Mikä on Raamatun kanta?

Mitä ”uudelleen syntyminen” merkitsee?

”UUDELLEEN syntyminen” on perusvaatimus taivaalliseen valtakuntaan pääsemiseksi. Jeesus Kristushan sanoi juutalaiselle hallitusmiehelle Nikodeemukselle: ”Totta totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny uudelleen, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Joh. 3:3) Mutta mitä ”uudelleen syntyminen” tarkoittaa? Vastataksemme tähän kysymykseen meidän tulee tarkastella, mitä muuta Jeesus osoitti Nikodeemukselle.

Selostaessaan Jumalan Pojan ja Nikodeemuksen välistä keskustelua apostoli Johannes kirjoitti: ”Nikodeemus sanoi hänelle: ’Kuinka ihminen voi syntyä, kun hän on vanha? Eihän hän voi mennä äitinsä kohtuun toista kertaa ja syntyä?’ Jeesus vastasi: ’Totta totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja hengestä, hän ei voi mennä Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, ja mikä on syntynyt hengestä, on henkeä. Älä ihmettele, koska sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudelleen. Tuuli puhaltaa missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Niin on jokainen, joka on syntynyt hengestä.’” – Joh. 3:4–8.

Jeesuksen sanat ilmaisevat, että on kysymys hengellisestä uudelleen syntymisestä ja että sekä vedellä että hengellä on osuutensa tässä. Mutta miten ’synnytään vedestä ja hengestä’?

Vastaus tähän kysymykseen selvenee, kun tarkastelemme Johannes Kastajan työtä. Eräässä tilaisuudessa Jeesus selitti: ”Laki ja Profeetat olivat Johannekseen saakka. Siitä lähtien Jumalan valtakuntaa julistetaan hyvänä uutisena, ja kaikenlaiset ihmiset ponnistelevat voimakkaasti sitä kohti.” (Luuk. 16:16) Johannes Kastajan toiminta oli siis valmistavana järjestelynä niille hänen omasta kansastaan, jotka olisivat ehdolla taivaalliseen valtakuntaan.

Ympärileikattu juutalainen saattoi olla ehdolla tähän ihmeelliseen etuun vain toimimalla sopusoinnussa sen kanssa, mitä Johannes julisti, kuten Jeesus kertoi juutalaisuuden epäuskoisille uskonnollisille johtajille: ”Totisesti minä sanon teille, että veronkantajat ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. Sillä Johannes tuli teidän luoksenne vanhurskauden tietä, mutta te ette uskoneet häntä. Kuitenkin veronkantajat ja portot uskoivat häntä, ja te, vaikka sen näitte, ette olleet pahoillanne jälkeenpäin, niin että olisitte uskoneet häntä.” – Matt. 21:31, 32.

Nuo portot ja veronkantajat antoivat siksi Johanneksen kastaa heidät vedellä. Tietenkään kaste itsessään ei asettanut yksilöitä ehdolle taivaalliseen valtakuntaan. Tämä nähdään siitä, mitä Johannes Kastaja kertoi eräille fariseuksille ja saddukeuksille, jotka halusivat tulla kastetuiksi: ”Te kyykäärmeitten jälkeläiset, kuka on antanut teille viitteen paeta tulevaa vihaa? Tuottakaa siis katumukseen sopivaa hedelmää.” (Matt. 3:7, 8) Tämän mukaisesti ’vedestä syntyminen’ sisältää vesikasteen, mutta sellaista kastetta tulee edeltää katumus ja väärästä menettelystä pois kääntyminen. Tämä on yksi tärkeä edellytys jäsenyyteen taivasten valtakunnassa.

’Hengestä syntyminen’ viittaa taas toiseen kasteeseen. Johannes Kastaja kiinnitti huomion tähän sanoen: ”Minä osaltani kastan teidät vedellä katumuksenne takia, mutta se, joka tulee minun jälkeeni [Kristus], on minua voimakkaampi . . . Hän kastaa teidät pyhällä hengellä.” – Matt. 3:11.

Helluntaipäivänä vuonna 33 noin 120 Jeesuksen Kristuksen kastettua opetuslasta koki tällaisen kasteen pyhällä hengellä. Näkyvänä todisteena tästä kasteesta heidät valtuutettiin puhumaan vierailla kielillä. Selittäen, että Jeesus Kristus oli osittain vastuussa tästä, apostoli Pietari sanoi hämmästyneelle kansanjoukolle: ”Koska hänet siis korotettiin Jumalan oikealle puolelle ja hän sai Isältä luvatun pyhän hengen, hän on vuodattanut tämän, minkä te näette ja kuulette.” – Apt. 2:33.

Syntymällä täten hengestä nuo opetuslapset tulivat Jumalan hengestä siinneiksi pojiksi, joilla oli taivaallisen elämän odote. He ovat Valtakunnan perillisiä Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Selittäen tätä kirjeessään Rooman uskoville kristitty apostoli Paavali kirjoitti: ”Te saitte lapseksioton hengen, jonka avulla huudamme: ’Abba, Isä!’ Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Jos siis olemme lapsia, olemme myös perillisiä: tosiaankin Jumalan perillisiä, mutta Kristuksen perijätovereita.” – Room. 8:15–17.

Kuten Jeesus kertoi Nikodeemukselle, ’hengestä syntyneet’ ovat kuin tuuli. Millä tavalla? Se johtuu siitä, että heidän hengestä siittämisensä alkuperäinen Lähde on Jehova Jumala. Ihmiset yleensä eivät voi nähdä tätä, sen enempää kuin he voivat nähdä puhaltavan tuulen. He ehkä kuulevat tuulen äänen ja voivat havaita sen vaikutukset. Samalla tavoin he saattavat huomata Jumalan hengen vaikutuksen ”uudelleen syntyneissä”. Mutta he eivät voi täysin ymmärtää näiden vaikutusten syytä, eivätkä käsitä taivaallista päämäärää, jota kohti hengestä siinneet ovat menossa.

Raamatun Ilmestyskirja esittää täsmällisen lukumäärän niistä, jotka tulevat hallitsemaan Jeesuksen Kristuksen kanssa. Me luemme Raamatusta: ”Katso, Karitsa [Jeesus Kristus, joka kuoli uhrikuoleman kuin uhrikaritsa] seisoi Siioninvuorella ja hänen kanssaan sataneljäkymmentäneljätuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. . . . Nämä ovat niitä, jotka seuraavat jatkuvasti Karitsaa, minne hän meneekin. Nämä ostettiin ihmisistä [ei ainoastaan yhdestä kansasta kuten israelilaiset] ensi hedelmäksi Jumalalle ja Karitsalle.” – Ilm. 14:1–4.

Mutta entä muu ihmiskunta? Pitääkö heidän, kuten 144000:n, ”syntyä uudelleen”? Ei, sillä kaikki, jotka saavat Jehovan hyväksymyksen, eivät hallitse Jeesuksen Kristuksen kanssa. Suurin osa tulee olemaan Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan maallisia alamaisia. Sellaisina he tulevat todistamaan Ilmestyksen 21:4:n täyttymyksen: ”[Jumala] on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet.” Koska heillä on maallinen odote, he eivät ole Jumalan hengen siittämiä. Sellainen siittäminen synnyttää yksilössä taivaallisen toivon, jota Valtakunnan maallisilla alamaisilla ei ole. Siitä huolimatta Jumalan henki toimii hänen kaikissa palvelijoissaan niin kuin se toimi esikristillisen ajan uskollisissa miehissä ja naisissa. Se auttaa heitä heijastamaan sen hedelmiä elämässään – ’rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä, itsehillintää’. – Gal. 5:22, 23.

Ainoat, jotka ”syntyvät uudelleen” ovat näin ollen ne, jotka tulevat hallitsemaan Jeesuksen Kristuksen kanssa taivaassa. He syntyvät sekä vedestä että hengestä, ts. heidät on kastettu vedessä ja heillä on hengen todistus siitä, että heidät on otettu Jumalan pojiksi. Ilman tällaista syntymistä vedestä ja hengestä he eivät koskaan voisi toivoa perivänsä taivaallista valtakuntaa.