Kävikö Pietari Roomassa?

 1. a) Mikä uskomus on omiaan tekemään Roomasta hyvin huomattavan kristikunnassa? b) Mitkä kysymykset heräävät tämän suhteen?

MONET, jotka uskovat, että Pietari oli ensimmäinen paavi ja kirkon perustus, ovat myös sitä mieltä, että Pietari kävi Roomassa, kirjoitti sieltä ja kärsi siellä marttyyrikuoleman. Tämä saisi tietysti Rooman näyttämään hyvin huomattavalta kristikunnassa hengellisenä keskuksena. Onko totta, että Pietari oli Roomassa? Perustiko hän kristillisen seurakunnan sinne? Onko se Babylon, josta Pietari kirjoitti, Rooman salanimi, kuten jotkut sanovat?

 2. Miten tärkeätä meidän on ymmärtää vastaus näihin kysymyksiin?

² Nämä kysymykset saattavat näyttää joistakuista mitättömiltä, mutta niihin kuuluvien vastausten oikein tai väärin ymmärtäminen merkitsee myös yhden Raamatun tärkeimpiin kuuluvan teeman oikein tai väärin ymmärtämistä, ja voimme menettää elämämme, jos emme tottele käskyä ’lähteä ulos’ Suuresta Babylonista välttääksemme oman tuhomme.

 3. Mikä erikoisetu Pietarilla oli kansojen eli pakanoiden yhteydessä, mutta kenellä oli ”pakanain apostolin” virka?

³ Vaikka onkin totta, että Pietari käytti taivasten valtakunnan avaimia ja avasi sen tiedon, että on tilaisuus päästä taivasten valtakuntaan, ensin juutalaisille Jerusalemissa vuoden 33 helluntaina ja myöhemmin pakanoille, kun hän avasi tämän tiedon Korneliukselle ja hänen huonekunnalleen Kesareassa, noin 80 kilometrin päässä, vuonna 36, niin Kristus valitsi Paavalin ”pakanain apostoliksi”. (Apt. 9:15; 22:17–21) Paavali itse selittää aluejaon, jossa apostoleille annettiin maailmasta eri osat, joissa he saarnasivat ja perustivat uusia kristillisiä seurakuntia:

ALUEMÄÄRÄYS

 4. Minkä aluejaon ja -määräyksen kristillisen seurakunnan hallitseva elin suoritti?

⁴ ”Sitten, neljäntoista vuoden kuluttua [edellisestä käynnistä], minä taas menin ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin Tiituksenkin mukaani. Mutta minä menin sinne ilmestyksen johdosta ja esitin heille sen evankeliumin, jota julistan pakanain keskuudessa; . . . kun [he] näkivät, että minulle oli uskottu evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille, samoin kuin Pietarille sen julistaminen ympärileikatuille – sillä hän, joka antoi Pietarille voimaa hänen apostolintoimeensa ympärileikattujen keskuudessa, antoi minullekin siihen voimaa pakanain keskuudessa – ja kun olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle annettu, niin Jaakob ja Keefas [Pietari] ja Johannes, joita pidettiin pylväinä, antoivat minulle ja Barnabaalle yhteisen työn merkiksi kättä, mennäksemme, me pakanain keskuuteen ja he [Jaakob, Pietari ja Johannes] ympärileikattujen.” – Gal. 2:1–9.

 5. Missä Pietari ja Paavali suorittivat evankeliuminpalvelustaan saamiensa määräysten mukaisesti?

⁵ Suurin osa juutalaisista asui ensimmäisellä vuosisadalla idässä Babylon mukaan luettuna. Pietari keskitti toimintansa siis sinne. Tämä merkitsi toisaalta Paavalille menemistä länteen kohti Eurooppaa. Jumala hyväksyi tämän aluejaon, minkä osoittaa se, että kun Paavali vieraili Trooaassa, Vähän-Aasian länsikärjessä, niin Jumala kutsui hänet länteen: ”Paavali näki yöllä näyn: makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: ’Tule yli Makedoniaan ja auta meitä’.” (Apt. 16:9) Ensimmäinen seurakunta, joka sai alkunsa siellä Paavalin työn tuloksena, oli makedonialaisessa Filippin kaupungissa. Sitten saivat alkunsa Ateenan, Korinton ja muiden Euroopan kaupunkien kristilliset seurakunnat.

PIETARI EI OLLUT MUIDEN YLÄPUOLELLA

 6. a) Miten Paavalin kirje korinttolaisille osoitti, että sikäläinen seurakunta oli perustettu Paavalin työn tuloksena? b) Miten kirje osoitti, ettei Pietaria voitu pitää kristillisen seurakunnan päänä tai perustuksena?

⁶ Todistukseksi siitä, että tänne Korinton läntiseen kaupunkiin oli perustettu seurakunta Paavalin työn tuloksena, ja myös osoitukseksi siitä, ettei Pietaria pidetty kristillisen seurakunnan päänä, Paavalin oli kirjoitettava korinttolaisille juuri tällaisesta asiasta, sillä he olivat muodostaneet lahkoja keskuuteensa. He sanoivat eri lailla: ”Minä olen Paavalin puolta”, ”minä Apolloksen”, toiset: ”Minä Keefaan [Pietarin]”, ”minä Kristuksen.” Paavali nuhteli heitä terävästi: ”Ettekö . . . ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin? Kun toinen sanoo: ’Minä olen Paavalin puolta’, ja toinen: ’Minä olen Apolloksen’, ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin? Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun. Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa. Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä; sillä kaikki on teidän, teidän on Paavali ja Apollos ja Keefas [Pietari], teidän on maailma ja elämä ja kuolema, nykyiset ja tulevaiset, kaikki on teidän. Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.” – 1. Kor. 1:12; 3:3–7, 21–23.

 7. a) Mikä osa sellaisilla miehillä kuin Paavalilla, Pietarilla ja Apolloksella oli kristillisessä seurakunnassa? b) Millaista niiden ajattelu oli, jotka sanoivat: ”Minä olen Paavalin puolta” ja: ”Minä olen Pietarin puolta”?

⁷ Nämä miehet, joiden julistuksen perusteella he uskoivat ja jotka auttoivat heitä hengellisesti kasvamaan ja joista jotkut kuuluivat hallitsevaan elimeen, olivat seurakunnassa Jumalan Kristuksen kautta varaamina palvelijoina. He olivat ”lahjoja ihmisinä”. Näin ollen ei suinkaan yksikään ihminen, kuten Paavali tai Pietari, ollut kirkon perustus tai johtaja. Se oli perustettu Jeesukselle Kristukselle. Paavali sanoikin korinttolaisille, että ”muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus”. (1. Kor. 3:11) Kristityt, jotka pitivät ihmistä perustuksena, olivat ”niinkuin ihmiset ainakin”, lihallisia, ja alentuivat hengellisistä ihmisistä ei-hengellisten, materialististen ihmisten ajattelutapaan.

PAAVALI MENEE ROOMAAN

 8. Missä Paavali suoritti suurimman osan työstään, ja mikä osoittaa hänen olleen kiinnostunut Roomasta?

⁸ Apostolien teoiksi kutsuttu Raamatun kirja esittää kertomuksen Paavalin työstä ja osoittaa, että juuri hän toimi lännessä pakanakansojen keskuudessa, joskin hän luonnollisesti saarnasi myös juutalaisille niissä maissa. Mutta ei edes Paavali, ”pakanain apostoli”, saati sitten Pietari, perustanut seurakuntaa Roomaan. Ollessaan Efesossa Vähässä-Aasiassa ja puhuessaan Jerusalemiin suunnittelemastaan vierailusta Paavali sanoi: ”Käytyäni siellä minun pitää nähdä myös Rooma.” (Apt. 19:21) Hän kirjoitti Rooman seurakunnalle, mutta ei latinaksi vaan kreikaksi, ja sanoi sille: ”[Olen] niin usein ollut estetty tulemasta teidän tykönne. Mutta koska minulla nyt ei enää ole tilaa [koskematonta aluetta, Um] näissä paikkakunnissa ja kun jo monta vuotta olen halunnut tulla teidän tykönne, niin minä, jos milloin Hispaniaan [Espanjaan] matkustan, tulen luoksenne, sillä minä toivon sieltä kautta matkustaessani näkeväni teidät ja teidän avullanne pääseväni sinne, kunhan ensin olen vähän saanut iloita teidän seurastanne.” – Room. 15:22–24.

 9. a) Miten itse Herran sanat ilmaisivat, ettei Paavali ollut perustanut Rooman seurakuntaa, mutta että Hän halusi käyttää siellä Paavalia? b) Kenen perustama Rooman seurakunta oli?

⁹ Tultuaan pidätetyksi Jerusalemissa ja kärsittyään sikäläisten juutalaisten uskonkiihkoilijoitten käsissä Paavali vetosi asiassaan keisariin, ja Kristus ilmaisi hyväksyvänsä sen, kuten kertomus sanoo: ”Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: ’Ole turvallisella mielellä, sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa’.” (Apt. 23:1–11) Nämä seikat näyttäisivät osoittavan, ettei Paavali perustanut Rooman seurakuntaa, vaan että sen olivat epäilemättä perustaneet Rooman juutalaiset, jotka olivat Jerusalemissa vuoden 33 huomattavana helluntaipäivänä ja kuuluivat siellä kääntyneisiin. Kun he palasivat Roomaan, he saarnasivat siellä Valtakunnan hyvää uutista. – Apt. 2:1–10.

10. Mikä on merkille pantavaa Paavalin Roomaan tekemän matkan ja hänen sikäläisen vankeutensa kertomuksessa ja myös Paavalin roomalaisille lähettämässä kirjeessä?

¹⁰ Paavali saapui monien vaikeuksien jälkeen Roomaan. Apt. 28:14–16 kertoo siitä: ”Siellä [Puteolissa] tapasimme veljiä, jotka pyysivät meitä viipymään heidän tykönänsä seitsemän päivää. Ja sitten me lähdimme Roomaan. Ja kun veljet siellä saivat kuulla meistä, tulivat he meitä vastaan Appii Forumiin ja Tres Tabernaen kohdalle saakka; ja heidät nähdessään Paavali kiitti Jumalaa ja sai rohkeutta. Ja kun tulimme Roomaan, sallittiin Paavalin asua erikseen häntä vartioivan sotamiehen kanssa.” Pietarin ei mainita tulleen Roomasta kohtaamaan Paavalia, eikä myöhempi kertomuskaan kerro Pietarin käyneen Paavalin luona tämän ollessa pidätettynä siellä, ennen kuin hän meni keisari Neron, pontifex maximuksen, eteen. Pietaria ei myöskään mainita Paavalin roomalaisille kirjoittamassa pitkässä kirjeessä kaikkine monine tervehdyksineen. – Room. 16:3–23.

PIETARIN PALVELUSMATKA ITÄISIIN SEURAKUNTIIN

11. Missä Pietari voidaan johdonmukaisesti havaita suorittamassa lähetystyötään?

¹¹ Missä Pietari sillä välin suoritti lähetystyötään? Hän työskenteli määräyksen mukaisesti apostolintoimessaan ympärileikattujen keskuudessa. (Gal. 2:8) Hän keskitti sen tähden ponnistuksensa niiden hyväksi, jotka olivat diasporassa, hajallaan.a Babylon oli juutalaisten tärkeä keskuspaikka itäisellä diaspora-alueella. Me luemme tästä:

12. Mitä historia sanoo Babylonista juutalaisten asuinpaikkana tähän aikaan?

¹² Josephus saattoi puhua Kristuksen aikana Babyloniassa olevista juutalaisista ”lukemattomina myriadeina” (Antiquities, XI, v, 2). Hän kertoo myös 2 000 juutalaisperheestä, jotka Antiokhos siirsi Babylonista ja Mesopotamiasta Frygiaan ja Syyriaan. . . . Babylonia pysyi idän juutalaisuuden keskuksena vuosisatoja, ja sikäläisten rabbiinikoulujen keskusteluista laadittiin Jerusalemin talmud ajanlaskumme viidennellä vuosisadalla ja Babylonin talmud sata vuotta myöhemmin. Mesopotamian juutalaisuuden kaksi pääkeskusta olivat Nehardea, Eufratin varrella oleva kaupunki, ja Nisibis Khaburin lisäjoen Mygdoniuksen varrella, ja ne olivat myös Syyrian kristillisyyden keskuksia. – International Standard Bible Encyclopaedia (Kansainvälinen Raamatun tietosanakirja), v:n 1955 painos, 2. osa, s. 856a.

13. Miten Jaakobin, Johanneksen ja Pietarin kirjoitukset osoittavat heidän noudattaneen Gal. 2:9:ssä aluejaosta mainittua sopimusta?

¹³ Kun Paavali meni länteen Eurooppaan, niin Jaakob ja Keefas ja Johannes palvelivat Gal. 2:9:ssä mainitun sopimuksen mukaan itämailla. Jaakob kirjoittaa kirjeensä tämän mukaisesti. Hän aloittaa kirjeensä: ”Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.” (Jaak. 1:1) Apostoli Johannes, joka kirjoitti Raamatun viimeisen kirjan, osoitti sen idän seurakunnille seuraavin sanoin: ”Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle.” Ylösnoussut Kristus, joka antoi Johannekselle näyn, käski: ”Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan.” (Ilm. 1:4, 11) Keille Pietari sitten kirjoitti? Pietari aloittaa ensimmäisen kirjeensä: ”Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille [tilapäisasukkaille, Um], jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa.” (1. Piet. 1:1) Yksikään näistä paikoista ei ole Euroopassa.

BABYLON EI OLE ROOMAN SALANIMI

14. a) Mistä Pietari sanoo kirjoittaneensa ensimmäisen kanonisen kirjeensä, mutta minkä selityksen ne antavat, jotka sanovat hänen kirjoittaneen Roomasta? b) Milloin Pietari kirjoitti ensimmäisen kirjeensä kardinaali Gibbonsin ja katolisen laskutavan hyväksymän lausunnon mukaan? c) Mitä Knoxin käännöksen alaviite sanoo 1. Piet. 5:13:sta?

¹⁴ Pietari ei ainoastaan jätä mainitsematta Roomaa kirjeessään, vaan hän selvästi ilmoittaa, että se kirjoitettiin Babylonista, 1. Piet. 5:13:ssa: ”Tervehdyksen lähettää teille Babylonissa oleva seurakunta, valittu niinkuin tekin, ja minun poikani Markus.” Mutta sen ajatuksen puoltajat, että Pietari kirjoitti Roomasta, sanovat hänen tarkoittaneen kuvaannollisesti Roomaa verhoten sen Babylonin nimellä. Esimerkiksi Pietarin kirjeen päällekirjoitus, joka on John Murphy Company -nimisen julkaisijan painama kardinaali James Gibbonsin hyväksymyksellä, sanoo mm.:

Hän kirjoitti Roomassa, jota hän kuvaannollisesti kutsuu Babyloniksi, noin viisitoista vuotta Herramme taivaaseen kohoamisen jälkeen.

Ja Babylonia koskeva alaviite 1. Pietarin kirjeessä sanoo: ”Kuvaannollinen Rooma.” Monsignor R. A. Knoxin Uuden testamentin käännöksen (1944) alaviite kuuluu: ”On tuskin epäilystä siitä, että Babylon merkitsee Roomaa. Vrt. Ilmestyskirja 17:5.” Tätä mieltä ovat myös suomalaiset Uuden testamentin selitysteokset.

15. Mikä olisi Pietarin ensimmäisen kirjeen myöhäisin kirjoitusaika katolisen laskutavan mukaan, kuten edellä mainittu katolinen julkaisu sanoo?

¹⁵ Jos Pietari kirjoitti kirjeensä noin 15 vuotta Jeesuksen taivaaseen kohoamisen jälkeen, niin Pietarin kirje olisi pitänyt tämän katolisen laskutavan mukaan olla valmis ainakin jo vuonna 48. Mutta The Catholic Encyclopedia (Katolinen tietosanakirja), 11. osa (v:n 1911 painos), sanoo sivulla 753b:

16. Mitä Katolinen tietosanakirja sanoo Pietarin ensimmäisen kirjeen ajasta?

¹⁶ Todennäköisimmin se valmistui vuoden 63 lopulla tai vuoden 64 alussa, ja koska apostoli Pietari kärsi marttyyrikuoleman Roomassa vuonna 64 (67?), epistola ei voi olla tuota ajankohtaa myöhempi; sitä paitsi se edellyttää, etteivät Neron vainot, jotka alkoivat vuoden 64 lopulla, olleet vielä puhjenneet . . . epistola ei voi olla vuotta 63 aikaisempi.

17. Kun otamme huomioon Katolisen tietosanakirjan edellä olevan lausunnon, niin miksi Pietarilla ei ollut syytä naamioida Roomaa Babyloniksi?

¹⁷ Pietari kirjoitti siis katolisen laskutavan mukaan kirjeensä, ennen kuin Rooma ryhtyi vainoamaan kristillistä seurakuntaa. Mikä tarkoitus tai mitä johdonmukaisuutta olisi Rooman nimen naamioimisessa tai Babylonin käyttämisessä Rooman vertauskuvallisena nimenä, kun Rooma ei vainonnut kristittyjä? Tästä sanoo M’Clintockin ja Strongin Cyclopædia (Tietosanakirja), 8. osa, s. 18:

18. Minkä todistelun M’Clintockin ja Strongin tietosanakirja esittää sitä vastaan, että Babylon olisi Rooman salanimi?

¹⁸ Mutta miksi havaita salamerkitystä nimessä, joka on merkitty epistolan kirjoittamispaikaksi? Siihen ei ole enemmän syytä kuin samanlaisen merkityksen antamiseen 1. luvun 1. jakeen maantieteellisille nimillekään. Miten hänen lukijansa voisivat huomata sanoilla ”Babylonissa oleva [he syneklekté: seurakunta, valittu]” tarkoitettavan Rooman kirkkoa? Ja jos Babylon merkitsee vihamielistä hengellistä valtaa, kuten Ilmestyskirjassa (18:21), niin on outoa, että katoliset kriitikot ryhmänä hyväksyvät sellaisen merkityksen tässä ja myöntävät välillisesti hengellisellä pääkaupungillaan olevan tällaisen luonteen. Tri Brown Edinburghista esittää hiukan samanlaisen rinnakkaistapauksen: ”Omaa kaupunkiamme kutsutaan toisinaan Ateenaksi sijaintinsa ja asemansa vuoksi opinahjona, mutta ei voitaisi väittää kirjeen tulleen Edinburghista siksi, että se on päivätty Ateenassa.” (Expository Discourses on 1st Peter, i, 548).

19. Mitkä muut Pietarin kirjeen seikat ilmaisevat hänen kirjoittaneen sen Mesopotamian Babylonista?

¹⁹ . . . Luonnollinen selitys on ymmärtää Babylon tuon tunnetun kaupungin nimeksi. Meillä ei tosin ole yhtään kertomusta Pietarin lähetysmatkasta Kaldeaan, sillä Pietarin myöhempää elämää esitetään vain vähän Uudessa testamentissa. Mutta me tiedämme, että paljon juutalaisia asui Babylonissa – [ou gar olígoi myriádes: monia myriadeja] Josephuksen mukaan – ja eikö sellainen paikka, suuressa määrin juutalainen siirtokunta, olisi todennäköisesti vetänyt puoleensa ympärileikkauksen apostolin? . . . Myöntäen, että Parthian valtakunnalla [missä Babylon silloin oli] oli oma hallituksensa, hän kirjoittaa toisissa Rooman vallan alaisuudessa olevissa provinsseissa asuville henkilöille ja käskee heitä tottelemaan keisaria ylimpänä ja hänen paikallishallintoa varten lähettämiään eri käskynhaltijoita. Lisäksi, kuten usein on huomattu, luetellaan epistolassa (1:1) puhuteltujen henkilöiden maat siinä järjestyksessä, mihin Babylonista kirjoittava henkilö ne luonnollisesti järjestäisi, aloittaen lähinnä häntä olevista ja edeten kaaressa lännessä ja etelässä hänestä kauimpana oleviin. Babylon-nimen luonnollisesta merkityksestä pitävät kiinni Erasmus, Calvin, Beza, Lightfoot, Wieseler, Mayerhoff, Bengel, De Wette, Bleek ja ehkä nykyisten kriitikkojen enemmistö.

20. a) Miten eräs kriitillinen selitysteos osoittaa, että on mitä järkevintä ajatella, että Pietari kirjoitti Babylonista? b) Mikä on aiheuttanut sellaisen perimätiedon, että Pietari kärsi marttyyrikuoleman Roomassa? (Alaviite) Osoita, että Klemens oli todella sitä ajatusta vastaan, että Pietari kirjoitti Roomasta.

²⁰ Edellä olevan tueksi on meillä ”Vanhan ja Uuden testamentin kriitillinen selitysteos”,b joka sanoo Babylonista:

Eufratin varrella oleva Kaldean Babylon. Katso Johdantoa tämän epistolan KIRJOITTAMISPAIKASTA todistukseksi siitä, että ei tarkoiteta Roomaa, niin kuin paavilaiset väittävät; vertaa LIGHTFOOT-saarnaan. Miten epätodennäköistä onkaan, että ystävällisessä tervehdyksessä käytettäisiin ennustuksessa (Johannes, Ilm. 17:5) kaksiselitteistä nimeä! Babylon oli keskus, mistä Aasian diaspora, jolle Pietari kirjoitti, oli lähtöisin. FILON (Legatio ad Caium, 36. osa) ja JOSEPHUS (Antiquitates, 15, 2.2.; 23:12) ilmoittavat, että Babylonissa oli aika paljon juutalaisia apostolien aikana (jota vastoin Roomassa oli verraten harvoja, noin 8 000, JOSEPHUS 17.11), joten ympärileikkauksen apostoli luonnollisesti vieraili siellä. Se oli niiden päämaja, joille hän oli niin menestyksellisesti puhunut helluntaina, Apt. 2:9: juutalaiset ”parttilaiset . . . me jotka asumme Mesopotamiassa” (parttilaiset olivat silloin mesopotamialaisen Babylonin herroja); näitä hän palveli henkilökohtaisesti. Toisia kuulijoitaan, juutalaisia, jotka asuivat ”Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, Frygiassa ja Pamfyliassa”, hän palvelee nyt kirjeitse. Pietarin Roomassa tapahtuneesta marttyyrikuolemasta puhuva varhaisin huomattava arvovaltainen henkilö on DIONYSIUS, Korinton piispa toisen vuosisadan jälkipuoliskolta. Halu esittää Pietarin ja Paavalin, kahden johtavan apostolin, yhdessä perustaneen metropolin kirkon, näyttää panneen alkuun tämän perimätiedon. KLEMENS ROOMALAINEN (1 Epistola ad Corinthos, osa 4, 5), JOTA USEIN ON LAINATTU, ON TODELLISUUDESSA SITÄ VASTAAN. Hän mainitsee Paavalin ja Pietarin yhdessä, mutta osoittaa Paavalin tunnusomaiseksi piirteeksi sen, että hän saarnasi sekä idässä että lännessä, mikä ilmaisee, ettei Pietari koskaan ollut lännessä.c

21. Miten Pietarin 2. kirjeen 1:14:ssä oleva lausunto vahvistaa väitteen, ettei hän koskaan käynyt Roomassa? (Alaviite) Kuka Dionysius oli, ja mitä Epifanius sanoo Rooman kristittyjen piispasta?

²¹ 2. Piet. 1:14:ssä hän sanoo: ”Tämän majani pois paneminen tapahtuu äkisti” ilmaisten, että hänen marttyyrikuolemansa oli lähellä, mutta kuitenkaan hän ei millään tavoin viittaa Roomaan eikä aikomukseenkaan vierailla siellä.d

TOTUUS ANTAA VAPAUDEN, EI PERIMÄTIETO

22. a) Miksi hyväksymme Pietarin sanat ennemmin kuin joidenkin hänen kanssaan ristiriidassa olevien uskonnollisten kirjailijoiden sanat? b) Miksi Pietari olisi väärässä, jos hän tarkoittaisi Babylonin viittaavan kuvaannollisesti Roomaan?

²² Entä jos nuo sellaisen kirjallisuuden kirjoittajat, joka ei kuulu osana Raamattuun, sanovat, että Babylon oli Rooma – että se on Rooman peitenimi? Nuo miehet eivät olleet henkeytettyjä, niin kuin olivat ne Jumalan palvelijat, jotka kirjoittivat Pyhän Raamatun. Pietari kuului henkeytettyjen raamatunkirjoittajien joukkoon. (2. Piet. 1:21) Jos hän sanoessaan Babylon tarkoitti todellisuudessa Roomaa, niin Pietarin henkeyttänyt Jumalan henki oli väärässä, mitä ei luonnollisesti voida ajatellakaan, sillä Babylon ei ole Rooma eikä kuvaa Roomaa, kuten tulemme näkemään tämän sarjan myöhemmissä kirjoituksissa. Jumala on aina totinen, ja hänen henkeytetyt kirjoittajansa kirjoittivat totuutta. 1. Piet. 5:13:ssa oleva Pietarin lausunto ei sen tähden merkitse Roomaa, vaan Mesopotamiassa olevaa kirjaimellista Babylonin kaupunkia.

23. Jos ”se, joka on Babylonissa” tarkoitti sikäläistä seurakuntaa, niin kykenikö ”se” pelastamaan Babylonin tuholta? Miksi niin?

²³ Babylonin olemassaolosta siihen aikaan osoittaa Wrightin ja Filsonin The Westminster Historical Atlas to the Bible (Westminsterin historiallinen Raamatun kartasto), v:n 1956 tarkistettu laitos (s. 89, kartta nimeltä ”Roomalainen maailma Jeesuksen syntymän aikaan”), että Babylon oli siihen aikaan olemassa kaupunkina. 1. Piet. 5:13:ssa (Um) oleva ilmaisu ”se [she], joka on Babylonissa” voi tarkoittaa sikäläistä seurakuntaa, mutta ”se” ei pelastanut Babylonia täydelliseltä tuholta ennustuksen täyttymiseksi.

24. a) Onko mikään kaupunki maan päällä erityisen tärkeä kristityille, tai tekisikö sen sellaiseksi jonkun miehen käynti siellä? b) Mitä on tärkeätä tietää todellisesta Babylonista ja miksi? c) Minkä puoleen meidän täytyy kääntyä saadaksemme välttämättömän tiedon Suuresta Babylonista ja miksi?

²⁴ Kristityt pitävät nyt Kristusta Jeesusta kristillisen seurakunnan Perustuksena ja apostoleita uskollisina miehinä, joita heidän Päänsä ja Mestarinsa Kristus käytti ja jotka on rakennettu tälle Perustukselle. He eivät pidä mitään maan päällä olevaa kaupunkia uskonsa keskuksena eivätkä sellaisena, joka olisi jotain toista kaupunkia tärkeämpi Jumalan silmissä tänä aikana. Tässä ei ole tärkeätä, kävikö joku nimenomainen mies, vaikkapa Jeesuksen Kristuksen apostoli, jossain tietyssä kaupungissa vai ei. Mutta tärkeätä on tietää, ettei Pietari tarkoittanut Roomaa mainitessaan Babylonin, sillä jos Babylon on Rooman salanimi, niin silloin Suuri Babylon on Rooma. Raamattu osoittaa kuitenkin, että Suuri Babylon on paljon tärkeämpi ja että sen vaikutus on paljon kauaskantoisempi kuin konsanaan Rooman tai Roomasta lähtevän uskonnon. Suuri Babylon on väärän uskonnon maailmanmahti, joka ei käsitä ainoastaan kristikunnan uskontoja vaan pakanamaailmankin. Totellakseen Raamatun käskyä lähteä siitä ulos ei kenenkään tarvitse olla Roomassa, vaan hän voi olla missä paikassa tahansa maailmassa ja häntä saatetaan pitää hengellisesti vankina Suuren Babylonin vaikutuksen alaisuudessa. Tästä hänen täytyy paeta pois. Hänen täytyy selvästi nähdä, mikä Suuri Babylon on, voidakseen paeta siitä henkensä pelastukseksi. Paetakseen siitä hänen täytyy selvästi ymmärtää, mitä Raamattu sanoo Babylonista. Luottakaamme sen tähden Jumalan henkeytettyyn sanaan eikä sellaisten ihmisten perimätietoihin, jotka eivät ole henkeytettyjä ja jotka yrittävät tukea jotain ennakkomielipidettä. Ainoastaan totuus tekee ihmiset vapaiksi. – Joh. 8:32.

[Alaviitteet]