Kuolema ja Haades antavat kuolleensa

”Mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille?” – Matt. 22:31.

 1. Mikä muinainen uskonnollinen kirja yksin opettaa ylösnousemusta?

IHMISKUOLLEITTEN ylösnousemusta Jumalan valtakunnan aikana ei opeta mikään muu vanha uskonnonkirja kuin Pyhä Raamattu. Raamattu on pyhä kirja, minkä ensimmäinen osa kirjoitettiin suurimmaksi osaksi hepreaksi ja toinen osa tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten käytetyllä yleiskreikan kielellä. Mutta ensimmäinen osa siitä käännettiin hepreasta kreikaksi jo ennen kuin Pyhän Raamatun toinen osa kirjoitettiin yleiskreikaksi. Heprealaisten kirjoitusten kreikkalaista käännöstä on kutsuttu kreikkalaiseksi Septuagintaksi ja sen merkkinä on LXX, mikä merkitsee ’seitsemääkymmentä’. Kreikka oli tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten kansainvälinen kieli, joten silloinen henkilö, joka osasi kreikkaa, saattoi lukea koko Raamatun. Meidän aikanamme on Pyhä Raamattu käännetty kokonaan tai osaksi useammalle kuin 1 202 kielelle, varsin luultavasti sinunkin kielellesi. Tämä pyhä kirja on saanut suurimman levikin kaikista kirjoista ja useimmilla kielillä. Se on ainoa kirja, joka opettaa kuolleen ihmiskunnan herättämistä elämään vanhurskaassa asiainjärjestyksessä kaikkivaltiaan Jumalan valtakunnan hallitessa.

 2. Miksi jotkut saattavat pilkata ylösnousemusajatusta?

² Mahdollisesti sinä, lukija, et näe tarpeelliseksi ihmiskuolleitten heräämistä, koska uskontosi on opettanut sinulle ”sielun kuolemattomuutta”. Koska siis edesmenneet ovat kuolleet ainoastaan ihmisruumiinsa osalta, mutta elävät jossain näkymättömässä maailmassa sieluina tai ovat vaeltaneet johonkin toiseen maalliseen ruumiiseen, niin sinä et näe ylösnousemusta tarvittavan lainkaan. Jotkut lukijat saattavat sen tähden pilkata kuolleitten ylösnousemusta koskevaa ajatusta. Sehän on luonnollista. Mutta kuolleitten ylösnousemusta koskevalla Raamatun opilla on niin luja perusta pohjanaan, että on parempi tutkia sitä vilpittömästi kuin pilkata. Me emme halua olla niiden kreikkalaisten filosofien kaltaisia, jotka uskoivat ihmissielun kuolemattomuuteen ja joille kristitty apostoli Paavali saarnasi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta kuolleista. – Apt. 2:31, 32; Matt. 26:38; Jes. 53:12; Hes. 18:4, 20.

 3. Miksi emme halua olla kreikkalaisten filosofien kaltaisia?

³ Historiallinen kertomus sanoo noista kreikkalaisista: ”Toiset sanoivat: ’Mitähän tuo lavertelija oikein tahtoo sanoa?’ Toiset taas sanoivat: ’Näkyy olevan vieraiden jumalien julistaja’, koska hän julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.” Ja kun apostoli Paavali sanoi Ateenan korkeimman oikeuden tuomareille, että Jumala oli herättänyt kuolleista Poikansa Jeesuksen Kristuksen, jotta hän toimisi koko asutun maan tuomarina, niin kertomus sanoo, että ”kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta toiset ivasivat”. (Apt. 17:18, 31, 32) Nuo kreikkalaiset uskoivat, että ihmissielu oli kuolematon ja ettei sen tähden ollut kuolleita. Siksi he eivät voineet hyväksyä oppia, että ihmissielut ovat kuolleita ja tarvitsevat ylösnousemusta elääkseen jälleen.

 4. Miten muinaiset kreikkalaiset olivat babylonialaisten kaltaisia kuolleita ihmisiä koskevassa uskossaan?

⁴ Muinaiset kreikkalaiset uskoivat, että ihmiskuolleet elivät varjomaisina hahmoina poismenneitten sielujen näkymättömässä, maanalaisessa paikassa eli Manalassa (=maan alassa), jota hallitsi kuninkaana Haades-niminen jumala. Jälkeenpäin tätä hänen hallitsemaansa poismenneitten sielujen maanalaista paikkaa kutsuttiin myös hänen nimellään Haades. Tätä nimeä ruvettiin käyttämään myös haudasta.a Nuo muinaiskreikkalaiset olivat Aasian babylonialaisten kaltaisia, jotka nimittivät poismenneitten sielujen maanalaista jumalaansa Nergaliksi ja puhuivat tästä kuolleitten näkymättömästä valtakunnasta ”maana, josta ei ole paluuta”. Nuo muinaiset babylonialaiset eivät siis uskoneet kuolleitten ihmisten ylösnousemukseen.b

 5. Miten reformijuutalaisten menettely osoitti, että usko ihmisen kuolemattomuuteen ja ylösnousemusoppi ovat ristiriidassa keskenään?

⁵ Tämä babylonialainen usko ihmissielun kuolemattomuuteen on vastoin Raamatun oppia kuolleitten ihmisten ylösnousemuksesta. Tämä seikka voidaan nähdä siitä toimenpiteestä, mihin 20. vuosisadan reformijuutalaiset ryhtyivät. The Jewish Encyclopedia (Juutalainen tietosanakirja) sanoo tästä kohdassa ”Ylösnousemus”: ”Luonnonfilosofia on nykyisinä aikoina järkyttänyt kovasti uskoa ylösnousemukseen, ja reformirabbiinit ja rabbiinien neuvottelukokoukset ovat herättäneet kysymyksen . . . eikö ylösnousemususkoa ilmaisevia vanhoja liturgisia menoja pitäisi muuttaa niin, että ne esittäisivät sen sijasta selvästi sielun kuolemattomuustoivon. Muutos tehtiin kaikkiin Amerikan reformirukouskirjoihin. Philadelphiassa pidetyssä rabbiinien neuvottelukokouksessa selitettiin nimenomaan, että uskolla ruumiin ylösnousemukseen ei ole perustusta juutalaisuudessa ja että uskon sielun kuolemattomuuteen tulisi ottaa sen paikka liturgiassa [jumalanpalvelusmenoissa].” – Osa 10, sivu 385, § 2 (1905).

 6. Mihin selvään Raamatun lausuntoon nuo reformijuutalaiset eivät usko?

⁶ Nuo reformijuutalaiset eivät usko siis Pyhän Raamatun selvään esitykseen, mikä on Hes. 18:4, 20:ssä: ”Sen sielun, joka syntiä tekee, sen yksin on kuoltava.” – Juutalaisen Isaac Leeserin käännös vuodelta 1853.

 7. Mitä Paavali, entinen fariseus, sanoi Feeliksille ylösnousemuksesta?

⁷ Kristitty apostoli Paavali, joka eli Jeesuksen Kristuksen maanpäälläolon päivinä, näki hänet yliluonnollisesti hänen noustuaan kuolleista. Paavali oli syntyjään juutalainen. Hän oli ollut yksi juutalaisista fariseuksista, jotka uskoivat kuolleitten ylösnousemukseen. Kun Paavali seisoi roomalaisen tuomarin Feeliksin edessä, joka todennäköisesti uskoi kuolleitten sielujen roomalaiseen Manalan jumalaan Plutoniin, niin hän sanoi juutalaisiin fariseuksiin viitaten: ”Minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna [Mooseksen] laissa ja profeetoissa, ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin. . . . huusin seisoessani heidän keskellään: ’Kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä tänään olen teidän tuomittavananne’.” – Apt. 24:14–21.

 8. a) Kuinka monta todistajaa Kristuksen ylösnousemuksella oli? b) Mitä hänen ylösnousemuksensa merkitsee kuolleelle ihmiskunnalle?

⁸ Ylösnousemusta käsittelevissä kirjoituksissaan apostoli Paavali puhui yli viidestäsadasta silminnäkijästä, hän itse mukaan luettuna, jotka näkivät ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen sen jälkeen, kun hänet oli surmattu julkisesti kidutuspaalussa ja haudattu sinetöityyn hautakammioon sotilaitten vartioidessa ehkäistäkseen kaikki sisällä olevan kuolleen ruumiin varastamisyritykset. (1. Kor. 15:3–9; Matt. 27:57–28:4) Todistaessaan, että hän ja hänen uskovat toverinsa eivät olleet Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen vääriä todistajia, Paavali osoitti, mitä Kristuksen ylösnousemus merkitsee kuolleelle ihmiskunnalle, sanoen: ”Nytpä Kristus on noussut [herätetty, Um] kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen [ensimmäisen ihmisen Aadamin] kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.” (1. Kor. 15:20, 21) Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus avasi tien toisille, nimittäin kuolleelle ihmiskunnalle, kuolleista herättämiseen.

 9, 10. a) Miksi Jeesus voi kohdata marttyyrikuoleman rohkeasti? b) Miten Jeesuksen sanat varmistavat sen, että on oleva ylösnousemus?

⁹ Jeesus Kristus kohtasi kristillisen ajanlaskumme 33. vuonna rohkeana marttyyrikuoleman, koska hän luotti siihen, että hänen taivaallinen Isänsä, kaikkivaltias Jumala, herättää hänet kuolemasta kolmantena päivänä. Jumala salli hänen siten palata taivaaseen esittämään ihmisuhrinsa arvon persoonallisesti Jumalalle. Jeesuksella Kristuksella oli maan päällä paljon sanottavaa ylösnousemuksesta. Kun hän kerran puhui kuolleitten ihmisten tuomisesta lopulliselle tuomiolle ylösnousemuksen kautta, niin hän sanoi: ”Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa [muistohaudoissa, Um] ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen. En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.” – Joh. 5:26–30.c

¹⁰ Voimme olla siis varmoja siitä, että ylösnousemus on oleva.

HENKILÖKOHTAINEN KYSYMYS

11. Mikä hyvin henkilökohtainen kysymys herää näin ollen?

¹¹ Mieleemme nousee näin ollen hyvin henkilökohtainen kysymys. Se on tämä: Jos sinä ja minä kuolemme jolloinkin tulevaisuudessa ja meidät haudataan holviin tai maahan, niin suodaanko meille ylösnousemus, paluu elämään kuolon unesta, Jumalan tahdon mukaan? Jos se suodaan, niin miten voimme tietää sen? Ketkä herätetään meidän kanssamme? Onko keitään, joita ei herätetä kuolleista? Tämä kysymys on herättänyt monien juutalaisten kiinnostuksen, vaikka he pitävätkin kiinni ainoastaan Heprealaisista kirjoituksista, sen kirjan ensimmäisestä osasta, jota me kutsumme Pyhäksi Raamatuksi.

12. Millaisen kuvauksen ylösnousemuspäivästä Raamattu antaa?

¹² Eräät kristikunnan uskonnolliset pappismiehet ovat yrittäneet kuvailla, millaiselta ylösnousemuspäivä näyttää henkilöstä, joka on yhä elossa maan päällä siihen aikaan. He ovat kuvitelleet siitä villejä ja kaameita asioita, kuten että laajalle hajaantuneet ihmisruumiitten osat viuhuvat ilmassa liittyäkseen toisiin jäseniin, joihin ne kuuluivat ollessaan yhdessä ruumiissa kuoleman sattuessa. Raamattu ei esitä lainkaan sellaista pelottavaa kuvaa ylösnousemusajasta, ei edes profeetta Hesekielin näyssä niiden kuivien luitten laaksosta, jotka kaikkivaltiaan Jumalan voima toi yhteen ja puki jälleen elävällä lihalla. (Hes. 37:1–10) Viimeinen Raamatun kirja antaa meille aivan eri lailla sopivin vertauskuvin kuvauksen maallisesta ylösnousemuksesta sen jälkeen, kun taivaassa ja maassa olevat pahat voimat on ajettu pois. Tämä toivoa sytyttävä näky auttaa meitä ratkaisemaan, ketkä pääsevät maalliseen ylösnousemukseen.

13. Mikä näky esitettiin Ilm. 20:11–15:ssä Johannekselle?

¹³ Näky, jonka kristitty apostoli Johannes näki, on kuvattu Ilm. 20:11–15:ssä seuraavin sanoin: ”Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja [Haades]d antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja [Haades] heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.” – Katso myös Ilm. 21:8.

14. Miksi Ilm. 20:13 on laajasisältöisempi kuin Joh. 5:28, 29:ssä mainitut ylösnousemusta koskevat Jeesuksen sanat?

¹⁴ Kaikki kuolevat ihmiset eivät ole kuolleet kuivalla maalla eivätkä tulleet haudatuiksi maan povessa olevaan hautaan. (1. Moos. 1:9, 10) Lukemattomat ihmiset ovat kuolleet merellä haaksirikoissa ja myrskyissä sekä taisteluissa ja tulleet haudatuiksi mereen, tai heidän ruumiitaan ei ole koskaan löydetty, jotta heille olisi voitu suorittaa hautaus kuivalla maalla. (1. Kun. 22:48, 49; 2. Aikak. 20:36, 37; Ps. 48:8; Dan. 11:40) Sen tähden ei Ilm. 20:13 sano kuvaillessaan ihmiskunnan ylösnousemuspäivää ainoastaan, että ”Kuolema ja [Haades] antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat”, vaan myös, että ”meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat”. Me voimme ymmärtää, että tämä jae, Ilm. 20:13, on laajasisältöisempi lausunto ylösnousemuksesta kuin Jeesuksen, kun hän sanoi: ”Kaikki, jotka haudoissa [muistohaudoissa, Um] ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, . . . ylösnousemukseen.” – Joh. 5:28, 29.

15. Miksei ”merta” heitetä myös ”tuliseen järveen”?

¹⁵ Toinen merkille pantava kohta on tämä: Mikä Haadeksen ymmärrettäneenkin tässä olevan, niin siinä olevat kuolleet eivät ole samassa paikassa kuin ne, jotka ovat kuolleina meressä, sillä meressä olevat kuolleet ovat vetisessä paikassa. Meri ei lakkaa kirjaimellisessa merkityksessä koskaan olemasta maan päällä. Siitä syystä Ilm. 20:14 sanookin: ”Kuolema ja [Haades] heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.” Jos kirjaimellinen meri heitettäisiin ”tuliseen järveen”, niin se sammuttaisi tulisen järven, ja tulinen järvi lakkaisi olemasta, mutta meri ei. Raamattu ilmaisee kumminkin ehdottomasti, että ”toinen kuolema”, mitä ”tulisella järvellä” kuvataan, ei lakkaa koskaan olemasta. Tämä ”tulinen järvi” palaa kuvaannollisesti iankaikkisesti.

16. Onko Raamatun Haades sellainen, miksi kreikkalaiset sen kuvittelivat? Miksi on näin?

¹⁶ Mikä on sitten Haades, joka heitetään kuvaannolliseen ”tuliseen järveen”? Mikä tuossa Haadeksessa olevien tila on? Eräs asia on varma: Pyhässä Raamatussa kuvattu Haades ei ole muinaisten ei-kristittyjen kreikkalaisten kuvittelema ja jumalaistaruissaan kuvailema Haades. Pakanakreikkalaisten tarunomaisesta Haadeksesta ei tapahtunut yleistä ylösnousemusta.

17. Missä kahdessa merkityksessä muinaiset kreikkalaiset puhuivat ylösnousemuksesta?

¹⁷ Otsikon ”B. Ylösnousemus kreikkalaisessa maailmassa” alla Theological Dictionary of the New Testament (Uuden Testamentin teologinen sanakirja), 1. osa, sivu 369, sanoo: ”Sielunvaellusta lukuun ottamatta . . . kreikkalainen puhuu ylösnousemuksesta kahdenlaisessa merkityksessä. a. Ylösnousemus on mahdoton. . . . b. Ylösnousemus voi tapahtua erillisenä ihmeenä. . . . Apollonius Tyanalaisen näennäisesti kuolleen tytön herättämistapaus Roomassa kerrotaan . . . 150 000 denaaria annettiin lisälahjana. . . . Yleisen ylösnousemuksen ajatus aikakauden lopussa on vieras kreikkalaisille. Sen kimppuun jopa hyökätään mahdollisesti eräässä fryygialaisessa kirjoituksessa: [Odottavatko todella kaikki kurjat ylösnousemusta?]. (Apt. 17:18:ssa olevan sanan anástasis [ylösnousemus] näyttävät kuulijat ymmärtävän väärin erisnimeksi (vrt. 17:31:een ja seuraaviin jakeisiin).”e ”Näennäisesti kuollut tyttö”, jonka Apollonius herätti, kuoli luonnollisesti jälleen.

18. Mikä toivo Jumalan kansalla oli toisin kuin pakanoilla?

¹⁸ Hakusanan ”Haades” kohdalla M’Clintockin ja Strongin Cyclopædia, 4. osa, vuoden 1891 painos, tekee seuraavan myönnytyksen sivulla 9, viimeisessä kappaleessa: ”Vain uskovalle heprealaiselle oleskelu šeolissa näytti merkitsevän tilapäistä ja välillistä olemassaoloa. Pakanalla ei ollut mitään odotteita sen varjomaailman toisella puolella; sen salvat olivat hänelle ikuiset, ja ylösnousemusajatus oli samoin äärimmäisen outo hänen uskonnolleen ja filosofialleen. Mutta Jumalan tosi kansan rinnassa kaikki toivo muodostui kuolleistanousemisen odotteen yhteydessä. Koska yksin tämä voi panna sen pahan perääntymään, minkä synti toi, ja todella hävittää tuhoojan, niin tässä ensimmäisessä lupauksessa, joka antoi vakuuden kiusaajan murskaamisesta, ei julistettu mitään sen vähempää.” – Katso 1. Moos. 3:15; Room. 16:20.

19. Miten siis Raamatun Haades eroaa kreikkalaisten Haadeksesta?

¹⁹ Haades on siis Raamatussa erilainen kuin pakanakreikkalaisilla, koska Raamattu sanoo toistuvasti, että Haadeksesta on ylösnousemus niillä, jotka ovat siellä. Se ei ole sellainen paikka, jollaisena muinaiset babylonialaiset siitä puhuivat, so. ”maa, josta ei ole paluuta”. Mutta missä tämä Raamatun Haades on sitten, ja mikä on siellä olevien tila? Onko se ”välitilan” paikka kuolleille? Vain jos saamme Raamatun omat vastaukset, saamme oikeat vastaukset, luotettavat vastaukset, joihin uskomme voi järkkymättä luottaa. Mitä Raamattu sanoo?

HAADES

20. Millainen täytyy Haadeksessa olevien tilan olla?

²⁰ Sana Haades esiintyy vanhimmissa tunnetuissa käsin kirjoitetuissa Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten jäljennöksissä kymmenen kertaa.f Ovatko ihmiset elossa Raamatun Haadeksessa? Rehelliset Raamatun lukijat sanovat, että he ovat elottomia, koska Ilm. 20:13 sanoo, että ne, jotka ”Kuolema ja [Haades] antoivat”, olivat ”kuolleet, jotka niissä olivat”. Kuolemassa olevat kuolleet eivät totisesti ole elossa! Yhtä vähän voivat Haadeksessakaan olevat kuolleet olla elossa. Mutta kristikunnan uskonnoitsijat ovat pakanamytologian saastuttamia ja sanovat: ”Ei niin. Haadeksessa olevat kuolleet eivät ole todellisuudessa kuolleita. Vain heidän ruumiinsa on kuollut, mutta heidän sielunsa elää, koska se on kuolematon. Kuolema merkitsee heille ainoastaan sitä, että heidät on erotettu Jumalasta. Muissa suhteissa Haadeksessa olevat kuolemattomat sielut ovat todella elossa.” Mutta onko tämä kristikunnan uskonnoitsijoitten väite oikea? Opettaako Raamattu siten niiden tilasta, jotka ovat kuolleina Haadeksessa, ja ketkä saavat ylösnousemuksen Haadeksesta? Tutkikaamme Raamattua.

21. a) Onko Haades taivaassa? b) Meneekö kristillinen seurakunta Haadekseen?

²¹ Sanaa Haades käytetään Kristillisissä kreikkalaisissa kirjoituksissa ensi kerran Matt. 11:23:ssa. Herra Jeesus Kristus sanoo siinä: ”Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan [Haadekseen] on sinun astuttava alas.” (Myös Luuk. 10:15) Tästä syystä ei Haades voi olla taivaassa. Seuraavan kerran käytetään sanaa Haades Matt. 16:18:ssa, missä Jeesus sanoo apostolilleen Pietarille: ”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja [Haadeksen] portit eivät sitä voita.” Tämä Jeesuksen lausunto merkitsee sitä, että hänen seuraajainsa seurakunta kuolee ja astuu porteista Haadekseen. Se oli siten joutuva niiden joukkoon, jotka ovat kuolleina Haadeksessa.

22. Mikseivät Haadeksen portit voita Jeesuksen seurakuntaa?

²² Mutta miksi ”Haadeksen portit” eivät voita Jeesuksen seurakuntaa? Miksi nuo ”portit” eivät jää iäksi suljetuiksi Jeesuksen seuraajille eivätkä siten tee Haadeksesta ”maata, josta ei ole paluuta”? Se johtuu siitä, mitä Jeesus sanoi myöhemmin iäkkäälle apostoli Johannekselle Pyhän Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilm. 1:17, 18:ssa. Taivaassa oleva ylösnoussut Jeesus Kristus sanoi noissa jakeissa Johannekselle: ”Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja [Haadeksen] avaimet.” Koska taivaallisella Jeesuksella Kristuksella on kuoleman ja Haadeksen avaimet, niin hän voi avata nuo ”Haadeksen portit” ja päästää kuolleen seurakuntansa pois ennallistaen siten sen elämään.

23. Mihin aikaan Jeesus lupasi näin voittaa Haadeksen?

²³ Tämä mielessään Jeesus sanoi, että Haadeksen portit eivät voita hänen seurakuntaansa. Päinvastoin, Jeesus voittaa Haadeksen ja vapauttaa seurakuntansa Haadeksesta. Jeesus antoi tästä suoranaisen lupauksen, kun hän sanoi Joh. 6:39, 40:ssä: ”Minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”

24. a) Mikä sana on Raamatussa liitetty Haadeksen yhteyteen? b) Mihin Jeesus meni kuollessaan Ps. 16:10, 11:n mukaan?

²⁴ On kiinnostavaa panna merkille, että niissä kymmenessä tapauksessa, joissa Haades esiintyy Kristillisissä kreikkalaisissa kirjoituksissa, sana ”kuolema” esiintyy sen ohella. (Ilm. 1:18; 6:8; 20:13, 14) Siis kuolema eikä elämä on yhdistetty Haadekseen. Me teemme näin ollen tässä yhteydessä kysymyksen: Kun Jeesus Kristus itse kuoli ja kun hänet haudattiin ystävänsä Joosef Arimatialaisen muistohautaan samana päivänä, niin minne Jeesus itse meni? (Matt. 27:57–61) Henkilö, jonka voimme luottaa kertovan meille totuuden tästä, on Jeesuksen oma läheinen apostoli Simon Pietari. Jerusalemissa vietettynä helluntain juhlapäivänä, viisikymmentä päivää Jeesuksen kuoleman ja hautauksen jälkeen, vuodatettiin Jumalan pyhä henki Pietariin ja toisiin Jeesuksen opetuslapsiin. Pietari puhui siis Jumalan hengen vaikutuksesta ja otti lainauksen Ps. 16:10, 11:stä sanoen: ”Sillä sinä et hylkää minun sieluani [Haadekseen] etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta. Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.” Nämä Pietarin lainaamat sanat olivat kuningas Daavidin kirjoittamat, ja hän kirjoitti Jumalan henkeyttämänä profeettana.

25, 26. Mitä Pietari sanoi helluntaina Daavidista ja Jeesuksesta?

²⁵ Sitten apostoli Pietari jatkoi Jumalan hengen täyttämänä ja sanoi niille tuhansille juutalaisille, jotka viettivät helluntaijuhlaa:

²⁶ ”Veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä. Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen, niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi [Haadekseen] eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta. Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme. Koska hän on siis Jumalan oikean käden voimalla [oikealle puolelle, Um] korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette. Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra [Jehova, Um] sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.’ Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” – Apt. 2:27–36.

27. Miten Jeesus Kristus tuli kykeneväksi herättämään seurakuntansa Haadeksesta?

²⁷ Henkeytetty Pietari sanoo tässä puheessa selvästi Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, että häntä ei jätetty ”hyljätyksi [Haadekseen]” ja että Ps. 16:10:n täyttymykseksi hänen sieluaan ei jätetty Haadekseen. Kun kuollut Jeesus pantiin muistohautaan, niin hänen sielunsa meni siis Haadekseen. Kaikkivaltias Jumala herätti hänet kolmantena päivänä Haadeksesta, ja sitten Jumala antoi ylösnousseelle Jeesukselle kuoleman ja Haadeksen avaimet, niin että Jeesus saattoi sanoa Ilm. 1:18:ssa: ”Minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja [Haadeksen] avaimet.” Koska hänellä on nuo avaimet, niin hän voi herättää kaikki kuolleina Haadeksessa olevat, oman seurakuntansakin.g

28. a) Millä kielellä Pietari lainasi helluntaina Ps. 16:10:n? b) Miten me saamme sitten selville, mikä ja missä Raamatun Haades on?

²⁸ Koska apostoli Pietari oli heprealainen eli juutalainen, niin hän puhui ilmeisesti senaikaista hepreaa pitäessään puheen helluntaipäivänä. Kun hän otti lainauksensa 16. psalmista, niin hän siis lainasi suoraan heprealaista tekstiä eikä heprealaisen tekstin kreikkalaista Septuaginta-käännöstä. Pietari ei näin ollen käyttänyt kreikkalaista sanaa Haades, vaan heprealaisen tekstin alkuperäistä sanaa Šeol. Tosiasia on, että Haades on kreikkalainen sana, jota on käytetty Septuaginta-käännöksessä heprealaisen Šeol-sanan vastineena.h Henkeytetyissä Heprealaisissa kirjoituksissa esiintyy sana Šeol 65 kertaa 63:ssa eri jakeessa, mm. Ps. 16:10:ssä, jonka Pietari lainasi.i Tämä jae kuuluu heprealaisen tekstin mukaan: ”Sillä sinä et jätä sieluani Šeoliin. Sinä et salli uskollisesi nähdä hautaa.”j Jos me saamme selville, mikä ja missä Šeol on ja millainen Šeolissa olevien tila on, niin saamme samalla tietää, mikä ja missä Raamatun Haades on ja millainen Haadeksessa olevien tila on.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 135]

Ylösnoussut Jeesus ilmestyy Paavalille