Jehovan tuomiopäivät
Jehovalla on ollut tuomiopäiviä menneisyydessä, ja me olemme nykyään yhdessä tuomiopäivässä, ja toinen on tulossa. Millä perusteella ne pidetään? Keihin ne vaikuttavat ja miten?
USEIMMAT kristikunnan uskonnot opettavat, että Jumalalla on kaksi tuomiopäivää jokaiselle ihmiselle: henkilökohtainen eli ”erityinen tuomio”- päivä, minkä sanotaan olevan ihmisen kuollessa, ja sitten ”yleinen tuomiopäivä”, minkä otaksutaan tulevan maailman lopussa, jolloin sielun sanotaan liittyvän jälleen ruumiiseen. Koska ihmisen kohtalon otaksutaan tulevan määrätyksi kuolemassa, niin ei ole lainkaan selvää, miksi tarvittaisiin toista tuomiopäivää.
Kuten näiltä sivuilta on havaittu kerran toisensa jälkeen, niin Raamattu ei opeta, että ihmisellä on sielu, mikä menee kuollessa joko taivaaseen tai limbukseen, kiirastuleen tai iankaikkisen vaivan paikkaan. Se opettaa päinvastoin, että ihminen jää kuollessa nukkumaan tiedottomaksi, ylösnousemukseen asti – jos hän on merkittynä Jumalan muistiin. Sinä aikana on tuomiopäivä.
Ennenkuin tarkastelemme sitä ja toisia Raamatussa mainittuja tuomiopäiviä, niin pankaamme ensin merkille, että suuri Tuomari ei ole kukaan muu kuin Jehova Jumala. Aabraham puhutteli häntä Jehovana, ”koko maan tuomarina”. Niin, ”Jehova on meidän tuomarimme”. Koska hän on Luoja, Korkein, iankaikkisuuden Kuningas ja suuri Lainantaja, niin hän pitää oikeutetusti kaikkia luomuksia tilivelvollisina itselleen. – 1. Moos. 18:25, Um; Jes. 33:22, As.
Ja on suuri lohdutus tietää, että Jehova on Tuomari, joka ei ole ainoastaan vanhurskas, vaan myöskin armollinen: ”Meidän Jumalassamme Jehovassa ei ole epävanhurskautta eikä puolueellisuutta, eikä hän ota lahjuksia.” Hän on ”Jehova, armollinen ja armahtavainen Jumala, hidas vihaan ja yltäkylläinen laupeudessa ja totuudessa, antaa laupeuden tuhansille, antaa anteeksi pahanteon ja rikoksen ja synnin, mutta hän ei anna suinkaan vapautusta rangaistuksesta.” Samalla on olemassa se tyynnyttävä ajatus, että ”Jehovan silmät ovat joka paikassa vartioimassa pahoja ja hyviä.” Me teemme sentähden hyvin, kun pelkäämme Jehovaa. – 2. Aikak. 19:7; 2. Moos. 34:6, 7, Um; Sananl. 15:3, As.
Jehovan tuomiopäivät ovat ajanjaksoja, jolloin hän tekee tiliä. Ne saattavat olla verraten lyhyitä tai kestää tuhat vuotta. Tavallisesti on koetusaika, mitä seuraa tuomion toimeenpano. Jehovan epäsuotuisat tuomiot ovat peruuttamattomia ja merkitsevät tyhjäksitekemistä, sillä hän sanoo: ”Minä, Jehova, en muutu.” Jumalan tuomiopäivät eivät ole vanhurskautta rakastaville pelättäviä tilaisuuksia, vaan iloa tuottavia tilaisuuksia: ”Iloitkoot taivaat ja riemuitkoon maa, . . . Jehovan edessä, sillä hän tulee, sillä hän tulee tuomitsemaan maata. Hän tuomitsee maan vanhurskaudella ja kansat totuudellaan.” – Mal. 3:6; Ps. 96:11, 13, As.
Jumalan Sana kiinnittää huomion moniin tuomiopäiviin. Ensimmäinen oli Eedenissä ja seuraava Nooan päivinä. Toisia ovat se, mikä tuli Lootin päivinä, se, mikä kohtasi Israelin kansaa vuosien 29 ja 70 välillä jKr., nykyinen tuomiopäivä, mikä saavuttaa huippunsa Harmagedonin taistelussa, tuhatvuotinen tuomiopäivä, mikä seuraa sitä, ja sitten loppukoetus, mikä on sen tuomiopäivän huippukohta.
MENNEET JEHOVAN TUOMIOPÄIVÄT
Jehovan ylimmyys ja oikeus tekee hänen tuomiopäivänsä vastaansanomattomiksi. Hänen tuomiopäivänsä ovat aina aikaa, jolloin hän tekee tiliä luomustensa kanssa, ja hän teki näin ensimmäisen kerran Eedenissä heti ”suojelevan kerubin” ja Aadamin ja Eevan kapinan jälkeen. Koska Jehovan auktoriteettia oli loukattu törkeästi rikkomalla hänen lakinsa, niin hän ryhtyi pikaisiin toimenpiteisiin erottamalla suojelevan kerubin Jumalan taivaallisesta järjestöstä ja heittämällä Aadamin ja Eevan pois Eedenistä. Kaikkien näiden kolmen lopullinen kohtalo oli oleva tyhjäksiteko. Mutta tässäkin ilmeni Jumalan armo siinä, että Jumala ei surmannut heti Aadamia ja Eevaa. Näin he voivat saada jälkeläisiä, ja kuuliaiset heistä voivat lopulta saavuttaa takaisin sen, minkä Aadam menetti heiltä.
Seuraava Raamatun kertoma tuomioaika näyttää alkaneen mahdollisesti viisikymmentä vuotta ennen suurta vedenpaisumusta ja kestäneen, kunnes vedet tosiaan tulivat, sillä kun Nooan pojat olivat kasvaneet kypsyyteen ja menneet naimisiin, niin Jumala käski Nooaa rakentamaan arkin. Jumalattomuus ja väkivalta panivat Jumalan ryhtymään jälleen toimenpiteisiin. Tämä oli samaten aikaa, jolloin oikeus toimeenpantiin jumalattomille ja armoa osoitettiin vanhurskaille, kuten voimme nähdä Pietarin sanoista, että Jumala ei ”empinyt rangaista muinaista maailmaa, mutta säilytti Nooan, vanhurskauden saarnaajan, seitsemän muun ohella”. Pietari tekee myöskin selväksi, että noiden vedenpaisumuksen edellä eläneitten kohtalo oli iankaikkinen hävitys. – Katso 2. Pietarin kirjeen 2. lukua, Um.
Ja koska Pietari sisällyttää Sodoman ja Gomorrankin edellämainittuun mainintaansa, niin me tiedämme, että niidenkin iankaikkinen kohtalo sinetöitiin, jotka tuhoutuivat Jehovan tulisessa tuomiossa Lootin päivinä. Tässäkin teki äärimmäinen jumalattomuus ja väkivalta Jehovan tuomiopäivän välttämättömäksi, ja taas osoitettiin armoa Lootille ja hänen perheelleen.
Johannes Kastajan varoitussanoman mukana alkoi tuomiopäivä Israelin kansalle. Hän sanoi, että kirves lepäsi jo puun juurella ja että pian oli ilmaantuva se, joka kastaa tuon kansan tulella, mikä on tuhon vertauskuva. Johanneksen jälkeen tuli Jeesus, joka saarnasi sekä hyvän uutisen että varoituksen sanomaa noin kolme ja puoli vuotta. Hänen seuraajansa tarttuivat saarnaamistyöhön erityisesti helluntaista lähtien. Ne, jotka ottivat vastaan totuuden ja Kristuksen, tulivat kristilliseen seurakuntaan ja pelastuivat tuomiosta, jonka Jehova toimeenpani Rooman sotajoukkojen välityksellä v. 70 jKr.
Kaikki, jotka eivät kuunnelleet totuudensanomaa, joko hävitettiin siihen aikaan tai otettiin vangiksi. Heidän tuhonsa siihen aikaan merkitsi iankaikkista hävitystä, mikä ilmenee Jeesuksen silloisille uskonnollisille johtajille lausumista sanoista: ”Käärmeet, kyykäärmeitten jälkeläiset, miten te pakenette Gehennan tuomiota?” Ja Jeesus ilmaisi, että tämä hävitys käsitti heidänkin joukkonsa: ”Jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.” Tuo katumaton kansa, joka piti ulkokultaisia, korviahiveleviä uskonnollisia oppaitaan Kristusta parempina, ansaitsi saman kohtalon kuin heidän väärät oppaansakin. – Matt. 23:33; 15:14.
NYKYINEN TUOMIOPÄIVÄ
Kun tulemme meidän päivämme erääseen tuomiopäivään, niin huomaamme, että siitä on useita näkökohtia. Se on ennen kaikkea tuomiopäivä Jumalan kristilliselle seurakunnalle, Kristuksen morsiamelle. Malakian 3:1–3 olevasta ennustuksesta nähdään, että kun Jehova tulee tuomitsemaan näitä, niin hänen seurassaan on hänen Poikansa, Jeesus Kristus. Jeesushan sanoikin kerran: ”Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle.” – Joh. 5:22.
Me tiedämme sellaisten ennustusten täyttymisestä, mikä on esim. Matteuksen 24. luvussa, että me olemme eläneet vuodesta 1914 lähtien Jeesuksen toisessa mutta näkymättömässä läsnäolossa. Ja niinkuin Jeesus tuli Jumalan kirjaimelliseen temppeliin kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun hän ilmaantui Messiaana, niin osoittavat luonnolliset tosiasiat, että vuonna 1918 oli ”aika . . . tuomion alkaa Jumalan huoneesta”. Jumalan huoneella tarkoitetaan Jumalan seurakuntaa, Kristuksen ruumista, joka on ”uudestisyntynyt” Jumalan hengen avulla. – 1. Piet. 4:17.
Ne, jotka olivat vaipuneet kuolonuneen ja jotka olivat olleet uskollisia kuolemaan asti, herätettiin ja heille annettiin taivaallinen palkinto. Ja ne maan päällä olevat kristityt, jotka tunnustivat kuuluvansa Kristuksen ruumiiseen, tuomittiin ja erotettiin. Uskottomat heitettiin pois ulkoiseen pimeyteen, jotavastoin uskolliset puhdistettiin, niin että he siitä pitäen kykenivät uhraamaan Jumalalle soveliasta palvelusta pysyttelemällä puhtaina vanhasta maailmasta ja saarnaamalla hyvää uutista nöyrille ja varoittamalla Jumalan koston päivästä.
Koska Jumalan valtakunta on perustettu taivaissa, minkä seikan Raamattu yhdistää Kristuksen paluuseen, niin nykyinen aika on myös ihmisten ja kansojen tuominta-aikaa. Kristus on korotettu valtaistuimelle Kuninkaana, ja siksi käsketään maan hallitsijoita osoittamaan kuuliaisuuttaan hänelle, niinkuin 2. Psalmissakin mainitaan. Mutta nämä eivät ole ainoastaan kieltäytyneet tekemästä sitä, niinkuin näkyy siitä, että he ovat jättäneet huomioonottamatta Valtakuntaa koskevan julistuksen, vaan he ovat lisäksi perustaneet oman korvikkeensa, Yhdistyneet Kansakunnat, ja ovat ilmaisseet vastustuksensa siinä määrin, että vainoavat Valtakunnan julistajia. He tuhoutuvat kaiken tämän tähden nopeasti lähestyvässä Harmagedonin taistelussa.
Vaikka hallitsijat ja kansat ovat sellaisinaan sinetöineet kohtalonsa hylkäämällä Jumalan valtakunnan, niin on nyt vielä tilaisuus kaikilla hyvätahtoisilla ihmisillä asennoitua Jehovan ja hänen valtakuntansa puolelle. Se on yksi tämän lehden ja muun samanlaisen kirjallisuuden julkaisemisen päätarkoituksista. Tämä on Jehovan armollinen huolenpito ja syy siihen, miksi hän on viivyttänyt nykyisen tuomiopäivän huippukohtaa. Jos sinä olet viisas, niin sinä käytät hyväksesi tätä armon aikaa ottamalla vaarin Jehovan käskystä: ”Etsikää Jehovaa, kaikki maan nöyrät, jotka olette pitäneet hänen määräyksensä; etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä, ehkä teidät kätketään Jehovan vihan päivänä.” – Sef. 2:3, As.
Me etsimme Jehovaa tutkimalla hänen Sanaansa, sillä hän paljastaa siinä itsensä meille, ja se on myöskin vanhurskauden etsimiskeino, sillä se tekee meille selväksi, mitkä Jumalan vanhurskaat vaatimukset meihin nähden ovat. Sinä tarvitset luonnollisesti apua, niinkuin Jeesuksen varhaiset opetuslapsetkin tarvitsivat, ja uuden maailman yhteiskunnan evankeliuminpalvelijat, Jehovan todistajat, ovat valmiit auttamaan sinua. He ovat erittäin iloisia saadessaan tulla sinun kotiisi tutkimaan Raamattua kanssasi.
Lisäksi on sinulle välttämätöntä olla yhteydessä toisiin, jotka samalla tavalla yrittävät noudattaa Jumalan vanhurskaita vaatimuksia, sillä meitä neuvotaan olemaan hylkäämättä yhteenkokoontumistamme. Kun sinä kasvat tiedossa ja ymmärryksessä, niin sinä näet etusi seurata Jeesusta hänen askeleissaan antautumalla tekemään Jumalan tahdon ja tulemalla kastetuksi niinkuin hänkin. Elämällä puhdasta kristillistä elämää, pysymällä erossa tämän vanhan maailman kaupallisista ja poliittisista suunnitelmista ja osallistumalla Jumalan valtakuntaa koskevan hyvän uutisen saarnaamiseen sinä voit toivoa saavasi Jumalan hyväksymyksen ja olevasi niiden joukossa, jotka varjeltuvat tämän tuomiokauden huippukohdassa, Harmagedonin taistelussa. Sinä osoittaudut yhdeksi niistä lampaista, jotka säästetään astumaan Jumalan uuteen maailmaan, jonka tuhatvuotisen tuomiopäivän ajan Saatana ja hänen paholaisensa ovat sidotut.
TULEVA TUOMIOPÄIVÄ
Kristus Jeesus on tuon tuhatvuotistuomiopäivän Tuomari, ja hänen yhteydessään ovat hänen askeleissaan seuranneet, niinkuin Paavalin sanat osoittavat: ”Ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan?” IImestyskirjan 7. ja 14. luvun mukaan on noita tuomaritovereita 144 000. – 1. Kor. 6:2.
Jos sinä varjellut Harmagedonissa, niin sinulla on tuhatvuotistuomiopäivän alkuosassa suuri etu osallistua ensin Aadamille ja Eevalle annetun ja Nooalle ja hänen pojilleen uudelleenlausutun suvunjatkamistoimeksiannon lopulliseen täyttämiseen. Se merkitsee sitä, että sinä voit tuottaa lapsia vanhurskaudessa, vallita rakkaudellisesti eläimiä ja auttaa maan ennallistamisessa paratiisitilaan. Sitten kaikki vielä muistohaudoissa olevat kuulevat iankaikkisen Isän, Jeesuksen Kristuksen, äänen ja tulevat esiin tuomion ylösnousemukseen. Sinulla on epäilemättä etu auttaa näiden vastaanottamisessa tervetulleina takaisin haudasta ja opettaa sitten heille vanhurskauden teitä.
Kun kaikki nämä on sitten herätetty kuolleista ja kun he saavuttavat vähitellen henkisen, moraalisen ja ruumiillisen täydellisyyden, mitä varten nuo tuhat vuotta on erotettu, niin Kristus ja hänen toverinsa astuvat syrjään, ja Jehova itse toimeenpanee loppukoetuksen, niinkuin Paavali osoittaa 1. Korinttolaiskirjeen 15:20–28. Tämä loppukoetus aikaansaadaan vapauttamalla Saatana ja hänen paholaisensa heidän kuolemankaltaisesta toimettomuudentilastaan. Hän harhaannuttaa kaikki, jotka ovat itsekkäitä sydämeltään ja jotka osoittavat sen kapinoiden avoimesti Jumalan maanpäällistä järjestelyä vastaan. Kun he ovat paljastaneet, mitä heidän sydämessään on ollut, niin Jehova surmaa heidät sitten yhdessä Saatanan ja hänen paholaistensa kanssa. Tästä puhutaan tulijärvenä, mikä merkitsee todellisuudessa toista kuolemaa. – Ilm. 20:7–10, 14.
Me näemme näin ollen, että Jehovan tuomiopäivät ovat sekä vanhurskaita että armollisia ja että ne ovat ilon aiheita kaikille vanhurskautta rakastaville. Jumala kunniaansaattaa näiden tuomiopäivien kautta itsensä oikeudenmukaisena Yksinvaltiaana. Hän osoittaa kykenevänsä panemaan täytäntöön vanhurskaat tuomionsa ja kuitenkin toteuttamaan viisaat ja rakkaudelliset päätöksensä luomuksiinsa nähden. Ja niinkuin hänen ensimmäinen tuomiopäivänsä merkitsi paratiisin menetystä, niin hänen viimeinen tuomiopäivänsä merkitsee sen täydellistä ennallistamista.