Yksityiset ihmisen edut
”Ei pitäen silmällä henkilökohtaiseksi eduksi vain omia asioitamme, vaan myös henkilökohtaiseksi eduksi toisten asioita.” – Fil. 2:4, Um.
1. Miten ihminen eroaa alemmista luomuksista etuihin tarttumisessa?
JUMALA on antanut maassa, ilmassa ja vedessä olevien luomusten alemmalle luomakunnalle syömis-, yhtymis-, pesänrakentamis- ja jälkeläisten kasvattamisedut. Ne täyttävät vaistonvaraisesti nämä edut rajoitetun, mutta tyydyttävän eliniän aikana. Ne syövät sitä ravintoa, mistä Jumala on antanut niille oikeuden ottaa osansa. ”Huomioikaa tarkkaavaisesti taivaan lintuja, koska ne eivät kylvä siementä eivätkä korjaa eivätkä kokoa aittoihin; kuitenkin teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” (Matt. 6:26, Um) Mutta päinvastoin kuin nämä alemmat luomukset, joita ohjaavat tahdosta riippumattomat vaiston lait, ihminen on luotu korkealle älylliselle tasolle. Hänelle on annettu vapaan tahdon hämmästyttävä lahja. Ihminen tehtiin alkujaan näiden kykyjen käytössä sellaiseksi, että hän voi tarttua laajalla alueella etuihin eli yrityksiin ja kehittää ja arvostaa niitä loppumattoman onnellisen elämän kuluessa Luojansa ylistykseksi.
2. Miksi ihmisen perusedut eivät vaihtele maailman toisesta osasta toiseen?
2 Perusetujen siemenet on istutettu jokaiseen mieheen ja naiseen heidän Luojansa laatiman ihmisluonnon mukaan. Näitä siemeniä voidaan kehittää ihmisen vapaan tahdon mukaan viisaasti tai epäviisaasti. Samat perusedut tavataan luonnollisessa ihmisessä, olkoonpa hän sitten missä hyvänsä maapallolla, koska kaikki ovat lähtöisin samasta yhteisestä esi-isästä, Aadamista. Näillä ihmiselle perusmuodossaan annetuilla eduilla on Jumalan laillinen tunnustus Hänen valtuuttaminaan oikeuksina. Ihmiselle luovutetut oikeudet ovat vähäisemmät kuin Jumalan omat olennaiset oikeudet, mikä seikka antaa sentähden Jumalan eduille ja niiden toimeenpanolle etusijan.
3, 4. Mitä laintuntijat sanovat ”luonnonlaiksi”?
3 Jotkut lakitieteen asiantuntijat viittaavat tästä syystä näihin ihmisen luonnollisiin oikeuksiin luonnonlakina. ”Koska ihminen on ehdottomasti kaikessa riippuvainen Tekijästään, niin on välttämätöntä, että hän mukautuu kaikissa kohdissa Tekijänsä tahtoon. Tätä hänen Tekijänsä tahtoa sanotaan luonnonlaiksi. Sillä kun Jumala loi ihmisen ja antoi hänelle vapaan tahdon sen suhteen, miten hän menettelee kaikissa elämän vaiheissa, niin hän määräsi eräitä ihmisluonnon muuttumattomia lakeja, jotka säätelevät ja rajoittavat jossain määrin tätä vapaata tahtoa, ja antoi hänelle myös järjen kyvyn havaita noiden lakien tarkoituksen.”a
4 Eräs toinen lain tuntija määrittelee luonnonlain näin: ”Laki, minkä Jumala, kaikkeuden yksinvaltias, on säätänyt kaikille ihmisille, ei millään muodollisella julistuksella, vaan yksistään järjen sisäisellä käskyllä. . . . Alkuperäiset luonnonlait voidaan supistaa kuuteen, nimittäin 1) suhteellinen älykkyys eli järki; 2) itsensä rakastaminen; 3) eri sukupuolten keskinäinen viehätysvoima; 4) vanhempien hellyys lapsiaan kohtaa; 5) uskonnollinen tunne; 6) seuranhalu.”b
5. Mitkä henkilökohtaiset edut johtuvat siitä, että ihminen on tehty luonnostaan älykkääksi ja järkeväksi?
5 Mitä ihmisen etuja ensimmäinen edellämainituista luonnonlaeista paljastaa? Ihminen on päinvastoin kuin eläimet hyvin terävästi havaitseva eli älykäs luomus. Hän voi tehdä järkeviä päätöksiä asioista. Hän pystyy erottamaan moraalisesti hyvän moraalisesti pahasta. Häntä voidaan pitää myöskin vastuullisena teoistaan ja siitä, miten hän käyttää etujaan. Onnellisuus ja onnettomuus vaikuttaa ihmiseen. Luonnollisella ihmisellä on siitä syystä synnynnäisinä etupyrkimyksinä saada ilmoituksia, tietoa, ottaa selvää tosiasioista, ajatella todisteita ja tehdä johtopäätökset. Kun ihminen ei ole turmeltunut, niin hänellä on luonnollinen taipumus käyttää näitä etuja hyvällä tavalla ja muodostaa siten ansiokas elämä, mikä tuottaa hänelle onnellistuttavia palkintoja.
6, 7. Mitä Jehovan todistajat tekevät ihmisen luonnollisten etujen suhteen tunteakseen totuuden?
6 Jehova Jumala antoi ihmiselle alussa hyödyllisen luonnollisen edun tuntea totuus. Tämä luonnollinen pyrkimys on mennyt jossain määrin vinoon, minkä tähden ihmisen lahjakkuus on kääntynyt pahuuden tielle. Tällainen pahuus aikaansaa virheellisen elämän, mikä tuottaa onnettomuutta. Miten valmennetuiksi nämä edut lienevätkin tulleet Saatanan pitkän huonon hallinnon alaisuudessa, niin on yhä olemassa nykyään huomattavassa määrässä luonnollisia etuja niitä seuraavina luonnollisine oikeuksineen.
7 Jehovan todistajat yrittävät tästä syystä elvyttää jatkuvasti näitä luonnollisia etuja. Ensinnäkin he koettavat itseensä nähden pysyä teokraattisesti tietoisina asioista ja rakentua henkisesti Jumalan Sanan totuudessa. Toiseksi he yrittävät ystävällisinä lähimmäisinä käydä niin monen miehen ja naisen luona kuin mahdollista asettaakseen heidän eteensä ymmärrettävästi heidän harkittavakseen totuuden, mikä koskee Jehovan paljastuneita päätöksiä tänä lopun aikana. Jehovan todistajat noudattavat Jeesuksen ja hänen apostoliensa antamaa esimerkkiä, kun he kävivät talosta taloon tämän inhimillisten etujen luonnollisen alan mukaisesti.
8. Mitkä henkilökohtaiset edut johtuvat ”itsensä rakastamisesta”?
8 Toinen luonnonlaki sisältää itsensä rakastamisen. Raamattu vahvistaa tämän ihmisluonnossa olevan perusperiaatteen, minkä Jumala pani siihen. On kirjoitettu: ”Sinun täytyy rakastaa lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Minä olen Jehova.” (3. Moos. 19:18, Um) Nämä itsensä rakastamisen voimakkaat oikeudet pakoittavat jokaista ihmistä toimimaan itsensä varjelemiseksi, puolustamaan elämäänsä ja ruumistaan vauriolta, välttämään sitä, mikä voi olla vahingoksi, sekä pitämään huolta kaikesta tarpeellisesta, jotta voisi jatkaa olemassaoloaan. Nämä omat edut käsittävät laajan alan ja vaikuttavat moniin muihin ihmisen etujen aloihin.
9, 10. Ovatko omat edut vääriä? Missä määrin niitä voidaan käyttää?
9 Oikea itsensä rakastaminen eli oman edun tavoittelu kehitettynä kohtuullisessa määrässä on hyvä ja sopiva ja johtaa ansiokkaaseen elämään, mikä aikaansaa onnellisia palkintoja. Mutta jos itsensä rakastaminen eli oman edun tavoittelu kehittyy siinä määrin, että se syrjäyttää lähimmäisen, toisen ihmisen, niin silloin on antauduttu huonoon elämään. Itsensä rakastaminen muuttuu sellaisissa tapauksissa äärimmäiseksi itsekkyydeksi. Tämä johtaa vaikeuksiin eli virheellisyyksiin, joista ihminen on vastuussa. Hänen täytyy maksaa siitä vastoinkäymisen muodossa, mikä on onnettomuutta tuova rangaistus. – 2. Tim. 3:2–5.
10 Ei ole mitään väärää siinä, että ihminen on kiinnostunut omasta ruumiillisesta ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Väärät uskonnolliset opit, sellaiset kuin ”itsensä halveksiminen” tai luonteenkehitys siinä määrin, että kuolettaa kaiken halun, niinkuin budhalaisuus ja jotkut väärät kristilliset lahkot opettavat, puoltavat erehdystä. Ne opettavat vastoin ihmisluontoa oppeja, mitkä ovat ristiriidassa tämän itsensä rakastamisen peruspiirteen kanssa, minkä Jumala istutti alkujaan oikeutetusti täydelliseen ihmiseen. Viisas tasapuolinen rakkaus Jumalaan ja rakkaus itseään kohtaan panee etsimään vanhurskautta, mikä pakoittaa palvelemaan Jehovaa koko sydämestä, niin että ihminen voi lopulta saada Jehovan hyväksymyksen hymyn iankaikkiseksi elämäkseen. ”Työskennelkää jatkuvasti omaksi pelastukseksenne peläten ja vavisten.” – Fil. 2:12, Um.
11. Mitkä henkilökohtaiset edut johtuvat eri sukupuolten keskinäisen viehätysvoiman luonnollisesta periaatteesta?
11 Eräs ihmisluonnon perusperiaatteista on eri sukupuolien keskinäinen viehätysvoima. Jumala loi ihmisen siten, mieheksi ja naiseksi. He ovat toistensa vastapuolet. (1. Moos. 1:27; 2:20–22) Tämä on tehty Jumalan jumalallisten etujen toteuttamiseksi: maan kansoittamiseksi. (1. Moos. 1:28; Jes. 45:18) Eri sukupuolten keskinäinen viehätysvoima synnyttää moninaisia ihmisen henkilökohtaisia etuja. Eräitä näistä peruseduista ja niiden yhteydessä annetuista oikeuksista ovat avioliitto, perhe ja lapset, kodin omistaminen ja elatuksen hankkiminen. Tämä merkitsee myöskin sitä, että miehellä ja vaimolla on keskinäinen ja yksinomainen oikeus toisiinsa. (1. Kor. 7:2–5) Jos näitä henkilökohtaisia ihmisen etuja noudatetaan hyvällä tavalla, niin muodostuu ansiokas elämä ja saavutetaan aidon onnen palkka. Jos noudatetaan vastakkaista menettelyä, niin lopputuloksena on onnettomuus. Ketkään ulkopuoliset eivät saa tunkeutua ihmisen yksityisiin etuihin hänen asianmukaisen avioliittonsa yhteydessä. Mutta ihmisen täytyy Jeesuksen neuvon mukaan rajoittaa sukupuoliset etunsa yhteen puolisoon – Matt. 19:4–9.
12. Mitkä edut aiheutuvat periaatteesta, joka koskee vanhempien hellyyttä lapsiaan kohtaan?
12 Vanhempien hellyys lapsiaan kohtaan on samoin ihmisluonnon perusperiaate. Lapset ovat synnyttyään kokonaan kykenemättömiä pitämään huolta pienimmistäkään tarpeistaan. Mutta vanhempien, isän ja äidin, rakkaus korvaa tämän heikkouden. Tämä vanhempien etu ja huolenpito lapsiin nähden on yksi voimakkaimmista luonnonlaeista. Tämä etujen ala vaatii vanhempia huolehtimaan suojasta, ravinnosta, vaatteista, valistuksesta ja kurista sekä käyttämään pakoittavia keinoja lapsen hyväksi, kun tilanne niin vaatii.c Varsinkin äideillä on ankara työ, ja he huomaavat sen melkein kokoajan tehtäväksi, kun he täyttävät tämän edun viisaasti hyvällä tavalla. Mutta se tuo myös siunauksensa ja ilonsa. – Sananl. 17:6.
USKONNOLLINEN TUNNE JA SEURANHALU
13. Mikä on ”uskonnollinen tunne”, ja miten Saatana on koettanut riistää sen?
13 Halu kunnioittaa, ylistää, katsoa ylöspäin tai etsiä ohjeita ongelmiin joltakin todelliselta tai kuvitellulta korkeammalta vallalta avaa jälleen erään Luojan ihmiseen panemien luonnollisten etujen sarjan. ”Uskonnollinen tunne, mikä johtaa meitä luonnollisesti kohti Korkeinta Olentoa, on yksi niistä ominaisuuksista, mitkä kuuluvat yksistään ihmiselle, ja sen tärkeys asettaa sen luonnon moraalilain tasolle.”d Sentähden on Saatana koettanut riistää juuri tämän ihmisluonnon periaatteen alusta pitäen pannessaan Aadamin ja Eevan omaksumaan väärän uskonnon ja siten kapinoimaan heidän Jumalaansa vastaan. Saatana on siitä lähtien muodostanut monia erilaisia uskontoja useimpien ihmisten uskonnollisten etujen ja kuvitelmien kahlehtimiseksi. Hän on vieroittanut tällä tavalla heidän mielensä ja antaumuksensa pois tosi Jumalasta. – 1. Kor. 8:5, 6.
14. Miten ihmisten vähemmistö on käyttänyt tätä alkuperäistä ”uskonnollista tunnetta”?
14 Mutta kaikkina aikoina on ollut pieni vähemmistö ihmisiä, jotka ovat käyttäneet tätä alkuperäistä ”uskonnollista tunnetta” opastamaan itseään tosi Jumalaa kohti ja säilyttämään toimeliaan uskollisen Jumalanpalvontansa. Jehovan todistajat kuuluvat nykyään tähän väärentämättömään vähemmistöön, joka käy ihmisten luona heidän kodeissaan ei ainoastaan antamassa heille täsmällistä tietoa Raamatusta, vaan myöskin vetoamassa suoraan ihmisten luonnolliseen haluun kunnioittaa korkeampaa valtaa kehoittamalla heitä omaksumaan oikean uskonnon ja tulemaan siten Jehovan, heidän todellisen Jumalansa ja Luojansa, toimeliaaseen palvontaan. (Joh. 4:23, 24) Asukoonpa ihminen missä tahansa tämän maan pinnalla, niin hänellä on Luojaltaan saatu perusoikeus, mikä suo hänelle uskonnollisen vapauden palvella tosi Jumalaa Jehovaa ja saavuttaa onni ja elämä, tai harjoittaa mitä hyvänsä valitsemiaan vääriä uskonnollisia harhoja, mitkä johtavat kannattajansa onnettomuuteen ja kuolemaan. Jehovan todistajat sanovat nykyään ihmisille niinkuin Joosua muinoin: ’Valitkaa itse tänään, ketä te tahdotte palvella: joko esi-isienne pakanajumalia tai Jehovaa. Mutta mitä meihin itseemme tulee, niin me palvelemme Jehovaa.’ – Joos. 24:15, Um.
15, 16. a) Mitkä edut johtuvat ihmisen luonnollisesta ”seuranhalusta”? b) Miten nämä edut vaikuttavat Jehovan todistajiin?
15 Viimeinen niistä kuudesta ihmisen luonnollisesta periaatteesta, mitkä vaikuttavat hänen henkilökohtaisiin inhimillisiin etuihinsa, on ”seuranhalu”. ”Tarve, mitä ihminen tuntee yhteiskunnassa elämiseen nähden, on yksi niistä alkuperäisistä luonnonlaeista, joista johtuu velvollisuuksia ja oikeuksia, ja yhteiskunnan olemassaolo riippuu siitä ehdosta, että kaikkien oikeuksia kunnioitetaan.”e Yksikään normaali ihmisluomus ei halua elää erakkoelämää, yksinään jossakin eristetyssä paikassa. Hän kaipaa päinvastoin kipeästi samanmielisten tovereitten lämmintä ystävyyttä ja todellista seuraa. Kun nämä yhteiskunnan edut kehitetään hyödyllisellä tavalla, niin ne tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. Vain rikolliset ja henkisesti vastuukyvyttömät eristetään yhteiskunnan yhteydestä.
16 Näiden luonnollisten seuranhaluetujen mukaisesti kokoontuvat Jehovan todistajat nykyään yhteen yhä laajempiin seurakuntapiireihin ja osoittavat henkilökohtaista kiinnostusta veljiään kohtaan, kun nämä muodostavat huomattavan uuden maailman yhteiskunnan nykyisin 160:ssä eri maassa. ”Ei pitäen silmällä henkilökohtaiseksi eduksi vain omia asioitanne, vaan myös henkilökohtaiseksi eduksi toisten asioita.” (Fil. 2:4, Um) Kaikkia mieleltään vanhurskaita lammasmaisia henkilöitä autetaan näkemään, että heidän nykyisen turvallisuutensa ja tulevan elämänsä parhaisiin henkilökohtaisiin etuihin kuuluu nyt pako Jehova Jumalan uuden maailman yhteiskuntaan, ainoaan oikeaan Kristuksen Jeesuksen kaitsemaan lammaslaumaan. – Joh. 10:14–16.
17, 18. a) Mitä muita henkilökohtaisia etuja on olemassa? b) Mitä tulee tehdä niiden suhteen ja miksi? c) Miten meidän tulee katsella toisen etuja?
17 Näiden luonnonlaissa ilmenevien ihmisen henkilökohtaisten perusetujen lisäksi on lukuisasti toisia, kuten urheilu, virkistys, elokuvat ja teatteri, valokuvaus, autoilu, matkustus, musiikki, luonnon tutkiminen, television katseleminen, pelit, monet tieteet, lukuisat muut taiteet ja joukko muita, kun tieto ja ihmisen keksinnöt paljastavat uusia edun aloja. Mutta aika on liian lyhyt, jotta yksikään ihminen voisi henkilökohtaisesti osallistua kaikkiin näihin etuihin nykyään. Päivässä ei ole kylliksi tunteja tehdä kaikkea. Henkilön täytyy sentähden olla huolellinen valitessaan etujaan niiden ohella, mitkä luonto asettaa hänelle, kuten edellä on tutkittu.
18 Antautuneen kristityn täytyy uhrata monta maallista niin sanottua etua saattaakseen henkilökohtaiset etunsa tasapainoon Jumalan etujen ja vasta hankkimiensa yhteiskunnan (seurakunnan) etujen kanssa, joita on tarkasteltu seuraavassa kirjoituksessa. Kristitty voi viisaasti säilyttää ainoastaan ne henkilökohtaiset edut, mitkä rakentavat hänelle jatkuvasti ansiota Jehova Jumalan silmissä, jotta hän saavuttaisi uudessa maailmassa tarjotun iankaikkisen elämän onnellisen päämäärän. Jokainen kristitty huolehtii omista asioistaan, mitä hänen henkilökohtaisiin etuihinsa tulee, ja elää rauhaisasti kristittyjen tovereittensa kanssa arvostelematta toisien henkilökohtaisia asioita. He noudattavat apostoli Paavalin neuvoa yksityisasioihin nähden: ”Pyrkikää elämään hiljaisesti ja huolehtimaan omista asioistanne.” – 1. Tess. 4:11, Um.
19. Voidaanko aikaansaada missään määrin ansiota tämän vanhan maailman pelastamiseksi? Mikä Raamatun esimerkki valaisee tätä?
19 Me olemme tulleet siihen ajankohtaan, jolloin Saatanan vanhan maailman yhteiskunta on täysin tuomittu tuhoutumaan. Yksityisten vanhurskasten ihmisten tai uskonpuhdistajaryhmän aikaansaama minkäänlainen ansio ei voi pelastaa sitä. Nykyinen tilanne on aivan samanlainen kuin Sodoman ja Gomorran päivinä. Jehova sanoi Aabrahamille, että jos Hän löytäisi viisikymmentä vanhurskasta asukasta Sodomasta, niin heidän ansionsa olisi riittävän arvokas Jumalan silmissä noiden tasangon kaupunkien ja niiden jumalattomien ihmisten säästämiseksi Jumalan tuottamalta tuholta. Koska Aabraham epäili, että noin suurta lukumäärää kuin viittäkymmentä vanhurskasta, ansioituneen elämän omaavaa ihmistä ei löytyisi, niin hän pyysi lopuksi Jehovaa tyytymään pelkästään kymmeneen vanhurskaaseen. Mutta kymmentäkään ansioitunutta henkilöä ei voitu löytää. – 1. Moos. 18:22–33.
20. Miten on yksilön nykyinen tärkeä menettelytapa valaistu? Miksi tulee ryhtyä tällaiseen menettelyyn?
20 Enkelit lähetettiin sentähden varoittamaan vanhurskasta Lootia, hänen vaimoaan ja heidän kahta tytärtään, kaiken kaikkiaan neljää henkeä, että nämä pakenisivat yhdessä perheenä turvaan. Näille neljälle annettiin henkilökohtainen ilmoitus, ja heidän henkilökohtainen etunsa oli ryhtyä toimenpiteisiin. He ryhtyivätkin toimimaan, mutta Lootin vaimo kääntyi taaksepäin ja menetti henkensä uskonsa heikkenemisen vuoksi. Näin ollen sai ainoastaan kolme henkeä henkilökohtaisen ansionsa tähden palkan: pelastui tulituhosta. (1. Moos. 19:15–26) Jumala antaa nyt kehoituksen kaikille vanhurskauteen taipuvaisille ihmisille noudattaa henkilökohtaista etua, jotta he saisivat täsmällisen raamatullisen tiedon, mikä näyttää heille, kuinka tulee paeta babylonilaisesta vanhan maailman yhteiskunnasta, mikä on nyt tuomittu hävitettäväksi. ”Lähtekää siitä ulos, minun kansani, jollette halua osallistua sen kanssa sen synteihin ja jollette halua saada osaa sen kanssa sen vitsauksista.” – Ilm. 18:4, Um.
21. Miten Raamattu kuvailee nykyisen henkilökohtaisen tilivelvollisuuden?
21 Jokainen meistä voi tehdä nyt henkilökohtaisesti oikeat ratkaisut, mitkä aikaansaavat meille ansiokkaan elämän Jehova Jumalan silmissä vanhurskaina ihmisinä. Jos me teemme väärät ratkaisut, mitkä aiheuttavat meille epäkelpoisuutta, harha-askeleita tai syntisyyttä, niin joudumme jumalattoman asemaan Jumalan edessä. Huomaa Raamatussa kuvailtu henkilökohtainen vastuu eli tilivelvollisuus: ”Se sielu, joka tekee syntiä, se on kuoleva. Poika ei ole kantava isän pahaatekoa, eikä isä ole kantava pojan pahaatekoa. Vanhurskaan vanhurskaus [ansio] on pysyvä hänellä, ja jumalattoman jumalattomuus [syyllisyys] on pysyvä hänellä. Mutta jos jumalaton kääntyy kaikista synneistään, joita hän on tehnyt, ja pitää kaikki minun säädökseni ja tekee sitä, mikä on lainmukaista ja oikein, niin hän saa totisesti elää, hän ei ole kuoleva.” – Hes. 18:20, 21, As. Katso myös 5. Mooseksen kirjan 24:16; Jeremian 31:29, 30.
[Alaviitteet]
a ”Commentaries on the Law of England”, Wm. Blackstone, I osa, s. 26.
b ”Bouvier’s Law Dictionary”, 1934, s. 671.
c ”Bouvier’s Law Dictionary”, 1934, s. 671.
d ”Bouvier’s Law Dictionary”, 1934, s. 671.
e ”Bouvier’s Law Dictionary”, 1934, s. 671.