Kuinka sinä kiität hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan?
1, 2. a) Miten arvokas on elämämme, mutta mitä Daavid sanoi Psalmissa 63:4 elämästä? b) Missä merkityksessä oli niin? (Job 14:1, 2; Jaak. 4:14)
MIKÄ voisi olla kallisarvoisempaa kuin elämäsi? Ilman sitä et voisi nauttia etkä hyötyä mistään, mitä omistat. Huomaa tämä mielessäsi, mitä psalmista Daavid sanoi sävelin Jehova Jumalalle: ”Sinun rakkaudellinen huomaavaisuutesi on parempi kuin elämä.” – Ps. 63:4, UM.
2 Daavid sanoi, että hän menettäisi mieluummin elämänsä kuin Jehovan suosion. Kaikki mitä Daavid voi omistaa tai mistä nauttia ikuisessa tulevaisuudessa, riippui Jumalasta. Daavid tiesi myös ne monet tapaukset, joissa Jehova oli osoittanut häntä kohtaan sääliväisyyttä ja uskollista tukea. Kaikki tämä oli todistusta Jumalan rakkaudellisesta huomaavaisuudesta. Tämä rakkaudellinen huomaavaisuus oli siis Daavidille tärkeämpi kuin nykyinen tilapäinen elämä ihmisenä. (1. Aikak. 29:14, 15) Onko näin sinustakin? Eikö Hänen rakkaudellinen huomaavaisuutensa eli uskollinen rakkautensa, joka voi antaa sinulle ikuisen elämän, ole kallisarvoisempi kuin se kuolevainen elämä, joka on tänään täällä ja huomenna poissa?
3. Mihin toimenpiteisiin Daavid ryhtyi vastaukseksi Jehovan rakkaudelliseen huomaavaisuuteen, ja mitä me voimme sopivasti kysyä itseltämme?
3 Mutta Daavid ei ainoastaan vaistonnut Jehovan rakkaudellisen huomaavaisuuden arvoa ja jättänyt asiaa siihen. Huomaa, millaista vastakaikua se hänessä herätti: ”Koska sinun rakkaudellinen huomaavaisuutesi on parempi kuin elämä, niin minun omat huuleni kiittävät sinua. Niin minä siunaan sinua elinaikanani.” (Ps. 63:4, 5, UM) Hänen syvä kiitollisuutensa tästä rakkaudellisesta huomaavaisuudesta pani hänet tosiaan ilmaisemaan ylistystä ja kiitosta Jumalalle. Kuten edellisessä kirjoituksessa selitettiin, meillä on henkilökohtaisesti useita syitä kiittää Jehovaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan. Siksi hänen kiittämisensä ja ylistämisensä pitäisi kuulua oleellisena osana elämäämme. Kuuluuko se sinun elämääsi? Voisiko kokonainen päivä tai enemmänkin mennä ilman että sinä ajattelet Jumalaa ja sisällytät hänet keskusteluun? Vai puhutko sinä usein Jehovasta oma-aloitteisesti ylistäen häntä sen johdosta, mikä hän on ja mitä hän tekee? Huomaatko päivittäin heijastavasi Psalmin 107:21, 22 ajatusta?
4. Miten hyvän uutisen julistamisemme on välttämätöntä tässä suhteessa?
4 Yksi tapa, jolla voi epäilemättä kiittää Jehovaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan, on se, että puhuu toisille, jotka eivät vielä palvo häntä. (Apt. 14:1–3; 20:24) Hyvän uutisen sanoma voi pelastaa heidän elämänsä. Hyvästä syystä me sen tähden mielellämme saarnaamme hyvää uutista laajalti. – Room. 10:9–15.
5. a) Miksi voisimme todistaa kielteisistä asioista? b) Miksi tällainen tieto on siitä huolimatta jossain määrin sopivaa?
5 Tosi kristityt tietävät, että se, mitä useimmat ihmiset ovat oppineet Jumalasta ja Raamatusta, sisältää vääriä oppeja ja Raamatun opetusten väärennöksiä. Me voisimme sen tähden antaa huomaamatta kielteisten seikkojen vallita todistamistamme. Kysy itseltäsi, miten usein sinä todistaessasi puhut yksityiskohtaisesti sellaisesta, mitä Raamattu ei opeta – ettei se opeta kolmiyhteistä Jumalaa eikä tulista helvettiä, ettei ihmisellä ole kuolematonta sielua ja että maata ei polteta poroksi. (Joh. 14:28; Hes. 18:4; Saarn. 9:5, 10; 1:4) Ihmiset, joille todistamme, tarvitsevat tosin apua väärien uskomustensa oikaisemiseksi. Ja kun me osoitamme erheen, niin se voi auttaa heitä näkemään eron tosi uskonnon ja väärän uskonnon välillä. Mutta meidän tulee varoa puhumasta melkein yksinomaan kielteisiä asioita.
6. Miksi julkiseen julistukseemme tulisi sisältyä useita myönteisiä asioita?
6 ’Julkiseen julistamiseemme’ pitäisi kuulua monia myönteisiä asioita Jehovasta, sillä me uhraamme ”ylistysuhria”. (Hepr. 13:15; vrt. Ps. 107:21, 22.) Me voimme esimerkiksi korostaa sitä, millainen Jehova ON. Voimme osoittaa, että ’hän yksin on Korkein’. (Ps. 83:19, UM) Voimme selittää, että kun todella tunnemme hänet ja hänen Poikansa, niin se voi johtaa ikuiseen elämään. (Joh. 17:3) Ja me voimme kohdistaa huomion joihinkin hänen suurenmoisiin ominaisuuksiinsa, jotka voivat vetää ihmisiä hänen luokseen – hänen armoonsa, ylittämättömään viisauteensa, ymmärrykseensä, anteliaisuuteensa, uskollisuuteensa ja totisesti hänen rakkaudelliseen huomaavaisuuteensa. – 5. Moos. 32:4; Jaak. 1:17; Ps. 84:12.
7. Miten voimme kiinnittää huomiota Jumalan rakkaudelliseen huomaavaisuuteen ja millaisin seurauksin?
7 Jokaisen meistä tulisi tutkia omaa ’julkista julistamistaan’ nähdäkseen, miten hän voisi korostaa enemmän näitä myönteisiä piirteitä. Kun sinä esimerkiksi johdat säännöllistä raamatuntutkistelua perheellesi tai muille, niin voisitko jotenkin kiinnittää huomiota rakkaudelliseen huomaavaisuuteen? Käsiteltäessä jotakin raamatullista tapahtumaa tai Jumalan tarkoituksen piirrettä voit aivan lyhyesti selittää, mitä se ilmaisee Jumalastamme. Tai voisit kysyä tutkivalta, mitä käsiteltävä kohta auttaa häntä ymmärtämään Jehovasta. Tämä saattaa tutkivan lähemmäksi Jehovaa ja tekee Jumalan todellisemmaksi ja persoonallisemmaksi hänelle ja kannustaa häntä hankkimaan lisää tietoa tästä suurenmoisesta Jumalasta ja ylistämään häntä. – Ps. 147:1, 11.
KIITTÄMINEN KESKUSTELUSSAMME
8. Minä muina aikoina voimme kiittää Jehovaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan?
8 Jehovasta ja hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan puhumisen ei tule rajoittua vain niihin tilaisuuksiin, joissa yritämme opettaa ihmisille Raamatun totuuksia. Kuinka on jokapäiväisen keskustelun laita? Jeesus sanoi: ”Sydämen kyllyydestä suu puhuu.” (Matt. 12:34) Jos todella arvostamme Jumalan rakkaudellista huomaavaisuutta, niin sen pitäisi ilmetä jokapäiväisessä puheessamme. Se piti paikkansa psalmistasta, joka kirjoitti: ”Hyvä on Jehovaa kiittää ja helkyttää sävelmää sinun nimellesi, oi Korkein, kertoa aamulla sinun rakkaudellisesta huomaavaisuudestasi ja sinun uskollisuudestasi öisin.” – Ps. 92:2, 3, UM.
9. a) Miten Jumalan mainitsemiseen yleensä suhtaudutaan? b) Miten meidän asenteemme on päinvastainen? (Ps. 107:31, 32)
9 ’Ehkä olet huomannut, että useimmat ihmiset, kirkossakävijätkään, jotka väittävät palvovansa Jumalaa, eivät ole taipuvaisia puhumaan hänestä eivätkä hänen tarkoituksistaan. Ja he ovat erityisen haluttomia ilmaisemaan henkilökohtaista yhteyttä Jumalaan; sellaista pidetään naiivina tai hämmentävänä. Tämä saattaa osaksi johtua siitä, että he eivät tosiaankaan ole henkilökohtaisesti yhteydessä Jumalaan. Mutta kun otamme huomioon, miten laajalle levinnyt tämä haluttomuus on, voimme kysyä itseltämme: ’Onko maailman haluttomuus puhua yhteydestä Jumalaan tai osoittaa keskustelussa, että hän kuuluu elämääni ja ajatteluuni, vaikuttanut minuun?’ Jehova kuuluu varmasti elämäämme, ja hänen pitäisi olla ajatuksissamme. Me etsimme säännöllisesti hänen siunaustaan ja ohjaustaan. Meidän ei näin ollen pitäisi empiä puhua hänestä, mainita häntä keskustelussamme ja ilmaista olevamme kiinnostuneita hänen teoistaan ja tarkoituksistaan.
10. Mikä Raamatun neuvo tulee ottaa huomioon, kun puhumme Jumalasta säännöllisesti?
10 Me haluamme tietysti välttää antamasta omavanhurskauden vaikutelmaa. Muista, että ihmisten ei ole vaikeata vaistota keinotekoista eli teennäistä uskonnollisuutta. Jeesus tuomitsi ulkokultaiset juutalaiset uskonnolliset johtajat siksi, että he näyttelivät hurskautta vain, jotta heidät nähtäisiin ja heitä kuultaisiin. (Matt. 6:1–5) Mutta Raamattu kehottaa meitä ylistämään ja kiittämään Jehovaa alituisesti. Vaikka me siis noudatammekin Matteuksen 6:1–5:ssä olevaa neuvoa ja varomme antamasta omavanhurskauden vaikutelmaa, niin me puhumme hänestä. Me voimme mainita vaatimattomasti ja vakaumuksellisesti hänen toiminta- ja menettelytavoistaan, siitäkin miten hän on menetellyt kanssamme tai miten me olemme hänen yhteydessään.
11. Mitä tilaisuuksia meillä on sisällyttää Jumala keskusteluumme Psalmin 34:2 mukaisesti?
11 Sinä luultavasti puhut päivän mittaan monista asioista perheesi, kristittyjen ystäviesi sekä muiden kanssa joko koulussa, työssä tai naapuristossa. Ehkä tarjoutuu itsestään tilaisuus puhua Jumalasta vilpittömästi ja luonnollisesti. Puhutko matkasta, jonka teet rentoutuaksesi rannalla tai vuoristossa ja nauttiaksesi Jehovan luomakunnasta? Sinä arvostat luonnon kauneutta ja hänen tekojensa levollisuutta, joten miksi et mainitsisi sitä?
12. Miten voimme puhua Jumalasta keskustellessamme sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole tosi palvojia?
12 Vaikka keskustelisit epäuskoisenkin kanssa, niin voisit tahdikkaasti ehkä kyetä puhumaan Jumalasta mainiten lyhyesti esimerkiksi, millaista mielihyvää saat siitä, mitä Luojasi on tehnyt. (Apt. 4:24; 14:15) Ketään ei pitäisi hämmästyttää se, että Jumala tulee esiin tavallisessa keskustelussasi, sillä eikö hän ole mielessäsi mitä tulee siihen, mitä teet tai kieltäydyt tekemästä? Joku voisi puhua kanssasi siitä, miten kasvatat lapsiasi, ja huomauttaa onnistumisestasi. Voisiko vastauksesi sisältää lyhyen ilmauksen kiitollisuudesta Jumalaa kohtaan, koska hänen neuvonsa auttavat olemaan viisaita tällä alalla? (Ps. 19:8) Ehkä joku työtoveri lausuu ajatuksensa siitä, että sinä käytät loma-aikasi ollaksesi kristillisessä konventissa, sen sijaan että käyttäisit sen kokonaan huvitteluun. Voisit vilpittömästi vastata, että nautit siitä, kun opit tuntemaan enemmän Tekijäsi rakkaudellista huomaavaisuutta ja tahtoa. (Ps. 100:3–5) Emme koskaan tiedä, miten hyvä vaikutus tällaisilla lyhyillä huomautuksilla saattaa olla ehkä siten, että ne saavat jonkun ajattelemaan Jumalaa. Mutta me emme mainitse Jumalaa ainoastaan siksi, että se voi auttaa kuulijaa. Me puhumme Jumalasta ja hänen teoistaan, koska se on sydämessämme ja siksi myös kielellämme. – Ps. 45:2.
13. a) Miksi Jumalan mainitsemisen pitäisi olla vielä luonnollisempaa, kun keskustelemme toisten palvojien kanssa? b) Mainitse joitakin tapoja sen tekemiseksi.
13 Jos me sikäli kuin hyvä maku ja vaatimattomuus sallivat mainitsemme Jumalan usein keskustellessamme epäuskoisten kanssa, niin kuinka ymmärrettävää onkaan, että me teemme sen useasti puhuessamme niille, jotka palvelevat Jumalaa! Meille on helpompaa puhua toisten kristittyjen kanssa toiminnoistamme, suunnitelmistamme, vaikutelmistamme jne. Eikö meidän näin ollen pitäisi näissä keskusteluissa olla taipuvaisia mainitsemaan Jumala ja hänen menettelytapansa niin kuin Psalmi 92:2, 3 (UM) sanoo? Ehkä valtakunnansalilla tehdään jotakin työtä. Voisit ilmaista arvostuksesi Jumalan seurakunnalle osoittamaa siunausta kohtaan. Saamme uuden raamatuntutkimisen apuvälineen. Jos pidät sitä vilpittömästi todistuksena Jehovan rakkaudellisesta huomaavaisuudesta, niin mikset mainitsisi sitä keskustelussa. Entä siinä olevat kiinnostavat uudet selitykset? Puhu onnellisena näistä veljiesi kanssa ja tee niin vaatimattomasti välttäen antamasta omavanhurskauden vaikutelmaa. Hengellisten asioitten sirotteleminen keskusteluusi rakentaa kaikkia.
VALPAS NÄKEMÄÄN KIITOLLISUUDEN SYITÄ
14. Millaista näkemystä meidän on kehitettävä Jumalan hyvyyden suhteen?
14 Miten olisi jos joku antaisi sinulle astiallisen hiekkaa, johon on sekoitettu joitakin pieniä rautahiukkasia? Siitä olisi vaikea poimia rautahiveniä. Mutta sinä voisit koota ne helposti magneetilla. Sydän, joka on täynnä kiitollisuutta Jehovaa kohtaan, on tuon magneetin kaltainen. Me voimme sellaisella sydämellä helposti poimia joka päivä lukuisia esimerkkejä hänen huomaavaisuudestaan ja anteliaisuudestaan, mikä on arvokkaampaa kuin rauta, arvokkaampaa kuin kultakin. Valppaus Jumalan hyvyyden todisteisiin nähden tekee helpoksi ja luonnolliseksi hänen ylistämisensä ja niistä kiittämisen. – Sananl. 3:3, 4, 13–18.
15. Mitkä ovat esimerkkejä asioista, joista voimme kiittää Jehovaa? (Ef. 5:20)
15 Jehovan luomakunta, jonka näemme joka päivä, on aivan täynnä seikkoja, jotka voivat muistuttaa meitä hänen huomaavaisista varauksistaan ihmiskunnalle yleensä. Ehkä näet kahden kissanpennun leikkivän ruohikossa. Et voi muuta kuin nauraa hykertää niiden leikkisille tempuille. Johtaako se sinut ajattelemaan Jehovaa ja sitä mielihyvää, jota hänen täytyy tuntea luomakunnastaan? Raamattu sanoo, että hän on ”onnellinen Jumala”. (1. Tim. 1:11) Palautuuko mieleesi näin ollen Jumalan mielihyvän ja huumorin taju, kun katselet kissanpoikasten, saukkojen tai muiden eläinten leikkiä? Entä raikkaan omenan tai herkullisen melonin virkistävä maku hellepäivänä? (Ps. 145:8, 15–17) Muistuuko mieleesi joidenkin kukkien tuoksu tai vasta niitetyn heinän tai apilan miellyttävä haju ihastuttavien tuoksujen joukossa? Eikö tällaisista seikoista nautittaessa ole sopivaa lausua kiitokset Jehovalle hänen huolehtivaisuudestaan, kun hän on varannut meille aistimme ja niin suurenmoisia nautintoja?
16. Millainen vaikutus toisiin voi olla sillä, että olemme valppaita havaitsemaan Jumalan hyvyyden ja mainitsemme sen?
16 Eräs perhe oli parhaillaan aterioimassa, kun nelivuotias poikanen lausahti aivan itsestään: ”Äiti, eikö olekin hyvä, että Jehova pani meidän kasvomme etupuolelle, niin että voimme syödä.” Puhuessaan lapsen viattomuudessaan tuo poikanen ei totisesti pitänyt asioita itsestään selvinä. Hänen avoin ja vilpitön huomautuksensa auttoi kaikkia hänen ympärillään olevia ajattelemaan Jehovaa ja arvostamaan enemmän sitä, mitä hän on tehnyt. Meidänkin mainintamme Jumalan rakkaudellisesta huomaavaisuudesta, jota koemme palvellessamme häntä, voivat vaikuttaa samoin.
AVARTUMINEN LAULUN JA RUKOUKSEN ALALLA
17, 18. a) Miten israelilaiset käyttivät laulua kiittäessään? b) Mitä Markuksen 14:26 osoittaa Jeesuksen ja apostolien tehneen? (Apt. 16:25)
17 Yksi keino kiittää Jehovaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan on laulu. Laulaminen on kauan ollut yksi tosi palvonnan piirre. (2. Moos. 15:1–21; Ps. 1–150; 2. Aikak. 29:27; Ilm. 15:3, 4) Eräillä leeviläisillä oli Jerusalemin temppelissä etu soittaa toisten laulaessa. Heidän ponnistelujensa sisältö ja tarkoitus on huomattava. Raamattu sanoo, että heidän piti ’palauttaa mieleen ja kiittää ja ylistää Israelin Jumalaa Jehovaa’. Miksi? ”Koska ’hänen rakkaudellinen huomaavaisuutensa ulottuu määräämättömään aikaan asti’.” – 1. Aikak. 16:4, 41, 42, UM; 9:33.
18 Oletko tässä yhteydessä milloinkaan ajatellut Jeesusta ja apostoleita laulajina? He olivat sellaisia ja nauttivat siitä. Markuksen 14:26 kertoo, että ollessaan maan päällä viimeisenä iltana yhdessä he lauloivat ylistyslauluja. Juutalaiset lauloivat tavallisesti Psalmit 113–118 pääsiäisaterialla. On näin ollen todennäköistä, että Jeesus ja yksitoista uskollista apostolia lopettivat tuon aterian laulamalla Psalmin 118, joka sekä alkaa että päättyy sanoilla: ”Kiittäkää Jehovaa, sillä hän on hyvä; sillä hänen rakkaudellinen huomaavaisuutensa ulottuu määräämättömään aikaan asti.” – UM.
19. Miten meidän tulisi suhtautua laulamiseen seurakunnassa? (Ef 5:18, 19)
19 Kristityillä on myös nykyään tilaisuus ilmaista laululla ylistystään ja kiitostaan Jehovalle hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan. Suhtaudutko sinä näin niihin raamatullisiin teemoihin perustuviin lauluihin, joita laulat Jehovan todistajien paikalliskokouksissa? Vai huomaatko tekeväsi laulun aikana jotain muuta? Tai lausuvatko huulesi sanat mielesi ollessa muissa asioissa? Niin voi helposti käydä. Mutta miten erinomaista onkaan, jos me sen sijaan pidämme näitä kristillisiä lauluja keinona kiittää Jehovaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan!
20. a) Millainen osa rukouksella tulisi olla kiitettäessä Jumalaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan? (Kol. 1:9–12) b) Miten Daniel on Danielin 6:10:n mukaan hyvä esimerkki tästä meille?
20 Rukous on yksi keino, jolla voimme kiittää Jehovaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan. Todennäköisesti sinä rukoilet säännöllisesti. Mutta voisitko sinä laajentaa Jumalan kiittämistä ja ylistämistä rukouksessa? On kovin helppoa vajota tapaan vain pyytää häneltä kaikenlaista itsellemme, perheellemme, seurakunnallemme ja muille. Jos olet isä tai äiti, niin sinusta on epäilemättä mieluista, kun lapsesi etsivät neuvoasi ja apuasi. Mutta miltä sinusta tuntuisi, jos lapsesi sanoisi: ”Isä, haluan sanoa sinulle, miten paljon me lapset rakastamme sinua. Sinä olet niin luja, ja me arvostamme sinua sen vuoksi, mutta sinä olet myös rakkaudellinen. Sinä olet meidän paras ystävämme.” Kun tiedät, miten sinua miellyttäisi kuulla tällainen vilpitön ilmaisu, niin miltä luulet Jumalasta tuntuvan, kun me sisällytämme rukouksiimme kiitoksia ja ylistystä? Profeetta Daniel antoi meille erinomaisen esimerkin tästä. Raamattu mainitsee nimenomaan hänen ylistäneen Jumalaa rukouksessa. – Dan. 6:10.
21. Miten rukouksemme voivat ilmaista enemmän kuin yleisiä asioita?
21 Meidän on hyvä rukouksissamme mainita yksityiskohtia Jumalan meitä kohtaan osoittamasta hyvyydestä. Oletko koskaan kuunnellut lapsen rukoilevan ja kuullut hänen kiittävän Jumalaa suklaajäätelöstä, venematkasta, josta hän nautti, tai koululomastaan? Emmekö mekin voi mennä yksityiskohtiin sen sijaan että kiittäisimme Jumalaa vain yleisesti? Jos olet saanut hyvän kokemuksen saarnaamistyössä, niin kiitä nimenomaisesti siitä Jumalaa. Jos olet saanut lahjan, niin todennäköisesti kiitit henkilöä, joka antoi sen sinulle. Mutta miten on Hänen kiittämisensä laita, joka on tehnyt kaiken? Oletko tajunnut Raamatun neuvon jonkin vaikean pulman suhteen? Lausu kiitoksesi rukouksessa. Ja kun sinulla on etu edustaa toisia rukouksessa, niin miksi et mainitsisi selviä, nimenomaisia esimerkkejä Jumalan siunauksesta, mistä olette kaikki kiitollisia? – Ps. 42:9.
22. Jos kertaamme, niin millä tavoilla voimme kiittää Jehovaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan ja mitä tunteita heijastaen?
22 Meille on Jumalan hyväksyminä palvelijoina osoitettu epäilemättä useita todistuksia hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan. Me voimme huomata niitä joka päivä, jos olemme valppaita niiden suhteen. (Ps. 107:43) Ja jokainen meistä voi kiitollisesti ilmaista vastakaikua puhumalla Jumalastamme. Miten? Milloin? Saarnaamis- ja opettamistyössämme. Yleisesti keskustellessamme toisten kristittyjen ja muiden kanssa. Ja laulussa ja rukouksessa. Niin, vaikka me vielä odotamme sitä aikaa, jolloin koko luomakunta yhdessä ylistää Jehovaa niin kuin Psalmi 150 kuvailee, niin me voimme henkilökohtaisesti osallistua ylistämiseen täysin määrin jo nyt. Siten me heijastamme niitä tunteita, joita Daavid ilmaisi Psalmissa 59:17, 18: ”Minä laulan sinun voimastasi, ja aamulla minä iloiten kerron sinun rakkaudellisesta huomaavaisuudestasi. . . . Oi, minun Voimani, sinulle minä helkytän sävelmää, sillä Jumala on minulle turvakukkula, rakkaudellisen huomaavaisuuden Jumala.” – UM.