Ennen kaikkea muuta varjele sydämesi!
STATEN Islandilla, New Yorkin kaupungissa, olevan WBBR-radioaseman kaunismetsäisessä maastossa seisoi suuri tammi, joka kohosi ympärillä olevien puitten yläpuolelle ja hallitsi maisemaa. Sen komea runko näytti olevan voiman vertauskuva. Mutta tämä metsän jättiläinen makasi kuitenkin maassa eräänä päivänä hyvin ankaran myrskyn jälkeen. Kaikkialla ympärillä olevat puut seisoivat yhä, mutta se oli kaatunut katketen kahtia. Oliko salama iskenyt siihen? Ei. Mikä aiheutti sitten sen kaatumisen, kun pienemmät, näennäisesti heikommat puut seisoivat yhä pystyssä? Se oli ollut ontto; ydin oli mädännyt. Sen sydän oli huono.
Kerran toisensa jälkeen nähdään samanlainen murhenäytelmä ihmisruumiinkin suhteen. Mies, joka on näennäisesti parhaimmassa terveydessä, kuolee äkisti sydänkohtaukseen. Hänkin oli näyttänyt voimakkaalta, mutta jokin, liian paljo huolehtiminen, liian paljo työ tai ehkä liian paljo huvittelu, nautinnonhalu, oli kovertanut hänen sisimpänsä, heikentänyt hänen sydämensä, ja niin liika ponnistus kaatoi hänet samoin kuin myrsky tuon tammen. Koska tämä murhenäytelmä voi tapahtua hengellisessäkin merkityksessä, kuten pian saamme nähdä, niin on kehoitus: Ennen kaikkea muuta varjele sydämesi! mitä sopivin.
Jehova, ihmeellisen viisas Luoja, ei ainoastaan muodostanut tätä ihmeteltävää elintä, ihmisen sydäntä, missä on ihmisruumiin voimakkaimmat lihakset ja mikä työskentelee lakkaamatta kehdosta hautaan asti – niin, se suunniteltiin toimimaan ikuisesti – vaan Hän loi myöskin ne hyvät ominaisuudet, joita sydämellä kuvataan. Kukaan ei ymmärrä tätä kuvaannollista sydäntä niin hyvin kuin hän, ja hänen vallassaan on sen paaduttaminen, vahvistaminen, heikentäminen tai murskaaminenkin menettelytavoillaan luomuksiaan kohtaan, niinkuin hän hyväksi näkee. – Room. 9:16–18.
Jehova Jumala paadutti faraon sydämen häneen kohdistamallaan menettelytavalla, ja sitten hän mursi tuon sortovaltiaan sydämen lyömällä hänen esikoisensa. Jumala heikensi Kanaanin kansojen sydämen niillä mahtavilla töillään, joita hän suoritti kansansa Israelin hyväksi sen autiomaavaelluksella, niinkuin Raahab todisti: ”Kun me sen kuulimme, raukesi meidän sydämemme.” (2. Moos. 7:3; Joos. 2:11) Job valitti, että Jumala oli tehnyt hänen sydämensä heikoksi, pehmeäksi. – Job 23:16, KJ.
Useimmassa tapauksessa, missä Raamatussa esiintyy sana ”sydän”, sitä käytetään kuvaannollisella tavalla, kuvaamaan ihmisen mieltä, mielenlaatua, rakkautta ja vaikutusvoimaa. Sydäntä merkitsevä sana (leb), jota käytettiin kirjoitettaessa Heprealaisia Kirjoituksia, ”merkitsi mielen kaiken tunne- ja ajattelutoiminnan tyyssijaa: rakkauden ja vihan, halun, ilon, surun, rohkeuden, kuuliaisuuden, pelon, ylpeyden tunteitten ajateltiin asustavan sydämessä, missä oli myöskin muistamis-, mielikuvitus- ja ajattelukyky”. (Albrightin Archaelogy and the Religion of Israel, ss. 24, 25) Eikä ilman hyvää syytä, sillä eivätkö kaikki tällaiset mielen ja tunteen toiminnat vaikuta kirjaimelliseen sydämeen? Totisesti ne sen tekevät!
Tässä merkityksessä, mielenliikutustemme, mielemme toimintojen tyyssijana, käytetään sanaa ”sydän” Sananlaskujen 4:23:nnessa: ”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.” Aivan samoin kuin ihmisruumiin terveys, voima ja elämä riippuu tästä elimestä, sydämestä, niin on kristityn hengellinen terveys, voima ja elämä riippuvainen hänen kuvaannollisen sydämensä tilasta.
Me elämme tämän jumalattoman vanhan asiainjärjestelmän viimeisiä päiviä, niitä arveluttavia aikoja, joista on vaikea selviytyä, jolloin pahuus on vallalla ja uskoa tavataan vähän, jolloin vastustaja, Saatana Perkele, yrittää kaikkensa turmellakseen ihmissuvun ja tuhotakseen kaikki, jotka ovat päättäneet säilyttää nuhteettomuutensa Jehova Jumalan edessä. (Matt. 24:9–13; Luuk. 18:8; 2. Tim. 3:1–5; Ilm. 12:12, 17) Meidän täytyy nyt ottaa tarkemmin kuin koskaan ennen vaarin tästä kehoituksesta varjella sydämemme.
Ennaltanähden juuri tämän tilanteen ja tarpeen Jeesus antoi meille sopivan kehoituksen: ”Mutta kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne tule koskaan ylensyömisen ja paljon juomisen ja elämän huolten [mitkä ovat tosiaan pahoja kirjaimelliselle sydämelle] painamaksi, ja ettei se päivä yllätä teitä äkkiä silmänräpäyksessä kuin ansa. Sillä se tulee kaikille koko maan pinnalla asuville. Pysytelkää sentähden valveilla anoen koko ajan, että teidän onnistuisi pelastua kaikelta tältä, mikä on määrätty tapahtumaan, ja säilyttää asemanne ihmisen Pojan edessä.” (Luuk. 21:34–36, Um) Ja älä tee erehdystä sen suhteen, että kun päivät kuluvat, niin uskoa tutkivat koetukset ja sydäntä koettelevat kiusaukset lisääntyvät.
Meidän sydämemme edustaa sitä, mitä me todellisuudessa olemme sisäisesti ja minkä ratkaisee se, mitä me haluamme ajatella eli mihin meidän rakkautemme ja kiintymyksemme keskittyy. Jos me sallimme sydämemme oleilla tämän vanhan maailman turmeltuneissa nautinnoissa välttäen vain ilmaisemasta sitä paljastumisen ja epäsuotuisen arvostelun ja rangaistuksen pelosta, niin me saatamme kätkeä jonkin aikaa todelliset halumme eli salaiset tarkoituksemme ihmisiltä, mutta emme Jumalalta. Hänen sanansa sanoo: ”Eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?” (Ps. 44:22) ”Minä, [Jehova], tutkin sydämen [leb], koettelen munaskuut, ja annan jokaiselle hänen vaelluksensa mukaan, hänen töittensä hedelmän mukaan.” (Jer. 17:10) Ei ole mitään kätkettyä, mikä ei paljastuisi, ja jos meidän sydämemme on heikko ja epäpuhdas, niin se tosiasia käy ilmeiseksi ennemmin tai myöhemmin. Me voimme mennä nuhteettomuuden säilyttävistä kristityistä palvelijoista jonkin aikaa, mutta kun koetus tulee, niin me lankeamme.
MITEN SYDÄNTÄ ON VARJELTAVA
Miten me voimme vartioida sydäntämme niin ahkerasti, että varmistamme itsellemme Jumalan hyväksymyksen ja iankaikkisen elämän uudessa maailmassa? Valvomalla huolellisesti niitä asioita, joissa viivymme, joihin kiinnymme, joita kaipaamme, joita haluamme ajatella pohjaan asti. Esimerkiksi nuori neitonen, joka haluaa mennä naimisiin, täyttää mielensä haaveellisilla ajatuksilla ihanasta ”unelmien prinssistä”; hän kuvittelee tarkoin, miltä hän näyttää, miten hän kohtaa hänet, miten tuo mies kosiskelee häntä ja miten häät ovat sydäntä sykähdyttävät. Hän ajattelee kaikkea tätä perusteellisesti ja täyttää sillä mielensä, sydämensä, koska hänen mieltymyksensä on siinä.
Jos me olemme kristittyinä palvelijoina, Jehovan todistajina, kiinnittäneet sydämemme Jehovan nimen kunniaansaattamiseen, uuden maailman siunauksiin ja tosi palvonnan nykyiseen laajentamiseen, niin silloin me täytämme mielemme Jumalan Sanan puhtailla, kauniilla ja elämääantavilla totuuksilla ja näiden totuuksien toisille tunnetuksi tekemistä koskevilla suunnitelmilla. (Fil. 4:8) Me tutkimme näitä asioita ja kiinnitämme huomiomme niihin varastoiden niitä mieleemme ja antaen niiden olla mietiskelymme kohteina ja oppainamme. Totelkaamme siis Jumalaa katselemalla suoraan eteenpäin kohti uutta maailmaa, pitäen mielemme kiinnitettynä Jumalan valtakuntaan, älkäämmekä kääntykö ja katsoko kaipaavasti Saatanan asiainjärjestelmän itsekkäisiin asioihin. Jos emme katso oikealle emmekä vasemmalle, vaan menemme suoraan eteenpäin lujasti päättäväisinä, niin me varjelemme jalkamme pahasta ja sillä tiellä, mikä johtaa iankaikkiseen elämään. – Sananl. 4:20–27.
Psalminkirjoittaja Daavid arvosti tätä tosiasiaa, ja siksi hän sanoi Jumalan laeista, määräyksistä, todistuksista, käskyistä ja säädöksistä: ”Ne varoittavat sinun palvelijaasi, niiden pitämisessä on suuri palkka. Kuka voi havaita erehdyksensä? Puhdista minut salaisista virheistä. Pidätä palvelijasi myös julkeista synneistä, älä anna niiden vallita minua; silloin minä olen vilpitön, ja minä olen puhdas suuresta rikkomuksesta. Olkoot minun suuni sanat ja sydämeni mietteet otolliset sinun silmissäsi, Jehova, minun kallioni ja lunastajani.” – Ps. 19:11–14, As.
Koska sydämemme mietteitten tekeminen otollisiksi Jumalan silmissä merkitsee sen täyttämistä hänen Sanansa totuuksilla, niin meidän täytyy tutkia. Tutki itseään Raamattua ja myöskin niitä apuneuvoja, joita Jumala on varannut meille auttaakseen meitä ymmärtämään hänen Sanaansa. Eikä meidän tule tutkia ainoastaan yksityisesti, vaan myöskin toisten kanssa, oman perheemme jäsenten kanssa ja veljiemme kanssa kristillisessä seurakunnassa tilaisuuden tarjoutuessa. Ja meidän täytyy lisäksi kohdistaa mielemme siihen, mitä me luemme, keskittyä tutkittavaan asiaan, sillä muuten se ei tee mitään vaikutusta mieleemme; ja miten me voimme mietiskellä eli pohdiskella sellaista, mikä ei ole painunut muistiimme?
SYDÄMEN KYLLYYDESTÄ PUHUMINEN
Jos me täytämme sydämemme Jehova Jumalaa ja hänen valtakuntaansa koskevilla hyvillä asioilla, niin ne tavataan myöskin meidän huuliltamme, sillä suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Luuk. 6:45) Meidän sydämemme kätkee täten toisin sanoen elämän, sillä samalla kun ”sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi”, niin julkisella ”suun tunnustuksella pelastutaan”. – Room. 10:10.
Ottaen huomioon julkisen julistuksemme tärkeyden älkäämme tyytykö pelkkään totuttuun toimintaan, käyttäen vain niin sanoaksemme aikaa, vaan pyrkikäämme huolehtimaan siitä, että teemme sen sillä tavalla, mikä hyödyttää enimmän, viisaasti, vakuuttavasti: ”Joka ottaa vaarin sanasta, menestyy, ja onnellinen on se, joka turvaa Herraan! Viisas lasketaan älykkääksi, ja puheen suloisuus lisää vakuuttavuutta hänen opetukseensa. Viisaus on elämän lähde sille, jolla se on, mutta mielettömyys tuo rangaistuksen mielettömille. Viisaan mieli antaa älykkyyttä hänen puheelleen ja lisää vakuuttavuutta hänen huultensa opetukselle.” – Sananl. 16:20–23, Ak.
Ymmärtäen vastuumme vakavuuden me koetamme tehdä myös parhaat suunnitelmat ja järjestelyt menettelyllemme Jehovan todistajina. Ja kun olemme suorittaneet osamme, ottaneet täysin huomioon Jumalan kirjoitetun Sanan, niin odotamme Jehova Jumalalta opastusta ja ohjausta. Jos suunnitelmamme ovat täysin sopusoinnussa Raamatun kanssa siten, kuin me ymmärrämme sen, niin voimme odottaa luottavaisina Herran ohjaavan meitä tuolla suunnitellulla tiellä ja saavamme Jumalan hyväksymyksen. ”Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta [Jehova] ohjaa hänen askeleensa.” (Sananl. 16:9) Miten Jehova tekee tämän? Henkensä eli toimivan voimansa kautta, mikä on voimakkaampi kuin me itse ja myöskin erehtymätön.
OLE LUJASYDÄMINEN!
Sydämemme vartioiminen auttaa meitä elämään puhtaasti, varustaa ja valmistaa meidät tekemään tunnetuksi Jumalan valtakunnan hyvää uutista ja tekemään sen kaikkein vakuuttavimmalla tavalla. Se tekee lisäksi meidän sydämemme vahvaksi, ja kristityillä täytyy olla vahva sydän, sillä eikö Paavali varoita meitä, että ”kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi”? (2. Tim. 3:12) Kaikki merkit viittaavat lisääntyvään vainoon, ja me pystymme kestämään ainoastaan, jos meillä on vahva sydän. Me saamme voimaa kestää ja olla alamaisia kaikessa, mitä hän sallineekin, ottamalla varteen ne esimerkit pelottomasta ja uskollisesta Jumalalle antautumisesta, mitkä hänen Sanansa sisältää, ja omaksumalla itsellemme hänen lupauksensa, että hän auttaa meitä aina tarvittaessa. Kun me varastoimme itsellemme hänen Sanaansa, niin se varjelee meidät tekemästä kapinasyntiä Jumalaa vastaan, kun olemme maailman ja sen hallitsijain puristuksen tai houkutusten alaisia. ”Minä olisin voipunut, jollen olisi uskonut näkeväni Jehovan hyvyyttä elävien maassa. Odota Jehovaa, ole luja, ja rohkaistukoon sydämesi, niin, odota Jehovaa.” – Ps. 27:13, 14, As; 119:143, 144, 153, 157, 161.
Lujittakaamme sydämemme harjaantumalla nyt kestävyydessä. Älkäämme pelätkö ihmisen pilkkaa, vaan tunnustakaamme rohkeasti Jehovan nimeä joka tilaisuudessa: maallisessa toimessamme, liikesuhteissa, kenttäpalveluksessa, katujen kulmissa ja talosta taloon. Tällainen harjaantumus valmistaa meitä edessä oleviin tulisiin koettelemuksiin. Ja olkaamme aina varuillamme, ettemme sovittele missään suhteessa. – Fil. 1:27–29.
Koko maailma odottaa nykyään tulevaisuutta peläten ja epäillen, kauhistuen kolmannen maailmansodan uhkaa, ollen peloissaan sen hävityksen takia, mitä atomipommit saattavat aiheuttaa nykyiselle sivistykselle. Älkäämme pelätkö heidän pelkoaan, sillä jos me, jotka olemme ottaneet Jehovan nimen, menettäisimme rohkeutemme, niin kuka muu voisi olla väkevä? Miten me voimme sitäpaitsi käskeä toisia olemaan vahvoja, jos emme ole itsekään vahvoja? Muista, että tehtävämme on: ”Vahvistakaa heikot kädet ja lujittakaa voimattomat polvet. Sanokaa niille, joilla on pelokas sydän: ’Olkaa lujat, älkää pelätkö. Katso, teidän Jumalanne tulee kostoineen, tuoden Jumalan korvauksen; hän tulee ja pelastaa teidät’.” – Jes. 35:3, 4, As.
Tilastot osoittavat, että kirjaimellisen sydämen sairaudet aiheuttavat nykyisen sivistyksen aikana enimmän kuolemantapauksia. Varokaamme, ettemme menetä uudessa maailmassa saatavaa iankaikkista elämää heikon tai huonon kuvaannollisen sydämen takia. Jotta meillä olisi vahva, terve sydän, niin meidän täytyy pitää mielemme Jumalan Sanan ja sen lupausten elvyttämänä. Meidän täytyy pitää sydämemme täytettynä tiedolla, mikä koskee Jehovan mahtavia tekoja ja sitä, miten hän on uskollisesti menetellyt kansansa kanssa menneinä aikoina ja nyt sekä mitkä hänen päätöksensä ovat hänen valtakuntansa kautta. Pitäkäämme aina mielessämme kaikkeudenyksinvaltiutta koskeva suuri kysymys tietäen, että kun me pysymme uskollisina ja säilytämme nuhteettomuutemme Jehovan edessä, niin me saamme osallistua hänen nimensä kunniaansaattamiseen. Säilyttäkäämme mielemme kiintymys, rakkautemme, kohdistuneena häneen ja hänen Kristuksen Jeesuksen johtamaan loistoisaan teokraattiseen hallitukseensa. Todistakaamme siitä, minkä tiedämme todeksi, ja tehkäämme se pelkäämättä ihmisten pilkkaa. Noudattamalla tällaista viisasta menettelyä me olemme lujasydämisiä, sillä ”viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa”. (Sananl. 24:5) Ja vielä kerran: ”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.” – Sananl. 4:23.