12. luku
Ilahduta vanhempiesi sydäntä
1. Miksi on oikein kunnioittaa vanhempiaan?
OLEMMEPA vielä hyvin nuoria, tulossa aikuisiksi tai täysikasvuisia miehiä ja naisia, me kaikki olemme jonkun lapsia. Olisi vaikea arvioida kaiken sen huolenpidon, työn, rahan ja uhrautuvan ponnistelun arvoa, joka on uhrattu useimpien meidän hyväksemme noin kahdenkymmenen vuoden aikana syntymästämme täysi-ikäisyyteen. Ja itse asiassa vanhempamme antoivat meille jokaiselle jotakin, mitä me emme voi mitenkään antaa heille takaisin. Sillä me olemme heille velkaa kaiken muun lisäksi nykyisen elämämme. Ilman heitä meitäkään ei olisi. Tämän ilmeisen totuuden tulisi jo itsessään olla enemmän kuin riittävä syy totella Jumalan antamaa käskyä: ”’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’, mikä on ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus: ’Jotta sinulle kävisi hyvin ja saisit olla kauan aikaa maan päällä.’” – Efesolaisille 6:2, 3.
2. Miksi meidän pitäisi tuntea kiitollisuudenvelkaa vanhempiamme kohtaan?
2 Vaikka me olemme ennen kaikkea kiitollisuudenvelassa Luojallemme, kaiken elämän tosi Lähteelle, meidän tulisi tuntea myös syvää kiitollisuudenvelkaa vanhempiamme kohtaan. Mitä me voimme antaa heille sen tilalle, mitä he ovat antaneet meille? Jumalan Poika sanoi, ettei edes koko maailman omaisuudella voida ostaa elämää, sillä elämään ei voida panna hintalappua. (Markus 8:36, 37; Psalmi 49:7–9) Jumalan sana ilmoittaa meille: ”Älkää olko kenellekään mitään velkaa paitsi että rakastatte toisianne.” (Roomalaisille 13:8) Meidän tulisi aivan erikoisella tavalla haluta rakastaa jatkuvasti vanhempiamme, koska me olemme sen heille velkaa niin kauan kuin he elävät ja me elämme. Vaikka me emme voi antaa heille elämää niin kuin he antoivat meille, me voimme lahjoittaa heille jotakin, mikä tekee heidän elämänsä elämisen arvoiseksi. Me voimme lisätä heidän iloaan ja heidän syvän tyydytyksen tunnettaan. Me voimme tehdä sen erikoisella tavalla, johon luultavasti kukaan toinen ihminen ei pysty, koska me olemme heidän lapsiaan.
3. Mitkä lapsen ominaisuudet voivat Sananlaskujen 23:24, 25:n mukaan lisätä hänen vanhempiensa iloa?
3 Sananlaskujen 23:24, 25 sanookin: ”Ääneen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä. Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.” Vanhemmilla on luonnollinen halu olla ylpeitä siitä, mitä heidän lapsensa tekevät, tuntea mielihyvää heistä. Onko sinun vanhemmillasi aihetta sellaiseen?
4. Mitä Kolossalaiskirjeen 3:20 neuvoo lasta tekemään?
4 Tämä riippuu suuressa määrin siitä, arvostammeko me oikealla tavalla heidän asemaansa ja kuuntelemmeko heidän neuvojaan. Niille, jotka ovat vielä nuoria, Jumala sanoo: ”Te lapset, olkaa tottelevaisia vanhemmillenne kaikessa, sillä se on hyvin mieluista Herrassa.” (Kolossalaisille 3:20) ”Kaikessa” ei selvästikään tarkoita sitä, että vanhemmilla on oikeus vaatia lapsiltaan sellaista, mikä ei ole sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa, mutta se osoittaa sen, että kun me olemme nuoria, heillä on velvollisuus ohjata meitä kaikilla elämän aloilla. – Sananlaskut 1:8.
5. Mitä nuori ihminen voisi kysyä itseltään siitä, mitä hän odottaisi omilta lapsiltaan?
5 Oletko sinä nyt nuori? Jonakin päivänä sinä voit olla isä tai äiti. Haluaisitko sinä lapsia, jotka suhtautuvat sinuun kunnioittavasti, vai lapsia, jotka uhmaavat sinua, jotka muka kuuntelevat mutta ovat tottelemattomia, kun et ole näkemässä heitä? Sellainen lapsi ei tuota iloa, kuten Sananlaskujen 17:25 toteaa: ”Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.” Samoin kuin sinulla on erikoiset edellytykset tehdä vanhempasi onnelliseksi, sinä voit myös, enemmän kuin kukaan toinen henkilö, tuottaa heille syvää surua ja pettymystä. Käyttäytymisesi ratkaisee, kumpi vaihtoehto toteutuu.
VIISAUDEN HANKKIMINEN VIE AIKAA
6. Mikä kuvaus osoittaa, että viisaus tulee tavallisesti iän mukana?
6 Nuorten on hyvä ymmärtää, että ikä on tärkeä tekijä viisauden hankkimisessa. Oletko nyt kymmenvuotias? Sinä näet, että tiedät nyt enemmän kuin viisivuotiaana, eikö vain? Oletko viisitoistavuotias? Sinä tiedät enemmän kuin viisi vuotta sitten, vai mitä? Oletko kohta kaksikymmenvuotias? Sinun on myönnettävä, että sinä tiedät vielä enemmän kuin ollessasi viisitoistavuotias. On helppo katsoa taaksepäin ja nähdä, että ikä tekee sinut viisaammaksi, mutta on vaikea katsoa eteenpäin ja myöntää tämä totuus. Riippumatta siitä, miten viisaaksi nuori ihminen tuntee itsensä, hänen tulisi myöntää, että tulevaisuus voi ja sen tulisi tuoda lisää viisautta.
7. Minkä opetuksen viisaudesta voimme saada kuningas Rehabeamille annetuista neuvoista?
7 Mikä tässä on asian ydin? Se, että vanhempasi, jotka ovat vanhempia kuin sinä ja joilla on enemmän kokemusta kuin sinulla, ovat sen perusteella johdonmukaisesti myös sinua viisaampia ratkomaan elämän ongelmia. Monen nuoren on vaikea tunnustaa tätä. He voivat sanoa iäkkäämpiä ihmisiä ”fossiileiksi”. Jotkut heistä voivat ollakin sellaisia, mutta monet eivät ole, sillä eiväthän kaikki nuoretkaan ole vastuuttomia, vaikka jotkut heistä ovat. Ei ole harvinaista, että nuoret pitävät itseään viisaampina kuin vanhat. Eräs Israelin kuningas teki tämän kohtalokkaan virheen tuhoisin seurauksin. Kun 41-vuotias Rehabeam tuli isänsä Salomon jälkeen kuninkaaksi, kansa pyysi, että heidän taakkaansa helpotettaisiin. Rehabeam kysyi neuvoa vanhoilta miehiltä, jotka neuvoivat häntä olemaan lempeä ja ystävällinen. Hän meni sitten nuorten miesten luokse, ja he kehottivat häntä käyttämään kovia otteita. Hän toimi heidän ohjeensa mukaan. Seuraus? Kymmenen kahdestatoista sukukunnasta kapinoi Rehabeamia vastaan, ja hänelle jäi vain kuudesosa valtakunnasta. Vanhat antoivat viisaan neuvon, eivät nuoret. ”Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä.” – Job 12:12; 1. Kuningasten kirja 12:1–16; 14:21.
8. Millaista asennetta Raamattu suosittelee iäkkäitä henkilöitä (myös vanhempia) kohtaan?
8 Älä pidä vanhempiesi neuvoja vanhentuneina vain siksi, että he eivät ole enää nuoria. Jumalan sana neuvoo sen sijaan: ”Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.” Ikä ansaitsee kunnioituksen. ”Nouse harmaapään edessä ja kunnioita vanhusta sekä pelkää Jumalaasi. Minä olen Herra.” On totta, että monet nuoret eivät välitä näistä käskyistä. Mutta sellainen menettely ei ole tuonut onnellisuutta – ei heille itselleen eikä varmasti heidän vanhemmilleen. – Sananlaskut 23:22; 3. Mooseksen kirja 19:32.
TEE OSASI
9. Mikä vaikutus perheeseen on sillä, että joku sen jäsenistä valittaa turhan takia tai kapinoi?
9 Tästä ei pääse yli eikä ympäri: se, mitä teet, vaikuttaa toisiin. Jos yksi perheenjäsen kärsii, kaikki ovat huolissaan. Samoin jos yksi on valittaja ja kapinoitsija, niin koko perheen rauha häiriintyy. Jotta perhe-elämä olisi onnellista, jokaisen on tehtävä oma osansa. – Vrt. 1. Korinttolaisille 12:26.
10. Miksi lasten on hyödyllistä oppia tekemään työtä?
10 On olemassa paljon myönteistä ja rakentavaa tehtävää. Vanhemmat työskentelevät ahkerasti huolehtiakseen perheensä tarpeista. Jos olet nuori ja asut kotonasi, sinä voit auttaa. Huomattava osa elämästä käytetään työhön. Jotkut ihmiset valittavat sitä. Mutta jos opit tekemään hyvää työtä ja hyvistä vaikuttimista, niin se tuottaa sinulle aitoa tyydytystä. Toisaalta henkilö, joka ei tee omaa osaansa vaan odottaa toisten tekevän kaiken puolestaan, ei koskaan tule tuntemaan sellaista tyydytystä, ja hän aiheuttaa ärsyyntymistä toisissa, sillä hän on kuin ”savu silmille”, kuten Raamattu sanoo. (Sananlaskut 10:26; Saarnaaja 3:12, 13) Kun siis sinulle annetaan kotona tehtäväksi jokapäiväisiä askareita, niin tee ne ja tee ne hyvin. Ja jos todella haluat tuottaa mielihyvää vanhemmillesi, tee jotakin ylimääräistä pyytämättä. Voi olla, että juuri tuo työ tuntuukin sinusta kaikkein nautittavimmalta – koska sinä teit sen yksinkertaisesti sydämesi halusta tehdäksesi heidät onnellisiksi.
11. Miten lapsen sanat tai teot voivat tuottaa kunniaa hänen vanhemmilleen?
11 Kun ihmiset mieltyvät johonkuhun nuoreen, he haluavat melkein aina tietää, kenen lapsi hän on. Kun nuori Daavid osoitti suurenmoista rohkeutta ja uskoa, kuningas Saul kysyi heti: ”Kenen poika tuo nuori mies on?” (1. Samuelin kirja 17:55–58) Sinä kannat perheesi nimeä. Se, mitä sinä teet ja millainen sinä olet, vaikuttaa siihen, mitä ihmiset ajattelevat tuosta nimestä ja vanhemmista, jotka antoivat tuon nimen sinulle. On monia tapoja, joilla voit tuottaa kunniaa vanhemmillesi – naapuristossasi ja koulussa – osoittamalla huomaavaisuutta, avuliaisuutta, kunnioitusta ja ystävällisyyttä toisille. Ja samalla sinä tuotat menettelylläsi kunniaa Luojallesi. – Sananlaskut 20:11; Heprealaisille 13:16.
12. Miksi lasten on hyvä olla yhteistoiminnassa vanhempiensa kanssa näiden yrittäessä valmentaa heitä?
12 Vanhempiesi onnellisuus on kiinteässä yhteydessä sinun onnellisuuteesi. Kun he pyrkivät valmentamaan sinua, heidän päämääränsä on antaa sinulle hyvä alku elämän tiellä. Ole yhteistoiminnassa heidän kanssaan, niin tuotat heille suurta mielihyvää, sillä he haluavat sinun parastasi. Henkeytetty kirjoittaja ilmaisi asian näin: ”Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee.” (Sananlaskut 23:15) Jos vanhempasi tunnustavat vastuunsa Jumalan edessä opastaa sinua tosi viisauden tietä, niin auta heitä täyttämään tämä vastuunsa uskollisesti. ”Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.” – Sananlaskut 19:20.
13. Mikä voi auttaa lasta saamaan oikean näkemyksen rajoituksista, joita hänen vanhempansa asettavat hänelle?
13 Joskus sinusta voi tuntua siltä, että vanhempasi vaativat sinulta liikaa tai että rajoituksia on liian paljon. Oikean tasapainon saavuttaminen kurinpidossa ei ole helppoa. Jos sinulla jonakin päivänä on perhe, niin sinä huomaat itse olevasi vastatusten saman ongelman kanssa. Jos vanhempasi rajoittavat seurusteluasi joidenkuiden nuorten kanssa tai suojelevat sinua huumeitten käytöltä tai asettavat joitakin ehtoja seurustelullesi vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvien kanssa, niin pysähdy ja harkitse, miten paljon parempi on omata sellaiset vanhemmat, jotka kurittavat, kuin sellaiset, jotka eivät välitä sinusta! (Sananlaskut 13:20; 3:31) Ota vaari heidän kurituksestaan. Sinä hyödyt siitä itse ja ilahdutat heidän sydämensä. – Sananlaskut 6:23; 13:1; 15:5; Heprealaisille 12:7–11.
14, 15. Minkä Raamatun periaatteiden soveltaminen voi auttaa lasta säilyttämään rauhan, kun perheen jäsenten keskuudessa syntyy ongelmia?
14 Tietenkään kaikki kotona syntyvät tilanteet eivät johdu sinusta. Mutta se, miten sinä suhtaudut niihin, vaikuttaa koko huonekunnan ilmapiiriin. Raamattu neuvoo: ”Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu.” (Roomalaisille 12:18) Se ei ole aina helppoa. Me olemme kaikki erilaisia; me näemme asiat eri tavalla ja suhtaudumme niihin eri tavalla. On vastakkaisia mielipiteitä ja haluja. Otaksukaamme, että joudut ristiriitaan veljesi tai sisaresi kanssa. Sinusta voi tuntua, että tuo toinen on itsekäs. Mitä aiot tehdä?
15 Jotkut lapset huutaisivat heti syytöksiä ja vaatisivat isän tai äidin puuttumista asiaan. Tai he voisivat käyttää omankäden oikeutta, tyrkkiä ja lyödä saadakseen pitää päänsä. Mutta henkeytetty sananlasku sanoo: ”Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi.” (Sananlaskut 19:11) Miten? Koska se panee hänet tähyilemään lieventäviä asianhaaroja. (Ehkä teko ei ollut tahallinen.) Se saa hänet muistamaan ne monet kerrat, jolloin hän itse on ollut väärässä. (Ja miten kiitollinen hän onkaan Jumalan anteeksiannosta!) Se voi saada hänet myös käsittämään, että vaikka hänen veljensä tai sisarensa olisikin väärässä, olisi silti väärin, että hän itse puolestaan antaisi vihansa rikkoa koko perheen rauhan. Sananlasku sanoo edelleen ihmisestä, jolla on tällainen näkemys: ”Hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.” – Ks. myös Kolossalaisille 3:13, 14.
16. Millainen lasten käytös saa Jumalaa pelkäävät vanhemmat iloitsemaan?
16 Se, mikä saa Jumalaa pelkäävät vanhemmat iloitsemaan, on pohjimmiltaan samaa, mikä ilahduttaa Jehovan sydämen. Se, mikä loukkaa heitä, loukkaa Häntä. (Psalmi 78:36–41) Vanhemmat, jotka eivät tunne Jehova Jumalan mieltä, voivat iloita, jos heidän lapsistaan tulee suosittuja maailmassa, jos he saavat kuuluisuutta, ansaitsevat paljon rahaa jne. Sen sijaan vanhemmat, joiden Jumala on Jehova, tietävät, että tämä maailma ja sen himo katoaa mutta että ”se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti”. (1. Johannes 2:15–17) Heidät tekee siis todella onnelliseksi se, että he näkevät lastensa tottelevan Luojaa, tekevän hänen tahtonsa ja heijastavan hänen ominaisuuksiaan. On totta, että jumaliset vanhemmat ovat onnellisia, kun heidän lapsensa menestyvät hyvin koulussa. Mutta he ovat vielä onnellisempia, kun heidän käytöksensä koulussa ja muualla heijastaa tottelevaisuutta Jumalan mittapuita kohtaan ja halua miellyttää häntä. Ja he tuntevat erikoisen suurta mielihyvää, kun nuo lapset ovat jatkuvasti mieltyneitä Jehovan teihin läpi aikuisuuden.
VELVOLLISUUS HUOLEHTIA VANHEMMISTA
17–19. Miten aikuiset pojat ja tyttäret voivat osoittaa arvostavansa vanhempiaan?
17 Meidän huolenpitomme vanhemmistamme ei tulisi lakata, jos me lähdemme kotoa tultuamme täysikasvuisiksi. Me haluamme heidän olevan onnellisia koko ikänsä. Monia vuosia he ovat huolehtineet meidän tarpeistamme, usein melkoisin henkilökohtaisin uhrauksin. Mitä me voimme tehdä nyt osoittaaksemme arvostuksemme?
18 Me voimme pitää mielessämme Jumalan vaatimuksen: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi.” (Matteus 19:19) Me saatamme olla kiireisiä. Mutta meidän pitää käsittää, että vanhemmillemme merkitsee paljon, jos he kuulevat meistä ja me vierailemme heidän luonaan.
19 Kun vuodet vierivät, niin ’kunnioitusta’ voidaan osoittaa toisillakin tavoilla. Jos he tarvitsevat aineellista apua, niin osoita arvostusta kaikkea sitä kohtaan, mitä he tekivät sinun hyväksesi, ja myös Jehovan vanhurskaita vaatimuksia kohtaan. Apostoli Paavali kirjoitti niistä, jotka ovat iäkkäitä: ”Jos jollakulla leskellä on lapsia tai lastenlapsia, niin oppikoot nämä ensin harjoittamaan jumalista antaumusta omassa huonekunnassaan ja maksamaan jatkuvasti asianmukaista korvausta vanhemmilleen ja isovanhemmilleen, sillä tämä on otollista Jumalan silmissä.” – 1. Timoteukselle 5:3, 4.
20, 21. a) Mitä vanhempien kunnioittamiseen sisältyy Matteuksen 15:1–6:n mukaan? b) Onko olemassa jotakin sellaista, mikä vapauttaisi henkilön kunnioittamasta vanhempiaan tällä tavalla?
20 Se, että vanhempien ’kunnioittamiseen’ voi sisältyä aineellinen tuki, ilmenee selvästi Raamatusta. Kerran fariseukset ahdistivat Jeesusta ja syyttivät hänen opetuslapsiaan perinteiden rikkomisesta. Jeesus vastasi: ”Minkä vuoksi tekin rikotte Jumalan käskyn perinteenne takia? Esimerkiksi Jumala sanoi: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ ja: ’Olkoon sen loppuna kuolema, joka herjaa isää tai äitiä.’ Mutta te sanotte: ’Joka sanoo isälleen tai äidilleen: ”Mitä minulla onkin, mistä voisit saada minulta hyötyä, on Jumalalle omistettu lahja”, sen ei tule lainkaan kunnioittaa isäänsä.’ Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan pätemättömäksi perinteenne takia.” – Matteus 15:1–6.
21 Julistamalla, että heidän rahansa tai omaisuutensa oli ”Jumalalle omistettu lahja”, he olivat perinteen mukaan vapaat velvollisuudesta huolehtia vanhemmistaan. Mutta Jeesus ei ollut samaa mieltä. Ja meidän on tänä aikana syytä panna tämä sydämellemme. On totta, että eläkejärjestelmien ja sosiaaliturvan ansiosta monissa maissa pidetään jossain määrin huolta iäkkäiden vanhempien tarpeista. Mutta onko tällainen avustus riittävä? Ellei ole tai ellei sellaista avustusta makseta lainkaan, vanhempiaan kunnioittavat lapset tekevät voitavansa täyttääkseen tämän puutteen. Huolehtiminen puutteessa olevista iäkkäistä vanhemmista on todellakin, kuten apostoli Paavali sanoi, todistus ”jumalisesta antaumuksesta”, antaumuksesta itse Jehova Jumalalle, perhejärjestelyn Alkuunpanijalle.
22. Mitä meidän pitäisi antaa vanhemmillemme aineellisen lisäksi?
22 Meidän ei tulisi kuitenkaan koskaan ajatella, että jos vanhemmillamme on myöhempinä vuosinaan riittävästi ruokaa, vaatteita ja kunnon asunto, niin he eivät tarvitse mitään muuta. Heillä on myös tunneperäisiä ja hengellisiä tarpeita. He tarvitsevat rakkautta ja jatkuvaa huomioimista, joskus hyvinkin kipeästi. Koko ikämme me tarvitsemme tietoisuutta siitä, että joku rakastaa meitä, että me kuulumme jollekulle, että me emme ole yksin. Lasten ei tulisi hylätä ikääntyviä vanhempiaan eikä unohtaa heidän ruumiillisia tai tunneperäisiä tarpeitaan. ”Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.” – Sananlaskut 19:26.
23. Miten lapsi voi ilahduttaa vanhempiaan?
23 Lapsilla on nuoruudesta aikuisuuteen asti tärkeä osa vanhempiensa elämässä. Monet lapset aiheuttavat heille surua ja pettymystä. Mutta jos sinä kunnioitat vanhempiesi asemaa ja kuuntelet heidän neuvojaan, jos sinä osoitat aitoa rakkautta ja kiintymystä heitä kohtaan, niin voit ilahduttaa heidän sydämensä joka päivä. ”Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.” – Sananlaskut 23:25.