Lukijain kysymyksiä
● Uuden kirjan ”You May Survive Armageddon into God’s New World” sivulla 223 on kappaleessa 7 lausunto: ”Suurin osa morsianluokasta ei ole koskaan nähnyt Ylkää.” Tämä lausunto näyttää olevan ristiriidassa 14. kappaleen ensimmäisen osan kanssa, missä sanotaan: ”Suurin osa morsianluokan jäsenistä on päättänyt maallisen vaelluksensa . . . ja yhdistetty häneen temppelissä.” Miten meidän on ymmärrettävä nämä lausunnot? – R. R., Yhdysvallat.
Kirjan ”You May Survive Armageddon into God’s New World” sivulla 223 olevan 7. kappaleen lausunto ei ole vastoin tosiasioita. Se vertaa kristillistä seurakuntaa sen vaelluksella tämän maailman läpi Rebekan matkaan kohtaamaan kihlattua ylkäänsä Iisakia, jota hän ei ollut nähnyt koskaan. Kun Pietari kirjoitti kristityille ”tilapäisasukkaille” (Um), jotka olivat hajallaan pitkin Vähän-Aasian provinsseja, niin hän sanoi heille: ”Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe.” (1. Piet. 1:7, 8) He eivät olleet nähneet häntä maan päällä, mutta Pietari ja Johannes olivat. Hän sanoo 1. Johanneksen kirjeen 1:1:sessä: ”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta.” Morsianluokka on ollut olemassa tähän asti, tuhatyhdeksänsataa vuotta sen jälkeen kun Pietari kirjoitti, ja niin sivulla 223 oleva 7. kappale on oikein: ”Suurin osa morsianluokasta ei ole koskaan nähnyt Ylkää, mutta kuitenkin sen jäsenet rakastavat häntä voittaen tämän maailman ja säilyttävät neitseellisen siveytensä tämän maailman keskellä.” Jos Pietari puhui Yljän näkemisestä kirkastettuna taivaassa, niin ei kukaan kristillisestä seurakunnasta, ei vähemmistökään, ei Pietari, Johannes eikä Paavalikaan, ollut nähnyt häntä koskaan. Sillä 1. Johanneksen kirjeen 3:2 sanoo, että ”me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on”.
Edellämainittu kappale ei käsittele lainkaan ylösnousemusta. Kun siis sivuutat kuusi kirjan sivua ja tulet kappaleeseen 14 sivulla 229, niin tapaat jotain, mitä 7. kappale ei käsitellyt. Sinä tulet morsianluokan maallisen vaelluksen loppuun, minkä vaelluksen aikana suurin osa tästä morsianluokasta ei ollut koskaan nähnyt Ylkää lihassa. (Joh. 3:29) Näin ollen ei siis edellämainittu 7. kappale eikä sivulla 228 olevan 13. kappaleen neljäs virke ole ristiriidassa 14. kappaleen kanssa, mikä sanoo nyt: ”Suurin osa morsianluokan jäsenistä on päättänyt maallisen vaelluksensa ja on ’tehnyt kutsumisensa ja valitsemisensa lujaksi’. ’Ensimmäisessä ylösnousemuksessa’ . . . on heidät herätetty taivaalliseen elämään Ylkänsä kaltaisina ja yhdistetty häneen temppelissä.” Tämä 14. kappaleen ”suurin osa” sisältää itsensä Pietarinkin; 7. kappaleen ”suurin osa” ei sitä tehnyt. Me emme saa ottaa asioita irti yhteydestään välttääksemme ristiriitaisuuksia.
● Taisteliko apostoli Paavali petoja vastaan areenalla, kuten näyttäisi 1. Korinttolaiskirjeen 15:32:sesta: ”Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on?” – M. H., Yhdysvallat.
”The Watchtower” selitti huhtikuun 16. p:n numerossaan 1944 tämän raamatunkohdan näin: ”Ei ole mitään syytä ajatella muuta, kuin että apostoli Paavalin viholliset ottivat hänet hänen Efesossa oleskelunsa vuosina ja panivat areenalle taistelemaan petojen kanssa ja että Herra pelasti hänet ihmeen kautta, niinkuin Daniel pelastettiin jalopeuroilta.”
Paavali kirjoitti Efesosta korinttolaisille: ”Minusta näyttää, että Jumala on pannut meidät apostolit viimeksi näytteille kuolemaan määrättyinä ihmisinä, koska meistä on tullut teatterinäytelmä maailmalle, sekä enkeleille että ihmisille.” (1. Kor. 4:9, Um) Efesossa oli stadion, ja gladiaattorit taistelivat sen areenalla tuhansien katsellessa. Joskus pantiin kuolemaan määrättyjä ihmisiä näytteille kohtaamaan petoja areenalla, kun heille langetettu kuolemantuomio toimeenpantiin tällä tavalla ihmisjoukkojen katsellessa veristä näytelmää teatterin tai stadionin istuimilta. On hyvin luultavaa, että apostoli Paavali pantiin läpikäymään tuollainen tulikoe, mutta hänet vapautettiin ihmeen avulla petojen kynsistä, niinkuin hänet vapautettiin eräässä toisessakin tilaisuudessa vahingosta, kun kyykäärme puri häntä, ja niinkuin Daniel vapautettiin jalopeurojen luolasta. – Apt. 28:3–6.
Monet väittävät, että Paavali puhui kuvaannollisesti, kun hän viittasi petojen kanssa taistelemiseen Efesossa, sanoen hänen tarkoittaneen taistelujaan niiden julmien, petomaisten ihmisten kanssa, jotka vastustivat hänen saarnaamistyötään. He sanovat, että Paavalin tapaista Rooman kansalaista tuskin heitettiin areenalle sekä että jos olisi tapahtunut niin huomattava asia kuin vapautuminen areenalta, niin Paavali olisi maininnut sen nimenomaisemmin ja Luukas olisi esittänyt sen yksityiskohtaisesti Apostolien teoissa. On mahdollista, että Paavali puhui kuvaannollisesti ja että pedot, mitkä hänellä oli mielessä, olivat hänen ihmisvastustajiaan.
Mutta pelkkä Luukkaan äänettömyys ei osoita erheelliseksi kirjaimellista vapautusta, eikä juuri voida väittää, ettei Paavali olisi maininnut sitä, kun otamme huomioon 1. Korinttolaiskirjeen 4:9:nnen ja erityisemmin hänen myöhemmän selityksensä 15:32:sessa. Hän ei ole esittänyt yksityiskohtia tässä kirjeessä, koska toiset yksityiskohtaiset tiedot olivat ehkä jo saapuneet korinttolaisille. Paavali oli varmasti saanut jonkin huomattavan tulikokeen Efesossa, ja korinttolaiset näkyivät tunteneen sen, sillä Paavali viittasi tähän valtavaan kokemukseen erittelemättä sitä yksityiskohtaisesti, kun hän kirjoitti kohta jälleen korinttolaisille: ”Me emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdistuksesta, jossa me olimme Aasiassa, kuinka ylenpalttiset, yli voimiemme käyvät, meidän rasituksemme olivat, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin, ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää. Ja hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa, ja häneen me olemme panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa.” – 2. Kor. 1:8–10.
Nämä sanat soveltuvat varmasti taisteluun petojen kanssa areenalla ja Jehovan toimeenpanemaan vapautukseen sieltä. Ne näyttävät olevan liian voimakkaat kuvaamaan tai tarkoittamaan hopeaseppä Demetriuksen nostattamaa roskajoukkoa, niinkuin jotkut väittävät. Painostus ei kohdistunut silloin missään tapauksessa Paavaliin, vaan hänen matkatovereihinsa, Gaiukseen ja Aristarkukseen, sekä Aleksanteriin. Vaikka Paavali olikin halukas, niin hän ei mennyt edes teatteriin, koska hänen opetuslapsensa eivät sallineet hänen vaarantaa itseään. (Apt. 19:23–41) Paavali ei liioitellut häneen kohdistettua vainoa. Hän mainitsee monta tulikoetta ohimennen esittämättä niitä yksityiskohtaisesti, ja niiden joukossa on ”kuoleman vaara” monta kertaa. Yksi näistä kuoleman vaaroista voi olla taistelu petojen kanssa Efeson areenalla. – 2. Kor. 11:23–27.