Jehova: aviomies, isä ja opettaja

”Kaikki sinun lapsesi tulevat olemaan Jehovan opettamia, ja suuri on oleva sinun lastesi rauha.” – Jes. 54:13, As.

 1. Kuka voi näyttää parhaimmin Jehovan suhteen palvelijoihinsa, ja miten meidän arvostuksemme sitä kohtaan voi kasvaa?

KUKAAN ei ymmärrä tosi Jumalan suhdetta luomuksiinsa niin hyvin kuin Jehova itse. Hän voi kuvailla sen parhaiten, ja hän tekeekin sen moninaisin sanoin, jotka voimme ymmärtää. Kun käännymme Jumalan Sanan puoleen, niin voimme arvostaa kasvavassa määrässä Jehovan suhdetta häntä palveleviin. – Joh. 17:15–21.

 2. Osoita, miten Jehovalle on sopivaa sanoa itseään järjestönsä ”aviomieheksi”.

² Jos ihminen muodostaisi järjestön, olisi antautunut sen tarkoitusperille, etsisi sen etuja, olisi uskollinen sille, huolehtisi sen kaikkien jäsenten hyvinvoinnista, omistaisi sille aikaa ja huomiota, iloitsisi sen tuottoisuudesta ja olisi siten läheisesti liittynyt siihen, niin eikö voida sopivasti sanoa, että tällainen henkilö on kuin ”avioliitossa” tuon järjestön kanssa? Kyllä, koska ”avioliitto” merkitsee kuvaannollisesti juuri tällaista läheistä yhteyttä. On johdonmukaista ja täysin hyvän maun mukaista, että Jehova Jumala ilmoittaa olevansa järjestönsä aviomies. Tämä saattaa näyttää ensin oudolta ajatukselta, mutta miten me kuvailisimme tämän läheisen yhteyssuhteen paremmalla tavalla? Mielessämme on hyvän miehen aviojärjestely Jehovan palvojien keskuudessa, kun näemme Jumalan omat viittaukset itseensä esimerkillisenä luonnollisen Israelin kansan aviomiehenä.

 3, 4. Miten Jehova oli aviomies Israelin kansan asiaa valaisevassa tapauksessa?

³ Miten Jehova oli Israelin kansan aviomies? Siten, että hän oli edellisessä kappaleessa mainitun miestä koskevan esimerkin mukainen. Ennen kaikkea hän ei ollut Israelia kohtaan aviomies, joka olisi ottanut monia maallisia vaimoja. Ei, vaan hän sanoi päinvastoin Israelille: ”Ainoastaan teidät minä olen valinnut kaikista maan sukukunnista.” (Aam. 3:2) Jehova oli uskollinen Israelille, mutta tuo kansa rikkoi Jumalan lain ja kääntyi pois hänestä, ja niin me luemmekin Jeremian 3:14:nnestä: ”Palatkaa, luopiolapset, sanoo Jehova, sillä minä olen teidän aviomiehenne.” (As) Ja katsoen profeetallisesti eteenpäin läpi vuosien siihen aikaan, jolloin hän oli heittänyt pois uskottoman ”vaimon”, Israelin: ”Katso, päivät tulevat, sanoo [Jehova], jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin [heidän aviomiehensä, sanoo Jehova].” – Jer. 31:31.

⁴ Hoosea osoittaa profeetallisesti tämän suhteen ja Jehovan uskollisuuden aviomiehenä ja hänen oikeutuksensa tuon kansan poisheittämisessä, joka tuli jumalattomaksi ja kääntyi häntä vastaan: Riidelkää äitinne kanssa, riidelkää, sillä ei hän ole minun vaimoni, enkä minä ole hänen miehensä. Poistakoon hän haureutensa kasvoistansa ja aviorikoksensa rintainsa välistä.” (Hoos. 2:2) Seitsemännessä jakeessa osoitetaan alkuperäinen avioliitto tuon uskottoman järjestön tuhoamistuomion yhteydessä: ”Ja hän ajaa takaa rakastajiansa, mutta ei heitä saavuta; etsii heitä, mutta ei löydä. Ja hän on sanova: ’Minä menen takaisin entisen mieheni luokse, sillä parempi oli minulla olo silloin kuin nyt’.”

 5. Esitä Raamatun todistus sille, että Jehova on yleisjärjestönsä aviomies.

⁵ Tämä aviomiehensuhde ei rajoitu yksistään Israelin järjestöön. Tuo kauan sitten poisheitetty kansa esitti profeetallisesti suurempia, pysyviä asioita. ”Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.” (Gal. 4:26; Room. 15:4; 1. Kor. 10:11) Jehova pitää tosiaan luomustensa yleisjärjestöä kuin vaimona, rakkaudellisessa yhteydessään, ja sanoo sopivasti itseään sen aviomieheksi. Ilmaiseeko hän itsensä jossakin muussakin ominaisuudessa järjestöönsä ja sen jäseniin nähden? Kyllä hän ilmaisee.

ISÄ

 6. Missä muussa ominaisuudessa Jehova ilmaisee itsensä?

⁶ Kun katsomme Websterin New International Dictionaryn toista painosta, niin havaitsemme sen vahvistavan yleistä käsitystämme ”vanhempien” merkityksestä. Sana on nimisana ja tarkoittaa ”sitä, joka siittää tai synnyttää jälkeläisen; isää tai äitiä; lähdettä; alkuunpanijaa; ja myöskin syytä”; lisäksi se merkitsee ”sitä alkulähdettä, mistä jokin lähtee eli alkaa; sitä, mikä tukee, suojelee tai valvoo toisia sen alaisia, kuten äitijärjestö”. Voisimmeko me sanoa, että Jumala, joka tekee järjestön ja on sen aviomies, on myöskin niiden tuon järjestön tuottamien yksilöitten isä, joista tulee sen jäseniä? Kyllä me voimme, ja Jehova ilmaiseekin olevansa suuri Isä.

 7, 8. Ketkä kaikki ovat Jehovan lapsia?

⁷ Ne, joille hän antaa elämän, ovat hänen lapsiaan. Tästä on esimerkkinä Logos. ”Logoksen” eli ”Sanan” osoitetaan olevan Jehovan suoranainen luomus ja hänen toimiva välikappaleensa toisten Jumalan henkipoikien samoin kuin kaiken muun luomisessa. ”Alkujaan oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli eräs jumala. Tämä oli alkujaan Jumalan luona. Kaikki olevainen tuli hänen kauttaan, eikä ilman häntä tullut mitään.” – Joh. 3:1–3, Um.

⁸ Ne luomukset, jotka on tuotettu hänen järjestönsä toiminnan kautta ja tehty hänen järjestönsä jäseniksi, ovat samaten hänen lapsiaan. Esimerkkejä näistä ovat Jumalan henkipojat. Nämä enkelit, kerubit ja serafit ovat Jumalan luomia Logoksen kautta. Tämä koskee myöskin Aadamia. Luukas osoittaa sen 3. luvun 38. jakeessa (Um): ”. . . Aadam, Jumalan poika.” Logos ei ollut ainoastaan ainoasyntyinen Poika, kuten edellä on sanottu, vaan hänet osoitetaan myöskin maahan lähetettynä ihmislapsena Jeesuksena Jumalan järjestön ”Siemeneksi”, järjestön, joka näytti olevan hedelmätön eikä synnyttänyt lupauksen siementä, ennenkuin Jeesus syntyi ihmislapsena. – Gal. 3:16.

 9. Ketkä olivat Jumalan lapsia Israelissa?

⁹ Jeremian 31. luvun lausunto, mihin on edellä viitattu, vahvistaa sen seikan, että Israelin kansan yksityiset jäsenet, yksityiset juutalaiset, olivat (välillisesti eli esikuvallisesti) Jumalan lapsia ollessaan Israelin järjestön lapsia. ”Näin sanoo [Jehova]: Jos voidaan mitata taivaat ylhäällä ja tutkia maan perustukset alhaalla, silloin vasta minä hylkään Israelin jälkeläiset kaikki [koko Israelin siemenen], kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo [Jehova].” – 37. jae.

10. a) Miten Kristuksen ruumiin jäsenet ovat suuren Isän lapsia? b) Miten on toisten Jehovaa palvovien laita?

¹⁰ Miten on kristittyjen laita? He ovat Jumalan lapsia ainoalaatuisella tavalla, jos he ovat Kristuksen ruumiin, voidellun kristillisen seurakunnan, jäseniä: ”Lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ’Abba! Isä!’ Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.” (Gal. 4:4–7) Tämä ei tarkoita Jumalan kuviteltua ”yleisisyyttä” koko ihmiskuntamaailmaan nähden, vaan se puhuu yksilöistä, jotka eivät ole enää juutalaisen lakiliiton alaisia – mikä päättyi Jeesuksen kuolemassa olemasta Jumalan käyttämä lakiliittojärjestely – vaan ovat uudessa liitossa Kristuksen Jeesuksen kautta Kristuksen ruumiin jäseninä. (Hepr. 8:7–13) Nämä ovat Jehovan Sanan aikaansaannos, ja se johtaa heidät tulemaan Jumalan palvelijoiksi hänen henkensä avulla, mikä on Jumalan voima ja sisältää hänen Sanassaan paljastetun sanoman, sekä hänen vanhurskaan järjestönsä avulla Kristuksen Jeesuksen kautta, ja he ovat hänen lapsiaan. Koska kaikki elämän toiveet riippuvat Jumalan varauksista, niin toiset hyvätahtoiset kristityt, jotka ovat uudessa liitossa olevien yhteydessä, puhuttelevat häntä sopivasti Isänään, koska hänestä tulee heidän Isoisänsä Iankaikkisen Isän, Kristuksen Jeesuksen, kautta. – Joh. 10:16; Jes. 9:5.

11. Mitä huomaamme tässä hedelmättömyydestä?

¹¹ Niinä päivinä, jolloin Israelin kansa oli Mooseksen kautta annetun lain alaisuudessa, oli vaimon lapsettomuus murheen aihe. Hedelmättömyys aiheutti pilkkaa ja ahdistusta. Tämä kuvaus, mikä on annettu Israelin kirjaimellisia vaimoja koskevista tosiseikoista, soveltuu myöskin kuvaannollisiin ”vaimoihin”, järjestöihin, kun ne ovat todellisuudessa tai nähtävästi hedelmättömiä, eivät tuota lapsia, lisäänny eivätkä täytä todellisuudessa tai nähtävästi tarkoitustaan.

OPETTAJA

12, 13. a) Mitä muutakin Jehova on kansalleen? b) Mitkä hänen ominaisuutensa ovat, ja kenestä ne heijastuvat?

¹² Olemme tarkastelleet tässä Vartiotornin numerossa Jehovan ainutlaatuisuutta, että hänellä on nimi ja että on olemassa hänen nimeään puolustavia luomuksia. Olemme huomanneet hänet suureksi Tekijäksi, että hän mm. luo järjestöjä ja että hän esittäytyy järjestölleen toisinaan Aviomiehenä ja on samalla vanhurskaan järjestönsä lasten suuri Isä. Nyt tulemme erääseen toiseen ominaisuuteen, millä Jehova osoittaa suhteensa kansaansa: hän on suuri Opettaja.

¹³ Ainoalaatuinen opetus kuuluu hänelle. Hänellä on parhaan opettajan ominaisuudet. Hänellä on kaikki tieto, hän tuntee päätöksensä, hänen luomustensa edut ovat hänen sydämellään, hänellä on täydellinen kärsivällisyys ja kyky opettaa, ja hän heijastaa näitä ominaisuuksia sen kautta, jonka hän on määrännyt suureksi edustajakseen ja joka on kirkastettu Kristus Jeesus.. – Hepr. 1:1–3.

14, 15. Keille Jehova on antanut opetusta?

¹⁴ Hän ei ole pidättänyt sopivaa tietoa luomuksiltaan minään aikana. Jumala antoi ensimmäiselle ihmiselle sanansa. Hän puhui Aadamille. (1. Moos. 1:28, 29; 2:16, 17) ”Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.” (2. Piet. 2:5) Jehova suoritti Nooan kautta vanhurskauden saarnaamisen siihen aikaan. Jehovan sana ja hänen henkensä ja järjestönsä olivat maan päällä Nooan ja hänen perheensä yhteydessä, ja Jehova oli opettaja. – 1. Moos. 6:8–9:29.

¹⁵ Jumala antoi kansalleen Israelille sanansa, lakinsa ja henkensä sekä pappien ja profeettojen muodostaman opetusjärjestön huolehtimaan koko kansan käsittävän järjestön hyvinvoinnista. Jetro sanoi Moosekselle: ”Kuule nyt, mitä minä sanon. Minä neuvon sinua, ja Jumala on oleva sinun kanssasi. Ole sinä kansan edusmies Jumalan edessä, ja saata sinä sen asiat Jumalan eteen. Ja opeta heille säädökset ja lait, ja neuvo heille tie, jota heidän on kuljettava, ja mitä heidän on tehtävä.” (2. Moos. 18:19, 20) Ja edelleen: ”Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi.” – 2. Moos. 20:1.

16. Miten tämä nähdään Jeesuksen Kristuksen ollessa kysymyksessä?

¹⁶ Hänen opetuksensa ilmenee samalla tavalla hänen menettelyissään Kristuksen Jeesuksen kanssa ja hänen kauttaan. Hän antoi Kristukselle Jeesukselle sanansa. Jehova antoi hänelle henkensä, ja me luemme Johanneksen 12:nnesta luvusta: ”Mutta Jeesus huusi ja sanoi: ’Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan [myös] häneen, joka on minut lähettänyt. Ja joka näkee minut, näkee [myös] hänet, joka on minut lähettänyt. Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut.’” – Jakeet 44–50.

17. Mitkä kysymykset esitetään, ja mikä on vastausten yhteissumma?

¹⁷ Me olemme nyt vuodessa 1953, ja Aadamin ja Nooan päivät, Israelin kansan ja Jeesuksen maallisen tehtävän ajat ovat jo kauan sitten olleet ja menneet. Mitä voidaan sanoa Jehovan, suuren Opettajan, opetuksesta tänä aikana? Onko nykyisissä olosuhteissa mitään, mikä koskee Jumalan meille antamaa opetusta? Mitä voidaan sanoa tässä nykyisessä ylpeässä, jumalattomassa sivistyksessä Jehova Jumalan opetuksesta? Paljonkin! Ja sen yhteissumma on siinä tosiasiassa, että Jehova opettaa järjestönsä lapsia.

18. Minkä vahvistuksen Jesajan 54:13 antaa?

¹⁸ Profeetta Jesaja ilmaisee sen näin: ”Ja kaikki sinun lapsesi tulevat olemaan Jehovan opettamia, ja suuri on oleva sinun lastesi rauha.” (Jes. 54:13, As) Tämän kohdan yhteydessä oleva teksti osoittaa, että se on puhuttu Siionille (Jerusalemille). Jesaja puhui sekä Israelin autioituksesta että sen ennallistamisesta. Mutta helposti havaitaan, että nämä Jesajan ennustuksen 54. luvun sanat eivät sovellu ja täyty ainoastaan muinaisissa pienoistapahtumissa, vaan paremminkin Jehova Jumalan työssä pitkän ajan päästä ennustuksen antamisesta. – Room. 15:4; 1. Kor. 10:11.

19. Milloin ja miten Jeesus sovellutti Jesajan 54:13:nnen?

¹⁹ Jeesus itse sovellutti Jesajan 54:13:nnen, ja hän ottaa sen siten pois juutalaisista kansallisrajoistaan täyttymykseen nähden. Kertomus osoittaa Johanneksen 6. luvussa Jeesuksen ilmaisevan olevansa Jumalan varaama väline niiden siunaamiseksi, jotka palvelevat Jehovaa, ja näyttää, miten välttämätöntä on jokaisen iankaikkista elämää haluavan uskoa Poikaan. ”Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: ’Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta’; ja he sanoivat: ’Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: ”Minä olen tullut alas taivaasta”?’ Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Älkää nurisko keskenänne. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa [Jesaja 54:13] on kirjoitettuna: ”Ja he tulevat kaikki [Jehovan] opettamiksi.” Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni. Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.” – Joh. 6:41–47.

20. Ottivatko kaikki vastaan Jehovan opetuksen Kristuksen Jeesuksen kautta?

²⁰ Tämä oli pahennusta herättävä sanoma niille juutalaisille, jotka olivat jo kauan tehneet Jehova Jumalalle suorittamastaan nimellisestä palvonnasta kansallisasian. Jos he olisivat antaneet Jumalan opettaa itseään Kristuksen Jeesuksen kautta, niin he olisivat voineet pysyä hänen opetuslapsinaan eli opettaminaan, vaikka he olivatkin luonnollisia juutalaisia, niin kuin Jeesus sanoi Johanneksen 8:31, 32:sessa häneen uskoneille juutalaisille: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” Sovelluttaen siis Jesajan 54:13:nnen ”tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa. Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.” – Joh. 6:59, 66.

21. Miten on osoitettu Jehovan ainutlaatuinen opetus Kristuksen Jeesuksen kautta sekä kristillinen seurakunta?

²¹ Tämä osoittaa muun muassa sen uskottoman juutalaisen järjestön poisheittämisen, jonka aviomies Jehova kerran oli, sekä Jehovan ainutlaatuisen opetuksen kristillisen seurakunnan kautta, jonka pää Kristus Jeesus oli. Jesajan 54. luvun oma todistus saa vakuuttavan vahvistuksen Jeesuksen sovellutuksesta, mikä osoittaa tuon ennustuksen ulottuvan paljon luonnollisen Israelin rajojen ulkopuolelle ja Israelin itsensä vain esittäneen tulevia asioita. Ei ole näinollen ihme, että kristillinen seurakunta varhaisimmasta alustaan lähtien hyväksyi ehdottomasti ja uskoi kokosydämisesti Heprealaiset Kirjoitukset, joitten monet ennustukset täyttyivät Jeesuksessa Kristuksessa, kristillisessä seurakunnassa ja Jehova Jumalan toiminnassa sen kanssa. – 1. Piet. 1:10–12; 2. Piet. 1:19–21.

22. Heikentääkö ajan kuluminen ennustusten sanaa?

²² Jesajan 54. luvussa oleva ennustus kerrottiin kauan ennen kuin apostoli Paavali puhui Rooman kristilliselle seurakunnalle, mutta sen sijaan että kulunut aika olisi heikentänyt muinaisten ennustusten voimaa, se todisti niiden suuren Alkuunpanijan säilyttäneen ne. Esiintyen selvästi Jumalan paljastaman sanan puolesta ja tunnustaen Israelin itsensä profeetalliseksi Paavali sanoo kiitollisena: ”Sillä kaikki, mikä kirjoitettiin ennen, kirjoitettiin meidän opetukseksemme, jotta meillä olisi toivo kestävyytemme ja Kirjoituksista saatavan lohdutuksen kautta. Suokoon Jumala, joka varaa kestävyyden ja lohdun, että teillä olisi keskuudessanne sama mielentila, mikä Kristuksella Jeesuksellakin oli, jotta te kirkastaisitte yksimielisesti yhdestä suusta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää.” (Room. 15:4–6, Um) Meitä ei jätetä epäilykseen Jesajan 54. luvussa olevan ennustuksen sovellutus ja täyttymisajan ja -tavan suhteen. Opettaja varaa kaiken tarvittavan; hänen järjestönsä pitää siitä huolen hänen oikeana aikanaan!

HALLINTO SISÄLTYY MYÖS ASIAAN

23. Mikä suuri tarve tunnustetaan muinaisissa ennustuksissa ja kristittyjen toiveissa?

²³ Historia ja nykyajan tapahtumat tekevät ilmeiseksi sen seikan, että Jehovan nimen pyhittäminen, hänen vanhurskaan valtakuntansa lakien täytäntöönpano ja hänen täydellisen ja pyhän tahtonsa tekeminen eivät ole kuuluneet yleiseen päiväjärjestykseen maan päällä eivätkä kuulu nytkään. Jehovan palvonta ei ole tämän vanhan asiainjärjestelmän tuote, eikä se ole kuitenkaan mikään pikkuseikka, että ihmiset yleensä ovat hylänneet hänet. Jehovan nimen kunniaansaattaminen ja siitä johtuva vanhurskas hallitus ja häntä maan päällä palvovien siunaaminen on niin tärkeä, että siitä on tehty toistamiseen ja jatkuvasti Raamatun ennustusten aihe. Eivät ainoastaan Raamatun ennustukset osoita Jehovan päättäneen toteuttaa tahtonsa näissä asioissa, vaan myöskin kristityt ovat tehneet siitä aina rukouksensa aiheen heidän sydämensä halun ja kaipuun ollessa vilpittömästi Jehovan tahdon toteutumisessa. Nämä asiat ovat niin olennaisia kristityn elämässä ja toiveissa, että Kristus Jeesus antoi niille muodon sanomalla: ”Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” (Matt. 6:9, 10) Jeesus antoi tämän rukousohjeen yli 630 vuotta sen jälkeen kun Jehova Jumalalla oli ollut pienoishallitus Israelin teokraattisessa järjestössä, mikä kukistui v. 607 eKr. uskottomuuden takia.

24. Miten hallinto sisältyy Jehovan palvontaan?

²⁴ Jehovan toiminnasta ihmisten kanssa näkyy aina, että hänen palvontansa ja hallintonsa ovat erottamattomat. Toisin sanoen ne, jotka palvovat Jumalaa, ovat hänen alamaisiaan; hän on heidän Jumalanaan heidän Hallitsijansa. Jeesus tunnusti tämän ja saarnasi sitä tehden siten profeettain perusteella. Jeesuksen henkilökohtaiset liittolaiset odottivat hänen ilmaisevan kuninkaallisen valtansa jollakin tavalla, kun he uskoivat sen, mitä he huomasivat laissa ja profeetoissa kirjoitetun Valtakunnan hallinnon ennallistamisesta maahan nähden. ”Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä. Hän sanoi näin: ’Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.’” – Luuk. 19:11, 12.

25. Minkä luottamuksen ja minkä kysymyksen varhaiskristityt ilmaisivat, ja miten tämä nähdään?

²⁵ Jeesus oli yhteydessä seuraajiensa kanssa paaluunnaulitsemisensa ja kuolleistaherättämisensä jälkeen: ”Joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta.” (Apt. 1:3) Ei ollut kysymys siitä, etteikö Jehovan palvontaa lujitettaisi lopulta kautta maan ja erottamattomasti hänen hallintoonsa hänen valtakuntajärjestönsä kautta, vaan siitä, milloin se tapahtuisi. ”Niin he ollessaan koolla kysyivät häneltä sanoen: ’Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?’ Hän sanoi heille: ’Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut.’” (Apt. 1:6, 7) Hänen sanansa vakuuttavat, että hänen liittolaistensa ja seuraajainsa piti ymmärtää selvemmin Jumalan päätökset tässä suhteessa: ”Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” (Apt. 1:8) Jeesus kohosi sitten taivaaseen, ja varhaiskirkolle jäi lupaus hänen tulemisestaan tulevaisuudessa. – Apt. 1:11.

26. Miten saarnaaminen ja merkit antoivat vastauksen sitä koskevaan kysymykseen, milloin Jehovan palvonta ja hallinto ennallistettaisiin täysin?

²⁶ Jeesuksen taivaaseenkohoamisen jälkeen Jumalan voiman henki tuli varhaiskirkon jäsenille, ja he tunsivat muodostamansa kristillisen järjestön Jehovan käyttämäksi välikappaleeksi, mikä ilmenee siitä, että he saarnasivat Valtakunnan totuuksia, sekä niistä merkeistä, joita he suorittivat Jumalan voimalla. Apostolien tekojen 3. luku esittää, kuinka eräs rampa kerjäläinen pyysi Pietaria ja Johannesta antamaan hänelle aineellista apua ja mitä Pietari vastasi: ”Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy.” (Apt. 3:6) Rampa tehtiin terveeksi Jumalan voimalla niiden ihmisten yllätykseksi ja hämmästykseksi, jotka saivat tiedon tuosta ihmeparannuksesta. Pietari antoi silloin voimakkaan todistuksen Kristuksesta Jeesuksesta elämän tuovana Jumalan välikappaleena sekä hänessä täyttyneistä ennustuksista, ja hän sanoi vielä noille ihmisille: ”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat [Jehovan] kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen. Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta. Sillä Mooses on sanonut: ’Profeetan, minun kaltaiseni, [Jehova] Jumala on teille herättävä veljienne joukosta; häntä kuulkaa kaikessa, mitä hän teille puhuu. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka ei sitä profeettaa kuule, hävitetään kansasta.’ Ja kaikki profeetat Samuelista alkaen ja kaikki järjestään, jotka puhuneet ovat, ovat myös ennustaneet näitä päiviä. Te olette profeettain ja sen liiton lapsia, jonka Jumala teki meidän isiemme kanssa sanoen Aabrahamille: ’Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat’. Teille ensiksi Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä, kun käännytte itsekukin pois pahuudestanne.” (Apt. 3:19–26) Väärät uskonnolliset papit olivat käärmeen siemenen eli Perkeleen lasten – joita he olivatkin – tavoin, niinkuin heidän tapansa on kaikkina aikoina, ”närkästyneitä” Pietarin ja Johanneksen opetuksesta, ja he otattivat nämä kiinni. – Apt. 4:1–3.

27. Miten aika on tärkeä tekijä Jehovan ”vaimon” hedelmällisyyden yhteydessä?

²⁷ Tämä Pietarin voimakas kehoitus katumaan osoittaa Kristuksen Jeesuksen Jehovan määräämäksi, ilmaisee, että taivaan täytyi pitää hänet siitä lähtien määräaikaan, ennallistamisaikaan, asti ja että Jumala puhui näistä asioista profeettojensa, oikeastaan kaikkien profeettojensa, Jesajankin, suun kautta. Koska Jeesus on taivaallinen kuningas, niin hän ei luonnollisesti halunnut perustaa eikä perustanut maallista valtakuntaa. Aika on tärkeä tekijä, ja se pitää paikkansa myöskin Jesajan 54. luvun täyttymyksen suhteen. Jehovan hallintoaika on hänen järjestönsä hedelmällisyyden ja Siionin lasten opettamisen aikaa. Milloin? Miten? Kenen toimesta tämä toteutuu? Harkitse molempia edelläolevia kirjoituksia, jotka muodostavat perusteen tämän aiheen lisätutkistelulle seuraavassa numerossa.