20. luku

”Kolmas osa” varjellaan puhdistetussa maassa

 1. Onko kristikunta epäonnistunut sellaisen maan aikaansaamisessa, jota sydämeltään rehelliset ihmiset kaipaavat, ja kenen lupaukseen saada aikaan toivottu paratiisi meidän täytyy luottaa tänä aikana?

KUNNOLLISET, sydämeltään rehelliset, vanhurskauteen taipuvaiset ihmiset kaipaavat nykyään, että olisi olemassa maa, jossa asukkaat viettävät puhdasta elämää ja jossa ei ole mitään uskonnollista ulkokultailua tai petosta tai vilppiä. Kokeiltuaan satoja erilaisia niin sanottuja kristillisiä uskontoja kristikunta ei ole kyennyt saamaan aikaan sellaista maata. Kaikki toivo siitä, että se koskaan kykenisikään siihen, on nyt mennyt. Se ei voi esittää näytteeksi yhtään maata todistaakseen voivansa puhdistaa pois pahuuden ja uskonnollisen saastaisuuden. Se ei ole missään saanut aikaan hengellistä paratiisia satojen miljoonien kirkon jäsentensä keskuudessa. Jos taivaan ja maan Luoja olisi riippuvainen siitä sellaisen puhdistetun maan aikaansaamisessa, jossa on puhdas, tahraton uskonto, niin sellaista ei koskaan tulisi. Mutta Kaikkivaltias Jumala saa sen vielä aikaan omalla tavallaan, oman teokraattisen järjestönsä avulla. Hänen lupauksensa sen tekemiseksi on yhä luja, ja kaikki oikeamieliset ihmiset voivat luottaa siihen tänä aikana.

 2. Mitä Jehova sanoo avatun syntiä ja saastaisuutta vastaan, sen jälkeen kun hän on kertonut ’lävistetyn’ takia valittamisesta?

² On mitä mielenkiintoisinta tarkastella, miten Jumala valaisee tarkoitustaan tämän merkittävän teon toteuttamiseksi. ”Julistuksessaan” (Um) hän on juuri lakannut puhumasta siitä valittamisesta ja katkerasta murehtimisesta, mitä hänen maassaan tapahtui Messiaan lävistämisen takia, hänen, johon maan asukkaat olivat kiinnittäneet toivonsa. (Sak. 12:1, 10–13) Välittömästi tämän jälkeen hän jatkaa: ”Sinä päivänä on Daavidin suvulla ja Jerusalemin asukkailla oleva avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan.” – Sak. 13:1.

 3. Mikä todistaa, onko kristikunta käyttänyt hyväkseen ”lähdettä”, joka avattiin syntiä ja saastaisuutta vastaan?

³ Näemmekö me nyt ”synnin ja saastaisuuden” vallitsevan kaikkialla maailmassa, myös kristikunnassa? Jos näemme, niin on ilmeistä, että kristikunta ei ole käyttänyt hyväkseen tuota ”lähdettä”, joka avattiin ”sinä päivänä”. Me olemme nyt ”siinä päivässä”, vai mitä? Sana ”päivä” ei tässä viittaa 24-tuntiseen vuorokauteen. Mistä voimme saada selville, olemmeko me tuossa suositussa ”päivässä”? Sen me voimme tehdä tarkastelemalla kaikkia asiaan liittyviä olosuhteita.

 4. a) Kuka avaa ”lähteen”, ja mihin tarkoitukseen se varaa vettä? b) Mitkä ovat Raamatun mukaan joitakin niitä saastaisuuksia, jotka eivät kuulu Jumalan temppeliin?

⁴ Tuon ”päivän” huomattava tuntomerkki on ”lähde”. Jehova avasi tuon lähteen, sillä hän itse kaivaa sen rakkaudellisten varaustensa välityksellä. Hän huolehtii siitä, että se täyttyy puhtaalla vedellä. Mikä veden tarkoitukseksi ilmoitettiin? Sitä ei ollut tarkoitettu juotavaksi janon sammuttamiseksi vaan pesemään puhtaaksi. ”Lähde” vesineen on avattu ”syntiä ja saastaisuutta vastaan”. Yhtä Jumalan edessä saastaista asiaa kuvaillaan 3. Moos. 20:21:ssä: ”Jos joku ottaa vaimoksi veljensä vaimon, on se saastaisuus; hän on paljastanut veljensä hävyn, lapsettomiksi he jääkööt.” Saastaisuudella tai epäpuhtaudella ei ole sijaa Jumalan temppelissä. (2. Aikak. 29:3–5) Saasta pitää heittää menemään, vaikka kysymys olisi hopeasta ja kullasta. (Hes. 7:19) Toimimalla häpeällisesti Jumalan edessä ihminen voi tehdä itsensä ”saastaiseksi”. (Valit. 1:8) Israelilainen, joka saastutti itsensä koskettamalla kuolleen ruumista, katsottiin saastaiseksi, johon ei tullut koskea siihen saakka, kunnes hän oli peseytynyt vedessä, mihin oli sekoitettu uhratun ruskeanpunaisen lehmän tuhkaa. – 4. Moos. 19:2–22.

 5. Millaiseksi maan asukkaat olivat tehneet maan, ennen kuin israelilaiset ottivat sen haltuunsa, ja miksi Jehova avasi ”lähteen syntiä ja saastaisuutta vastaan” sinne ennallistetun jäännöksen hyväksi?

⁵ Ennen kuin israelilaiset olivat ottaneet haltuunsa Kanaanin maan, maa oli tullut saastaiseksi, likaiseksi ja epäpuhtaaksi ”maan kansojen saastaisuuden tähden ja niitten kauhistavien tekojen tähden, joilla he saastaisuudessansa ovat täyttäneet sen äärestä ääreen”. (Esra 9:11) Mutta kun israelilaiset itse olivat jonkin aikaa asuneet maassa, hekin tekivät maan saastaiseksi, likaiseksi ja epäpuhtaaksi, niin että Jehova saattoi sanoa: ”Kun Israelin heimo asui maassansa, he saastuttivat sen vaelluksellaan ja teoillaan. Niinkuin kuukautistilan saastaisuus oli minun edessäni heidän vaelluksensa.” (Hes. 36:16, 17; 3. Moos. 15:19–33) On siis ymmärrettävää, ettei Jehova halunnut ennallistetun jäännöksensä maan tulevan jälleen saastaiseksi tai olevan jatkuvasti sellainen. Siksi hän avasi tämän ”lähteen” puhdistaakseen pois synnin ja saastaisuuden.

 6. a) Koska tämä tapahtui Babyloniasta palaamisen jälkeen, niin miksi ”Daavidin suku” ja ”Jerusalemin asukkaat” tarvitsivat sellaisen lähteen puhdistumista varten? b) Kuinka monille ”lähde” oli todellisuudessa tarkoitettu, ja miten he saattoivat käyttää sitä hyväkseen?

⁶ ”Lähde” siis avattiin ”Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille”. Älkäämme kuitenkaan unohtako, että he kuuluivat siihen israelilaisten jäännökseen, joka vapautettiin Babyloniasta ja joka palasi Juudan maahan jälleenrakentamaan Jumalansa temppeliä Jerusalemiin. Vaikka jäännökseen kuuluvien keskuudessa olikin ”Daavidin suku”, niin heillä ei ollut kuitenkaan kuningas Daavidin sukuhaaraan kuuluvaa kuningasta istumassa kuninkaallisella valtaistuimella Jerusalemissa. Serubbaabel, joka oli tullut Babylonista, kuului ”Daavidin sukuun”, mutta Persian kuningas Kyyros oli määrännyt hänet vain Juudan käskynhaltijaksi. (Sak. 4:6–10; Matt. 1:6–13) Messiaan piti vielä tulla, jotta heillä olisi ollut kuningas ”Daavidin suvusta”. Oli siis luonnollista, kuten tässä tarkoitettiin, että ”Daavidin suku” ja ”Jerusalemin asukkaat” tarvitsivat puhdistusta ”synnistä” ja kaikesta ”saastaisuudesta”. ”Lähteen” avaaminen heille oli tarpeen. Itse asiassa ”Daavidin suku” ja ”Jerusalemin asukkaat” edustivat koko kansaa. Koko kansa tarvitsi ”lähdettä” ja sen puhdistavia vesiä, ja siihen kuuluvat saattoivat käyttää hyväkseen tätä jumalallista varausta tullessaan Jerusalemiin vuotuisille juhlilleen.

 7. Milloin ”lähde” avattiin ”Daavidin suvulle” ja ”Jerusalemin asukkaille”, ja millaiset olivat seuraukset aluksi?

⁷ Milloin ”lähde” avattiin ”Daavidin suvulle” ja ”Jerusalemin asukkaille” ja sille kansalle, jota nämä edustivat? Se tapahtui sen jälkeen kun Hän, jonka he ’lävistivät’ kuoliaaksi paalussa Jerusalemin muurien ulkopuolella pääsiäispäivänä vuonna 33, oli herätetty kuolleista. Tämä teki hänet kykeneväksi nousemaan taivaaseen ja astumaan Jehova Jumalan läsnäoloon ja esittämään hänelle vuodatetun verensä synnit sovittavan arvon. Sen jälkeen Jehova Jumala käytti helluntaipäivänä 6. siivankuuta vuonna 33 synnit sovittavaa Messiasta, Jeesusta Kristusta, vuodattamaan pyhän hengen Jerusalemissa oleviin uskollisiin opetuslapsiinsa, joita oli aluksi noin 120. Myöhemmin samana päivänä noin kolmetuhatta juutalaista tunnusti olleensa osasyyllisiä Messiaan, Jeesuksen, surmaamiseen, ja heidät kastettiin vedessä, jotta heistä olisi tullut hänen opetuslapsiaan. Heidätkin kastettiin pyhällä hengellä. – Apt. 1:2–5, 15; 2:1–36.

 8, 9. a) Mitä Pietarin helluntaipäivänä tuhansille omantunnon pistoksen saaneille juutalaisille antama neuvo merkitsi ”lähdettä” ajatellen? b) Minkä vakuutuksen Pietari antoi tästä myöhemmin juutalaisille temppelissä?

⁸ Kun kristitty apostoli Pietari nyt sanoi noille tuhansille omantunnon pistoksen saaneille juutalaisille: ”Tehkää parannus [Katukaa, Um] ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan”, niin mitä se tarkoitti? (Apt. 2:37, 38) Se tarkoitti, että silloin oli Sak. 13:1:ssä ennustettu ”se päivä”. Se merkitsi, että ”lähde” oli avattu ”Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille . . . syntiä ja saastaisuutta vastaan”. Olisiko mikään voinut olla suurempaa ”saastaisuutta” kuin yllyttäminen ja osallistuminen Messiaan Jeesuksen väkivaltaiseen kuolemaan? Luultavasti varsin monet juutalaiset noista tuhansista olivat katselleet Jeesuksen Kristuksen paaluun pantua ruumista, joka oli roomalaisen vartiosotilaan keihään ’lävistämä’. (Joh. 19:37) Mutta sellaisenkin ”saastaisuuden” tuon avatun ”lähteen” vesi saattoi puhdistaa pois. Pietari antoi tästä vakuutuksen, kun hän myöhemmin sanoi juutalaisille Jerusalemin temppelissä:

⁹ ”Ja nyt, veljet, minä tiedän, että te olette tietämättömyydestä sen tehneet, te niinkuin teidän hallitusmiehennekin. Mutta näin on Jumala täyttänyt sen, minkä hän oli edeltä ilmoittanut kaikkien profeettain [myös Sak. 12:10:ssä] suun kautta, että nimittäin hänen Voideltunsa piti kärsimän. Tehkää siis parannus [Katukaa sen tähden, Um] ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.” – Apt. 3:17–20.

10. Kuinka monet luonnolliset juutalaiset käyttivät Paavalin mukaan hyväkseen ”lähdettä”, ja miten kauan Jerusalem oli ”Daavidin sukuineen” näennäisesti ”lähteen” kirjaimellinen sijaintipaikka?

¹⁰ Tämä tapahtui vuonna 33, mutta vuoteen 56 saakka apostoli Paavali viittasi henkeytettynä siihen, että ainoastaan jäännös luonnollisista, ympärileikatuista juutalaisista katsoi uskossa ’lävistettyyn’ Messiaaseen, Jeesukseen, ja käytti hyväkseen puhdistavien vesien ”lähdettä”: ”Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan.” (Room. 11:5; 9:27, 28) Vuonna 70 Rooman legioonat tuhosivat juutalaisen Jerusalemin, ja se lakkasi olemasta, jotta Sak. 13:1 voisi soveltua siihen kirjaimellisesti, ja sen ”Daavidin suku” ei ollut enää tunnistettavissa sukuluetteloiden perusteella, sillä ne katosivat.

11. Milloin hengellisten israelilaisten jäännös vastaavasti ilmaantui näyttämölle, ja mitä he ymmärsivät Jumalan vihasta heitä kohtaan (Jes. 12:1, 2)?

¹¹ Sak. 13:1:llä on kuitenkin rinnakkaistäyttymys hengellisten israelilaisten jäännöksessä, joka on yhteydessä ”taivaalliseen Jerusalemiin”, ”elävän Jumalan kaupunkiin”. Ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1914–1918 hengellisten israelilaisten jäännös joutui Babylonin orjuuteen ja osoittautui syypääksi hengellisiin vajavuuksiin ja hengelliseen saastaisuuteen. Vuonna 1919 heidät vapautettiin Suuren Babylonin järjestöstä ja sen poliittisten ja sotilaallisten rakastajien vallasta. He alkoivat silloin ymmärtää ja huomata Jes. 12:1, 2:n sanojen sovellutuksen: ”Sinä päivänä sinä sanot: ’Minä kiitän sinua, Herra, sillä sinä olit minuun vihastunut, mutta sinun vihasi asettui, ja sinä lohdutit minua. Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi.’”a Samoin kuin Sakarjan aikana oli nytkin olemassa ennallistettu jäännös, joka oli vapautettu Suuresta Babylonista ja joka oli omistautunut Jehovan puhtaan palvonnan rakentamiseen hänen hengellisessä temppelissään.

12. a) Milloin heille avattiin puhdistavien vesien ”lähde” ja miksi? b) Miten Hes. 36:24, 25:n ennustus näin ollen täyttyi?

¹² Hengellisten israelilaisten ennallistettuun voideltuun jäännökseen kuuluvat täytyi puhdistaa kaikesta ”synnistä” ja kaikesta ”saastaisuudesta”, joka oli tarttunut heihin heidän ollessaan Suuren Babylonin ja sen maailmallisten rakastajien orjuudessa. Armollinen Jehova avasi puhdistavien vesien ”lähteen” vapautusvuonna 1919, koska se vastasi heidän hengellisiä tarpeitaan. He alkoivat heti käyttää hyväkseen ”lähteen” puhdistavaa vettä. Silloin täyttyi hengellisellä tavalla Hes. 36:24, 25:ssä annettu Jumalan lupaus: ”Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.” Suuren Babylonin hengellisessä orjuudessa jäännös oli koskenut sellaiseen, mikä oli sotahullun maailman kuollutta; ja nyt Jehova ikään kuin vihmoi Kristuksen välityksellä katuvan jäännöksen päälle ”puhdistusvettä”, johon oli sekoitettu teurastetun ruskeanpunaisen lehmän tuhkaa. – 4. Moos. 19:1–13.

13. Ketkä ennallistettuihin hengellisiin israelilaisiin kuuluvat, jotka vastasivat ”Daavidin sukua” ja ”Jerusalemin asukkaita”, tarvitsivat puhdistusta, ja miksi näin oli?

¹³ Tätä vaadittiin hengellisen Israelin jäännöksen kaikilta katuvilta, ennallistetuilta jäseniltä. Kukaan, joka muistutti ”Daavidin sukua”, ei ollut liian tärkeässä tai vastuunalaisessa asemassa eivätkä ketkään, jotka muistuttivat ”Jerusalemin asukkaita”, olleet liian alhaisia tai tavallisia tai monilukuisia, jotta heitä ei olisi tarvinnut puhdistaa sillä vedellä, joka pulppuaa Jehovan varaamasta ”lähteestä”. Hengellisen Israelin jäännöksen yleinen hallitseva elin samoin kuin näiden hengellisten israelilaisten paikallisseurakuntien viralliset vanhimmat ja valvojat tarvitsivat puhdistamista samalla tavalla kuin heidän seurakuntiensa antautuneet, kastetut jäsenet. (Apt. 20:17–28; 14:23; Fil. 1:1; 1. Tim. 3:1–7; 4:14; Tiit. 1:5–9) Koko yhteiskunta oli saastainen. Saarnaamisessa, opettamisessa ja jokapäiväisessä elämässä he olivat velvolliset olemaan puhtaita ennallistetussa hengellisessä tilassaan. Sopusoinnussa sen kanssa, että he eivät antaneet maailman tahria itseään, heidät saatettiin asemaan, missä he säilyttivät ehdottoman kristillisen puolueettomuutensa niiden kansojen väkivaltaisissa selkkauksissa, jotka kokosivat kuolleitten ruumiita. – Jaak. 1:27; Joh. 15:18, 19; 17:14.

USKOLLISUUS JUMALALLE YLITTÄÄ PERHESITEET

14, 15. a) Minkä Jehovaa kohtaan osoitettavan ominaisuuden koettelemisen aikaa ”se päivä” myös on? b) Minkä ohjaavan kuvauksen tästä Jehova antoi Sak. 13:2, 3:ssa?

¹⁴ ”Se päivä”, jolloin ”lähde” avataan ”syntiä ja saastaisuutta vastaan”, on myös päivä, jona kunkin uskollisuuden määrä Jumalaa kohtaan koetellaan. Jäännös, joka ennallistettiin Babylonista vuonna 537 eaa., sai tästä ennakkovaroituksen. Kuvaillessaan, miten uskollisia Hänelle hänen palvojiensa täytyy olla ja he myös ovat, Suvereeni Herra Jumala sanoi edelleen profeetalleen Sakarjalle:

¹⁵ ”Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova, Um], minä hävitän epäjumalain nimet maasta, eikä niitä enää muisteta. Myöskin profeetat ja saastaisuuden hengen minä ajan maasta pois. Ja jos joku vielä ennustaa, sanovat hänen isänsä ja äitinsä, hänen vanhempansa, hänelle: ’Sinä et saa elää, koska olet puhunut valhetta Herran nimeen’. Ja hänen isänsä ja äitinsä, hänen vanhempansa, lävistävät hänet hänen ennustamisensa tähden.” – Sak. 13:2, 3.

16. Mikä on se ”maa”, josta Jehova on hävittänyt ”epäjumalain nimet”, ja mitä seurauksia tästä on ollut nykyisten hengellisten israelilaisten keskuudessa?

¹⁶ Meidän aikaamme koskevassa täyttymyksessä vuodesta 1919 lähtien sotajoukkojen Jehova puhuu tässä hengellisten israelilaisten ennallistetun jäännöksensä hengellisestä tilasta. Koska tämä Jumala, joka vaatii itselleen yksinomaista antaumusta, on ajanut ”epäjumalain nimet” pois heidän Häneen omaamansa suhteen ”maasta”, he kieltäytyvät nyt palvomasta merestä noussutta ”petoa” ja myös pedon ”kuvaa”. Taikka, jos sanomme asian selvästi käyttämättä poliittisten laitoksien raamatullisia vertauskuvia, hengelliset israelilaiset kieltäytyvät palvomasta poliittista valtiota kokonaisuutena maailmanlaajuisesti samoin kuin Kansainliittoa ja sen seuraajaa Yhdistyneitä Kansakuntia. Näin he välttyvät kärsimästä Jumalan määräämää rangaistusta ”pedon” ”merkin” kantamisesta. (Ilm. 13:1–18; 14:9, 10) Koska he ovat ”käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö” ja heidän nimensä on ’kirjoitettu taivaissa’, niin heidän ’kansalaisuutensa on taivaissa’. (Hepr. 12:22, 23; Fil. 3:20, Um) Siksi he eivät mukaudu maailmallisen kansallismielisyyden hourailuun. He eivät tee mitään palvovia eleitä kansallisten epäjumalien edessä, eikä heidän asenteensa niihin nähden ole palvova. Epäjumalien nimiä ei muisteta. Uskolliset hengelliset israelilaiset ylistävät Jehovan nimeä, koska hän on tosi Jumala, ja ovat sydämestään täysin alamaisia Hänelle.

17. Mitkä Jeesuksen Kristuksen ja apostoli Johanneksen varoitukset huomioon ottaen Jehovan oli sopiva aika ajaa väärät profeetat pois ”maasta”?

¹⁷ Jehova on myös ajanut pois väärät profeetat ja ”saastaisuuden hengen” ennallistetun jäännöksensä hengellisestä tilasta. Jeesus Kristus varoitti meitä ennalta tämän ”asiainjärjestelmän päättymisestä” (Um), että ”vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin”. (Matt. 24:3, 4, 24, 25) Apostoli Johannes varoitti: ”Rakkaani, älkää jokaista henkeä [henkeytettyä ilmaisua, Um] uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.” (1. Joh. 4:1) Näin ollen hengellisten israelilaisten ennallistetun jäännöksen oli syytä olla varuillaan niiden väärien profeettojen suhteen, jotka tunkeutuisivat heidän hengelliseen maanpäälliseen tilaansa tai nousisivat sen keskeltä.

18, 19. a) Mitä se, että Jehova ajoi väärät profeetat pois maasta, velvoitti hengellisen Israelin ennallistettua jäännöstä tekemään? b) Minkä profetiaa koskevan apostoli Pietarin neuvon se otti huomioon?

¹⁸ Miten Jehova sitten piti heidän ’maansa’ eli hengellisen tilansa puhtaana palvonnassa täyttämällä lupauksensa: ”Myöskin profeetat ja saastaisuuden hengen minä ajan maasta pois”? (Sak. 13:2) Se tapahtui oikaisemalla kaikki väärät käsitykset Raamatun ennustuksista, joita oli ylläpidetty ennen jäännöksen palauttamista ’maahansa’ vuonna 1919. ”Lopun aika”, ”asiainjärjestelmän päättyminen”, joka alkoi vuonna 1914 pakanain aikojen päättyessä, oli Jumalan määräaika monien ennustusten täyttymiselle. Niitä ei voitu ymmärtää, ennen kuin ne olivat täyttymäisillään tai täyttyneet. Niinpä ennallistettu jäännös katsoi kaiken sen valossa, mitä oli tapahtunut vuoden 1914 jälkeen, uudelleen niitä ennustuksia, joiden täyttymyksen Jumala oli varannut ”lopun aikaan”. (Dan. 12:4; Ilm. 10:6, 7) Tähän sisältyi Hesekielin kirjan ja Ilmestyskirjan tutkiminen uudelleen, joiden selitysyritys oli julkaistu heinäkuussa 1917 kirjassa ”Täyttynyt salaisuus”. Näin ollen ennallistettu jäännös otti huomioon nämä sanat:

¹⁹ ”Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne. Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.” – 2. Piet. 1:19–21.

20. Miten lihalliset vanhemmat kuvaannollisesti puhuen lävistivät poikansa väärin ennustamisesta?

²⁰ Kaikki profetian selitysyritykset, jotka osoittautuivat vääriksi historiallisten tapahtumien ja Raamatun selvemmän ymmärtämisen valossa, oikaistiin riippumatta siitä, kuka oli laatinut selityksen. Uskollisuus Jumalaa ja hänen henkeytettyä Sanaansa kohtaan oli tässä otettava huomioon. Vaadittua uskollisuutta valaisee seuraava: vaikka lihallinen poika esittäisi väärän selityksen Jumalan ennustuksesta ja pitäisi itsepäisesti siitä kiinni niin kuin väärä profeetta, niin hänen omilla lihallisilla vanhemmillaan ei olisi uskollisuutensa takia Jumalaa kohtaan enää mitään tekemistä hänen kanssaan uskonnollisissa asioissa. Kristityt vanhemmat eivät voisi menetellä niin kuin Mooseksen lakiliiton aikana eli surmata häntä; mutta he voivat julistaa hänet hengellisesti kuolleeksi itselleen siitä huolimatta, että he ovat hänen luonnollisia vanhempiaan. Näin he kuvaannollisesti puhuen ”lävistävät hänet hänen ennustamisensa tähden”. (Sak. 13:3; vrt. 5. Moos. 13:1–5.) He antavat täyden suostumuksensa siihen, että sellainen väärä profeetta karkotetaan, erotetaan, kristillisestä seurakunnasta. Kun kaikki ennallistetun jäännöksen jäsenet osoittavat tällaista uskollisuutta, niin väärät ”profeetat” ajettaisiin pois heidän ’maastaan’.

21. Miten myös ”saastaisuuden henki” ajettiin pois heidän hengellisestä ’maastaan’?

²¹ Myös ”saastaisuuden henki” ajettaisiin näin ollen pois heidän hengellisestä ’maastaan’. Jos tuo henki oli profeetaksi tekeytyvän henkeytetty saastaisuuden ilmaus tai edusti mieltymystä, taipumusta tai halukkuutta saastaisuuteen, niin uskollisten tulisi hylätä se ja vastustaa sitä. Seurauksena olisi, että kaikki uskonnollisen opetuksen tai moraalisen käytöksen saastaisuus pakotettaisiin kaikkoamaan Jumalan pyhän hengen pakottavan voiman vaikutuksesta. Jumalan antama hengellinen tila täytyy säilyttää ”maana”, missä eletään puhdasta, raamatullista elämää. Hengellisesti ja moraalisesti saastaiset henkilöt täytyy erottaa sieltä. – 2. Kor. 6:14–7:1; vrt. 5. Moos. 13:6–18.

USKONNOLLINEN ULKOKULTAISUUS PALJASTETAAN

22, 23. a) Miten Jehova saattaa väärät profeetat häpeään? b) Miten Jehova kuvailee väärien profeettojen yritystä salata häpeäntunteen syynsä?

²² Jehova, tosi profeettojen Jumala, saattaa kaikki väärät profeetat häpeään joko siten, että hän ei toteuta sellaisten omatekoisten profeettojen väärää ennustusta, tai panemalla omat ennustuksensa toteutumaan päinvastaisella tavalla kuin väärät profeetat olivat ennustaneet. Väärät profeetat koettavat salata syynsä tuntea häpeää kieltämällä, keitä he todellisuudessa ovat. He koettavat välttyä tulemasta tapetuiksi eli julistetuiksi hengellisesti kuolleiksi Jehovan uskollisten palvojien toimesta. Hän ennusti tämän antamalla tosi profeettansa Sakarjan jatkaa näin:

²³ ”Sinä päivänä häpeävät profeetat itsekukin näkyään, kun he ennustavat, eivätkä he valhetellakseen pue yllensä karvaista vaippaa. Hän sanoo: ’En ole profeetta, vaan peltomies, sillä eräs mies on ostanut minut orjaksi jo nuoruudessani’. Ja jos häneltä kysytään: ’Mitä ovat nuo haavat sinun rinnassasi?’ vastaa hän: ’Ne lyötiin minuun ystäväini [minua syvästi rakastavien, Um] huoneessa’.” – Sak. 13:4–6, suom.; Um; Je; NE; NAB; vrt. Aam. 7:14–17.

24. Keiden tuo petollinen profeetta myönsi iskeneen häneen arpia synnyttäviä haavoja, ja mitä tämä osoittaa uskollisuudesta Jumalaa kohtaan verrattuna kiintymykseen niitä kohtaan, jotka ovat lihan mukaan rakkaita?

²⁴ Näin Jehova ennusti, että hänen kansaansa kuuluvat olisivat ennallistuksensa ”maassa” saaneet niin hyvän opetuksen hänen Sanastaan ja olisivat niin uskollisia Hänelle ja Hänen tosi profetioilleen, että he kieltäytyisivät olemasta yhdenkään väärän profeetan ystäviä ja häntä syvästi rakastavia. Elleivät he häntä tappaneet, he kurittivat ja löivät häntä niin kovasti närkästyksessään, että seurauksena olisi näkyviä haavoja ja arpia. Sellaiset merkit hänen ruumiissaan, hänen rinnassaan, joka olisi osaksi paljaana, kavaltaisivat hänen henkilöllisyytensä siitä huolimatta, että hän oli hylännyt viralliset vaatteet, jotka hän oli ottanut ylleen esiintyessään Jehova Jumalan aitona profeettana. Keiltä hän oli saanut nuo arpia synnyttävät haavansa? Häntä syvästi rakastavilta, olkootpa nämä hänen omia lihallisia vanhempiaan tai hänen läheisiä tovereitaan. Kuitenkin heidän syvä uskollisuutensa Jehovaa kohtaan tosi profetian Jumalana on voimakkaampi kuin heidän siihenastinen syvä rakkautensa tätä petollista profeettaa kohtaan. He asettavat rakkauden Jumalaa ja hänen henkeytettyä Sanaansa kohtaan lihallisten sukulaisten tai ystävien henkilökohtaisen ystävyyden yläpuolelle. Sellainen menettely ajaa ”profeetat ja saastaisuuden hengen” pois kotimaahansa palanneen Jehovan kansan ”maasta”.

25. Kuka on omaksunut tämän äärimmäisen uskollisen elämäntavan Jehovaa kohtaan ja mistä lähtien, ja miten tämä on vaikuttanut sen hengelliseen ”maahan”?

²⁵ Vuodesta 1919 lähtien on voideltu jäännös omaksunut tämän äärimmäisen uskollisen elämäntavan Suvereenia Herraa Jehovaa kohtaan. Se on johtanut uskonnollisten luopioitten ja kapinoitsijoitten erottamiseen eli poistamiseen siitä teokraattisesta järjestöstä, jonka Jehova, taivaallinen Teokraatti, on perustanut kuuliaisen jäännöksensä keskuuteen. Uskolliseen jäännökseen kuuluvat ovat havainneet, ettei pelkkä virallinen ”karvainen vaippa”, ei ammattiasu tai tietty pukeutumistapa, tee ihmisestä ainoan elävän tosi Jumalan tosi profeettaa. Siksi he ovat eronneet Suuresta Babylonista, mukaan luettuna kristikunta, ja sen tunnusmerkillisesti pukeutuneista uskonnollisista papeista, saarnaajista, munkeista ja nunnista. Jehovan tosi profeetan tekee tänä aikana asianomaisen tosi kristillinen persoonallisuus, josta hänet tunnetaan, ja se, että hän pitää uskollisesti kiinni Jehovan sanasta ja sen profetioista. Ei siis ole ihme, että Jehovan todistajat toimiessaan Jumalan Sanan palvelijoina pitävät yllään pelkkää arkipukua tai tavallisten ihmisten totunnaista vaatetusta. Uskollinen jäännös on siis halukas pyyhkäisemään pois syvän rakkauden lähiystäviään kohtaan ja iskemään heihin hengellisiä ”haavoja” ilmaisten paheksuvansa luopioita ja hylkäävänsä heidät. Tämä on pitänyt sen teokraattisen ’maan’ puhtaan jumalisen elämäntavan hengellisenä alueena.

PAIMENEN LYÖMINEN AIHEUTTAA HAJAANNUSTA

26. a) Mistä syystä Jeesusta Kristusta lyötiin ja haavoitettiin profeettana? b) Miten Jehova ennusti tämän profeetta Sakarjan kautta?

²⁶ Jehovan suurinta profeettaa maan päällä lyötiin ja haavoitettiin kuolettavasti, mutta se tapahtui siksi, että hän osoittautui Korkeimman Jumalan tosi profeetaksi loppuun saakka. (5. Moos. 18:15–22; Apt. 3:13–23) Hänen väkivaltainen kuolemansa aiheutti hänen uskollisten opetuslastensa hajaantumisen lyhyeksi ajaksi. Tosi profeettaa Sakarjaa käytettiin ennustamaan tämä, sillä Jumala sanoi vielä hänelle: ”Heräjä, miekka, minun paimentani vastaan ja minun lähintä miestäni vastaan, sanoo Herra Sebaot. Lyö paimenta, ja joutukoot lampaat hajallensa; mutta minä käännän jälleen käteni pienimpiä kohden [niitä kohden, jotka ovat vähäpätöisiä, Um].” – Sak. 13:7.

27, 28. Kenen esittämän sovellutuksen Sak. 13:7:stä, me omaksumme oikeana välttääksemme eräiden nykyaikaisten raamatunkääntäjien erehdyksen, ja minkä sitä koskevan kertomuksen mukaan?

²⁷ Jotkut nykyaikaiset raamatunkääntäjät soveltaisivat nuo sanat ”hulluun paimeneen”, ”kelvottomaan paimeneen” eli ”arvottomaan paimeneen” siirtämällä sanat, jotka Sak. 13:7–9 sisältää, pois yhteydestään ja liittämällä ne Sak. 11:17:ään. (Moffattin käännös, An American Translation, The New English Bible) Mutta me emme tee erehdystä, jos otamme Sak. 13:7:n sovellutuksen sellaisena kuin Jehovan suurin maan päällä ollut Profeetta, Jeesus Kristus, sen esitti. Hän esitti sen Jerusalemissa juutalaisen pääsiäisen iltana 14. niisankuuta vuonna 33. Jeesus oli juuri viettänyt pääsiäisillallisen, minkä jälkeen hän oli pannut alulle Herran ehtoollisen (eli illallisen) vieton, ja oli nyt matkalla yhdentoista uskollisen apostolinsa kanssa Getsemanen puutarhaan, joka sijaitsi Öljymäen juurella. Tästä luemme kertomuksesta:

²⁸ ”Silloin Jeesus sanoi heille: ’Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: ”Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan”. Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan.’” – Matt. 26:31, 32; Mark. 14:27, 28.

29. a) Kun miekka heräsi Jeesusta Kristusta vastaan, niin miten se samalla heräsi Jehovan Paimenta, ”minun lähintä miestäni vastaan”? b) Miksi Jehova saattoi luottaa Jeesukseen Kristukseen kutsuessaan miekan heräämään häntä vastaan?

²⁹ Sovelsiko Suuri Profeetta Jeesus oikein Sak. 13:7:stä lainaamiaan sanoja? Vähän myöhemmin samana pääsiäisyönä sodan ”miekka” heräsi Jehovan tosi Paimenta, sitä ”miestä” vastaan, joka oli Hänen varhaisin ja lähin työtoverinsa, Jeesusta Kristusta, hänen Poikaansa vastaan. Tämä oli hänen ainosyntyinen Poikansa, ”koko luomakunnan esikoinen”, ”Jumalan luomakunnan alku”. (Joh. 3:16; Kol. 1:15, Um; Ilm. 3:14) Ennen ihmiseksi syntymistään hän oli nauttinut elämästä henkenä Jehova Jumalan kanssa taivaassa ja ollut taivaallisen Isänsä työtoverina Hänen luodessaan kaiken muun, koska Jehova käytti ainosyntyistä Poikaansa välikappaleenaan niin tehdessään. (Joh. 1:1–3; Kol. 1:16–18) Siksi Jehovalla oli täysi luottamus Poikaansa silloinkin, kun tämä oli täydellinen mies maan päällä. Hän oli vakuuttunut siitä, että hänen Poikansa säilyttäisi nuhteettomuutensa vihollisen sodankäynnistä huolimatta. Luottavaisena hän käski vihollisten sodan ”miekan” ’heräämään’ Poikaansa vastaan.

30. Miksi Jeesus lainasi Sak. 13:7:ää ikään kuin Jehova olisi lyöjä, ja miksi Jeesus ei vastustanut lyömistään?

³⁰ Koska Jehova antoi profeetallisesti käskyn ’lyödä paimenta’, niin Hän itse ikään kuin löi paimenta. Siksi Jeesus saattoi lainata Sak. 13:7:n profeetallisia sanoja niin kuin hänen taivaallinen Isänsä olisi sanonut: ”Minä lyön paimenta.” (Ks. kreikkalaista Septuaginta-käännöstä Charles Thomsonin teoksesta The Septuagint Bible.) Se joukko, joka tuli samana pääsiäisyönä kavaltajan Juudas Iskariotin opastamana, oli varustautunut kirjaimellisin miekoin ja seipäin. Jeesus ei koettanut vastustaa ennustuksen täyttymistä. Jos Jeesuksen taivaallinen Isä oli antanut käskyn hänen lyömisestään, niin hän oli alistuva siihen.

31. Mitä Jeesus kysyi käskettyään Pietaria panemaan tuppeen miekan, jonka hän oli vetänyt puolustautuakseen, ja mikä lisäosa Sak. 13:7:stä toteutui nyt?

³¹ Kun siis apostoli Pietari koetti puolustaa Jeesusta miekalla, Jeesus käski hänen panna miekan takaisin tuppeen ja sanoi ääneensä: ”Luuletko, etten voisi rukoilla Isääni, niin että hän lähettäisi heti minulle enemmän kuin kaksitoista legionaa enkeleitä? Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtuman?” Kysyttyään sitten joukolta, miksi se oli tullut häntä, rauhallista, julkista saarnaajaa, ”niinkuin ryöväriä vastaan . . . miekoilla ja seipäillä”, Jeesus lisäsi: ”Mutta tämä kaikki on tapahtunut, että profeettain kirjoitukset kävisivät toteen.” Tässä kohdassa Sakarjan kirjoitus ei ollut täyttynyt kokonaan. Lisäosa täyttyi, kun kävi, kuten kertomus esittää: ”Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.” Tällä tavalla ’lauman lampaat’ joutuivat hajalleen. – Matt. 26:51–56; Mark. 14:47–50; Joh. 18:1–9.

32. Keitä olivat ”ne . . . jotka ovat vähäpätöisiä”, ja miten Jehova käänsi kätensä takaisin heitä kohden Sak. 13:7:n mukaan?

³² Jeesus oli soveltanut ennustuksen oikein. Tuona yönä, kun häntä Hyvänä Paimenena lyötiin ”miekalla”, hänen lampaansa hajaantuivat ja kompastuivat siis hänen takiaan. Mutta miten Sak. 13:7:n (Um) muu osa täyttyi: ”Ja varmasti minä käännän käteni takaisin niitä kohden, jotka ovat vähäpätöisiä”? Tämä osoittautui Jehovan käden armolliseksi ja suosiolliseksi kääntymiseksi takaisin, kuten Jes. 1:25, 26:n tapauksessa. Sovelletun voimansa ”kädellä” sotajoukkojen Jehova suojeli hajaantuneita lampaita. Pelokkaat apostolit olivat ”vähäpätöisiä” verrattuina Hyvään Paimeneensa, Jeesukseen Kristukseen. Myös sen ajan juutalaisen maailman kannalta he olivat ”vähäpätöisiä”, eivät kyllin tärkeitä pidätettäviksi tuona yönä, jolloin Jeesus pidätettiin. Kuitenkaan he eivät olleet Jehovan arvion mukaan ”vähäpätöisiä”, ja hän käänsi säälivän huomionsa heihin ja suojeli ja varjeli heidät. Kolmantena päivänä sen jälkeen, 16. niisankuuta, hän saattoi heidät jälleen yhteen antamalla ylösnousseen Jeesuksen ilmestyä heille ja ryhtyä jälleen paimentamaan heitä. – Luuk. 24:33–43; Joh. 20:1–29.

33. Miten viholliset löivät Jehovan Paimenta ’miekallaan’ ensimmäisen maailmansodan aikana ja missä tarkoituksessa, ja miten Jehova käänsi kätensä takaisin ”vähäpätöisiä” kohden?

³³ Ensimmäisen maailmansodan huippukohdassa vuonna 1918 Jehovan taivaissa valtaistuimelle asettaman hallitsevan Paimenen, Jeesuksen Kristuksen, lampaat joutuivat samalla tavoin hajalleen, jotta hän ’kävisi kukistaen vihollistensa keskellä’. (Ps. 110:1, 2, Um) Nuo maalliset viholliset olivat todellisuudessa julistaneet sodan taivaallista Paimenta vastaan, jonka Jehova oli määrännyt paimentamaan ihmismaailmaa. Voimatta käyttää sodan ”miekkaa” suoraan Jehovan hallitsevaa Paimenta vastaan he löivät maan päällä olevia lauman ”lampaita” käyttämällä sotavoimiaan ja -toimenpiteitään ja -järjestelyjään näitä ”lampaita” vastaan hajottaakseen heidät siinä toivossa, että voisivat erottaa heidät pysyvästi, jotteivät he voisi enää järjestäytyä uudelleen. Mutta sotajoukkojen Jehova käänsi kätensä takaisin samoin kuin ensimmäisellä vuosisadalla näitä hengellisen Israelin jäännöksen ”vähäpätöisiä” kohden. Hän suojeli ja varjeli heidät suurenmoisella tavalla, ja ensimmäisenä sodanjälkeisenä vuonna 1919 hän saattoi heidät jälleen yhteen järjestäytyneellä tavalla. Nähdessään heidän elvyttämisensä ja korottamisensa Hänen palvelukseensa heidän näennäisesti voitokkaat vihollisensa olivat hämmästyneitä ja pelästyivät. – Ilm. 11:7–13.

”KAKSI OSAA” KARSITAAN POIS

34. Mistä valtava osa ihmiskuntaa karsitaan pois ja miksi?

³⁴ Jehovan Paimenen ja Työtoverin lyöminen johti seurauksiin, jotka ovat vaikuttaneet koko ihmiskunnassa aina tähän päivään saakka. Sen nykyisellä rinnakkaisuudella meidän 20. vuosisadallamme on ollut huomattavia vaikutuksia tähän sukupolveen, joka on elänyt tässä ”lopun ajassa” tässä ”asiainjärjestelmän päättymisessä”. Valtava osa maailman väestöstä ”karsitaan pois”, niin ettei se pääse millään tavalla osalliseksi Jumalan antamasta suosion ja siunauksen hengellisestä tilasta eli ”maasta”. Koska nämä ihmiset ovat innokkaasti keskittyneet tämän nykyisen asiainjärjestelmän aineellisiin, poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin, he ovat välinpitämättömiä tai tietämättömiä Sak. 13:8, 9:n kauaskantoisesta ennustuksesta, joka täyttyy heissä. Pane merkille, mitä siinä sanotaan:

35. Miten monta ”osaa” joutuu karsituksi pois Sak. 13:8, 9:n mukaan?

³⁵ ”Ja näin on käyvä koko maassa, sanoo Herra: kaksi osaa siitä hävitetään [karsitaan pois, Um] ja saa surmansa, mutta kolmas osa siitä jää jäljelle. Ja sen kolmannen osan minä vien tuleen; minä sulatan heidät, niinkuin hopea sulatetaan, ja koettelen heitä, niinkuin kulta koetellaan. He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä vastaan heille.”

36. Merkitsikö se tosiseikka, että hengellinen jäännös vapautettiin ja ennallistettiin ’maahansa’ vuonna 1919, että Jehova oli lopettanut sen puhdistamisen ja tutkimisen, ja mikä esikuva osoittaa, miten asia on?

³⁶ Muistakaamme, että nämä sanat puhuttiin profeetta Sakarjan välityksellä kotimaahansa palanneelle Israelin jäännökselle Juudan ”maassa”. Tuo muinainen israelilainen jäännös esikuvasi eli muodosti profeetallisen kuvauksen hengellisten israelilaisten voidellusta jäännöksestä tänä ”lopun aikana”, tänä ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana, joka alkoi, kun pakanain ajat päättyivät vuonna 1914. Koettuaan ankaria koetuksia ja orjuutta ensimmäisen maailmansodan aikana hengellisten israelilaisten elossa säilynyt jäännös vapautettiin ja ennallistettiin Jumalan antamaan hengelliseen tilaansa eli ”maahan” vuonna 1919, tuon merkittävän vuoden keväällä. Se, että elossa säilyneeseen jäännökseen kuuluvat olivat selviytyneet ensimmäisen maailmansodan vainoista ja ahdistuksista, ei merkinnyt, että taivaallinen Puhdistaja Jehova Jumala ei olisi enää koetellut ja tutkinut heitä. Niin ei ollut israelilaistenkaan jäännökseen kuuluvien (Sakarja mukaan luettuna) kohdalla, jotka vapautettiin kukistuneesta Babylonista vuonna 537 eaa. Heillä oli melko koetteleva aika, ennen kuin he saivat Jehovan toisen temppelin valmiiksi Jerusalemissa vuonna 515 eaa. Tällä on ollut vastaavaisuutensa hengellisen Israelin jäännöksen yhteydessä vuodesta 1919 lähtien.

37. Mitä Malakia ennusti noin kuusikymmentä vuotta myöhemmin Jehovan puhdistustyöstä ja puhtaan palvonnan ennallistamisesta Hänen temppelissään?

³⁷ Profeetta Malakia, joka profetoi Juudan maassa noin kuusikymmentä vuotta Sakarjan ajan jälkeen, ennusti, että Jehova oli tuleva temppeliinsä ’liiton enkelinsä [sanansaattajansa, Um]’ kanssa. Siellä Hän ”istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat”. Miksi? Ennallistaakseen tosi Jumalan puhtaan palvonnan hänen temppelissään. Sitten, aivan kuten Malakia ennusti, ”he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa. Ja Herralle ovat otollisia Juudan ja Jerusalemin uhrilahjat niinkuin ammoin menneinä päivinä ja muinaisina vuosina.” – Mal. 3:1–4; kirjoitettu noin vuonna 443 eaa.

38. Mitä muuta maan puhdistamiseksi tarvittiin kuin Leevin poikien puhdistamista?

³⁸ Tarvittiin kuitenkin muutakin kuin Leevin poikien puhdistamista temppelivirkailijoina hänen ennallistetun kansansa ”maan” tekemiseksi puhtaan ja jumalisen elämäntavan maaksi. Jehova sanoi myös: ”Ja minä lähestyn teitä pitääkseni tuomion ja tulen kiiruusti [nopeaksi, Um] todistajaksi velhoja ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan ja niitä vastaan, jotka sortavat palkkalaista palkanmaksussa, leskeä ja orpoa ja vääntävät vääräksi muukalaisen asian eivätkä pelkää minua, sanoo Herra Sebaot. Sillä minä, Herra, en muutu, ettekä te, Jaakobin [Israelin] lapset, herkeä [ole tulleet loppuunne, Um]. . . . Kääntykää minun tyköni, niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot.” – Mal. 3:5–7.

39. Täyttyikö Malakian ennustus ensimmäisellä vuosisadalla, ja mikä osoittaa, pitikö Malakian ennustuksella olla mitään täyttymystä vuoden 1914 jälkeen?

³⁹ Malakian ennustuksella oli täyttymyksensä ensimmäisellä vuosisadalla, jolloin Messias Jeesus oli lihassa läsnä Israelin kansan keskuudessa. (Matt. 11:7–10; Mark. 1:1, 2; Luuk. 7:24–27) Malakian ennustuksella pitäisi samoin olla lisätäyttymys sen jälkeen, kun Jeesus Kristus asetettiin valtaistuimelle taivaissa vuonna 1914 ja hän siten alkoi olla läsnä valtakunnassaan. Määräaikana sen jälkeen Jehova Jumalan on täytynyt tulla hänen, ”liiton sanansaattajan”, seuraamana hengelliseen temppeliinsä tuomitsemaan kaikkia siellä olevia palvojiaan, myös niitä, jotka vain väittivät palvovansa Häntä. Jehovan oli varmasti täytynyt olla hengellisessä temppelissään Korkeimpana Tuomarina vuoteen 1919 mennessä, jolloin hän vapautti hengelliset israelilaiset Suuresta Babylonista ja ennallisti heidät heidän ’maahansa’ eli Jumalan antamaan hengelliseen tilaansa maan päällä.

40. Miten Jehova toimi kuin jalometallin Puhdistaja, ja ketkä oli aika ’karsia pois’ vuodesta 1919 lähtien?

⁴⁰ Sopusoinnussa profeetallisen kuvan kanssa Jehova oli toimiva kansakseen tunnustautuvien puhdistajana. Hän oli poistava ne, jotka olivat kuin kuonaa. Niitä, jotka olivat kuin puhdas jalometalli, kuin kirkastettu hopea ja kulta, hän oli suuresti arvostava, ja heidät hän oli säilyttävä. Niinpä vuoden 1919 jälkeen oli tullut aika joidenkuiden joutua karsituiksi pois siitä ”maasta”, joka oli tarkoitettu hänen ennallistetun kansansa asuttavaksi. Hengellisesti puhuen sellaisten ’pois karsittujen’ täytyy ’saada surmansa’ mitä tulee elintärkeään suhteeseen Jehovan kanssa.

41. Mitä Jeesus sanoi kylväjävertauksessaan joidenkuiden pois karsimisesta?

⁴¹ Ketkä sitten ovat ne ”kaksi osaa siitä”, jotka ”karsitaan pois” (Um) ja jotka ’saavat surmansa’? (Sak. 13:8) Hallitseva Kuningas Jeesus Kristus voi ”liiton sanansaattajana” osoittaa tämän meille. Se liittyy siihen ”asiainjärjestelmän päättymiseen” (Um), ”lopun aikaan”, jossa me olemme eläneet vuodesta 1914 lähtien. (Dan. 12:4; Matt. 24:3–14; 28:20) Mitä Jeesus sanoi tästä kriittisestä aikakaudesta? Selittäessään kylväjävertauksen hän sanoi:

”Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika. Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset. Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu [asiainjärjestelmän päättyminen, Um], ja leikkuumiehet [sadonkorjaajat, Um] ovat enkelit. Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko.” – Matt. 13:37–43.

42. Keitä nuo vertauskuvalliset ”lusteet” ovat erityisesti, ja mistä heidät karsitaan pois ja keiden toimesta?

⁴² Tässä vertauksessa ennustettiin, että suuri osa karsitaan pois asiainjärjestelmän päättymisessä, jossa me olemme nyt eläneet vuodesta 1914 lähtien. Se osa, joka tänä aikana karsitaan pois, on vertauskuvalliset lusteet, jotka kuvaavat ”pahan lapsia” eli Saatanan lapsia, tuon ”vihamiehen”, joka kylvi lusteet. Heitä erehdyttiin kauan pitämään vertauskuvallisena vehnänä, pitämään ”valtakunnan lapsina”, ts. voideltuina kristittyinä, jotka ovat saaneet kutsun taivaalliseen valtakuntaan. He tekeytyivät kristityiksi, ja siksi heidät sekoitettiin voideltuihin tosi kristittyihin, jotka ovat Valtakunnan perillisiä. Mutta heidän kehittymisensä siksi, mitä he todella ovat tänä ”elonaikana”, on osoittanut heidät ”lusteiksi”, jäljittelykristityiksi, jotka Saatanan, kylväjänsä, tavoin ovat Valtakunnan vihollisia. Heidät ”karsitaan pois” oikeutetusti ”vehnä”-luokan yhteydestä. Tämän karsimisen suorittavat taivaalliset enkelit ”sadonkorjaajina”. He heittävät ”lusteet” ”tuleen” eivätkä lusteet selviydy tuosta tulesta. Heidän väärä henkilöllisyytensä tuhoutuu, ja lopulta he itsekin tuhoutuvat.

43. Miten Jeesus asiainjärjestelmän päättymisen ”tunnusmerkkiä” koskevassa ennustuksessaan kuvaili valittujen elonkorjuuta, ja keiden pois karsimisen hän ennusti sen jälkeen?

⁴³ On kuitenkin toinenkin ”osa” eli luokka, joka ”karsitaan pois” tänä ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana. Jeesus Kristus ennusti tämän ”osan” eli luokan hämmästyttävässä ennustuksessaan, joka koski hänen läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen ”tunnusmerkkiä”. (Matt. 24:3, Um) Tässä ennustuksessa hän kertoo ”elonajasta”, jonka historia osoittaa alkaneen vuonna 1919, ja hän sanoi: ”Hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.” (Matt. 24:31) Tämän ennustuksen puolivälissä hän sitten sanoi:

”Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.

”Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.

”Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: ’Minun herrani viipyy’, ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” – Matt. 24:44–51; vertaa tähän Luuk. 12:42–46:ssa olevaa samankaltaista vertausta.

44. Mitä luokkaa siis ”paha palvelija” kuvaa, ja miksi tuo luokka karsitaan pois ja mistä?

⁴⁴ Se, joka tämän mukaan on ’karsittu pois’, on ”paha palvelija”, jolle on määrätty hänelle kuuluva osa, ei hänen mestarinsa orjatoverien vaan ulkokullattujen, uskottomien, kanssa sen jälkeen, kun häntä on mitä ankarimmin rangaistu. Aivan samoin kuin ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” kuvaa voideltujen kristittyjen luokkaa, joka itse asiassa on Mestarin, Jeesuksen Kristuksen, taloudessa hänen ”palvelusväkenään”, niin myös ”paha palvelija” kuvaa erästä luokkaa. Toisin kuin ”lusteet” tämä kristittyjen luokka voideltiin Jumalan hengellä ja kuului Mestarin huonekuntaan, jossa hän oli yksi orjista. Tämä luokka muuttuu kuitenkin uskottomaksi, tulee itsekkääksi, menettää kykynsä hillitä ruokahaluaan, kohtelee huonosti orjatovereitaan käyttäen väärin voimaansa ja valtaansa ja tulee huolimattomaksi ja välinpitämättömäksi sen tosiasian suhteen, että sen on tehtävä tili Mestarinsa kanssa tämän tullessa. Siksi hän ’karsii pois’ tämän ”pahan palvelijan” luokan tänä ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana, jolloin on hänen toisen ja näkymättömän ’läsnäolonsa’ aika Kuninkaana. Hän erottaa siihen kuuluvat uskonnollisille ulkokultailijoille ja uskottomille. Siellä he saavat surmansa.

45. Kuinka monta ”osaa” on näin ollen ’karsittu pois’, ketkä on viety ”tulen” läpi, ja miksi he ovat huutaneet avukseen Jumalan nimeä?

⁴⁵ Näin ”kaksi osaa” eli enemmistö niistä, jotka tunnustautuvat kristityiksi tänä aikana, karsitaan pois Jehovan ennallistetun jäännöksen ”maasta” eli Jumalan sille antamasta hengellisestä tilasta. Suvereeni Herra Jumala on kuitenkin vienyt ”kolmannen osan”, vähemmistön niistä, jotka tunnustavat olevansa Jumalan taivaallisen valtakunnan perillisiä, heidän uskoaan, persoonallisuuttaan ja töitään koettelevan ja tutkivan ”tulen” läpi. Nämä ovat nöyrästi alistuneet siihen puhdistusprosessiin, jota Suuri Puhdistaja on käyttänyt, vaikka se onkin ollut koettelevaa. Kestääkseen kuvaannollisen kuumuuden heidän on täytynyt huutaa avukseen Jehovan nimeä, ja hän on vastannut heille heidän sydämensä vilpittömyyden mukaan.

46. Mitä Jehova on sanonut tälle ”kolmannelle osalle” ja miten, ja mitä tämä ”osa” on sanonut vastaukseksi?

⁴⁶ Sak. 13:9:n ennustuksen täyttymykseksi ’maansa’ taivaallinen Valvoja ei ole karsinut pois tätä ”kolmatta osaa” ennallistetun jäännöksensä Jumalalta saamasta hengellisestä tilasta. Heitä kohtaan osoittamansa ilmeisen suosion ja suurenmoisen suhtautumisensa avulla heihin Hänen todistajinaan hän on sanonut: ”Se on minun kansani.” Uskollinen voideltu jäännös on puolestaan sanonut: ”Jehova on minun Jumalani.” Näin on tapahtunut silmäänpistävästi 26. päivästä heinäkuuta 1931 lähtien, jolloin voideltuun jäännökseen kuuluvat omaksuivat nimen ”Jehovan todistajat”. He ovat pysyneet toimeliaina hengellisessä ’maassaan’ tähän päivään asti ylistäen Jumalaansa.

47. Ketkä kaikista kansoista liittyvät tuohon ”kolmanteen osaan” yhtyen palvomaan Jehovan temppelissä?

⁴⁷ Tähän ”kolmanteen osaan”, joka on jätetty tähän hengelliseen ”maahan” ”kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä” liittyy tarttumalla näiden uskollisten hengellisten juutalaisten eli israelilaisten liepeeseen. Heille noiden ”kymmenen miehen” kuvaama kansainvälinen ”suuri joukko” sanoo: ”Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.” (Sak. 8:20–23) Yhä kasvavana joukkona, kymmenintuhansin joka vuosi, nämä liittyvät voideltuun jäännökseen sen ”maassa” ja palvovat Jehovaa hänen temppelissään. – Ilm. 7:9–15.

[Alaviitteet]