s Commentary, 4. osa, vuoden 1835 painos, sivu 3 210.
h Tri William A. Benfield, jr, Charlestonin, Länsi-Virginian, Ensimmäisen Presbyteerisen Kirkon pastori, puhuessaan nelipäiväiselle Eteläiselle Presbyteeristen Miesten Konventille Dallasissa.