Miten varhain lastesi opettaminen tulisi aloittaa
1. Millaista asennetta varhaista kasvatusta kohtaan kehitysoppiteoria on edistänyt?
MITÄ ”kyllin varhain” sitten merkitsee lastesi opettamisen aloittamisessa? Monet ajattelevat, että elämän muutamat ensimmäiset vuodet ovat vain jonkinlaista rutiinia ja että lapsi läpäisee jokseenkin automaattisesti tietyt ”kehitysvaiheet” ja ettei se, mitä tapahtuu noina ensimmäisinä vuosina, vaikuta kovin paljon hänen myöhempään elämäänsä. He eivät voisi juuri olla enemmän väärässä. Nyt myönnetään, että suuri osa tästä ajatuksesta sai yleistä suosiota Darwinin esittämän kehitysteorian johdosta. Todistellessaan tätä ajatusta vastaan kirja Pre-School Education Today (Koulua edeltävä kasvatus nykyään) osoittaa, mihin se johtaa. Se sanoo sivulla 30: ”Aina kun pikku Juha näin ollen tekee jotakin ’pahaa’, niin hänen käyttäytymisensä selitetään huomauttamalla, että se on vain eräs kehitysvaihe, jonka hän on läpäisemässä. Sitä paitsi, noudattaen [erään kehitysopin kannattajan] vertausta sammakonpoikasen hännästä – sen takajalat eivät kehity, jos häntä leikataan pois – Juhan ei-toivottua käyttäytymistä ei saa estää, tai muuten ei jokin tuleva luonteenpiirre ilmaannu.” Aiotko sinä nyt menetellä tämän kehitysopillisen ajatuksen mukaisesti kasvattaessasi lastasi vai annatko Jumalan sanan ohjata itseäsi?
2, 3. a) Miten Raamattu opettaa meitä suhtautumaan lapsen elämän varhaisvuosiin? b) Milloin lapsen uskonnollisen kasvatuksen tulee alkaa, kuten Mark. 10:15 osoittaa?
2 Raamattu osoittaa täysin tällaisen ajatuksen vastaisesti, että nuo varhaiset vuodet ovat kallisarvoiset, tärkeät ja kriittiset, eivätkä vanhemmat saa antaa niiden mennä hukkaan. Muista, että Jeesus Kristus sanoi: ”Joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.” (Mark. 10:15) ”Lasta” vastaa tässä kreikkalainen sana paidíon. Sitä voidaan käyttää 12-vuotiaasta, kuten Mark. 5:40–42 käyttää sitä puhuessaan Jeesuksen kuolleista herättämästä tytöstä; mutta sitä voidaan käyttää myös vastasyntyneestä pienokaisesta, kuten sitä käytettiin Jeesus-lapsesta silloin, kun paimenet kävivät hänen luonaan. – Luuk. 2:17.
3 Kuinka mieletöntä olisikaan Jeesuksen lausunnon valossa odottaa, kunnes lapsi sivuuttaa lapsuusvuotensa, ja sitten vasta alkaa ajatella vakavasti elintärkeän raamatullisen opetuksen antamista hänelle! Silloinhan vanhempien olisi sanottava: ’Kun et nyt ole enää lapsukainen, niin ”käännypäs ympäri” ja tule jälleen pienen lapsen kaltaiseksi, niin että sinulle voidaan opettaa Jumalan valtakuntaa koskevia totuuksia ja sinä voit ottaa ne vastaan.’ Miksei lasta opetettaisi silloin, kun hänellä on vielä nuo pienen lapsen arvokkaat ominaisuudet? Miksi laiminlöisit sen kultaisen tilaisuuden ajan, jolloin poikasi tai tyttäresi on pieni lapsi, nöyrä, taipuisa, halukas, jopa innokas oppimaan? Milloin sinun siis pitäisi alkaa valmentaa lastasi elämään Jumalan suosiossa? Syntymästä lähtien – aikaa ei ole hukattavaksi!
4. Missä määrin lapsen aivot kehittyvät kahtena ensimmäisenä elinvuotena?
4 Onko tämä käytännöllistä? Onko se realistista? Aivan varmasti on! Onhan myönnettävä, että vastasyntynyt lapsi osaa hengittää, sulattaa ruokaa, tuntea, itkeä, haukotella ja nukkua – mutta eipä paljon muuta. Kuitenkin jo muutamien päivien tai viikkojen kuluessa painuu sen mieleen vaikutelmia. Sen äly alkaa jo toimia. Ehkä yksi suurimmista erehdyksistä, joita vanhemmat voivat tehdä, on lasten älyn aliarvioiminen näinä varhaisvuosina. Syntymähetkellä lapsen aivot painavat vain neljäsosan siitä, minkä ne painavat täysi-ikäisyydessä. Mutta oletko tiennyt, että aivot kasvavat vain kahdessa vuodessa niin paljon, että ne saavuttavat kolme neljäsosaa siitä painosta, joka niillä on täysin kehittyneinä?
5. a) Mitä kiinnostavia mielipiteitä tutkijat ovat esittäneet lapsen älykkyyden kasvusta? b) Valaise lasten älyllistä kykyä.
5 Lapsen älykkyyskin kasvaa. Tutkijat uskovat, että lapsen älykkyys kasvaa yhtä paljon neljänä ensimmäisenä vuotena kuin kolmenatoista seuraavana vuonna. Jotkut sanovat, että ”käsitteet, jotka lapsi oppii ennen viidettä syntymäpäiväänsä, kuuluvat vaikeimpiin hänen konsanaan kohtaamiinsa”. Yksi näistä opituista käsitteistä on kieli, jonka eräs toinen lähde arvioi ”luultavasti vaikeimmaksi älylliseksi saavutukseksi, minkä toteuttamista ihmiseltä koskaan vaaditaan”. Jos epäilet sitä, niin yritähän vain oppia uusi kieli. Lyhyessä ajassa saat todeta, miten suurenmoisen älyllisen urotyön pienokaisesi suorittaa oppiessaan puhumaan. Ja muista – kun ryhdyt opiskelemaan uutta kieltä, niin osaat jo yhtä kieltä ja ymmärrät kielen toiminnan. Pienokaisellasi ei ole sitä tietoa. Ajattele myös lapsia, joiden vanhemmat ovat eri kansallisuutta tai jotka asuvat kaksikielisellä alueella. Nämä lapset keskustelevat usein vain 4–5-vuotiaina helposti yhden kielen asemasta kahdella kielellä ja usein ilman vierasta korostusta! On ilmeistä, että he ovat älykkäitä. Lapsukaisilla on hämmästyttävä kyky oppia – mutta tuo kyky tarvitsee käyttöä, kehittämistä ja ohjausta. Se tarvitsee sinun apuasi; paljon riippuu sinusta.
6. a) Mikä ansaitsee vielä enemmän huomiota kuin lapsen henkinen kehitys? b) Mitä tapahtuu tässä suhteessa ensimmäisenä vuotena?
6 Teidän ei pitäisi tosi opetuslapsina olla kiinnostuneita vain lapsenne mielestä ja sen älyllisestä kehityksestä. Teidän pitäisi olla paljon enemmän kiinnostuneita lapsenne sydämestä ja sydämen kehittymisestä varaamalla oikeita vaikutteita. (Sananl. 4:23) Lapsen sydän on syntymähetkellä suhteellisen suuri, mutta tiedätkö, että sydämen koko kaksinkertaistuu ensimmäisen vuoden kuluessa? Sen jälkeen se kasvaa hitaammin. Tavat alkavat muodostua jo tuon ensimmäisen vuoden aikana. Sen vuoden aikana lapsi alkaa ilmaista halukkuuttaan – tai haluttomuuttaan – aikuisten vaatimusten noudattamiseen. Mehän tiedämme, että tottelevaisuus on ehkä tärkein kaikista Jumalan suosion saamisen vaatimuksista. Se voi merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä. Miten tärkeätä siis onkaan alkaa muokata lastasi syntymästä lähtien! – Saarn. 12:13; Jer. 7:23.
7. a) Mitä tutkijat sanovat persoonallisuuden kehittymisestä? b) Mikä osoittaa, että monet äidit eivät ymmärrä tätä?
7 Tämän vahvistaa eräs Science Digest -lehdessä maaliskuussa 1969 ollut kirjoitus. Tri Marvin Ackin mukaan tutkimukset osoittavat, että ”suurin osa yksilön persoonallisuudesta vakiintuu ennen koulun alkamista. Tunnetaanhan tietysti yleisesti, että lapset ovat ennen kouluikää erittäin alttiita vaikutuksille ja taipuisia.” ”Kuitenkin olemme havainneet, että se, millaisia asenteita ja kokemuksia he ovat saaneet lapsuudessaan, usein vakiinnuttaa pysyviä ja toisinaan muuttumattomia käyttäytymismalleja”, hän sanoo. Merkitseekö tämä sitä, ettei näitä malleja voida viiden vuoden jälkeen muuttaa? ”Ei”, sanoo eräs toinen tutkija. ”Lapsi säilyy hyvin taipuisana ensimmäiset seitsemän vuottaan, mutta mitä kauemmin odotat, sitä jyrkemmin sinun täytyy muuttaa hänen ympäristöään – ja muuttumisen todennäköisyys pienenee hieman jokaisena seuraavana vuotena.” Kaikki vanhemmat eivät ymmärrä tätä tosiasiaa. Yksistään Yhdysvalloissa on noin neljällä miljoonalla alle kouluikäisellä lapsella äiti, joka työskentelee kodin ulkopuolella. Ehkä joidenkuiden äitien on pakko tehdä näin. Mutta monet otaksuvat ilmeisesti, että he voisivat joka tapauksessa opettaa vain vähän lapsiaan noina varhaisvuosina. Mikä murheellinen erehdys!
8. Selitä, miten kotiympäristö vaikuttaa lapsen hyväksi tai pahaksi.
8 Ympäristöllä, jonka tarjoat lapsellesi noina varhaisvuosina, on hyvin suuri osuus hänen muokkaamisessaan. Ei vain talolla, jossa asutte, vaan sillä, millaisen kodin sinä teet siitä talosta. Onko se puhdas, onko siellä hyvä järjestys? Onko se rauhaisa koti, jossa ei riidellä, huudeta eikä suututa? Kunnioitatteko te vanhemmat toisianne? Jollette, niin voitteko kohtuudenmukaisesti odottaa lapsukaisenne olevan erilainen ja osoittavan teille kunnioitusta? Myönnättekö te vanhemmat erehdyksenne? Jollei lapsi kuule koskaan isänsä tai äitinsä ilmaisevan nöyryyttä, niin miten nöyryydestä voi tulla hänen ominaisuutensa? On olemassa myös tämä vaara: jos vanhemmat antavat itsestään sellaisen käsityksen, etteivät he ole koskaan väärässä, niin lapsi saattaa ajatella voivansa turvallisesti tehdä kaikkea, mitä he tekevät, ja se on aina oikein. Jos vanhemmat esittävät ns. hätävalheita, ehkä naapurilleen tai maksujen perijälle, niin lapsi tuntee voivansa esittää omia hätävalheitaan. Ja jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä lapsen kurittamisessa tai jos he alituisesti lausuvat varoituksia, mutta harvoin toteuttavat niitä, niin lapsi huomaa nopeasti tämän, ja hänen kunnioituksensa heidän esittämiään sääntöjä kohtaan heikkenee pian. Älä lainkaan epäile sitä, että nämä seikat vaikuttavat voimakkaasti, melkein lähtemättömästi lapsen herkkään mieleen. Lapsen luonnollinen viattomuus ja synnynnäinen rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden taju saa vääjäämättömästi iskuja elämän jatkuessa. Mutta pidä huoli siitä, etteivät ne tule sinulta.
RAAMATUN KÄYTTÖ – ”PIENOKAISESTA ASTI”
9. Miksi itse Raamatun käyttö on tärkeätä lapsen kasvatuksessa, ja miten varhain sen pitäisi alkaa?
9 Mutta niin tärkeä kuin esimerkki onkin, se ei riitä. Lapsen on tiedettävä, miksi hänen vanhempansa noudattavat juuri niitä mittapuita, joita he noudattavat, ja miksi he vaativat häntä pysymään samassa kurissa. Tämä merkitsee Raamatun käyttöä, ja sitäkin pitäisi käyttää pienokaisesta asti. Apostoli Paavali kirjoitti Timoteukselle: ”Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka [pienokaisesta asti, Um] tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.” – 2. Tim. 3:14, 15.
10. Merkitseekö Paavalin tässä käyttämä kreikkalainen sana todella ”pienokaista” vai tarkoittaako se vain ’lapsuutta’?
10 Merkitseekö Paavalin tässä käyttämä kreikkalainen sana brefos todella pienokaista? Kyllä se merkitsee. Sitä käytetään oikeastaan yleisesti syntymättömästä lapsesta, kuten Luuk. 1:41, 44:ssä, missä kerrotaan Marian vierailusta Elisabetin luona, ja sanotaan, että ’lapsi [pienokainen, Um] hypähti Elisabetin kohdussa’, kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen. Mutta brefos voi merkitä myös vastasyntynyttä lasta, pienokaista eli vauvaa, kuten Apt. 7:19, 20:ssä käytetään sitä kolmen kuukauden ikäisestä Mooses-lapsesta. Paavali ei siis sano Timoteuksen tunteneen pyhiä kirjoituksia vain ’nuoruudestaan’ tai ’lapsuudestaan’ asti vaan todella pienokaisesta asti. Miten tämä voi olla totta?
11. Miten Timoteus saattoi tuntea Raamattua ”pienokaisesta” asti?
11 Paavali sanoi ilmeisesti, että muistipa Timoteus taaksepäin miten kauas tahansa, niin hän ei voinut muistaa aikaa, jolloin hän ei olisi saanut äidiltään ja isoäidiltään opetusta Jumalan henkeytetystä sanasta. (2. Tim. 1:5) Timoteuksen varhaisimpiin lapsuuden muistoihin kuului muistoja pyhistä kirjoituksista ja niiden opetuksista. Timoteus voi sanoa Jehovalle niin kuin Daavid Psalmissa 22:11: ”Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.” Voiko sinun lapsesi sanoa samoin? Te vanhemmat voitte menetellä nyt samoin kuin Timoteuksen äiti ja isoäiti ja te voitte toivoa oivallisia tuloksia niin kuin Timoteuksenkin tapauksessa.
12. a) Keiden tulee suorittaa lasten opetus kodissa? b) Miksi on tärkeätä viettää aikaa lastensa kanssa ja osoittaa heille henkilökohtaista huomiota?
12 Timoteuksen isä ei ollut kristitty. Mutta kristityt isät eivät jätä lastensa opettamista yksistään vaimolleen. Jos he tekevät näin, niin he saavat maksaa siitä lastensa kunnioituksen vähenemisenä. Apostolin neuvo Ef. 6:4:ssä (Um) kuuluu: ”Ja te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielensääntelyssä.” Yksi tapa ärsyttää lasta on evätä siltä se huomio, jota lapset luonnostaan kaipaavat ja jonka avulla he voivat hyvin vauvaiästä lähtien. Eikö olekin totta, että jos sinä osoitat kiinnostusta pienokaista kohtaan, niin pian sen pieni suu avautuu leveään hymyyn (yksinäisen hampaan ehkä näkyessä), samoin kuin sen isän tai äidin jokin yksinkertainen huomionosoitus voi saada sen jokeltamaan tai nauramaan ilosta. Vanhemmatkin lapset kaipaavat kiihkeästi vanhempiensa kiinnostusta heitä kohtaan. Saattavatpa he suorastaan käyttäytyä huonosti saadakseen huomiota osakseen. Niin, oivallisimpia lahjoja, joita te vanhemmat voitte antaa kaikenikäisille lapsillenne, on osa aikaanne, henkilökohtaista huomiotanne ja kiinnostustanne. Pelkkä käskeminen tai nuhteleminen ei riitä; sellainen kuri yksinään voi aiheuttaa ärsyyntymistä. Lapsi haluaa ja tarvitsee sitä, että sinä istuudut hänen viereensä ja käytät aikaasi selittääksesi syyt ja perustelut sen sijaan että vain jakelisit käskyjä ja kieltoja. Pidä huoli siitä, että he saavat tämän avun, koska on rakkaudellista tehdä niin.
13. Mitä aikaansaadaan, kun vanhemmat varaavat aikaa selittääkseen, mikä on oikein ja mikä väärin Raamatun kannalta katsoen?
13 Ajattelehan, mitä voit aikaansaada varaamalla aikaa opettaaksesi lapsillesi Jumalan sanaa. Ilman sitä lapsukaiset voivat ajatella, että tämä tottelevaisuusasia on vain heidän vanhempiensa monisanaista hokemista: ’Katsokaahan, me olimme täällä ensin, ja me olemme suurempia ja voimakkaampia kuin te, joten täällä tehdään niin kuin me sanomme!’ Mutta kun vanhemmat varaavat aikaa selittääkseen, mikä on oikein ja mikä väärin Raamatun kannalta katsottuna, niin lapset alkavat ymmärtää, etteivät heidän vanhempansa esitä vain omaa mielipidettään, vaan sen, mitä heidän Luojansa sanoo; se on hänen tahtonsa. Tämä antaa vanhempien neuvoille voimaa, jolle ei mikään muu vedä vertaa, ja se saa sanat painumaan syvälle lapsen mieleen ja sydämeen. Lisäksi se on suurenmoinen lisävoiman lähde lapsille. Se auttaa heitä pitämään lujasti kiinni oikeista periaatteista, kun heidän nuoressa elämässään alkaa ilmaantua vaikeita vaiheita. Lapsenne saattavat rakastaa ja kunnioittaa teitä hyvin paljon vanhempinaan. Mutta teidän täytyy siitä huolimatta todella ymmärtää, että kunnioitus ja rakkaus Jumalaa kohtaan auttaa heitä paljon enemmän kiusauksen ja ahdingon aikoina. – Ps. 119:109–111; Sananl. 6:20–22.
OPETUS JOKA TAVOITTAA SYDÄMEN
14. a) Miksi lapset tekevät niin paljon kysymyksiä, ja mikä voi olla seurauksena, jos lapset saatetaan ajattelemaan, että heidän kysymyksensä ovat vain kiusa? b) Missä määrin Jehova käski israelilaisia osoittamaan huomiota lapsilleen?
14 Kun lapset oppivat puhumaan, niin heistä kyllä näyttää tulevan kuin massatuotantoa harjoittavia kysymystehtaita. Mutta muista, että kysymykset ovat tehokkaimpia oppimisvälineitä, mitä lapsukaisilla on. Jos lapsen kysymykset työnnetään syrjään tai ne kaikuvat kuuroille korville, niin hän voi lopulta lakata tekemästä niitä. Mutta silloin vanhemmat asettuvat alttiiksi vaaralle, että heidän kanssakäymisyhteytensä alkavat rakoilla. Tässäkin suhteessa lapsesi haluavat ja tarvitsevat jälleen sinun aikaasi. Luojasi sanoo, että sinun tulee antaa sitä heille paljon. Jehova sanoi israelilaisille: ”Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi. Ja teroita niitä lastesi mieleen ja puhu niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.” Kiinnitätkö sinä tällaista huomiota lapseesi? – 5. Moos. 6:6, 7.
15. Miksi on hyödyllistä kannustaa lapsia tekemään kysymyksiä tutkisteluhetkien aikana?
15 Kun tutkit Jumalan sanaa lastesi kanssa, niin haluat heidän saavan Jumalan sanan myös ’sydämeensä’ eikä ainoastaan päähänsä. Rohkaise heitä kyselemään tätä silmällä pitäen. Kannusta heitä lausumaan ajatuksiaan. Houkuttele heidät puhumaan, ota selvää, mitä he ajattelevat, mitä mieltä he ovat asioista ja mitä heidän sydämessään on.
16. Mikä kaksipuolinen tarkoitus on kysymyksillä tutkisteluaineistossa, jota Vartiotorni-seura on varannut vanhempien käytettäväksi lapsiensa kanssa?
16 Siinä tutkisteluaineistossa, mitä Vartiotorni-seura on varannut vanhempien käytettäväksi lastensa kanssa, on tavallisesti joukko hyvin sijoitettuja kysymyksiä. Ne on tarkoitettu herättämään keskustelua. Muista että lapset haluavat osallistua. Ilman tätä osallistumista lapsen kiinnostus häipyy pian. Nämä kysymykset auttavat kiinnostuksen säilyttämisestä, jos pysähdyt ja annat lapsesi lausua ajatuksensa. Mutta tärkeämpää on, että kysymykset auttavat sinua saamaan selville, mitä lapsesi mielessä ja sydämessä on.
17. Miten henkilökohtainen lukeminen on hyödyllistä lapselle, mutta miksi sen ei tule kokonaan korvata vanhempien kanssa suoritettavaa lukemista?
17 Lapsesi ehtii aikanaan siihen vaiheeseen, että hän osaa lukea itse kirjoituksia. Kannusta häntä siihen. Mitä enemmän hän lukee Jumalan sanaan perustuvaa hyödyllistä tietoa, sitä enemmän siinä olevat hyvät neuvot painuvat hänen mieleensä ja sydämeensä. Mutta lukekaa myös yhdessä säännöllisesti tällaista aineistoa, jotta kiintymyksen ja kunnioituksen siteet teidän vanhempien ja lapsenne välillä vahvistuisivat.
18. Mikä on otettava huomioon tutkisteluhetkien pituuden suhteen?
18 Tehkää tutkimisaika nautinnolliseksi eikä koettelemukseksi, jotta tavoittaisitte lapsenne sydämen. Pienet lapset eivät pysty keskittymään pitkäksi aikaa. Leikeissäkin he väsyvät nopeasti yhteen leikkiin ja etsivät toista, vaikka saattavatkin pian palata takaisin juuri jättämäänsä leikkiin. Pienokaisten kiinnostus vaihtelee luonnostaan usein; hetkisen päästä heidän pieni mielensä ikään kuin sulkeutuu ja kääntyy toisaalle. Kun he tulevat tähän vaiheeseen, niin yrityksestä pakottaa kiinnostusta ei juuri ole hyötyä. Älä ole huolissasi, jollei lapsesi käsitä kaikkia kohtia ensi kerralla. Niitä kohtia voidaan painottaa toisissa tilanteissa.
19. a) Mikä arvo on vanhempien innostuksella perheen tutkisteluhetkien aikana? b) Miten kiitos vaikuttaa lapsen edistymiseen?
19 Tärkeä osuus menestyksellisten tutkimishetkien aikaansaamisessa lasten kanssa on vanhempien innostuksella. Ehkä sinä et ole luonteeltasi vilkas etkä eloisa. Mutta sinä voit ainakin osoittaa saavasi todella iloa ja mielihyvää lapsesi kanssa tutkimisesta. Ole kuin Sananl. 23:15, 16:ssa mainittu isä, joka sanoo: ”Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee; ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.” Osoita tällaista iloa. Ja kaikin mokomin kiitä ja rohkaise lastasi ja ilmaise hänelle hyväksyntäsi aina kun hän oppii ja soveltaa hyvin Jumalan sanan totuuksia. Se lämmittää hänen sydäntään ja auttaa häntä pitämään sen vastaanottavana Jumalan sanan neuvoille.
20. a) Mikä voi auttaa sinua rakentamaan lapsesi rakkautta Jehovaa kohtaan? b) Miksi tämä on erittäin tärkeätä?
20 Sinä haluat rakentaa heidän sydämessään rakkautta Jumalaan. Varmistaudu sen tähden siitä, ettei Jumalaa ja hänen Poikaansa tarkastella vain kielteiseltä kannalta niin, että heihin yhdistetään aina kieltoja, sitä, mitä ei saa tehdä. Auta lastasi arvostamaan Jumalan hyvyyttä, hänen huomaavaisuuttaan ja jalomielisyyttään. Silloin sinä todella rakennat lapsesi sydämessä rakkautta Jumalaan. Johanneshan kirjoittaa: ”Me rakastamme, sillä [Jumala] on ensin rakastanut meitä.” (1. Joh. 4:19) On hyvin tärkeätä, että lapsesi saa halun palvella Jumalaa rakkaudesta eikä ainoastaan tietoa siitä, että hänen täytyy palvella häntä. (Ps. 110:3; 112:1) Jollei rakkaus ole perustana, ei lapsen palveluksesta tule milloinkaan kestävää eikä palkitsevaa. Kun paino pannaan sille, mihin se kuuluu – Jumalan hyvyydelle ja laupeudelle – niin lapsesi voi oppia turvaamaan Jumalaan, rukoilemaan Häntä luottavaisesti, omaten sen täydellisen rakkauden, joka ”karkoittaa pelon”. – 1. Joh. 4:17, 18.
21. Mitä lasten täytyy lisäksi oppia kanssakäymisestään toisten kanssa, jotta heistä tulisi Jeesuksen tosi opetuslapsia?
21 Jumalan rakastamisen rinnalle kuuluu lähimmäisenrakkaus. Lapsukaisten viattomuus on viehättävää, rakastettavaa ja ihastuttavaa. Mutta se ei kestä ikuisesti, vai kestääkö? Se häviää, ja lapsen elämä jatkuu. Mitä tulee tuon lapsen viattomuuden sijaan? Sinä voit auttaa lastasi olemaan paitsi puhdas ja siisti myös kunnioittava kaikkia kohtaan, huomaavainen, ystävällinen ja avulias toisille. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka ovat paljon rakastettavampia kuin pelkkä lapsenomaisuus. Raamattu, mukaan luettuina Suuren Opettajan sanat, auttaa sinua opettamaan lapsillesi, miten tärkeitä nämä ominaisuudet ovat. (Luuk. 6:31; 1. Joh. 4:20, 21) Jos sinulla on tämä viisaus ja tosi rakkaus lapsiasi kohtaan, niin sinä voit auttaa heitä tulemaan Jumalan Pojan tosi opetuslapsiksi.
VOIT OPPIA – NYTKIN
22. Miten jotkut, jotka eivät ole saaneet parhainta kasvatusta lapsuudessaan, yrittävät puolustella käytöstään?
22 Vaikka tässä on sanottu paljon lasten auttamisesta oppimaan Suurelta Opettajalta, niin tämä oppiminen ei rajoitu lapsuuden päiviimme, vai rajoittuuko? Jotkut teistä nuorista miehistä ja naisista, jotka olette naimattomia, ja jotkut teistä naimisissa olevista saattavat ajatella, etteivät teidän vanhempanne antaneet teille kaikkea apua, mitä te tarvitsitte lapsuutenne päivinä. Te voitte nähdä nyt joidenkin sellaisten asioiden arvon, jotka he olisivat voineet opettaa teille, mutta joita ei opetettu ehkä siksi, että he eivät olleet Suuren Opettajan opetuslapsia silloin, tai vain siksi, että he eivät täysin ymmärtäneet tarvetta tutkia kanssanne ja antaa teille säännöllistä apua. Käytättekö te sitä nyt puolustuksena käytökselle, mikä ei täytä Raamatun mittapuita? Kun jotkin väärät menettelyt saatetaan huomioosi, niin sanotko sinä: ’Älkää syyttäkö minua. Syyttäkää vanhempiani. Minut kasvatettiin sillä tavalla. En voi asialle mitään’? Onko tämä järkevää päättelemistä?
23. Mitkä nykyiset esimerkit osoittavat, että jokainen voi saattaa elämänsä sopusointuun Jeesuksen opetusten kanssa, jos hän todella haluaa?
23 Kun luemme kertomuksia Vartiotornista ja Jehovan todistajain vuosikirjasta (engl.), niin saamme tietää henkilöistä, miehistä ja naisista, joiden menneisyys oli joskus mitä huonoin – ja kuitenkin he muuttuivat. Jumalan sana osoittaa, että kaikenlaiset ihmiset, sellaisetkin, jotka ovat harjoittaneet pahaa, voivat muuttua ja ovat muuttuneet ja tulleet Jumalan Pojan tosi opetuslapsiksi. Sinulle ei ole mitään hyötyä siitä, että syytät läpi elämäsi vanhempiasi siitä, mitä he eivät tehneet. Sinulla on nyt täysi tilaisuus oppia Suurelta Opettajalta, ja hän voi auttaa sinua uudistamaan persoonallisuutesi hänen kaltaisekseen, uudistamaan mielesi, jättämään väärät menettelyt ja kehittämään puhtaan sydämen ja uuden hengen. (Ps. 51:12) Ainoa kysymys on, haluatko sinä todella tätä.
24. Minkä avun Jumala on varannut niille, jotka todella haluavat tehdä tarpeelliset muutokset saadakseen ikuisen elämän?
24 Viisaus, jonka voit saada Jumalan Pojalta, on yltäkylläinen pulmiesi ratkaisemiseksi, mitä ne lienevätkin, ja Jumalan henki on kyllin voimallinen auttamaan sinua voittamaan epäsuotuisan menneisyyden, piintyneet tavat ja väärän ajattelun ja väärät menettelyt. Muista, että ’joka viisauden löytää, löytää elämän, mutta joka menee viisaudesta harhaan, saa vahingon sielullensa’. Osoita, että sinä rakastat elämää etkä kuolemaa, etsimällä tätä viisautta koko sydämestäsi. Opi joka päivä jatkuvasti Suurelta Opettajalta!
[Kuva s. 233]
Lapsen sydämen koko kaksinkertaistuu ensimmäisenä vuotena; aivot saavuttavat kahdessa vuodessa kolme neljäsosaa siitä painosta, joka niillä on täysin kehittyneinä. Oikealla kasvatuksella on sen tähden suuri vaikutus myöhempään elämään. Käytätkö sinä nuo vuodet hyvin lapsesi kasvattamisessa?
[Kuva s. 235]
Jumalan sana osoittaa selvästi, että lapselle voidaan ’pienokaisesta asti’ hyödyllisesti opettaa Luojasta ja hänen töistään