Älä pelkää

”Jehova on minun auttajani; en pelkää. Mitä voi ihminen minulle tehdä?” – Hepr. 13:6.

 1. a) Mikä pelko on hallinnut vuosisatoja monien ihmisten elämää? b) Millainen vaikutus voi tälle pelolle myöten antamisella olla tosi kristittyihin?

MAHDOLLISUUS, että ei kykene hankkimaan elatusta itselleen ja perheelleen, on pelko, joka on vuosisatoja hallinnut monien ihmisten elämää. Koska tämä pelko voi johtaa hengelliseen perikatoon, niin Jehova Jumalan palvelijoitten on vastustettava sitä. Mutta se ei ole aina helppoa. Sen lisäksi että tosi kristityt saavat kokea samoja pulmia elatuksen hankkimisessa kuin muutkin ihmiset, he saattavat joutua lisäpaineen alaisiksi maailman taholta siksi, että he pitävät uskollisesti kiinni Jumalan sanasta.

 2. Miten työnantajan vaatimukset voisivat aiheuttaa pulmia kristitylle?

² Jehovan palvelija tietää, että Raamattu tuomitsee valehtelemisen ja käskee olemaan erossa maailmasta ja sen tavoista. (Kol. 3:9; Jaak. 4:4) Hänen työnantajansa voi kuitenkin haluta hänen valehtelevan hänen hyväkseen, esittävän väärin tosiasioita, edistävän maailmallista juhlapäivän henkeä, sekaantuvan politiikkaan tms. Häntä voidaan uhata työpaikkansa menettämisellä, jollei hän mukaudu työnantajansa toivomuksiin.

 3. Millaiset kiusaukset saattavat kohdata kristittyä, jolla on jokin liike?

³ Kristityllä saattaa olla jokin liikeyritys, ja hän havaitsee yhä vaikeammaksi elatuksen hankkimisen. Hän voi tuntea kiusausta ryhtyä hämäräperäisiin liiketoimiin tai esittää väärin tulonsa päästäkseen vähemmällä veronmaksulla. Vaikka toiset voivatkin menetellä siten, niin se, joka yrittää miellyttää Jehovaa, tietää kiusaukselle perään antamisen olevan väärin. Raamattu sanoo: ”Älkää tehkö vääryyttä . . . käyttäessänne . . . paino- tai astiamittaa. Olkoon teillä oikea vaaka, oikeat punnukset.” (3. Moos. 19:35, 36) ”Antakaa kaikille heille kuuluva: sille, joka vaatii veron, vero; sille, joka vaatii tullin, tulli.” – Room. 13:7.

 4. Mitä joku saa ehkä tietää työstään tutkittuaan Raamattua jonkin aikaa?

⁴ Tutkiessaan Raamattua jonkun Jehovan kristityn todistajan kanssa henkilö voi tulla tietämään, että se, mitä hän tekee elatuksekseen, on vastoin Raamatun periaatteita. Tämä muodostaa tosi pulman. Hänen saattaa olla hyvin vaikeata löytää muuta työtä. Työpaikan jättäminen ja sitten toisen työn ottaminen voi johtaa palkan pienenemiseen sekä vakuutus-, terveys- ja eläke-etuuksien menettämiseen.

 5. Miten hallituksen toimenpiteet voisivat uhata kristityn taloudellista turvallisuutta?

⁵ Toisinaan voi tosi kristittyjen edessä olla hallituksen kieltojen takia pakollinen työpaikan menetys. Valtiovalta saattaa vaatia ehdotonta vallassa olevan puolueen tottelemista ja kannattamista. Saattaapa se vaatia jumaloimaankin valtiota. Se, että tällaista voi tapahtua maailmassa, osoitetaan Ilmestyksen 13:16, 17:ssä, mistä luemme ”pedosta” eli maailman poliittisesta järjestelmästä, että kaikki ihmiset pannaan pakon alaisuuteen, ”pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, jotta heille annettaisiin merkki heidän oikeaan käteensä tai otsaansa ja jottei kukaan muu voisi ostaa tai myydä kuin se, jossa on merkki, pedon nimi tai sen nimen luku”.

MITEN VOI KESTÄÄ PAINOSTUKSEN

 6. Millainen näkemys aineellisesta auttaa torjumaan kiusauksen sovitella siinä toivossa, että varmistaisi toimeentulonsa?

⁶ Yksi apukeino torjua painostus sovitteluun elatuksen varmistamistoivossa on aineellisen oikea arviointi. Heprealaisille 13:5 antaa seuraavan rohkaisun: ”Olkoon elintapanne vapaa rahanrakkaudesta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on.” Se, että ihminen on tyytyväinen, kun hänellä on ”elatus ja vaatteet”, saa hänet olemaan vähemmän huolissaan menetyksistä, joita hän saattaa kokea, jos hänen on hankittava toinen työ. (1. Tim. 6:8) Ja kun hän on tyytyväinen välttämättömyyksiin, niin se tarjoaa hänelle laajemman työnvalintakentän. Vaikka hänellä olisi vain vähempipalkkainenkin työ saatavissa, niin hänen ei pitäisi kieltäytyä ottamasta vastaan sellaista työtä pelkästään siitä syystä, että se tuntuisi hänestä olevan hänen arvoaan alentavaa. Pitäisipä hänen olla halukas kokeilemaan sellaisia oman yrityksen muotojakin, jotka saattavat näyttää hyvin halpa-arvoisilta toisten silmissä.

 7. Mikä on suurin apu sovittelun välttämiseksi, kun taloudellinen ahdinko uhkaa?

⁷ Mutta arvokkain apukeino torjuttaessa kiusausta sovitella taloudellisen ahdingon uhatessa on horjumaton usko Jehovan kykyyn pitää huoli niistä, jotka rakastavat häntä. Sen jälkeen kun on tähdennetty oikeaa asennetta aineelliseen, Heprealaisille 13:5, 6 jatkaa: ”[Jumala] on sanonut: ’En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.’ Voimme siten olla rohkealla mielellä ja sanoa: ’Jehova on minun auttajani; en pelkää. Mitä voi ihminen minulle tehdä?’”

 8. Miksi työpaikan menetystä Valtakunnan takia ei pidä katsoa toimeentulon menetykseksi?

⁸ Vaikka ihmiset saattavat aiheuttaa jonkun henkilön työpaikan menetyksen, niin he eivät voi estää Jehova Jumalaa vastaamasta anomukseen: ”Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi.” (Matt. 6:11) Joittenkin aineellisten etujen menetyksen ei tarvitse merkitä toimeentulon menetystä. Jeesus Kristus itse asiassa velvoitti Isänsä huolehtimaan niistä, jotka panevat hengelliset edut ensimmäisiksi ja pitävät uskollisesti kiinni Jumalan mittapuusta sen suhteen, mikä on oikein. Hän sanoi: ”Älkää . . . koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ Sillä kaikkia näitä kansat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette näitä kaikkia. Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille. Älkää siis olko koskaan huolissanne seuraavasta päivästä.” – Matt. 6:31–34.

 9. Miksi ei ole järkevää olla asiattomasti huolissaan seuraavasta päivästä?

⁹ Me teemme hyvin, kun pidämme Jeesuksen sanojen mukaisesti mielessämme, että jokaisella päivällä on omat pulmansa. Kenenkään ei pidä siis lisätä näitä pulmia olemalla asiattomasti huolissaan seuraavasta päivästä. Eihän kukaan voi olla ehdottoman varma siitä, että hän edes elää nähdäkseen seuraavan päivän! Millään nykyisessä inhimillisessä elämänpiirissä ei ole todellista pysyvyyttä. Sairaus, tapaturma ja kuolema voivat nopeasti muuttaa ihmisen koko elämänkulun. Ihmismaailma on todella suuressa määrin kuin näyttämö, jolla kohtaukset vaihtuvat nopeassa tahdissa. On aivan niin kuin apostoli Paavali kirjoitti korinttolaisille: ”Tämän maailman näyttämö on vaihtumassa.” (1. Kor. 7:31) Useimmissa tapauksissa ihminen tietysti on elossa seuraavana päivänä. Mutta hänen asiaton huolehtimisensa siitä, mitä seuraava päivä saattaa tuoda tullessaan, ei paranna asioita. Jos hän on Jehovan palvelija, niin hän voi olla varma, että hänen Jumalansa auttaa häntä kohtaamaan elämän pulmat menestyksellisesti.

10. Mitä meidän pitäisi ajatella siinä tapauksessa, että olemassaolomme on uhanalainen?

¹⁰ Mutta entä jos painostus tulee niin suureksi, että se uhkaa ihmisen koko olemassaoloa? Siinä tapauksessa soveltuisi Jeesuksen Kristuksen kehotus, joka on Matteuksen 10:28:ssa: ”Älkää ruvetko pelkäämään niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua, vaan pelätkää ennemmin häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin Gehennassa.” Jos kielto tai vaino saattaisi kristityn toimeentulon vaaraan, niin hän menettäisi elämänsä sittenkin, vaikka hän sovittelisi. Hän voisi saada tilapäistä helpotusta jostakin äärimmäisestä tilanteesta. Mutta hän voisi menettää oikeutensa elämään ja joutua ikuiseen tuhoon. Jos hän tuhoutuisi siihen aikaan, jolloin Jumalan tuomio toimeenpannaan, tai jos hän kuolisi sitä ennen uskottomana Jumalalle ja Kristukselle, niin hän menettäisi toivonsa ylösnousemuksen saamisesta ikuinen elämä silmämääränä. Toisaalta taas se, joka kuolee nuhteettomuutensa säilyttävänä, on varma ylösnousemuksen saamisesta. Kukaan ei voi estää Jumalaa ennallistamasta häntä elämään. Näyttäköönpä tilanne miten vaikealta tahansa, Jehovan käsi ei ole lyhyt. Se, miten hän on osoittautunut Huolenpitäjäksi, takaa sen.

JUMALA HUOLENPITÄJÄNÄ

11. Millaisessa tilanteessa Daavid oli joutuessaan kuningas Saulin vihan kohteeksi?

¹¹ Ottakaamme Jehovan uskollisen palvelijan Daavidin tapaus. Kuningas Saul tuli erittäin kateelliseksi Daavidin kansansuosiosta, ja hän suunnitteli hänen toimittamistaan kuolemaan. Vaikka Saulin yritykset päästä eroon Daavidista epäonnistuivat kerran toisensa jälkeen, Daavidin oli siitä huolimatta paettava henkensä edestä, ja häneen liittyi myöhemmin noin neljäsataa miestä. (1. Sam. 22:1, 2) Daavidin ja hänen miestensä auttaminen saattoi jokaisen israelilaisen kuningas Saulin epäsuosioon, koska nämä olivat lainsuojattomien asemassa. Se, mitä Saul ajatteli kaikista Daavidin kannattajista, ilmenee siitä, mitä tapahtui ylimmäiselle papille Ahimelekille ja hänen huonekunnalleen. Koska Ahimelek ajatteli, että Daavid oli kuningas Saulin palveluksessa, niin hän antoi hänelle leipää ja miekan. Tämän teon takia Saul määräsi tappamaan Ahimelekin ja hänen huonekuntansa. Ainoastaan yksi poika, Ebjatar, pelastui. – 1. Sam. 22:9–20.

12. Estikö kuningas Saulin asenne Jehovaa käyttämästä yksityisiä israelilaisia auttamaan Daavidia ja hänen miehiään? Valaise.

¹² Mutta Saulin ja toisten israelilaisten katkera asenne ei estänyt Jehovaa käyttämästä yksilöitä palvelijoittensa auttamisessa. Tämä ilmenee hyvin eräästä tapahtumasta, joka koski rikasta miestä Naabalia ja hänen vaimoaan Abigailia. Daavid ja hänen miehensä olivat varjelleet Naabalin lammaslaumaa ja paimenia, niin etteivät ne kärsineet mitään menetystä. Tästä palveluksesta olivat Daavid ja hänen seuralaisensa oikeutetut saamaan jonkin hyvityksen. Kun Daavid lähetti sananviejät Naabalin luo kysymään, mitä korvausta hän olisi halukas antamaan, niin Naabal kirkui heille nuhteita. Mutta Abigail liitti rohkeasti kohtalonsa Daavidin kohtaloon ja tunnusti hänen olevan Jumalan valitsema kuninkuuteen. Hän toimi nopeasti kooten runsaasti tarvikkeita hänelle ja hänen miehilleen. Jehova varasi täten Abigailin välityksellä sen, mitä he tarvitsivat. – 1. Sam. 25:9–19, 23–31.

13. Miten Daavid koki Jehovan avun filistealaisten alueella?

¹³ Vielä huomattavampi on se seikka, että israelilaisten suoranaiset vihamiehetkin osoittivat suosiota Daavidille ja hänen miehilleen. Daavid oli ollut merkittävä soturi taisteluissa filistealaisia vastaan. Kohdatessaan palaavia voittajia israelilaisnaiset lauloivat: ”Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenen tuhatta.” (1. Sam. 18:7) Joku voisi sen tähden ajatella, että filistealaisten alue olisi ollut viimeisiä paikkoja, mistä Daavid ja hänen miehensä olisivat voineet löytää turvaa. Ja kuitenkin he löysivät turvapaikan sieltä. Daavid ja hänen miehensä olivat tehneet suotuisan vaikutuksen filistealaiskuninkaaseen Aakiiseen, ja hän antoi heille asuttavaksi Siklagin kaupungin. Hän ei kyennyt havaitsemaan, että Daavid ja hänen miehensä olivat jatkuvasti uskollisia israelilaisia. (1. Sam. 27:1–6) Puolustipa Aakis heitä toisten filistealaispäälliköitten ja -ruhtinasten edessä. Sen jälkeen hän sanoi Daavidille: ”Niin totta kuin Herra elää: sinä olet rehellinen, ja minulle olisi mieleen, että olisit täällä leirissä, lähtisit ja tulisit minun kanssani.” (1. Sam. 29:2–6) Siksi Aakis tietämättään itse palveli Jehovan välikappaleena auttaen Daavidia.

14. Millaisen käsityksen Daavid sai Jehovasta auttajana kokemustensa perusteella?

¹⁴ Jehova Jumala avasi useissa muissakin tapauksissa tien Daavidille ja varasi sen, mitä hänen palvelijansa tarvitsi. Sen ihmeellisen tavan tähden, jolla Jehova auttoi Daavidia, hän luotti siihen, että häntä ei hylättäisi milloinkaan. ”Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt”, sanoi Daavid, ”niin Herra minut korjaa.” – Ps. 27:10.

15. Missä mielessä Daavid ei kokenut pelkoa vihollisten ympäröimänä?

¹⁵ ”Tämä ei merkitse sitä, ettei Daavid olisi koskaan kokenut pelkoa. Kyllä hän varmasti koki sitä. Mutta hän ei pelännyt milloinkaan, että Jehova hylkäisi hänet tyystin ja jättäisi hänet pulaan. Daavid kirjoitti henkeytettynä: ”Joka päivä minun vihamieheni minua polkevat; sillä paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan. Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun. Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?” – Ps. 56:3–5.

16. Mitä Jehova ei sallinut tapahtua Jeremialle Jerusalemin piirityksen aikana?

¹⁶ Olosuhteet saattavat näyttää tyystin toivottomilta. Mutta ne eivät estä Jehova Jumalaa huolehtimasta siitä, että hänen palvelijansa saavat, mitä hän huomaa heidän tarvitsevan. Hyvä esimerkki on profeetta Jeremia. Hänet oli Jerusalemin kauhean piirityksen aikana otettu vangiksi. Ruokaa oli niukalti. Tilanne tuli niin epätoivoiseksi, että jotkut naiset söivät ajan mittaan omien lastensa lihaa. (Valit. 2:20) Mutta salliko Jehova Jumala profeettansa kuolla nälkään? Ei. Raamattu kertoo: ”Hänelle annettiin leipäkakku päivässä Leipurienkadulta, kunnes kaikki leipä oli kaupungista loppunut.” – Jer. 37:21.

17. Miten Ebed-Melek palveli Jehovan välikappaleena Jeremian auttamisessa?

¹⁷ Sitten oli aika, jolloin näytti varmalta, että Jeremia tuhoutuisi. Juudean päämiehet syyttivät väärin häntä kapinasta. Antaen heille myöten Sidkia luovutti profeetan heidän käsiinsä. He heittivät Jeremian liejuiseen kaivoon kuolemaan ilman ruokaa. (Jer. 38:4–6) Vaikka etiopialainen eunukki Ebed-Melek oli itse vaarassa Jehovan profeettaan kohdistuneen kiihkeän vihan vuoksi, niin hän lähestyi julkisesti kuningas Sidkiaa esittääkseen vetoomuksen Jeremian puolesta. Ebed-Melekin vetoomus tuli suosiollisesti kuulluksi. Ebed-Melek pelasti sen jälkeen profeetan kolmenkymmenen miehen avulla. Kun Ebed-Melek oli palvellut Jehovan etuja tällä tavalla, niin hänelle vakuutettiin: ”Etkä sinä ole joutuva niiden miesten käsiin, joita sinä pelkäät. Sillä minä pelastan sinut, niin ettet kaadu miekkaan, vaan saat pitää henkesi saaliinasi, koska sinä turvasit minuun, sanoo Herra.” – Jer. 39:17, 18.

18. Millä tavalla monet todistajat Rhodesiassa tulivat kokemaan Jehovan rakkaudellisen huolenpidon?

¹⁸ Ne, jotka panevat luottamuksensa Jehovaan, kokevat nykyäänkin hänen rakkaudellista huolenpitoaan. Sadat Rhodesiassa olevat Jehovan kristityt todistajat havaitsivat tämän todeksi omalla kohdallaan. Kun nämä todistajat tulivat ymmärtämään, että toimiminen tupakan tuotannon alalla on kristillisten periaatteitten vastaista, niin he jättivät työnsä. Se ei ollut helppoa, koska se merkitsi luopumista ilmaisesta sairaudenhoidosta, lahjaksi annetusta maasta ja muista eduista. Mutta he olivat halukkaita tekemään nämä uhraukset ja ovat saaneet runsaasti siunauksia sen johdosta. Melko monet heistä saivat uuden työpaikan toisilta uskovilta. Monet muuttivat alueille, joilla sanomaa Jumalan valtakunnasta ei ollut saarnattu aiemmin. Tällä tavalla he eivät ainoastaan hyödyttäneet itseään hengellisesti, vaan myös veivät toivon monille muille ihmisille Rhodesiassa. Nämä todistajat kokivat tosiaan Jehovan huolenpidon hyvin henkilökohtaisella tavalla.

SÄILYTÄ LUOTTAMUS JEHOVAN HUOLENPITOKYKYYN

19. Mitä Jehova ei koskaan unohda, ja miten tämän pitäisi rohkaista meitä, kun kohtaamme taloudellista ahdinkoa?

¹⁹ Muista siitä huolimatta, millaista taloudellista ahdinkoa saatat kokea, että Jehova ylläpitää ja palkitsee palvelijansa nykyään samoin kuin hän teki menneisyydessäkin. Hän ei unohtanut heprealaiskristittyjen anteliaisuutta uskovia tovereitaan kohtaan. Apostoli Paavali muistutti heitä: ”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja edelleen palvelette.” (Hepr. 6:10) Erityisesti Jerusalemissa ja muualla Juudeassa asuvat kristityiksi tulleet juutalaiset saivat kokea Jumalan rakkaudellista huolenpitoa kohdatessaan vastoinkäymistä. Toiset uskovat, joihin kuului useita ei-juutalaisia, osallistuivat Jumalan hengen vaikutuksesta järjestelmällisiin avustustoimiin heidän hyväkseen. (Apt. 11:28, 29; Room. 15:25–27; 1. Kor. 16:1–3; 2. Kor. 9:5, 7) Ei ole epäilystäkään siitä, että noilla heprealaisilla oli syitä luottaa siihen, ettei Jehova hylkää heitä. Eikä hän hylkää meitäkään.

20. Mitä meidän pitäisi tehdä, kun kohtaamme vakavia pulmia?

²⁰ Kuinka sinulle olisi mahdollista epäonnistua, kun Jehova on auttajasi? Päätä sen tähden varjella suhteesi häneen kaikkein arvokkaimpana omaisuutenasi. Pyri säilyttämään asenne, joka ilmaistaan henkeytetyn psalminkirjoittajan sanoissa: ”Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.” (Ps. 73:25, 26) Kun edessäsi on pulmia, odota Jehovaa vahvistamaan itseäsi luottaen siihen, että hän auttaa sinua pysymään hänen hyväksymänään palvelijana. – 1. Piet. 5:7.