Kiinnitä huomiota ennustuksiin
1. a) Minkä neuvon Jeesus antoi meille ennustuksista? b) Mitä kansat ovat tehneet saadakseen opastusta ja millaisin tuloksin?
”KIINNITTÄKÄÄ huomiota itseenne”, sanoi Jeesus opettaessaan opetuslapsilleen oikeaa suhtautumista hänen lopun aikaa koskevaan ennustukseensa. (Luuk. 21:34, Um) Näin voimakas varoitus on erittäin sopiva nyt, koska maailman asiain kehitys on pannut yksilöt ja hallituksetkin toteamaan tulevaisuuteen katsomisen haluttavuuden. Niillä on paljon ”profeettoja”: historian ja politiikan tutkijoita, uutisreporttereita ja astrologejakin, jotka ovat muinaisen Babylonin perintöä. Mutta nämä ovat pettäneet, samoin kuin he pettivät muinaisen Babyloninkin, ja he epäonnistuvat jatkuvasti tulevaisuuden täsmällisessä ja luotettavassa ennustamisessa. – Jes. 47:12–15; 44:25, 26.
ENNUSTUKSIA JULISTETAAN MAAILMANLAAJUISESTI NYKYÄÄN
2. a) Miksi Raamatun ennustukset ovat muita parempia, ja miten on mahdollista hyötyä niistä? b) Mitä välinettä Jehova on käyttänyt näinä viimeisinä päivinä ”profeettana”, ja miten tämä ryhmä on suhtautunut ennustuksiin?
2 Toisin kuin ihmisten ennustukset ja ennakkoarvioinnit, jotka ovat parhaassa tapauksessa vain oppineita arvailuja, Jehovan ennustukset ovat lähteneet Hänestä, joka loi kaikkeuden, joka on kyllin voimakas ohjaamaan asiainkulkua sanansa täyttymiseksi. Jehovan ennustukset ovat hänen Sanassaan, Raamatussa, kaikkien saatavissa. Kaikilla on tilaisuus, jos he haluavat, kiinnittää niihin huomio ja etsiä vakavasti niiden ymmärtämistä. Ne, jotka eivät osaa lukea, voivat kuulla, sillä Jumalalla on nykyään maan päällä profeetankaltainen järjestö, samoin kuin hänellä oli varhaiskristillisen seurakunnan päivinäkin. (Apt. 16:4, 5) Hän sanoo näitä kristittyjä ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi palvelijakseen”. (Matt. 24:45–47) Tätä ”palvelija”-ryhmää käsketään jyrkästi: ”Profetoimista älkää halveksuko.” (1. Tess. 5:20) Tämä on osoittautunut todeksi maan päällä olevista Jehovan voidelluista todistajista. He kiinnittävät huomion ennustuksiin mitä kunnioittavimmin. He ovat oikaisseet menettelynsä, kun ennustus on paljastanut heidän omat hairahduksensa. He eivät ole empineet, kun ennustus on tuominnut kristikunnassakin noudatettuja tapoja. (Jes. 58:1) He ovat tosiaan julistaneet Jumalan sanassa kirjoitettuja ennustuksia, vaikka se onkin saanut maailman vihan kohdistumaan heihin. – Matt. 24:9.
JEHOVAN ENNUSTUS TOTEUTUU
3. a) Millä tavoilla Juudan kuningas Manasse osoitti halveksivansa Jumalan lakeja ja ennustuksia? b) Minkä ennustuksen täytyi sen tähden täyttyä hänessä, ja mitä välikappaletta siinä käytettiin?
3 Saadaksemme huomattavan todistuksen siitä, miten tarpeellista on kiinnittää huomiota ennustuksiin, katsokaamme lyhyesti Juudan valtakunnan lopun historiaa Daavidin suvun kuninkaitten hallitessa. Aloitamme kuningas Manassen, neljännentoista Daavidin jälkeisen kuninkaan, ajasta. Seurattuaan isäänsä, hyvää kuningas Hiskiaa, valtaistuimelle hän hallitsi 55 vuotta. Hänellä oli kylliksi tilaisuutta oppia tuntemaan kansansa historia ja ennustukset, jotka Jehova oli pannut täyttymään hänen esi-isilleen. Jumala oli ennustanut jokaisesta Daavidin valtaistuimella olevasta kuninkaasta: ”Kun hän tekee väärin, niin minä myös ojennan häntä ihmisten vitsalla ja Aadamin lasten lyönneillä.” Aivan vastoin Jumalan sanaa ja ennustusta Manasse kääntyi babylonilaisen uskonnon, kuten astrologian, taikuuden, enteiden, noituuden ja ammattiennustelijoiden puoleen. Antoipa hän ihmisuhreiksi omia kuninkaallisia poikiaankin Kanaanin jumalalle Baalille. Hän pystytti alttareita auringon, kuun ja tähtien palvontaa varten Jerusalemissa olevan Jehovan oman temppelin kahteen esipihaan ja asetti ”teettämänsä veistetyn kuvapatsaan” hänen pyhään temppeliinsä. Sen tähden toteutui Jumalan ennustus hänestä Assyrian, toisen maailmanvallan, raskaan käden toimiessa Jumalan välikappaleena ennustuksen täyttämiseksi. – 2. Sam. 7:14, Um; 2. Aikak. 33:1–7.
4. Mikä vaikutus Manassen Jumalan sanaa ja ennustusta kohtaan osoittamalla halveksunnalla oli?
4 Mutta Manassen halveksunta Mooseksen ja toisten profeettojen kautta annettua Jumalan sanaa kohtaan aiheutti enemmän kuin vain rangaistuksen Manasselle itselleen. Hänen kapinallisuutensa pani Juudan toimimaan jumalattomammin kuin maan pakana-asukkaat. Jehova Jumala lähetti karvaan ennustuksen, jonka olisi pitänyt avata hänen korvansa: ”Katso, minä annan sellaisen onnettomuuden kohdata Jerusalemia ja Juudaa, että joka sen kuulee, sen molemmat korvat soivat. . . . minä huuhdon Jerusalemin, niinkuin vati huuhdotaan: se huuhdotaan ja käännetään kumollensa. Minä hylkään perintöosani jäännöksen ja annan heidät vihollistensa käsiin.” – 2. Kun. 21:10–15.
5. Miten Jesaja kuvaili profeetallisesti Jehovan maalle ja sen asukkaille langettaman tuomion?
5 Manassen uppiniskainen menettely johti viattoman veren vuodattamiseen maassa ”sangen paljon”. (2. Kun. 21:16) Tähän sisältyi juutalaisten rabbiinien kirjallisuuden mukaan Jesajankin veri; he sanoivat hänet sahatun kappaleiksi kuningas Manassen käskystä. Manasse halveksi erästä hyvin samanlaista ennustusta, minkä Jesaja toi Jehovalta ja mikä sanoi: ”Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja hajottaa sen asukkaat. . . . Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut. Maa murehtii ja lakastuu, . . . Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet [kymmeniin käskyihin perustuvan] iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; . . . Raskaana painaa sitä sen rikkomus, se kaatuu.” – Jes. 24:1–20.
6. a) Minkä muuttumattoman tuomion Jehova langetti Juudalle siksi, että Manasse saastutti maan? b) Miten Manasse sai esimakua tästä, ja millainen vaikutus sillä oli häneen?
6 Manassen jumalattomat teot panivat Jumalan päättämään, että Jerusalem ja Juudan maa olivat nyt niin saastuneet, että ne oli pakko tyhjentää ja autioittaa joksikin ajaksi. (2. Kun. 23:26, 27) Mutta Manassea piti ensin rangaista, koska hän jätti huomioon ottamatta Jumalan sanan ja ennustuksen. Me luemme: ”Herra puhui Manasselle ja hänen kansallensa, mutta he eivät kuunnelleet. Niin Herra toi Assurin kuninkaana sotapäälliköt heidän kimppuunsa. He ottivat Manassen kiinni . . . ja veivät hänet Baabeliin [jonka Assyrian kuningas oli tehnyt yhdeksi asuinpaikakseen].” Manassen myöhempi katumus ja yritys oikean palvonnan ennallistamiseksi sekä Jumalan armollinen vastaus hänelle on kerrottu 2. Aikakirjan 33:10–17:ssä.
HUOMION KIINNITTÄMINEN ENNUSTUKSIIN TUO SUOJELUKSEN
7. a) Miten Joosian Jehovan ennustukseen kiinnittämä huomio palkittiin? b) Mitä tämä todisti Jehovan profeetallisesta voimasta ja hänen asemastaan hallituksessa?
7 Manassea seurasi hänen poikansa Aamon, joka palautti pakanallisen epäjumalanpalveluksen. Hänet murhattiin, mutta kansa piti uskollisesti kiinni Daavidin huoneesta ja asetti Aamonin 8-vuotiaan pojan Joosian valtaistuimelle. Näin Daavidin suku säilytti itsellään valtaistuimen, kuten Jumala oli ennustanut. (2. Aikak. 33:18–25) Kuningas Joosia alkoi 19-vuotiaana puhdistaa koko valtakuntaa väärästä palvonnasta. Hän kiinnitti huomiota Jehovan profeettoihin. (2. Aikak. 34:1–7) Sen tähden ei toinen maailmanvalta, Assyria, pystynyt koskaan viemään Juudaa ja Jerusalemia vankeuteen. Joosia näki Assyrian itsensä kukistuvan vuonna 633 eKr. Naahumin Niiniveä, Assyrian pääkaupunkia, koskevan ennustuksen täyttymykseksi. Sen hävitti Meedian valtakunta liittolaisineen. (Naah. 1:1; 3:1, 5, 7; 1:15) Tämä todistaa, että ennustusten Jumala Jehova on totinen ja kaikkeuden Yksinvaltias.
8. a) Miten Babylonia toimi valtana myös Assyrian kukistamisessa? b) Miksi on kiinnostavaa panna merkille, kuka johti Babylonian sotajoukkoa tällöin?
8 Niiniven kukistamisessa oli mukana Kaldean armeijan komentaja Nebukadnessar, kuningas Nabopolassarin poika, hänen, joka oli ollut Assyrian kuninkaan Assurbanipalin kenraali. Nabopolassar oli anastanut Babylonian kuninkuuden Assurbanipalin kuoltua. Hän oli syntyjään kaldealainen, seemiläinen (assyrialaiset olivat myös seemiläisiä). Hän perusti kuningassuvun, joka päättyi Belsassariin. Niiniven kukistumisen jälkeen Nebukadnessar oli isänsä ohella Babylonian kuningas.b
9. a) Minkä työn kuningas Joosia oli suorittanut ennen Niiniven kukistumista? b) Mikä löytö tehtiin temppelissä, kun maa oli puhdistettu, ja mitkä tärkeät tuomiot tehtiin Joosialle tunnetuiksi tästä kirjasta?
9 Joosialta meni kuusi vuotta Juudan maan ja Jerusalemissa olevan Jehovan temppelin täydelliseen puhdistamiseen väärästä palvonnasta, kuten babylonilaisesta astrologiasta ja ammattiennustelijoista. Kun Jehovan temppeliä korjattiin, niin ylimmäinen pappi Hilkia löysi ”Herran lain kirjan, joka oli annettu Mooseksen kautta”. Tämä oli epäilemättä Mooseksen kirjoittama alkuperäinen lakikirja, mikä aiheutti sensaation. (2. Aikak. 34:8–15) Kirja kohoaa huippuunsa seuraavissa sanoissa: ”Ja niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, siitä, että teki teille hyvää ja antoi teidän lisääntyä, niin Herra silloin iloitsee teistä, siitä, että hävittää ja tuhoaa heidät. Ja teidät temmataan irti siitä maasta, jota sinä menet ottamaan omaksesi. Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen . . .” Kuullessaan tätä luettavan tunnontarkka kuningas Joosia kauhistui. – 5. Moos. 28:63–65; 2. Aikak. 34:19.
10. Mihin vakavaan toimenpiteeseen Joosia ryhtyi heti paikalla, ja minkä vastauksen hän sai Jehovalta Juudan suhteen?
10 Joosia lähetti hyvin vakavana ylimmäisen papin Hilkian lähetystöineen sanoen: ”Kysykää minun puolestani ja niiden puolesta, joita on jäljellä Israelista ja Juudasta, neuvoa Herralta tästä löydetystä kirjasta. Sillä suuri on Herran viha, joka on vuodatettu meidän ylitsemme, . . .” Jumala vastasi heille Jerusalemissa olevan naisprofeetta Huldan kautta: ”Näin sanoo Herra: Katso, minä annan onnettomuuden kohdata tätä paikkaa ja sen asukkaita, kaikkien kirousten, jotka on kirjoitettu siihen kirjaan, jota on luettu Juudan kuninkaalle, koska he ovat hyljänneet minut ja polttaneet uhreja muille jumalille ja vihoittaneet minut kaikilla kättensä teoilla; sillä minun vihani on vuodatettu tämän paikan yli, eikä se ole sammuva.”
11. Millaista huomaavaisuutta osoitettiin Joosialle siksi, että hän arvosti Jehovan sanaa ja ennustusta?
11 Mutta Jehova osoitti laupeutta ja huomaavaisuutta kuningas Joosialle sanoen: ”Katso, minä korjaan sinut isiesi tykö, . . . ja sinun silmäsi pääsevät näkemästä kaikkea onnettomuutta, minkä minä annan kohdata tätä paikkaa ja sen asukkaita.”
12. Miten Joosia huolellisesti mukautui Jehovan sanaan ja millaisin hyvin seurauksin?
12 Kuningas Joosia piti sitten koko kansan kokouksen Jerusalemin temppelissä ja luki sille ”kaikki Herran temppelistä löydetyn liitonkirjan sanat”. Sitten hän johti kansan tekemään uskollisuusliiton Jehovan kanssa. Kuninkaan kunnioituksesta Jehovan sanaa ja ennustusta kohtaan oli hyvät seuraukset: ”Niin kauan kuin hän eli, he eivät luopuneet pois Herrasta, isiensä Jumalasta.” – 2. Aikak. 34:21–33.
13. Miten asiat kehittyivät kansainvälisesti johtaen Joosian epäviisaaseen tekoon?
13 Hallittuaan 31 vuotta Joosia ryhtyi harkitsemattomaan tekoon, mikä johti hänen kuolemaansa vuonna 628 eKr. Se tapahtui näin: Asarhaddon, Assyrian kuningas, oli kukistanut entisen ensimmäisen maailmanvallan Egyptin, ja hänen poikansa Assurbanipal oli valloittanut sen kapinan jälkeen uudelleen. Mutta Niinive hävitettiin myöhemmin, ja Etelä-Assyria sekä omistusoikeus Egyptiin, Palestiinaan ja Syyriaan oli joutunut Babylonialle kuningas Nabopolassarin hallitessa. Neko, Egyptin faarao eli kuningas, piti puoliaan Assyriaa uutena maailmanvaltana seuranneen Babylonian valtaa vastaan. Hän johti sotajoukkonsa pohjoiseen Karkemista kohti, joka sijaitsi Eufrat-virran varrella noin 80 kilometriä länteen Harranista.
14. Missä ainoassa tilaisuudessa Joosia ei kiinnittänyt huomiota ennustukseen ja millaisin seurauksin?
14 Kuningas Joosia johti sotajoukkonsa kentälle ilmeisesti sulkeakseen Nekon sotajoukkojen tien. Faarao Neko yritti varoittaa Joosiaa sanoen: ”Jätä rauhaan Jumala, joka on minun kanssani, ettei hän tuhoaisi sinua.” Mutta ”Joosia ei väistänyt häntä, vaan pukeutui tuntemattomaksi taistellakseen häntä vastaan, eikä kuullut Nekon sanoja, jotka kuitenkin tulivat Jumalan suusta. Niin hän meni taistelemaan Megiddon tasangolle.” Paitsi että Joosia jätti huomioon ottamatta Jumalan varoituksen, hänen menettelynsä oli paha, koska se suosi Babyloniaa, joka oli aina ollut Jerusalemin vihollinen. Joosian valepuku ei suojellut häntä, sillä egyptiläinen nuoli tapasi hänet ja hän kuoli. – 2. Aikak. 35:20–25.
15. Mitkä kaksi kuningasta seurasivat Joosiaa Juudan valtaistuimella, ja miten he hallitsivat?
15 Joosian nuorempi poika Jooahas hallitsi sitten huonosti kolme kuukautta, ja faarao Neko otti hänet vangiksi sekä teki Jooahaan vanhemmasta veljestä Eljakimista Juudan kuninkaan muuttaen hänen nimensä Joojakimiksi. Joojakimin epävanhurskas hallitus kesti yksitoista vuotta. – 2. Aikak. 36:1–5; 2. Kun. 23:30–37.
JERUSALEM KÄRSII, KOSKA JÄTTÄÄ ENNUSTUKSEN HUOMIOON OTTAMATTA
16. a) Mitä Jeremia ennusti Jehovan temppelistä? b) Miten kansa suhtautui siihen, ja keiden edessä ja millaisin seurauksin Jeremia puolustautui?
16 Jumala lähetti kuningas Joojakimin hallituksen alussa sanan profeetalleen Jeremialle, että Hän riistää temppelistään samoin kuin Siilon kaupunkiin pystytetystä tabernaakkelista iäksi Jumalan liiton pyhän arkin. Juuda oli ajelehtinut niin kauas pois Jehovan palvonnasta, että papit, profeetat ja kansa pitivät tätä oikeaa profeettaa maanpetoksellisena ja kävivät käsiksi Jeremiaan sanoen: ”Sinun on kuolemalla kuoltava!” Mutta kun Jeremia puolusti itseään Juudan ruhtinasten edessä, niin he eivät havainneet mitään perustetta hänen surmaamiselleen ja päästivät hänet sillä kertaa vapaaksi. – Jer. 26:1–24; 7:1–34.
17. a) Mikä maailmalle tärkeä tapahtuma sattui vuonna 625 eKr.? b) Minkä Nebukadnessaria koskevan ennustuksen Jeremia esitti tänä vuonna?
17 Nebukadnessarista tuli vuonna 625 eKr. Babylonian, kolmannen maailmanvallan, kuningas. Hän voitti sinä vuonna Egyptin kuninkaan faarao Nekon Karkemiin taistelussa Eufrat-virran varrella. (Jer. 46:1, 2) Sinä vuonna Jeremia ennusti henkeytyksestä 70 vuotta pitkän Jerusalemin ja Juudan maan autioituksen Jehovan ja hänen profeettojensa sanan halveksimisen tähden. Jeremia varoitti: ”Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Koska te ette ole kuulleet minun sanojani, niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, . . . sanat Nebukadnessarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni, ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan. . . . Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi [ja hämmästeltäväksi, Um], ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.” (Jer. 25:1–11) Näiden kahden kaupungin pitkäaikainen vihollisuus lähestyi väistämätöntä sotilaallista yhteentörmäystä, mitä käsitellään tämän sarjan seuraavassa kirjoituksessa.
18. Mihin Nebukadnessaria verrattiin Jeremian ennustuksessa?
18 Kuningas Nebukadnessaria verrattiin ennustuksessa Jehovan vihan maljaan. Jeremia sanoi: ”Sillä näin sanoi Herra, Israelin Jumala, minulle: ’Ota tämä vihan viinin malja minun kädestäni ja juota sillä kaikki kansat, joiden tykö minä sinut lähetän. He juovat ja horjuvat ja tulevat mielettömiksi [Nebukadnessarin] miekan edessä, jonka minä lähetän heidän keskellensä.’” – Jer. 25:15, 16.
KANSOJEN ON JUOTAVA JEHOVAN VIHAN MALJA
19. Millä tavalla Jeremia ’pani kansat juomaan’, ja mille kansoille malja piti tarjota?
19 Jeremia toimitti kuvaannollisella tavalla, ennustamalla, maljan kansoille pannen ne juomaan profeetallisen sanoman ennen sen täyttymyksen juomista: ”Ja minä otin maljan Herran kädestä ja juotin kaikkia kansoja, joiden tykö Herra minut lähetti; Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, sen kuninkaita ja ruhtinaita, tehdäkseni heidät raunioiksi, kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja kiroukseksi, niinkuin tänä päivänä tapahtuu.” Pantuaan Jerusalemin järjestyksessä ensimmäiseksi, jolle tarjotaan Jumalan vihan viinin malja, Jeremia mainitsee nopeassa tahdissa seuraavat maat: Egyptin, Uusin, Filistean, Edomin, Mooabin, Ammonin, Tyyron, Siidonin, Dedanin, Teeman, Buusin, Arabian, Simrin, Eelamin, Meedian ”ja kaikki maan valtakunnat, mitä maan päällä on”. – Jer. 25:17–26.
20. a) Mitkä kolme syytä esitetään olettamukselle, että Jeremian viittaus Seesakiin merkitsee todellisuudessa Babylonia? b) Mitä Jeremian 25:26:nnen sanat merkitsevät näin ollen Babylonille?
20 Lopuksi Jeremia huipentaa Jehovan kädestä saamansa maljan tarjoamisen lisäämällä: ”Ja heidän jälkeensä on Seesakin kuningas juova.” (Jer. 25:26) Juutalainen perimätieto kertoo, että tämä nimi Seesak on heprealaisen nimen Baabel (eli Babylon) salakirjoitusmerkki sen järjestelmän mukaan, missä heprealaisten aakkosten viimeinen kirjain (tav) pannaan aakkosten ensimmäisen kirjaimen (alef) sijaan ja viimeistä edellinen kirjain (šin) aakkosten toisen kirjaimen (bet) sijaan, kolmas kirjain lopusta lukien (reš) kolmannen kirjaimen (gimel) sijaan jne.c Sitä paitsi on nimessä Seesak nöyryytyksen ajatus, ja Babylonhan oli saava sen. Toinen esitys on, että Seesak merkitsee ’kupariporttista’, mikä tuntomerkki sopii Babyloniin. Tämä ennustus merkitsee näin ollen, että Babylonin kuningas lakkaa olemasta Jehovan kädessä oleva kuvaannollinen malja, ja sen omille huulille pannaan vuorostaan kuvaannollinen viinimalja toisen kuninkaan muodossa. Tässä tapauksessa huudahdetaan: ”Kuinka onkaan valloitettu Seesak, vallattu se, jota ylisti kaikki maa! Kuinka onkaan Baabelista tullut kauhistus kansojen seassa!” – Jer. 51:41.
21. Miten Jeremia osoitti selvästi, että Jehova oli vuodattava vihansa myös Babylonille, ja milloin sen piti tapahtua?
21 Jumala oli siis käyttävä Babylonia sopivana tuomion toimeenpanijavälineenä, mutta Jehova ennusti kuitenkin Babylonille, katkeralle kaikkien aikojen viholliselleen, Jerusalemin vihaajalle, perusteellisen hävityksen: ”Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on täyttynyt [Jerusalemille ja Juudan maalle], niin minä kostan Baabelin kuninkaalle ja sille kansalle, . . . heidän pahat tekonsa, kostan kaldealaisten maalle ja teen sen ikuiseksi erämaaksi. Ja minä tuotan sen maan ylitse kaikki sanani, jotka minä olen puhunut sitä vastaan, kaiken, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, mitä Jeremia on ennustanut kaikkia niitä kansoja vastaan. Sillä hekin joutuvat palvelemaan monia kansoja ja suuria kuninkaita [Sillä hekin, monet kansat ja suuret kuninkaat, ovat riistäneet heitä (Jehovan kansaa) palvelijoina, Um], ja minä maksan heidän tekojensa ja kättensä töiden mukaan.” – Jer. 25:12–14.
22. a) Millä tavalla tässäkin tarkastellut tapahtumat ovat itsessään profeetalliset? b) Miten voi kiinnittää huomiota ennustuksiin ja mitä silmällä pitäen?
22 Kristityn apostoli Paavalin mukaan nekin tapahtumat, joita olemme juuri tarkastelleet, ovat itsessään profeetallisia ja esikuvia jostakin suuremmasta. Tässä oli kansa, johon liittyi Jumalan nimi ja joka meni pakanoita pitemmälle häpeän tuottamisessa hänen nimelleen. Kristikunta on ottanut Jumalan ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimen, mutta on kumminkin tuottanut enemmän häpeää Jumalan ja Kristuksen nimelle kuin pakanakansat. Babylonilla, Jumalan ja hänen kansansa vanhalla vihaajalla, on myös aina Jumalan katkerana vihamiehenä esiintyneen väärän uskonnon maailmanmahdin kuvaannollinen merkitys. Jehovan ennustus toteutui Jerusalemissa ja myöhemmin Babylonissa. Hänen sanansa eivät voi pettää nytkään, vaan ne tuovat tuhon niille, jotka halveksivat hänen Sanaansa. Ne, jotka kiinnittävät huomiota ennustuksiin tutkimalla ja toimimalla nopeasti ennustusten ohjauksen mukaan, saavat hänen suosionsa. Jehova ilmoittaa ”alusta asti, mitä tuleva on”. Hän käskee: ”Kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää.” Jos haluat pysyä elossa, niin kiinnitä siis huomiota ennustuksiin! – Jes. 46:10; 55:3.
[Alaviitteet]
a Asarhaddonin 22 veroamaksavan länsimaan kuninkaan luettelosta tapaamme ”Manassen Juudasta”. – The Encyclopedia Americana, v:n 1929 painos, 2. osa, s. 440b. Manasse esiintyy myös Assurbanipalille veroa maksavien kuninkaitten luettelossa.
b Ks. s. 4, 5, 300 G. R. Tabouisin kirjasta Nebuchadnezzar v:n 1931 painoksesta. Tabouis ilmoittaa kuitenkin Niiniven kukistuneen v. 612 eKr., mikä ei pidä yhtä meidän vuotemme 633 kanssa.
c Ks. Heprealaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen (engl.) v:n 1958 painoksen, 4. osan, sivulta 269 Jeremian 25:26:nnen alaviitettä. Myös Koehlerin ja Baumgartnerin Lexicon for the Old Testament Books, v:n 1953 painos, 2. osa, s. 1014a.