Jumalan sana pitää uskosi elävänä

”Usko ei ole joka miehen.” – 2. Tess. 3:2.

 1, 2. a) Mitä monet ovat koonneet maailman kirjastoihin? b) Onko tämä viisauden varasto käyttökelpoinen?

MAAILMASSA on tuhansia tietovarastoja, joissa säilytetään kaikenlaisia maallisia toiminta-aloja koskevaa tietoa alituista käyttöä varten. Ihminen on luetteloinut ja varastoinut miljoonia kirjoja kirjastoihin kaikissa osissa maailmaa. Näitä julkaisuja on ruvettu kotikirjastoista kansalliskirjastoihin kutsumaan ”ihmissuvun muistiksi”. ”Ne ovat kuin jättiläisaivot, jotka muistavat kaiken, mitä tiedemiehet, historioitsijat, runoilijat, filosofit ja muut ovat ajatelleet ja oppineet.” (The World Book Encyclopedia, 12. osa, s. 212) Ranskan kansalliskirjasto Pariisissa, Länsi-Euroopan suurin kirjasto, Neuvostoliiton Leninin kirjasto Moskovassa, missä on yli 14 500 000 kirjaa, sen Leningradin-kirjasto, jossa on 11 800 000 teosta, New Yorkin yleinen kirjasto, missä on yli 7 500 000 kirjaa, ja Yhdysvaltain kongressin kirjasto, missä on 12 000 000 kirjaa ja kirjasta, ovat muutamia, jotka antavat sinulle aavistuksen siitä suunnattomasta tietovarastosta, mikä maailmassa on olemassa. Yhdysvaltain kongressin kirjastossa on lähes 15 hehtaaria lattiapinta-alaa ja 400 km hyllyjä.

² Kuin jäätyneiksi ajatuksiksi niihin on varastoitu muistiinmerkinnät ihmisen erehdyksistä, epäonnistumisista ja aikaansaannoksista, on asiakirjoja, harvinaiskirjoja, ”puhuvia” ja Braillen aakkosilla painettuja kirjoja sokeille, karttoja, kuultokuvia, elokuvia, musiikkilevyjä, mitaleita, rahoja, näytelmiä, sanomalehtiä, taidetta, mikrofilmejä ja miljoonia kirjoja tuhansilla kielillä. Monimutkaisia tietokoneita käytetään tämän ihmisajatusten suunnattoman varastoaitan laskemiseen, ja ne kokoavat, varastoivat ja ottavat esille muutamissa sekunneissa halutun tiedon. Ihminen uneksii päivästä, jolloin hänellä on kodissaan tietokone, joka yhdistää hänet maailman kaikkiin kirjastoihin ja tuo kaiken tämän tiedon hänen kotiinsa. Ihminen toivoo voivansa käyttää tätä syväjäädytystä suurempiin aikaansaannoksiin tulevaisuudessa.

 3. a) Miten meidän tulee suhtautua inhimillisen viisauden suureen varastoaittaan? b) Mikä ratkaisee lopullisesti sen arvon?

³ Mistä kaikki tämä tieto tulee? Ihminen on tosin ahkeran tutkimisen, kokeilun ja kokemuksen perusteella merkinnyt muistiin monia arvokkaita tosiasioita. Ihmisen myötä- ja vastenmielisyyksiin perustuu myös valtava määrä teorioita, mietiskelyjä ja perusteettomia johtopäätöksiä, jotka täyttävät kirjastoja. Ei ihme, että professori March sanoi: ”Kirjojen tekemisellä ei ole rajaa, mutta samoin kuin meren suuresta kalamäärästä niin kirjoistakin suhteellisen harvat ovat ottamisen arvoisia.” Saarnaajan kirjan kirjoittajakin Raamatussa eliminoi 12. luvun jakeissa 9–14 koko joukon ihmisviisautta ja viittaa tosi viisauden lähteeseen. Hän kirjoittaa: ”Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas, hän myös opetti kansalle tietoa, punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon. Saarnaaja koki löytää kelvollisia sanoja, oikeassa mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja. Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat; ne ovat saman Paimenen antamia. . . . ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin. . . . Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.” Kristityn apostoli Paavalin ollessa lähetystyössä Efesossa monet tulivat uskoviksi ja polttivat julkisesti sellaisia arvottomia kirjoja, joiden hinnaksi arvioitiin viisikymmentä tuhatta hopearahaa. (Apt. 19:19) Niiden arvo oli mahdollisesti yli 40 000 mk sen perusteella, mitä eräs englanninkielinen Uusi testamenttia mainitsee.

 4. Millainen arvo maan luomisihmeillä on ihmisen uskolle?

⁴ Mutta on vielä toinenkin vaikuttava paikka, mistä voi saada tietoa. Se on suurempi kuin kaikki ihmisen kirjastot yhteensä, kooltaan 510 103 000 km². Maapallo muodostaa tosiaan vaikuttavan kirjaston, jossa on kilometri toisensa jälkeen luovaa viisautta näytteillä. Tämän viisauden paljastukset lisäävät ihmisen ymmärrystä Jumalan, Luojan, suhteen, niin kuin Room. 1:20 sanoo: ”Hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä.” Ihminen voi havaintopaikastaan, maasta, katsella taivaalle ja kuunnella, kun Jumalan luomakunta puhuu. ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja. Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle. Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi.” (Ps. 19:2–4) Saadut vaikutelmat kestävät eliniän, ja viisaat ihmiset antavat kunnian suurelle Luojalle.

 5. a) Miksi Raamattu on kirjaston tärkein kirja? b) Mitä tekemistä sillä on uskon suhteen?

⁵ Tähän Jehova Jumala on lisännyt tärkeimmän maailman kirjastojen hyllyillä olevan kirjan, Sanansa Raamatun. Tämä kirja eroaa ihmisten teoksista. Se ei esitä ihmisen myötä- tai vastenmielisyyksiin perustuvia neuvoja. Se perustuu totuuksiin ja tosiasioihin. Se on elävä sana. Tämä sana on voimallinen ja uhoo sellaista voimaa, mitä ei ole inhimillistä alkuperää olevissa julkaisuissa. Apostoli Paavali kuvailee sen näin: ”Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.” (Hepr. 4:12) Noin 1 500 vuotta sen jälkeen, kun Raamatun kirjoittaminen alkoi, tuli Jumalan Poika maan päälle. Hän tutki tätä samaa totuuden sanaa ja käytti sitä palveluksessaan. Rukoillessaan taivaallista Isäänsä hän sanoi: ”Sinun sanasi on totuus.” (Joh. 17:17) Onko se siis totuus? Onko se osoittautunut todeksi kuluneina vuosina? Onko se vain osaksi täsmällinen ja osaksi epäselvä, niin että se voisi soveltua mihin aikaan hyvänsä? Ovatko sen neuvot käytännöllisiä nykyään? Koska tämä Jumalan sana on uskoa vahvistavan tiedon varastoaitta, niin sen on oltava totta. Jokaisen, joka haluaa saada uskoa, täytyy tutkia sitä ja todeta tämä seikka omakohtaisesti. Omatakseen uskoa täytyy uskoa, että Jumala on ja että hänen sanansa on tosi, ja sitten täytyy ponnistella tämän uskon pitämiseksi elävänä ravitsemalla ja suojelemalla sitä: ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen: sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” – Hepr. 11:6.

 6. Esitä raamatullisia tosiasioita, jotka todistavat Jumalan sanan edut.

⁶ Israelin kansaan kuuluvat olivat olleet jonkin aikaa Mooseksen mukana, vaeltaen erämaa-alueella 40 vuotta. Ne olivat Jumalan lakien, neuvojen, luvattujen vapautusten ja ennustettujen siunausten kuulemisvuosia. Olivatko nämä sitten luotettavia? Kuuntele Joosuan selostusta: ”Koko sydämenne ja koko sielunne tietäköön, ettei ainoakaan kaikista niistä teitä koskevista lupauksista, jotka Herra, teidän Jumalanne, on antanut, ole jäänyt täyttämättä; kaikki ovat toteutuneet teille, ei ainoakaan niistä ole jäänyt täyttämättä.” (Joos. 23:14) Siinäpä se. Joosua sanoo julkisesti, että Jehovan sana oli luotettava; ja Jumalan oma Poika tutki tätä samaa Sanaa ja teki niin siihen aikaan asti, jolloin hän vieraili maan päällä, ja hän sanoi Jumalan sanan olevan totta.

USKON KEHITTÄMINEN

 7. a) Miksei monilla ole uskoa? b) Miten Paavali kuvailee kuitenkin Tessalonikan veljiä?

⁷ Uskon kehittämiseksi täytyy saada tietoa. Tämän uskon pitämiseksi elävänä täytyy tutkia jatkuvasti. Tieto, joka pitää uskon elävänä, ei tule inhimillisen viisauden suunnattomasta kasaumasta. Monet ovat tutkineet perin pohjin uskonnollisia oppeja ja elämän teitä, hyväksyneet joitakin käsityksiä ja jopa muovanneet elämänsä ihmisen ohjauksen mukaan. Sitten jonkin ajan kuluttua, ehkä puolta elinikää myöhemmin, he huomaavat näiden ajatusten olevan virheellisiä ja sen vastaisia, mitä on opetettu Raamatussa, ja he masentuvat. Tällaisia ihmisiä on miljoonia, ja heitä tavataan maailman kaikissa yhteisöissä. Tyhjiö, jonka perusteeton opetus ja väärinesitys on aiheuttanut, on synnyttänyt voimattomia Jumalan vastaisia poliittisia järjestelmiä, tehottomia uskontojärjestöjä ja elottomia kaupallisia järjestelmiä. On helppoa nähdä, että silmänräpäyksessä saatavissa olevasta inhimillisen viisauden suurimmastakaan varastoaitasta huolimatta ihmisen toiminta lähimmäistään kohtaan ei parane. Pane kuitenkin merkille apostoli Paavalin havainto, minkä hän esittää 2. Tess. 1:3:ssa: ”Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä.”

 8. Miten tessalonikalaiset säilyttivät uskonsa elävänä, ja miksi siihen sisältyy enemmän kuin kehotus?

⁸ Kysy itseltäsi: Paranevatko suhteet naapuristossasi ihmisten välillä? Entä uskonveljiesi keskuudessa? Paavali sanoi, että hänen Tessalonikassa olevien veljiensä usko ja rakkaus toisiaan kohtaan parani. Miksi? Tutki vähän tarkemmin heidän toimintaansa. Ota esille 1. Tess. 2:13: ”Sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.” Ja he tekivät jotain muutakin, kuten Paavali kehotti 1. Tess. 5:21:ssä: ”Koetelkaa kaikki [varmistautukaa kaikesta, Um], pitäkää se, mikä hyvää on.” Niin, Jumalan sanaan perehtyminen on tärkeätä! Uskon pitäminen elävänä vaatii enemmän kuin kehotusta. Kristikunta sanoo alituisesti: ’Meidän on autettava lähimmäistämme’, mutta lisääntyykö tämä auttaminen? Esimerkiksi New Yorkin kaupungin maanalaisissa junissa oli jonkin aikaa ilmoitus, missä luki: ”Ottakaamme Jumalan työ omaksemme – pane uskosi työhön – tänään.” (Yleinen liikennemainospalvelu. Uskonto Amerikan elämässä) Miljoonat lukevat sen, mutta kuinka monet noudattavat sitä? Ensin täytyy olla usko, ja se tulee Jumalan luotettavan Sanan tutkimisesta. Tämä Sana sanoo Room. 10:14:ssä: ”Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?”

 9. Miten Jer. 17:5–8 rinnastaa epäuskoisen ja uskollisen miehen kokemat seuraukset toisiinsa?

⁹ Voit löytää ihmisen julkaisuista viisautta, mikä tekee sinuun vaikutuksen, mutta ilosi muuttuu kuitenkin masennukseksi, kun tekijä osoittautuukin tutkittaessa lyhytnäköiseksi, ja itsekkyys julkaisun ensisijaiseksi aiheuttajaksi. Vilpittömintäkin kirjoittajaa rajoittaa hänen kykynsä ja hänen saatavissaan oleva aineisto, ja hän on varmasti lyhytnäköinen edistyvien tieteitten valossa. Emme sano kaiken ihmisen kokoaman viisauden olevan masentavaa tai kyvytöntä rakentamaan sinua. Paljon arvokasta opetusta on saatavana, mutta me tarvitsemme tämän lisäksi Jumalan sanaa uskon kehittämiseksi. Jehova puhui kauan sitten juutalaisille näin: ”Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta. Hän jää alastomaksi [yksinäiseksi puuksi, Um] arolle eikä näe mitään onnea tulevan; hän asuu poudan polttamissa paikoissa erämaassa, asumattomassa suolamaassa. Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on. Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy, vaan sen lehvä on vihanta, ei poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä.” – Jer. 17:5–8.

10. a) Kuka kirjoitti Raamatun? b) Miten sitä voidaan siis käyttää uskoa vahvistavana ravintona?

¹⁰ Oletko huomannut, mistä puu saa voimansa? Hyvä juuristo ulottuu vesilähteelle. Niin on uskokin pidettävä elävänä. Sinulla täytyy olla uskoa vahvistavaa ravintoa. On ainoastaan yksi paikka, mistä tällaista ravintoa saadaan, ja se on Jumalan sana. Tämä Sana on valmistettu erityisesti kristittyjä varten. Jumalan sana, Raamattu, on Hänen henkensä tuote. Hänen henkensä liittyy tosiaan niin läheisesti siihen, että Paavali sanoo näin Ef. 6:17:ssä: ”ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana”. Tosin ihmiset kirjoittivat sen; ei ole kätketty salaisuus, että noin 40:tä miestä käytettiin Raamatun kirjoittamisessa. Mutta heidän tahtonsa ei ollut se, mikä merkittiin muistiin tai ilmaistiin, sillä ”ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta”. (2. Piet. 1:21) Jumala oli vastuussa niistä päätöstensä sanoista tai esikuvista, jotka he kirjoittivat muistiin. Onko Jumalalle sen vaikeampaa panna ajatuksia ja ilmaisuja halukkaisiin, hedelmällisiin mieliin kuin saada pikkuruiset siemenet itämään, orastamaan ja kasvamaan pilviä tavoitteleviksi metsän puiksi?

11. Osoita, miten Jehovalle on mahdollista käyttää ihmistä kirjoittamaan hänen Sanaansa täsmällisesti, niin että se on henkeytettyä.

¹¹ Jehova asetti vuosisatoja sitten tietyt rajat, jotka ovat yhä voimassa. Elävillä luomuksilla kautta maailman on voimakas halu lisääntyä. Kasvillisuus lisääntyy jatkuvasti. Vaikka lisääntymisessä onkin eri tekijöitä ja tapoja, niin se seuraa tiettyä mallia, ja tuote on tuottajien kuva. Mikä viisaus ja mitkä lait ovatkaan toiminnassa pitämässä tätä tapahtumasarjaa jatkumassa havaitaksemme satojen vuosien periytymisen jälkeen, että meillä on yhä maaeläimiä, lintuja, kaloja, ihminen, kasveja ja kaikkia näitä yltäkylläisesti lajien piirissä! Kasvien lisääntymisessä sisältyy menestyvän tuotteen syntymiseen monen monta muuta seikkaa, kuten sää, kosteus, maassa oleva ravinto. Eri kasvit tarvitsevat tyypiltään tai kemialliselta kokoomukseltaan tietynlaisen maaperän. Monien kasvien hedelmän tai siemenen tuotto on riippuvainen pölytyksestä. Tuuli, vesi, linnut ja hyönteiset suorittavat tämän palveluksen. Mehiläiset vaihtavat tämän palveluksen siitepölyyn tai meteen, hunajan raaka-aineeseen. Esimerkiksi värikkäät ja tuoksuvat kukat houkuttelevat mehiläisen mesiaarteelleen, mitä mehiläisen täytyy kaivaa, ja siten tehdessään se ottaa siitepölyä, mitä se hieroo naapurikukkaan ja aikaansaa siten pölytyksen. Mikä viisaus onkaan tällaisen monimutkaisen järjestelyn takana! Kuitenkin kaikki nämä toisiinsa liittyvät välikappaleet tekevät työnsä hyvin, ja koko toimitus tapahtuu ilman kohtuutonta rasitusta tai jännitystä. On tosin olemassa sekamuotoja, risteytymiä, ja ihminen on aikaansaanut eroja, mutta saman suvun tai lajin piirissä, missä mitkään rajat eivät ole voimassa. Mutta ajatelkaamme muulia, aasin ja hevosen sekasiinnöstä; jälkeläinen on hedelmätön eikä voi lisääntyä. Se saavutti rajan eikä voi mennä pitemmälle. Onko Jumalalle vaikeampaa panna uskova ihminen kirjoittamaan muistiin hänen sanansa ja antaa saman voiman, mikä pitää nämä muut rajat voimassa, suojella tätä sanaa?

12. Selitä, miten helposti Raamattu on saatavissa.

¹² Niin Jehova varasi tärkeää tietoa sisältävät 66 kirjaa, jotka meillä ovat olleet Raamatuissamme tähän päivään asti. Joitakin vuosia sitten ilmoitettiin: ”Raamattu on käännetty kokonaan tai osaksi 1 136 kielelle, ja näistä on 215 koko Raamattua ja 273 sisältää kokonaan Kristilliset kirjoitukset . . . Vuonna 1958 levitti eräs amerikkalainen raamattuseura yksin yli 16,6 miljoonaa Raamattua ja lisäsi kolme uutta käännöstä niihin kieliin, joilla se nyt on ilmestynyt, joten koko lukumäärä on 1 136.” (Time, 25.5.1959) Kuluneina 500 vuotena on julkaistu kokonaan tai osaksi miljardeja Raamattuja, nyt useammalla kuin 1 326 kielellä. Näin Raamattu on saatavissa yli 90 prosentilla maan asukkaista. Se on ollut olemassa kauan aikaa, ja sen jotkin osat ovat auttaneet ihmistä hyvillä neuvoilla yli 3 480 vuotta.

HELPPO YMMÄRTÄÄ

13. Selitä, miksi Raamatun pitäisi olla helposti ymmärrettävissä, mutta missä voi olla vaikeuksiakin.

¹³ Toisekseen Raamattu on helppo ymmärtää siinä käytettyjen sanojen ja sanontojen kannalta katsoen. ”A. S. Cook laskee Englantilaisen hyväksytyn käännöksen sanaston käsittävän 6 568 sanaa tai 9 884, jos otetaan mukaan substantiivien, pronominien ja verbien taivutusmuodot.” (In The Nation 12.9.1912) Ne, jotka ovat saaneet vähän koulusivistystä, voivat ponnistellen pian ammentaa tietoa Raamatusta, ja kun he ovat hankkineet uskoa, he voivat pitää sen elävänä ja lisätä sitä vähin erin edistyessään tutkimiskyvyssään. Vanhemmissa käännöksissä on tosin joitakin vanhentuneita sanoja tai ilmaisuja, mutta ne voidaan ymmärtää vertaamalla nykyisiin käännöksiin. Raamattu käyttää jokapäiväiseen elämään liittyviä ja suoria ajatuksia, kuvauksia ja vertauskuvia. Maanviljelijät, kalastajat, paimenet, hallitsijat, veronkokoojat ja perheenäidit ymmärsivät ne. Luehan Matteuksen 13. luku, ja jos jokin sana tai kuvaus tuottaa sinulle vaikeuksia, niin voi olla, että asuinpaikkasi maantieteellinen sijainti on syynä siihen. Käytetäänkö sinun kotipaikkakunnallasi viikunoita, sinapinsiemeniä, ohdakkeita, nuottia, helmiä ynnä muita sellaisia, niin että voit ymmärtää ne? Niitä käytettiin sillä seudulla, missä Jeesus puhui Matteuksen 13. luvussa olevat vertaukset.

14. Mitä teemme käsittääksemme 2. Tess. 2:6, 7:n?

¹⁴ Nähdäksemme, miten antoisaa Raamatun tutkiminen voi olla, katsokaamme 2. Tess. 2:6, 7:ää. Teksti näyttää vaikeasti ymmärrettävältä, mutta me tutkimme joka sanan tai ajatuksen ja katsomme, miten se kaikki sopii yhteen. Siinä sanotaan: ”Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää.” Mitä se merkitsee? Yksityiset sanat voidaan ymmärtää, mutta merkityksen laita on toisin. Eritelkäämme se nyt ajatus ajatukselta.

15. Miksi Paavali kirjoitti 2. Tessalonikalaiskirjeen?

¹⁵ Ensin tekstiyhteys. Paavali kirjoitti tämän kirjeen auttaakseen tessalonikalaisia pitämään uskonsa elävänä. Hän sanoo heille: ”Usko ei ole joka miehen. . . . Herra on uskollinen, ja hän on vahvistava teitä . . . me olemme kuulleet, että muutamat teidän keskuudessanne vaeltavat kurittomasti, eivät tee työtä, vaan puuhailevat sellaisessa, mikä ei heille kuulu.” (2. Tess. 3:2, 3, 11) Paavali oli kiittänyt heitä, koska he olivat kasvaneet uskossa (2. Tess. 1:3), mutta hän oli huolissaan siitä, että jokin tai joku hävittäisi sen uskon; niin, hän sanoi, että se ”on jo vaikuttamassa”. – 2. Tess. 2:7.

16–20. a) Keitä ensimmäinen ”te” tarkoittaa? b) Selitä lause ”mikä pidättää”. c) Kuka on ensiksi mainittu ”hän”? d) Milloin ja miten tämä ”ilmestyy”?

¹⁶ Nämä kaksi kirjettä, 1. ja 2. Tessalonikalaiskirje, kirjoitettiin Tessalonikassa Makedoniassa olevalle kristittyjen seurakunnalle (n. vuosina 50–51). (1. Tess. 1:1; 2. Tess. 1:1) Nuo ensimmäiset ”te” olivat näin ollen siihen aikaan siellä olevat kristityt, ja tämä pronomini soveltuu luonnollisesti yhtä hyvin nykyisiinkin kristittyihin. (Room. 15:4) Mitä ”mikä pidättää” merkitsee? Nykysuomen sanakirjan mukaan ”pidättää” merkitsee mm. ’estää, estellä, torjua; viivyttää, viivästyttää, hidas(tut)taa’. Kristityt apostolit saivat Jeesukselta Kristukselta valtuutensa toimia pidäkkeenä. (Matt. 10:1) ”Niin kauan kuin Kristuksen kaksitoista apostolia elivät ja valvoivat kristillistä seurakuntaa, he estivät tai hidastivat luopumusta, lankeamista babylonilaiseen uskontoon. He vaikuttivat pidättävästi sen uskontojärjestön kehitykseen, joka tunnusti olevansa kristillinen mutta oli todellisuudessa antikristillinen ja babylonilainen.” – ”Suuri Babylon on kukistunut!” Jumalan valtakunta hallitsee! (engl.), s. 474.

¹⁷ Apostoleilla oli valtuus pitää seurakunta alamaisena Kristukselle, mutta ne, jotka vaikuttivat seurakunnassa laittoman toiminnan pidäkkeenä, piti otettaman pois kuolemassa, jolloin seurakunta oli vajoava laittomuuteen ja vääriin oppeihin. (2. Kor. 10:2–6; 2. Tess. 2:3–12; 2. Tim. 4:3, 4; Apt. 20:29, 30) Jeesus osoittaa jälleen Matt. 18:18:ssa selvästi sen pidättävän voiman, mikä näillä kypsillä miehillä, jotka toimivat Jehovan hengen vaikutuksesta, oli oleva seurakunnassa. Ks. myös Ef. 4:11–13 ja Apt. 20:28. Paavali, eräs näistä miehistä, toimi pidäkkeenä, kuten näkyy 2. Tess. 3:6:sta: ”Mutta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä me käskemme teitä, veljet, vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet.” – Ks. myös 2. Tess. 3:10–15; 1. Tess. 4:1–8; Kol. 2:8; Apt. 20:31; Ef. 4:17–6:9; 1. Kor. 5:1–5; 2. Kor. 10:2–6.

¹⁸ ”Hän” – tämä on se ilmestyvä. ”Hän” on se, johon viitataan kolmannessa jakeessa sanoilla ”laittomuuden ihminen”, ”kadotuksen lapsi”. Huomaa, miten Paavali kuvailee heidät Apt. 20:29, 30:ssä: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.” Näiden nimikristittyjen luopiojohtajien piti kasvaa voimassa ja vaikutusvallassa, ja kohta kun pidäke olisi poissa tieltä, heidän piti ottaa ylivalta.

¹⁹ Tämä nimikristittyjen luokka tuli näyttämölle vuoden 33 helluntain jälkeen ja erityisesti Jeesuksen Kristuksen kahdentoista uskollisen apostolin kuoltua. He ovat järjestäytyneet kristikunnan uskonnolliseksi papistoksi ja muodostavat Suuren Babylonin vallassa olevan osan. Koska Suuri Babylon yhä on toiminnassa, niin tämä ”synnin ihminen” eli ”laittomuuden ihminen” on yhä olemassa.

²⁰ ”Ilmestyy”. Nykysuomen sanakirja sanoo: ”Tulla näkyviin, esiin, paikalle, ilmaantua; näyttäytyä, esiintyä. Erik. yliluonnollisesta tai jumalallisesta ilmestyksestä, näystä.” Tämä nimikristittyjen luokka tuli siis esiin apostolien kuoltua; ”hän” ilmestyi aikanaan. – 2. Piet. 2:1–3.

21. Miksi Paavali sanoo, että ”laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa”?

²¹ ”Laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa.” Kun Paavali kirjoitti toisen kirjeessä tessalonikalaisille vuoden 51 paikkeilla, niin tämä ”salaisuus” eli salainen luopuminen Raamatun oikeista opeista oli jo vaikuttamassa. Seurakunnan vaikutusvaltaiset miehet nöyristelivät jo babylonilaisen palvonnan edessä.

22. Osoita, mitä merkitsee ”jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka vielä pidättää”.

²² ”Jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää.” Paavali sanoo Apt. 20:29:ssä: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia.” Ks. myös 2. Piet. 1:12–2:3. Apostolien kuollessa pidättävä voima poistui tieltä, pysäytysmerkki oli laskettu alas, ja sudet tulivat sisään täysivoimaisina.

23. Mitä 2. Tess. 2:6, 7 merkitsee meille nyt?

²³ Kun pidät mielessäsi, mitä tutkistelusi on sinulle kertonut, ja kokoat sen yhteen, niin se sisältää lyhyesti seuraavaa: Te kristityt tiedätte, että uskolliset apostolit estivät nimikristittyjen luopiojohtajat tuomasta seurakuntaan babylonilaista palvontaa. Mutta tämän pidäkkeen täytyi hävitä apostolien kuollessa, ja näiden susien piti tulla esiin ja johtaa seurakunnat babylonilaiseen valvontaan.

24. Mitä usko tekee sinulle ja muille?

²⁴ Sinun uskosi on näin ollen merkkipylväs, joka tiedottaa, että sinulla on toisten käytettävissä oleva totuuden säiliö. Jos tämän säiliön sisällys on haihtunut vaarallisen vähiin, niin sinä kärsit ensiksi Jehova Jumalalta tulevien siunausten menetyksistä, ja niiden, jotka tulevat luoksesi hakemaan uskoa vahvistavaa tietoa, on mentävä pois sydän tyhjänä. Jumalan sana kannustaa alati vahvistamaan säännöllisesti uskoa ravitsemalla sitä Jumalan sanalla, pyhillä kirjoituksilla, ”jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa”. (2. Tim. 3:15) Jeesus itse kuvailee uskon vaikutusta, ja se on kerrottu Joh. 7:38:ssa: ”Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.” Aarteemme on silloin Jumalan sanasta johtuva viisaus, ja uskomme on elävä.

[Alaviitteet]