”Lisää meille uskoa”

”Vanhurskas on elävä uskosta.” – Room. 1:17.

 1. Mitä ihminen tarvitsee, mutta miten siihen usein suhtaudutaan?

IHMISEN luonteen mukaista on uskoa johonkin, vaikkapa itseensä. Vaikka maailman pulmat ja jännitystilat lisääntyvät, niin ihmiset säilyttävät silti toiveen, että asiat selviävät parhain päin. Mutta onko varma usko tulevaisuuteen mahdollinen? Mistä sellainen usko voidaan löytää? Ihmisiä on vuosisadat opetettu panemaan luottamuksensa uskontoon. Vaikka kirkossa käydäänkin paljon joissakin maissa, niin se ei johdu siitä, että ihmiset ajattelisivat kirkon opetusten ratkaisevan päivän ongelmat. Hylkäävätpä kirkon johtajatkin Raamatun perusopit yksinkertaisesti taikauskoina ja taruina. Ateistisissa maissa pidetään tiedettä ja sotilasmahtia kansan pelastuksena, kun taas uskonnon opetus hylätään vanhain naisten taruina.

 2. Miten syvä monien usko on nykyään?

² Uskonnollinen ”usko” näyttää olevan nykyään enemmän palvontamuoto kuin ehdottoman vakaumuksen lähde. Niinpä kristikunta rukoilee Jumalan valtakunnan tuloa, mutta hylkää sen sanomalla, että se on ainoastaan sydämentila tai, jos se on todellisuus, ettei se tule meidän aikanamme. Ihmiset puhuvat uskostaan Jumalaan ja lainaavat vuorisaarnaa, missä Jeesus selitti Jumalan ruokkivan linnut ja vaatettavan kasvit ja pitävän varmasti huolen myös omasta kansastaan, mutta silti he eivät lepää rauhassa, ennen kuin heidän vakuutuksensa on maksettu ja heillä on rahaa pankissa. Tällainen usko on pelkkää pintakiiltoa eikä sitä lajia, mikä siirtäisi vuoria tai saisi ihmisen kulkemaan veden pinnalla.

 3. Miten eräitten usko on järkkynyt, mutta mihin se tulee perustaa?

³ Mutta kenties sinä kysyt: Onko uskonnolliselle uskolle tänä valistuneena aikana olemassakaan todellista ja pätevää syytä? Eikö usko ole sukua herkkäuskoisuudelle, sokealle luottamukselle? Uskon ei pitäisi olla vain sen uskomista, mikä meidät on kasvatettu omaksumaan uskonnollisesti, muuten me saatamme pettyä. Erästä ihmissukupolvea opetettiin Japanissa pitämään keisaria jumalana. Mutta vuonna 1946 keisari Hirohito ilmoitti julkisesti, että tällainen usko oli pelkkää ”tarua ja legendaa” ja että ihmisten oli muutettava katsantokantansa. Epäilemättä monet italialaiset, jotka syöksyivät Vesuviuksen purkautuessa asettamaan uskonnollisia kuviaan virtaavan laavan tielle, ihmettelivät, olivatko he uskoneet väärin, kun laava vyöryi vain eteenpäin peittäen heidän kylänsä, jotka sattuivat sen tielle. Onko sinun uskosi henkilökohtaiselle tutkimuksellesi perustuva luja usko, vai uskotko sinä niin kuin uskot vain siksi, että sinut on kasvatettu siten? – Matt. 15:14.

 4. Merkitseekö näkeminen uskomista?

⁴ On helppo sanoa: Minä uskon, kun näen sen. Eräs Moskovasta lähetetty radiosanoma tiedotti englantilaisen Valittujen Palojen mukaan: ”Meidän rakettimme on sivuuttanut kuun. Se lähestyy aurinkoa, emmekä me ole havainneet Jumalaa . . . Jatkakaamme, niin Kristus karkotetaan jumalaistarustoon.” Onko tämä uskoa järkyttävä johtopäätös? Tuskin! Tiedemies Lecomte du Noüy sanoi: ”Kaikki yritykset Jumalan havainnollistamiseksi paljastavat hämmästyttävää lapsellisuutta. Me emme voi muodostaa hänestä itsellemme käsitystä enempää kuin elektronistakaan. Kuitenkaan monet ihmiset eivät usko Jumalaan vain siitä syystä, että he eivät voi muodostaa hänestä havainnollista kuvaa. He unohtavat, että tämä kykenemättömyys ei ole itsessään todistus siitä, että hän ei ole olemassa, ottaen huomioon sen, että he uskovat lujasti elektroniin.”

 5. Onko Jumalaan uskominen epätieteellistä?

⁵ Terveen ja järkevän perustuksen laskeminen johonkin sellaiseen uskomiselle, mitä ei voida nähdä, vaatii ponnistusta. Monet huomattavat tiedemiehet ovat todistaneet uskovansa Jumalaan. Harvardin professori Zimmerman, joka oli kerran ateisti, selittää: ”Suurten tiedemiesten otaksuttiin . . . uskovan sitä vähemmän Jumalaan, mitä enemmän he edistyivät kohti suuruutta . . . Oli hienoa tehdä pilaa uskonnosta, koska epäkypsät oppineet eivät ymmärtäneet sen merkitystä.” Nobelin palkinnon saanut Victor Hess Fordhamin yliopistosta sanoi: ”Voiko hyvä tiedemies uskoa Jumalaan? Ajattelen vastauksen olevan: Voi . . . Minun täytyy tunnustaa, etten ole kaikkina fysiikan ja geofysiikan tutkimisvuosinani koskaan tavannut kohtaa, missä tieteellinen havainto olisi ollut ristiriidassa uskonnollisen vakaumuksen kanssa.”

USKON PERUSTE

 6. Miten usko voidaan määritellä, ja minkä uskonvakuutuksen Paavali antoi?

⁶ Vaikka monet väittävät uskon perustuvan tunteeseen ja henkilökohtaiseen filosofiaan, niin eräs huomattava muinaisaikain lain tutkija, apostoli Paavali, sanoi: ”Usko on toivottujen asioitten vakuuttunutta odottamista, ilmeinen todistus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdäkään.” Paavali oli johdonmukainen, järkevä mies, niin kuin hänen kirjoituksensa osoittavat, ja hänen johtopäätöksensä oli, että uskon peruste voidaan todistaa, koska se perustuu todellisuudelle. Jos uskon on oltava vakuuttunut, niin sille täytyy olla jokin todistus, sen täytyy perustua johdonmukaisuuteen ja tietoon. Paavali sanoi tästä kohdasta: ”Se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa.” – Hepr. 11:1, Um; Room. 1:19, 20.

 7. Mainitse muita Jumalaan ja hänen luomistoimintaansa uskomisen syitä.

⁷ Mitähän ilmeistä todistusta Paavali saattoi tarkoittaa? Psalmi 19:2 muistuttaa: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” Mutta todistaako tämä tosiaan Jumalan olemassaolon, vai tuliko kaikki tämä vain sattumalta kehityksen kautta? Raamatun kertomus sanoo selvästi: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” (1. Moos. 1:1) Voidaanko tämä vahvistaa? New York Times ilmoittaa, että äskettäisestä tekokuusta kootut tiedonannot ilmaisevat kaikkeudella olleen keskuslähtökohta ja kaikkeuden laajenneen siitä lähtien: ”Explorer XI on nyt antanut välillisen todisteen, mikä tukee sitä teoriaa, että kaikkeus on saanut kokonaisuudessaan alkunsa suuresta alkuräjähdyksestä miljardeja vuosia sitten.” Tämä näyttäisi vahvistavan 1. Mooseksen kirjan kertomuksen Jumalasta luomisen aloittajana. Tämän ajatuksen vahvistaa myös A. R. Short julkaisussaan Why Believe? (Miksi uskoa?) Hän lausuu: ”Sir J. Jeans, etevä astronomi, kirjoitti kerran: ’Kaikkeus on kuin kello, mikä pysähtyy, kello, mitä, sikäli kuin tiede tietää, kukaan ei koskaan vedä . . . minkä on täytynyt jolloinkin menneisyydessä tulla vedetyksi jollain meille tuntemattomalla tavalla . . . Kaikki viittaa ylivoittoisen voimakkaasti määrättyyn luomistapahtumaan tai -tapahtumasarjaan jonain aikana, joka ei ole määräämättömän etäinen.’” Jos mikä, niin meidän sukupolvemme tieteellinen tutkimus panee ihmisen tuntemaan kunnioitusta Luojansa viisautta kohtaan, kuten tiedemies J. Jeans sanoi selittäessään alkuaineissa olevien atomipainojen jaksollista järjestystä: ”Kaikkeus näyttää olevan aidon matemaatikon suunnittelema.” Meillä on siis lisäsyy uskoa Jumalan olemassaoloon ja siihen, että Raamatun kertomus on henkeytetty. – Room. 11:33, 34.

 8. Esitä, mistä syistä Raamattua voidaan sanoa Jumalan henkeyttämäksi kertomukseksi.

⁸ Miksi Luoja ei varaisi henkeytettyä kirjoitettua kertomusta luomistöistään ja päätöksistään? Jumala tiesi, että ihminen pystyisi ymmärtämään kertomuksen alkuperästään ja tulisi uskomaan Luojansa päätösten esitykseen. (Room. 15:4) Useat Raamatun kirjoittajat vahvistavat tämän kertomuksen aitouden, mm. apostoli Pietari, joka sanoi: ”Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.” Mitä hän tarkoitti tällä? Pietari viittasi tässä kirkastumiseen, jolloin hän yhdessä kahden veljeksen, Jaakobin ja Johanneksen, kanssa näki Jeesuksen näyssä Mooseksen ja Elian kanssa. Tämä ei ollut vain Pietarin unta, sillä siellä oli kolme todistajia, ja nuo läsnä olevat todistivat ja vahvistivat tuon poikkeuksellisen kokemuksen. Pietari sanoikin sen tähden: ”Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin.” – 2. Piet. 1:16–19.

 9. a) Miten Danielin todistus ilmaisi henkeytyksen? b) Miten ennustuksia voidaan ymmärtää, ja kuka voi ymmärtää niitä?

⁹ Oliko Raamattu Jumalan henkeyttämä, niin kuin Pietari todisti? Raamatunkirjoittaja Daniel myönsi, ettei hän ymmärtänyt kirjoittamiensa asioitten merkitystä, kun hän kertoi niitä Jumalan ohjauksessa. Hän kirjoitti: ”Minä kuulin, mutta en ymmärtänyt.” Mutta Danielia neuvottiin sinetöimään kirjoitukset lopun aikaan saakka, jolloin taidollisten piti kyetä ymmärtämään. (Dan. 12:8–10) Tämä ymmärtäminen ei ollut tuleva minkään yksityisen selityksen avulla, kuten Pietari ilmaisi, vaan koska ennustukset olivat henkeytettyjä ja kerrotut Jumalan ohjauksessa, niin ennustuksen ymmärtämisen ja täyttymyksenkin piti tulla Jumalan ohjauksessa ja hänen henkensä opastuksella. Raamatun tekijän aikomus ei ollut suinkaan himmentää Sanaansa eikä kätkeä ajatusta nöyrimmältäkään henkilöltä, joka vilpittömästi haluaa nyt ymmärtää sitä. – Matt. 11:25.

ENNUSTUS VAHVISTAA USKOA

10. Mainitse joitakin täyttyneitä ennustuksia, mitkä osoittavat Raamatun henkeytyksen.

¹⁰ Eräs voimakkaimmista syistä uskoa Raamattuun Jumalan henkeyttämänä sanana on se, että Raamatun ennustukset ovat täyttyneet ja ovat täyttymässä. Koska ihmisistä oli tullut hyvän vihaajia ja pahaa rakastavia, niin Miikan 3:2, 12 varoitti: ”Siion kynnetään pelloksi, Jerusalem tulee kiviraunioksi.” Kului sata vuotta, ja sitten Nebukadnessarin sotajoukot autioittivat Jerusalemin, kuten oli ennustettu. Vähää ennen tätä oli Jesaja oikein ennustanut, että Assyrian voimakas Sanherib ei pystyisi valloittamaan Jerusalemia, ja tämä ennustus osoittautui oikeaksi. (Jesaja 37) Sekä Jesaja että Jeremia ennustivat juutalaisten paluun Babylonian vankeudesta, vaikka se näytti mahdottomalta siihen aikaan, ja Jesaja ennusti, että vapauttaja olisi Kyyros (Koores), ja Jeremia ennusti henkeytettynä sen tapahtuvan 70-vuotisen vankeuden jälkeen. (Jes. 45:1; Jer. 25:11) Daniel edeltäilmoitti toisessa suuressa ennustuksessa vuoden, jona Jeesus voideltaisiin pyhällä hengellä, sekä hänen kuolemansa. – Dan. 9:25–27.

11. Mainitse eräitä Jeesusta koskevia ennustuksia.

¹¹ Messiaaseen eteenpäin viittaavat Heprealaisten kirjoitusten huomattavat ennustukset täyttyivät täysin yksityiskohtaisesti Jeesuksessa. Muista, että monet näistä ennustuksista olivat asioita, joita hän ei voinut mitenkään hallita, kuten esimerkiksi hänen syntymisensä Juudan suvusta, syntymisensä neitsyestä Betlehemissä, hänen kutsumisensa Egyptistä, hänen pettämisensä kolmestakymmenestä hopearahasta, arvan heittäminen hänen vaatteistaan, hänen hautaamisensa rikkaan kanssa ja lukemattomat muut yksityisseikat, joista monet on kerrottu huomattavalla tavalla Jesajan 53. luvussa.

12. Mitä tulevaisuudenlupauksia Raamatussa on?

¹² Kun tämä suurin profeetta ilmestyi näyttämölle, niin me odottaisimme näin ollen jälleen täsmällisiä Jumalan henkeyttämiä kauaskantoisia ennakkotietoja. Jeesus sanoi usein toistetussa rukouksessaan profeetallisesti: ”Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” Toiset raamatunkohdat ilmaisevat, että ”valtakunta” tarkoittaa tässä Jumalan hallitusta, hänen taivaallista ”ruhtinaallista hallitustaan” Kristuksen ollessa Kuningas. Tämän valtakunnan maailmanhallinnolla ja sen tuomalla rauhalla ei ole loppua oleva. (Matt. 6:9, 10; Jes. 9:5, 6, Um; Dan. 4:31) Tämä Jumalan ohjaama hallinto toteuttaa hänen tahtonsa maan päällä iankaikkisesti. Ne ihmeellisesti muuttuneet olosuhteet, mitkä tämä hallitus tuo maan päälle, ennusti Jesaja Pietarin ja Johanneksen vahvistaessa ennustukset. (Jes. 66:22; 2. Piet. 3:13; Ilm. 21:1, 3, 4) Nämä raamatunkirjoittajat olivat täysin yksimielisiä kuvaillessaan sitä Valtakunnan järjestelyä, mistä me nyt odotamme saavamme iloita läheisessä tulevaisuudessa. Jehovan sana auttaa meitä näin ollen itse ymmärtämään ennustuksia, ja me voimme luottaa ja uskoa siihen, että mitä Jehova on sanonut, sen hän toteuttaa. (Jes. 55:11) Joidenkuiden uskon puute ei merkitse, että Jumalan päätökset ja hänen uuden maansa perustaminen eivät toteutuisi. – Room. 3:4.

13, 14. a) Miten maailman olosuhteet tukevat Matteuksen 24:34:ttä? b) Miten monet ovat suhtautuneet ennustuksen täyttymiseen?

¹³ Maan päällä nykyään vallitsevat olosuhteetkin ilmaisevat voimakkaasti läheisen muutoksen. Maailman johtajat puhuvat alituisesti sodan aiheuttaman maailmantuhon mahdollisuudesta sanoen, ettei se ehkä tule tänä vuonna eikä ensi vuonna, mutta todennäköisesti tämän sukupolven aikana. He ovat huolissaan väestön nopeasta lisääntymisestä ja siitä mahdollisuudesta, että ihmisten tarpeet ylittävät pian ruokavarastot. Ja jos radioaktiivisen tuhkan sataminen jatkuu ja lisääntyy edessä olevina kuukausina, niin millaiset ovat tulevan elämän toiveet tällä planeetalla? Nämä kysymykset panevat meidät harkitsemaan vakavasti Matteuksen 24:34:nnessä olevia Jeesuksen sanoja: ”Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.” Sen sijaan että Jehova sallisi ihmisen tehdä tästä kauniista planeetasta, jolla me asumme, radioaktiivisen hylyn; hän on antanut varoituksen, että hän ”turmelee ne, jotka maan turmelevat”. – Ilm. 11:18.

¹⁴ Kun Matteuksen 24. luvussa oleva Jeesuksen huomiota herättävä ennustus alkoi täyttyä vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan puhjetessa, niin usko, minkä tämän ennustuksen täsmällinen täyttymys herätti ihmisten sydämessä ympäri maailman, johti näin ollen siihen, että he tarttuivat hänen ennalta kertomaansa työhön: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” – Matt. 24:14.

USKON OSOITTAMINEN TEOIN

15. Mikä uskon näyte meillä on nykyään?

¹⁵ Jehovan todistajain keskuudessa tavataan nyt ihmisiä, jotka ovat ennen kuuluneet kaikkiin uskontoihin, rotuihin ja yhteiskuntaluokkiin ja jotka työskentelevät yhdessä yksimielisinä Jumalan valtakunnan ihmeellisen toivon julistamiseksi. Tämä on ”ilmeinen todistus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdäkään”. Tämän vakaumuksen omaava kasvava ihmisjoukko ilmaisee maailmanlaajuisesti uskonsa palvelustoiminnallaan opettaen Jumalan sanaa kaikenlaisille ihmisille. (Ps. 110:3) Vastauksena niille, jotka sanovat, että niin kauan kuin maan päällä on ihmisiä, on sotia, puolueita ja erimielisyyksiä, Jehovan todistajien ilmaiseman uskon ja veljeyden yhtenäisyys on voimakas vakuutus siitä yksimielisyydestä ja toiminnan sopusointuisuudesta, mikä vallitsee Kristuksen Jeesuksen valtakunnan hallitessa. – 2. Kor. 10:5; Joh. 13:35; 1. Kor. 1:10.

16. Minkä täytyy seurata uskoa elämän saamiseksi? Minkä valaisevan seikan voit esittää?

¹⁶ Esitettyään sen merkin nimenomaiset yksityiskohdat, mikä ilmaisee tämän asiainjärjestelmän viimeiset päivät ja käsittää ainakin 29 eri kohtaa kaikkiaan, Jeesus ennusti julistuksen vaikutuksen, kun se aiheuttaa jakautumisen kansojen ihmisten keskuudessa, jolloin lampaankaltaiset tuodaan Kuninkaan oikealle puolelle, kun taas ”vuohet” menevät vasemmalle, epäsuosion ja hylkäämisen asemaan. Pane merkille, että ”vuohi”-luokkaa ei tuomittu siksi, että se vastusti Valtakunnan sanansaattajia, eikä törkeän moraalittomuuden takia eikä senkään tähden, että siltä puuttui usko, vaan pikemminkin siitä syystä, että se ei toiminut omaamansa tiedon mukaan. Tuohon luokkaan kuuluvat tunnustivat Jeesuksen Herraksi sanomalla: ”Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena . . . emmekä sinua palvelleet?” Hän vastasi: ”Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.” (Matt. 25:44, 45) Näin ollen herää kysymys: Saako meidän uskomme meidät palvelukseen ja oikealla puolella olevaan suosion asemaan? Suoritammeko me tälle päivälle määrättyä työtä julistaen Valtakunnan hyvää uutista? Vai onko uskomme kuin kuollut, vailla vaikuttavaa voimaa kuin ruumis ilman henkeä? – Jaak. 2:20, 26.

17. a) Onko vedenpaisumukseen uskomiselle perusteita? b) Miksi se kiinnostaa meitä nykyään?

¹⁷ Sen seikan, että yli 968 000 miestä, naista ja lasta ympäri maailman omistaa aikaansa ja voimiaan evankeliuminpalvelukseen Jehovan todistajina, pitäisi herättää uskoa. Raamatun kertomus osoittaa lisäksi, että samanlaista työtä suoritettiin myös vedenpaisumuksen aikaan. Nooa palveli vanhurskauden saarnaajana, mutta ihmiset jättivät huomioon ottamatta sanoman, minkä Jumala oli antanut heille, kunnes oli liian myöhäistä ja vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät pois. Muista, että tämä vedenpaisumus ei ole tarua, vaan Raamatun henkeytetty kertomus, minkä arkeologiset ja geologiset löydöt vahvistavat. [Katso B. C. Nelsonin teosta The Deluge Story in Stone (Vedenpaisumuskertomus kivessä).] Yalen yliopiston entinen geologisen osaston johtaja B. Silliman sanoi: ”Vedenpaisumuksesta saattaa olla ainoastaan yksi mielipide: geologia vahvistaa täysin tämän tapauksen raamatullisen historian.” Jeesus, joka käsitti vedenpaisumuksen historialliseksi tapahtumaksi, sanoi profeetallisesti: ”Niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.” Uskomme saa näin ollen vahvistusta monista lähteistä. – Matt. 24:37.

18. Miten meidän tulee menetellä saavuttaaksemme turvallisuuden Raamatun mukaan?

¹⁸ Meidän täytyy nyt omaksua suuremman Nooan, Kristuksen Jeesuksen, johto, ennen kuin Harmagedonin puhdistava myrsky pyyhkäisee yli tämän vanhan maailmanjärjestelmän raivatakseen tietä uudelle vanhurskaalle maailmalle. (Apt. 4:12) Jos olisit jossain avoimessa paikassa ja näkisit kauhean myrskyn olevan tulossa, niin tähyilisit luotettavaa suojapaikkaa. Kun näkisit sellaisen turvapaikan, et kieltäytyisi itsepäisesti menemästä sinne, ennen kuin voisit päästä sisään pohjois- tai itä- tai länsipuolelta, jos ainoa pääsytie olisi etelästä. Kun sinä siis havaitset Jehovan sanan täsmälleen ennustavan aikamme tapahtumat ja osoittavan ainoan pelastustien käyvän Jeesuksen kautta, niin miksi hylkäisit suojavarauksen? Älä sulje silmiäsi tältä varaukselta vain siksi, että sinut on kasvatettu idän tai lännen tai pohjoisen tai etelän uskonnollisilla opeilla, vaan toimi viisaasti ja harkitse todisteita ja päätä sitten, mihin sinun pitäisi sijoittaa uskosi. Jehova ei ole puolueellinen ketään kohtaan, vaan kehottaa kaikkia uskovia tulemaan nykyiseen turva-”arkkiin”, siihen uuteen asiainjärjestelmään, minkä Jumala rakentaa Jeesuksen Kristuksen välityksellä. – Joh. 10:9; Jooel 2:32.

ELÄMÄ USKON AVULLA

19. Miten ja miksi meidän tulee ilmaista uskomme?

¹⁹ Johanneksen 3:16 sanoo: ”Ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” On tärkeätä huomata, että tämä usko ei ole vain passiivista uskomista, vaan sellaista, mitä täytyy harjoitella omaksumalla se palvelusetu, minkä Jeesus määräsi opetuslapsilleen. Paavali selitti tätä kohtaa enemmän filippiläisille viitaten siihen ”uhriin ja julkiseen palvelukseen, mihin usko on johtanut teidät”. (Fil. 2:17, Um) Jehovan todistajat suorittavat nyt tätä julkista palvelusta evankeliuminpalvelustyössään 188 maassa kautta maailman. Paavalin roomalaisille antamissa selostuksissa painotetaan, kuinka tärkeätä on kunkin osallistua siihen. Hän sanoo sitä ”uskon sanaksi, jota me saarnaamme”. Hän osoittaa, että jos me ilmaisemme uskomme osallistumalla palvelustoimintaan, niin me saamme elämän palkinnon, sillä hän sanoo: ”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” – Room. 10:8–10.

20. Millä keinoin Jehova tyydyttää kansansa hengelliset tarpeet?

²⁰ Meidän uskomme saa meidät odottamaan, että jotta tätä suunnatonta maailmanlaajuista saarnaamistyötä voitaisiin suorittaa järjestelmällisellä ja säännöllisellä tavalla, niin Jehovalla pitäisi olla maan päällä järjestö tahtonsa toteuttamiseksi, samoin kuin kristillisen järjestön varhaisina päivinäkin. Ja kuten Jeesus edeltä tiesi, ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” -luokka, Jehovan voidellut todistajat, ovat yhä varaamassa hengellistä ravintoa, jota hänen palvelijansa tarvitsevat. (Matt. 24:45) Vaikka ateistisia, uskon myrkyttäviä teorioita tarjoillaan ihmisille monissa osissa maailmaa, niin me voimme luottaa siihen, että Jehovan järjestö tarjoaa hänen kansalleen sitä hengellistä ravintoa, mitä se tarvitsee pysyäkseen hengellisesti vahvana. Tämän tarpeen täyttämiseksi Vartiotornia leviää nyt 4 000 000 kappaletta joka numeroa 64 kielellä.

21. Mitä ’Isän tahdon tekeminen’ sisältää?

²¹ Kuka vie tätä hengellistä ravintoa ihmisille? Jos olet sellainen, jolle on aina opetettu, että Jumala vaatii ainoastaan tulemaan kirkkoon ja istumaan kuunnellen, eli olemaan sanan kuulija mutta ei sen tekijä, niin harkitse Matteuksen 7:21:nnessä olevia Jeesuksen sanoja: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.” Tämä Jehovan kansaa nykyään koskeva tahto on opetuslasten tekeminen kaikkien kansojen ihmisistä opettamalla ja kastamalla heitä, ja se merkitsee toimeliasta evankeliuminpalvelusta eikä passiivista valekristillisyyden muotoa. Kun tutkit Jumalan sanaa ja rakennat uskoasi tiedon perustalle, niin noudata Raamatun neuvoa ja ole niiden yhteydessä, jotka uskovat hänen Sanaansa, ja puhu sitten koko sydämestäsi sitä, mitä olet oppinut ja minkä uskot. Kun teet näin, alat kokea niitä iloja ja siunauksia, mitkä tulevat tosi uskon harjoittamisen mukana Jehovan järjestössä. – Hepr. 10:25; Jaak. 1:22.

22. Miksi joiltakuilta puuttuu uskoa? Mitä meidän tulee sen tähden haluta?

²² Muista, että kun rukoilet ymmärrystä, niin sinun täytyy rukoilla uskossa. Ne jotka sortuvat alituisesti epäilyksiin ja ovat päättämättömiä, eivät saa milloinkaan sitä runsasta hengellistä siunausta, mikä tulee niille, jotka panevat luottamuksensa Jehovaan. (Jaak. 1:5–8; Room. 10:17) Paavali sanoo selvästi 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:2, 3:nnessa: ”Usko ei ole joka miehen. Mutta Herra on uskollinen, ja hän on vahvistava teitä.” Noudata siis viisasta menettelyä, osoita kunnioitusta Luojaa kohtaan haluten tehdä hänen tahtonsa ja palvella häntä kokosydämisesti, sen sijaan että seuraisit niiden pilkkaajien johtoa, jotka ivaavat Jehovan ihmeellisiä päätöksiä. Esitä Jehovalle sama anomus, minkä opetuslapsetkin tekivät Jeesukselle: ”Lisää meille uskoa.” – Luuk. 17:5.

23. Mitä usko voi aikaansaada?

²³ Kuten Jeesus valaisi voimakkaasti, vähäinenkin usko voi aikaansaada suuria, vaikka se olisikin heikko alussa. Hän sanoi: ”Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: ’Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen’, ja se tottelisi teitä.” Samoin kuin Jeesus suoritti Jumalan hengen voimalla ja uskon avulla ihmeparannuksia aikansa paholaisten riivaamille ihmisille, mekin voimme nyt saada vielä suuremman hengellisen parannuksen siunauksen, mikä merkitsee elämää Jumalan uudessa maailmassa. Mutta uskoa vaaditaan. – Luuk. 17:6, 19.

24. Minkä vakuutuksen Jeesus antoi uskomme vahvistamiseksi?

²⁴ Fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, ja hän vastasi heille sanoen: ”Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla.” Sen odottaminen, kunnes näkisimme sen, merkitsisi myöhästymistä, ja siksi tarvitaan nyt uskoa saarnaamistyön jatkamiseksi. Mutta Jeesus vakuuttaa meille: ”Tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä tapahtuvat. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.” Samoin kuin meillä on luottamus taivaitten ja maan pysyvyyteen, me voimme siis luottaa myös Jumalan sanan pysyvyyteen ja tulevan elämän ihmeellisiin odotteisiin hänen vanhurskaan Valtakuntansa hallituksen alaisuudessa. – Luuk. 17:20; Matt. 24:34, 35.