Louvressa Raamattu kädessä
Louvren museo on avoinna klo 10–17 joka päivä paitsi tiistaina (vapaa pääsy sunnuntaisin). Itämaiden muinaisesineiden osasto on kiinni klo 12–14. Jotkin osastot ovat avoinna perjantai-iltana klo 21–23.
PÄÄSISÄÄNKÄYTÄVÄ (Porte Denon): Vasemmalle Denonin gallerian läpi, suuren portaikon vasemmalta puolelta käytävää pitkin kohti ”Milon Venusta” (hedelmällisyyden jumalatar, joka on sama kuin Kreikan Afrodite, Kanaanin Astarte ja Babylonian Ištar). Oikealla juuri ennen ”Venusta”:
1. Patsas, joka kuvaa kidutuspaalulla nyljettyä Marsyasia (hyvä esimerkki Matteuksen 27:40:ssä olevan kreikkalaisen sanan stauros ja Apostolien tekojen 5:30:ssä olevan kreikkalaisen sanan xylon oikeasta merkityksestä).
Palaa takaisin ja käänny oikealle karyatidihuoneeseen; laskeudu toisesta päästä Sully-kryptaan. Toinen osasto oikealla:
2. Jäljennös Herodeksen temppelissä olleesta kreikankielisestä maininnasta: ”Pakanoilta pääsy kielletty kuoleman uhalla.” Luo valoa Apostolien tekojen 21:27–29:ään ja Efesolaiskirjeen 2:14:ään.
3. Jäljennös 8. vuosisadalta eaa. peräisin olevasta Siloamin kirjoituksesta, joka ilmeisesti kuvailee veden johtamiseksi Jerusalemiin tehdyn Hiskian tunnelin kaivamista. – 2. Kun. 20:20; 2. Aikak. 32:30.
4. Alkuperäinen Meesan kivi; piirtokirjoitus, joka esittää mooabilaisen version tapahtumista, joista on kerrottu 2. Kuningasten kirjan 3:4, 5, 21–27:ssä. Tämä 10. vuosisadalle eaa. ajoitettu piirtokirjoitus on vanhin ei-raamatullinen kirjoitus, joka sisältää Jumalan nimen (oikealla 18. rivillä).
5. [Lasikaapissa] Rekonstruoitu Kuolleenmeren käsikirjoituksen ruukku.
Ylös portaita huoneeseen I (103) Itämaiden muinaisesineiden osastossa:
6. [Oikealla] Korppikotkien steele: toisella puolella voitetut ihmiset verkossa (valaisee hyvin Habakukin 1:15–17:ää); toisella puolella kuningas ja sotajoukot tukka valloillaan (valaisee Tuomarien kirjan 5:2:ta UM).
7. [Huone IV (106)] Alkuperäinen Hammurabin lakikokoelma, dioriittipatsaaseen hakattu 282 muinaista babylonialaista lakia, jotka perustuivat kostoon (vrt. 3. Mooseksen kirjan 19:18:aan, joka osoittaa Mooseksen lain paremmuuden).
8. [Seinällä oikealla] Emaloiduista tiilistä tehty leijona Babylonin kaupungin Juhlakulkuekadun varrelta sellaisena kuin juutalaiset vangit sen näkivät. – Vrt. Jer. 50:17; Dan. 7:4.
9. [Huone V (107)] Susasta löydettyjä saviastioita ja koruja. – Vrt. Est. 2:3, 8; 5:1, 2.
10. [Huone VII (109)] Suurikokoinen pylväänpää ja setripuinen palkki Dareios I:n, Kserkseen eli Ahasveroksen ja Artakserkseen eli Artahsastan palatsista Susasta. – Vrt. Est. 1:2; Neh. 1:1; 2:1.
11. [Huone VIII (110)] Lieriösinettejä ja sinettisormuksia Susasta. – Vrt. Est. 8:2, 10.
Alas Marengo-kryptaan ja ylös huoneisiin XVI (116) – XXII (122):
12. [Huone XVIII (118)] Kokoelma Ugaritista (Ras Šamrasta) Syyrian rannikolta löydettyjä baaleja ja astarteja. – Vrt. Tuom. 10:6.
13. [Huone XXI (121)] Kahdessa lasikaapissa vasemmalla norsunluutöitä Hasaelin, Syyrian eli Aramin kuninkaan, sängystä; yhteen norsunluuesineeseen on kaiverrettu hänen nimensä. – Vrt. 1. Kun. 19:15; 22:39; Aam. 1:4; 6:4.
14. [Lasikaapissa oikealla] Kappale pronssilaatasta, joka esittää 2. Kuningasten kirjan 19:37:ssä mainittua Assyrian kuningasta Eesarhaddonia.
15. [Seinillä vasemmalla] Kivilevyjä, jotka on löydetty Assyrian kuninkaan Sargon II:n palatsista. Hänet on mainittu Jesajan 20:1:ssä.
16. [Huone XXII (122)] Suuria siivekkäitä sonneja Sargonin palatsista Khorsabadista; siivet palauttavat Raamatun tutkijoitten mieleen Jesajan 8:7, 8:n
17. [Portaat keskellä huonetta XXII] Kivilevyjä Assyrian kuninkaan Assurbanipalin palatsista Ninivestä. Niistä käy ilmi assyrialaisten julmuus. – Vrt. 2. Kun. 17:6; Naah. 1:1; 2:11–13; 3:1.
Mukavin tapa aloittaa käynti Egyptin muinaisesineiden osastossa on palata ”Milon Venuksen” luo ja laskeutua portaita alas käytävän päästä tai tulla Louvreen uudelleen sisään Champollionin ovesta.
Mene ”Milon Venuksen” luota tai Champollionin ovesta alas kryptaan:
18. [Huone 137] Sooanista, kreikkalaiselta nimeltään Taniista, löydetty sfinksi. Sooan mainitaan 4. Mooseksen kirjan 13:23:ssa. Vasempaan olkapäähän kaiverrettu faarao Šešonk I:n (Suusakin, Siisakin) nimi. Tämä faarao mainitaan 1. Kuningasten kirjan 11:40:ssä ja 2. Aikakirjan 12:1–9:ssä.
19. [Huone 135] Mastaban hautauskappeli, missä perhe ja papit kohtasivat rukoillakseen vainajan sielun puolesta. Todistaa, että egyptiläiset uskoivat sielun kuolemattomuuteen kauan ennen kreikkalaisia ja kristikunnan kirkkoja. – Vrt. Saarn. 9:10; Hes. 18:4.
20. [Huone 133] Lähellä ikkunaa matala kalkkikivestä tehdyn korkokuvan kappale. Kuvaa nälänhätää. – Vrt. 1. Moos. 41:30, 31.
21. [Huone 131] Useita steelejä, joissa on kuvattuna valeovi, joka erottaa elävät kuolleista ja josta vainajien sielut voivat palata takaisin. – Vrt. 5. Moos. 18:10, 11.
22. [Huone 129] Kuuluisa istuvaa kirjuria esittävä patsas. Egyptin historian kirjoittivat tällaiset, usein pappien valmentamat kirjurit, jotka eivät epäröineet jättää muistiin merkitsemättä jotakin sellaista, mikä ei ollut mairittelevaa hallitsevalle faaraolle tai hänen jumalilleen. Tämä selittää, miksi 2. Mooseksen kirjan luvuissa 12–14 kerrottuja tapahtumia ei mainita Egyptin historiallisissa muistiinmerkinnöissä. Räikeä esimerkki Egyptin piirtokirjoitusten epäluotettavuudesta nähdään seuraavassa huoneessa.
23. [Seuraava huone (ilman numeroa)] Erään faaraon mahtava patsas. Ramses II hakkautti epärehellisesti tämän kuninkaan nimen pois ja antoi panna tilalle oman nimensä.
24. [Huone 127, huoneen numeron alapuolella] Kyykyssä oleva sotapäällikkö, joka pitelee Thot-jumalan paviaania muistuttavaa kuvaa. Thot oli taikuuden, parannustaidon, sateen ja ukkosen sekä valon ja pimeyden kuunjumala. Tätä jumalaa nöyryyttivät vitsaukset 3, 6, 7 ja 9. – 2. Moos. 8:18; 9:11, 23–26; 10:22, 23.
25. [Huone 126 (Galerie d’Alger), vastapäätä 3. ja 4. ikkunan välistä seinää] Steele C. 286, kuuluisa ”Hymni Osirikselle”, suositulle jumalalle, joka on sama kuin babylonialainen jumala Tammus ja jonka ajatellaan olevan jumalaksi julistettu Nimrod. – 1. Moos. 10:8.
26. [Keskellä viidettä ikkunaa] ”Käätyjen steele” (C. 213). Valaisee 1. Mooseksen kirjan 41:42:ta.
27. [Seitsemäs ikkuna] Matala korkokuva (B. 56, B. 57), jossa on näkymä suremisesta ja josta seemiläiset kansallispiirteet ovat helposti havaittavissa.
28. [Huone 125 (Galerie Henri IV) ovesta oikealle] Mahtavan patsaan pää ja jalat. Amenofis III poisti epärehellisesti alkuperäisen faaraon nimen ja korvasi sen omallaan. Voitettujen kansojen luettelo kaiverrettu faaraon jalkojen alle.
29. [Läntisellä (vasemmalla) seinällä] Persialaisittain pukeutuneen Hekatefnakhtin patsas. Vahvistaa Egyptin olleen Persian vallan alaisuudessa. – Vrt. Jes. 43:3; 45:1; Est. 1:1.
Palaa huoneen 125 ovelle ja mene ylös ”egyptiläisiä portaita”
30. [Ylätasanne] Sfinksi – lisäesimerkki epärehellisestä nimen korvaamisesta. Patsaan otti omiin nimiinsä ensin Ramses II, sitten hänen poikansa Merneptah.
31. [Huone B (238)] Lasikko 4 (huoneen keskellä): Vilja-aittojen malleja, esittää kirjureita merkitsemässä muistiin varastoidun viljan määrää. – Vrt. 1. Moos. 41:35, 48, 56.
32. [Huone C (240)] Lasikot 13 ja 14: Papyrukselle tehty ”Kuolleitten kirja”, joka osoittaa Osiriksen kuolleelle antaman tuomion. Huomaa, että oikealla olevassa lasikossa sydäntä punnitaan vaa’alla ja vasemmanpuoleisessa sielu leijuu ruumiin yläpuolella. Kaikki tämä tuo mieleen ”Viimeisen tuomion”, joka on kuvattu Notre-Damen katedraalin keskimmäisen portaalin yläpuolella.
33. [Huone E (244)] Lasikko 6 (lähellä ikkunaa): Pieni maalattu norsunluukaiverrus faarao Tutankhamonista, jonka kuvataan poimivan viinirypäleitä. Todistaa Herodotoksen olleen väärässä ja muinaisessa Egyptissä kasvaneen viinirypäleitä. – 1. Moos. 40:9–11.
34. [Huone F (246)] Lasikko 3: Pronssinen sfinksi (N. 515) ja toinen esine (E. 17107), joihin on kaiverrettu Apriesin eli Hofran nimi. (Jer. 44:30) [Lasikko 8] Egyptin jumalien Isiksen, Osiriksen ja Horuksen kullasta tehty kolmikko (Osorkon II). Todistaa, että kolminaisuusajatus oli olemassa kauan ennen kuin katolinen kirkko omaksui sen.