Uskollisuus – elämäntapa

”Taloudenhoitajilta odotetaan, että kukin havaitaan uskolliseksi.” – 1. Kor. 4:2, Um.

1, 2. a) Mikä on ”Vanha uskollinen”, ja mistä se on saanut nimensä? b) Mutta mikä on vieläkin ihailtavampaa kuin geisirin säännöllisyys?

YKSI monista geisireistä Yellowstonen kansallispuistossa Yhdysvalloissa on nimeltään ”Vanha uskollinen”. Se on saanut nimensä siitä, että se 1920- ja 1930-luvulla purkautui jokseenkin säännöllisesti joka 65. minuutti. Sen tähden siitä tuli kuuluisa matkailunähtävyys.

² Ihmiset ihailevat uskollisuutta, eivät ainoastaan geisirissä, joka purkaa säännöllisesti lähes 40 kuutiometriä höyryä ja kuumaa vettä 30–45 metrin korkeuteen, vaan varsinkin ihmisissä, joiden elämäntapa tekee heidät luotettaviksi ja uskottaviksi. Liike-elämässäkin odotetaan henkilöltä, jolla on vastuuasema, uskollisuutta. Todennäköisesti siitä syystä Yhdysvaltain merijalkaväkikin on valinnut iskulauseekseen Semper fidelis, ”aina uskollinen”. – Vrt. 1. Kor. 4:2.

3, 4. Kuka on suurin esimerkki uskollisuudesta, ja mitkä ovat sopivia symboleita hänen tarkoituksensa luotettavuudesta?

³ Mutta kuka erikoisesti tulee mieleesi, kun ajattelet uskollisuuden osoittamista kaikkein suurimmassa määrin? Kukapa muu kuin Jehova Jumala, taivaitten ja maan ”uskollinen Luoja”. (1. Piet. 4:19) Vaikka geisir voisikin olla sopiva vertauskuva ihmisten uskollisuudesta, niin se totisesti olisi huono kuvaus Jehovan muuttumattomasta uskollisuudesta. Kaikki geisirit tulevat ajan mittaan epäsäännöllisiksi tai lakkaavat toimimasta. Mutta se ei pidä paikkaansa Jehovasta. Siksi pysyväinen aurinko ja kuu ovat sopivampia symboleita hänen tarkoituksensa muuttumattomuudesta ja hänen aukottomasta luotettavuudestaan. – Ps. 89:37, 38; 104:19.

⁴ Ihminen voi tehdä suunnitelmia ja työskennellä luottaen Luojan töitten pysyvyyteen, olkoonpa hän sitten istuttamassa vihannesmaata tai suunnittelemassa tietokonetta, joka ohjaa hänet kuuhun ja takaisin. On itsestään selvää, että ihminen voi myös oppia äärettömän paljon uskolliselta Jumalalta, joka on osoittautunut niin luotettavaksi paitsi siinä, mitä hän on sanonut, myös siinä, mitä hän on tehnyt. Tästä uskollisesta Jumalasta sanotaan: ”Antakaa kunnia meidän Jumalallemme. Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.” – 5. Moos. 32:3, 4.

 5. Mitä ominaisuutta odotetaan Jumalan palvojilta, ja mitä Hän tarkkaa?

⁵ Pitäisi olla luonnollista, että tämä ”uskollinen Jumala” odottaisi saman ominaisuuden ilmenevän niiden keskuudessa, jotka todella palvovat häntä. Hän on itse asiassa ”varsinkin uskollisten” Jumala ja Pelastaja. (1. Tim. 4:10, Um) Koska elävällä Jumalalla Jehovalla on täydellinen havaintokyky, hän huomaa tarkoin niiden vilpittömät ponnistukset, jotka pyrkivät palvelemaan häntä. Hänen silmänsä ovat avoimet tarkkaamaan kaikkia ihmislasten teitä, ja hänelle ihmisten on tehtävä tili. (Jer. 32:19; Hepr. 4:13) Sananlaskuissa sanotaankin: ”Herran [Jehovan, Um] silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.” – Sananl. 15:3.

 6. Mitä kysymyksiä meidän siksi pitäisi tehdä itsellemme?

⁶ On mitä ilmeisintä, että Jehova pitää rakkaudellisesti huolen kansansa hyvinvoinnista ja tarkkaa sitä. Koska ymmärrämme, että rakkaudellinen Luoja on täysin tietoinen hyvistä ja pahoista ja siitä, mitä kukin tekee, niin jokaisen on hyvä kysyä itseltään: ’Jos kerran Jehova odottaa uskollisuutta kansaansa kuuluvilta, niin pitääkö hän minua sellaisena palvojana? Onko minun elämäntapani uskollisuuden sävyttämä? Mistä tiedän, hyväksyykö hän minut?’

USKOLLISUUDEN MITTAPUU

 7. Minkä mittapuun Jehova on tehnyt yleensä ihmiskunnan saatavaksi?

⁷ Eikö ole järkevää olettaa, että uskollisella Jumalalla olisi mittapuu, joka määrittelisi hänen palvojilleen, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä hyvää ja mikä pahaa, mikä totta ja mikä valhetta? On tosiaan. Ja sen lisäksi järjestyksen ja rauhan Jumala on varannut juuri sellaisen jumalallisen mittapuun, Pyhän Raamatun, koko ihmiskunnan ohjeeksi ja opastukseksi. Mitään muuta ohjekirjaa ei ole levitetty niin laajalti kautta maailman, eikä mikään muu kirja ole ihmiskunnan niin suuren enemmistön saatavissa. – 1. Kor. 14:33.

8, 9. Miksi ei ole aina helppoa pitää uskollisesti kiinni Jumalan sanasta?

⁸ Millainen sitten elämäntapasi on verrattuna Raamatun hyväksymään elämäntapaan? Vaikka oletkin epätäydellinen, sinun ei tarvitse lannistua, kun katsot rohkeasti Jumalan sanassa esitettyihin täydellisiin mittapuihin. Ps. 103:14 vakuuttaa: ”Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” Jehova havaitsee perimämme epätäydellisyyden. Hänen vaatimuksensa eivät koskaan ylitä meidän suorituskykyämme.

⁹ Uskollisen menettelyn säilyttäminen ei ole kuitenkaan aina helppoa, ei varsinkaan nykyään, jolloin on yleistä tehdä sitä, mikä on oikein ihmisen omissa silmissä ja kulkea maailman tietä. Luottavaiseen, kokosydämiseen uskollisuuteen kuitenkin kannustetaan koetuksen suuruudesta riippumatta.

10, 11. a) Onko meidän välttämättä kohdattava suuria koettelemuksia ja vaikeuksia, jotta voisimme todistaa uskollisuutemme? Valaise. b) Miten voimme soveltaa jokapäiväisessä elämässämme periaatetta, jonka Jeesus esitti uskollisuudesta, ja mitä hyödyllisiä seurauksia siitä on?

¹⁰ Toisaalta meitä ei aina vaadita tekemään jotakin suurta todistaaksemme uskollisuutemme tai saadaksemme Jehovan siunauksen ja hyväksymyksen. Jehova ei asettanut Aadamille ja Eevalle Eedenin puutarhassa suurta koetusta. Ensimmäiselle ihmisparille asetetun koetuksen yksinkertaisuus on erinomainen esimerkki periaatteesta, jonka Jumalan oma Poika esitti yli neljätuhatta vuotta myöhemmin: ”Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä.” – Luuk. 16:10.

¹¹ Nykyään, noin 1 900 vuotta sen jälkeen, kun nämä sanat lausuttiin, ne kuulostavat yhtä uskottavilta, ja sama periaate soveltuu elämän kaikkiin puoliin Jehova Jumalan aitojen palvojien keskuudessa. Sen huomaa usein niistä pikkuasioista, joita joku tekee päivästä päivään ja jotka heijastavat Jehovalle uskollisen sydämen hyvyyttä. Saattaa olla, että sinun ei tarvitse koskaan omaksua sellaista kantaa, jonka perusteella havainnoitsijat voisivat sanoa, että sinä olet erittäin uskollinen. Mutta se, että sinä teet aina oikein, että olet säännöllinen ja luotettava pikkuasioissa, todistaa voimakkaasti sinun syvästi arvostavan Jumalan mittapuita sen suhteen, mikä on oikein ja uskollinen menettely. Ne, jotka ovat uskollisia pikkuasioissakin, ”Herra varjelee”. – Ps. 31:24.

12. Kuvaile, miten aika ja olosuhteet liittyvät uskollisuuskysymykseen.

¹² Ihmisellä ei siis tarvitse olla huomattavaa asemaa kristillisessä seurakunnassa, jotta hän voisi nauttia Jehovan siunauksesta, jota hän vuodattaa uskollisille. Olkoonpa kysymyksessä työ tai huvi, oletpa toisten parissa tai yksiksesi, niin päivittäisissä toimissasi osoittamasi uskollisuus ja nuhteettomuus kuvastavat Jumalaa, joka on vanhurskas ja uskollinen. Samoin kuin kestävyyden osoittaminen, uskollisuudenkin osoittaminen vaatii aikaa. Se vaatii totuuden noudattamista päivästä päivään, sitä, että teet Raamatun lakien ja periaatteiden tottelemisesta elämäntapasi. Jehova vuorostaan siunaa sinua, niin kuin on kirjoitettu: ”Luotettava [uskollisten tekojen, Um] mies saa runsaan siunauksen.” – Sananl. 28:20.

13, 14. a) Millä meidän tulisi mitata uskollisuutemme määrä? b) Millä aloilla muun muassa voimme arvioida uskollisuuttamme Jehovaa kohtaan?

¹³ Kun harkitset hetken menneisyyttäsi, niin saatat ajatella, ettei elämässäsi ole tapahtunut oikeastaan mitään todella suurta. Ehkä et olekaan saanut aikaan mitään todella suurta niiden mittapuitten mukaan, joilla maailma arvostelee aikaansaannokset ja menestymisen. Mutta kenen teitä yrität jäljitellä? Kenen mittapuut olet yrittänyt saavuttaa? Jos olet yrittänyt elää Jehovaa miellyttävällä tavalla, niin tämä uskollisuuden Jumala ei tule nopeasti unohtamaan sitä.

¹⁴ Ryhdyhän ajattelemaan. Miten toiset suhtautuvat sinuun? Millainen on maineesi ikätovereittesi ja tuttaviesi keskuudessa? Huomaavatko he, että pidät aina sanasi? Oletko tunnettu siitä, että maksat velkasi ja että huolehdit kaikesta nopeasti? Ehkä on kysymyksessä säännöllisyys Valtakunnan palveluksessa ja palvontakokouksissa käymisessä. Nämä saattavat vaikuttaa pikku asioilta, mutta ne voivat johtaa siihen, että toiset pitävät sinua uskollisena. Jos nyt toiset ihmiset ovat panneet merkille elämäntapasi, niin eikö taivaissa oleva Isäsi ole nähnyt sitä ja myös tehnyt siitä huomioita?

ONKO LUONNONLAHJOILLA OSUUTTA ASIASSA?

15, 16. a) Miten lahjakkuus voidaan määritellä, ja onko sillä mitään merkitystä, kun valitaan vanhimpia seurakuntaan? b) Mitä tärkeämpiä ominaisuuksia luonnonlahjojen lisäksi täytyy nimitetyillä vanhimmilla olla?

¹⁵ Lahjakkuuden sanotaan olevan suorituskykyä. Synnynnäinen taipumus voi epäilemättä olla suuri siunaus. Mutta ovatko luonnonlahjat se tärkeä seikka, johon Jumala katsoo kansansa keskuudessa?

¹⁶ Kun seurakunnassa valitaan vanhimpia, niin kyvykkyyteen tosin kiinnitetään huomiota. Joillakuilla voi olla joitakin luonnonlahjoja. Vanhimman täytyy esimerkiksi olla ”pätevä opettamaan”. (1. Tim. 3:2, Um) Mutta tämä vaatii enemmän kuin luonnonlahjoja. Seurakunnan pätevällä opettajalla täytyy olla täsmällistä tietoa. Hänen täytyy osata perustella asiat, ja hänellä täytyy olla Pyhän Raamatun syvä ymmärrys. Ja sen lisäksi, että hänellä on tietoa, hänen täytyy olla tahdikas ja kärsivällinen ja kiinnostunut toisista, jotta hän olisi tehokas opettaja. Kun apostoli Paavali neuvoi Tiitusta nimittämään vanhimpia, hän sanoi, että valvojan täytyy olla ”opetustaidoltaan lujasti luotettavassa sanassa pysyvä, jotta hän kykenisi sekä kehottamaan terveellisellä opetuksella että ojentamaan niitä, jotka väittävät vastaan”. (Tiit. 1:9, Um) Sellaiseen tehtävään asetetut eivät luota luonnonlahjoihinsa vaan etsivät opastusta Suurelta Opettajaltaan auttaessaan toisia seurakunnassa.

17. Mitä niiden, joilla on luonnonlahjoja ja erikoiskykyjä, täytyy varoa?

¹⁷ Usein tarvitaan jossakin määrin kyvykkyyttä erilaisten töiden suorittamisessa seurakunnassa. Mutta saavutettuja tuloksia ei pitäisi katsoa vain henkilökohtaisen kyvykkyyden tai lahjakkuuden ansioksi. Itse asiassa niiden, joita on siunattu luonnonlahjoilla, tulee olla varovaisia, etteivät luota omaan ymmärrykseensä vaan sen sijaan Jehovaan pyytäen, että Hän ohjaisi heidän askeleensa. (Sananl. 3:5, 6) Yleinen havainto on, että ne, jotka palvelevat keskuudessamme vanhimpina, ja muut, jotka työskentelevät ahkerasti, ovat päteviä siksi, että he tutkivat uutterasti ja soveltavat käytäntöön sitä, mitä oppivat. He ovat jonkin aikaa kiinnittäneet tarkoin huomiota itseensä ja opetukseensa ja kallistaneet korvansa Jumalalta tulevalle ohjaukselle. He ovat halunneet tehdä hänen työtään niin kuin hän haluaa sitä tehtävän, ja he ansaitsevat kiitoksen siitä, että he antavat aikansa ja lahjansa Jehovan käyttöön hänen palvontansa edistämiseksi eri tavoin.

18. Pitääkö Jumala vanhimpia ja avustavia palvelijoita muita uskollisempina seurakunnassa? Selitä.

¹⁸ Miten Jehova sitten suhtautuu niihin, jotka palvelevat nimitettyinä valvojina? Pitääkö hän heitä kallisarvoisempina kuin muita? Uskollisempina kuin muita? Ei, on hyvä nähdä asiat oikeasta näkökulmasta. Valvojiksi valitut ovat todellisuudessa palvelemassa orjina eli palvelijoina, ja sellaisina heidän täytyy käyttää kokosydämisesti kykynsä ja lahjansa uskollisuutensa todistamiseen täysin määrin. Heillä ei ole etujaan pääasiassa siksi, mitä he ovat tai keitä he ovat, vaan he ovat asemissaan Valtakunnan julistajien luoman tarpeen takia. Jeesuksen neuvoa noudattaen he palvelevat niitä seurakunnassa olevia, joiden hyväksi he ovat orjia. (Luuk. 22:26; Gal. 5:13, Um) Uskolliset valvojat ymmärtävät, että heidän työnsä liittyy toisiin hyvän uutisen julistajiin, jotka kaikki ovat kallisarvoisia Jumalan silmissä, kun he osoittautuvat uskollisiksi.

19. Mitä sitten kristillisen seurakunnan nimitetyiltä valvojilta odotetaan?

¹⁹ Taloudenhoitajan vastuu ja hallinnolliset tehtävät valaisevat sopivasti kristityn valvojan palvelusta. Valvojilta vaaditaan ehdottomasti uskollisuutta, kuten se, mitä apostoli Paavali kirjoitti korinttolaisille, tähdentää: ”Taloudenhoitajilta odotetaan, että kukin havaitaan uskolliseksi.” (1. Kor. 4:2, Um) Tämä sama apostoli kirjoitti Tiitukselle ja sanoi: ”Sillä valvojan täytyy olla Jumalan taloudenhoitajana vapaa syytöksestä, . . . vieraanvarainen, hyvyyttä rakastava, tervemielinen, vanhurskas, uskollinen, itsensä hillitsevä.” (Tiit. 1:7, 8, Um) Jotta siis taloudenhoitajan jokin kyky, olkoonpa se luontainen tai hankittu, olisi tosi arvokas Jumalan silmissä, niin siihen täytyy liittyä aito uskollisuuden ominaisuus. Daavidkin, joka kuvasi Kristusta Jeesusta, sanoi: ”Maan uskollisia minun silmäni etsivät, että he asuisivat minua lähellä; joka vaeltaa nuhteettomuuden tietä, se on oleva minun palvelijani.” – Ps. 101:6.

20. Miksi Jehova odottaa uskollisuutta eikä kyvykkyyttä niiltä, jotka hän hyväksyy?

²⁰ Jonkin kyvyn ihminen voi saada Jehovalta lahjana. Esimerkiksi 2. Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jehova antoi viisautta, ymmärrystä ja tietoa eräille, jotka rakensivat kaunista tabernaakkelia erämaassa. (Ks. 2. Moos. 35:30–36:1.) Mutta uskollisuutta ei Jumala anna ihmiselle. Sitä ei myöskään voi periä eikä saada automaattisesti kasteessa. Sen hyväksi täytyy työskennellä, sitä täytyy kehittää. Vaaditaan aikaa, ponnistelua ja kestävyyttä, ennen kuin ihmisen elämäntapa osoittaa hänen olevan uskollinen. Palvojan itsensä on ilmaistava sitä, kun hän tekee työtään, suorittaa taloudenhoitoaan uskollisesti. – 1. Piet. 4:10.

VAATIMATTOMUUDEN OSUUS

21. Millaisen neuvon Raamattu antaa kerskumisen suhteen?

²¹ Jehova antaa seuraavan hyvän neuvon, kun on kysymys sopivasta itsensä arvioimisesta: ”Nöyräin [vaatimattomien, Um] tykönä on viisaus.” (Sananl. 11:2) Ihminen, joka vaeltaa vaatimattomasti Jumalan kanssa, ymmärtää, ettei hänellä ole itsessään mitään kerskailtavaa, olkootpa hänen kykynsä tai aikaansaannoksensa millaisia tahansa. Jos hän haluaa kerskua, niin kerskukoon siitä suurenmoisesta Jumalasta, jota hän palvelee. Siten Raamattu kehottaa tekemään, kun se sanoo, ettei kenenkään pitäisi kerskailla itsestään mahtavuutensa tai rikkautensa vuoksi. Kerskailkoon hän sen sijaan siitä, että hän tuntee Jehovan laupeuden, oikeudenmukaisuuden ja armon Jumalana. – Jer. 9:23, 24.

22, 23. a) Miten meidän tulisi suhtautua aineelliseen omaisuuteen, jota meillä saattaa olla? b) Mitä meidän tulisi ajatella itsestämme, kun olemme tehneet kaiken, mihin pystymme? c) Mikä estää ihmistä tulemasta ikävystyneeksi ja masentuneeksi?

²² Joillakuilla saattaa olla tämän maailman tavaroita vähän enemmän kuin toisilla. Jollakulla näyttää ehkä olevan parempi asema elämässä. Mutta kristittyä opetetaan erittäin suoraan, että hän ei saa luottaa ja turvautua liiaksi siihen, mitä hän omistaa, vaan hänen täytyy sen sijaan työskennellä omaksi pelastuksekseen peläten ja vavisten. (Luuk. 12:15; Fil. 2:12, Um) Tämä suositeltu elämäntapa merkitsee uppoutumista kokonaan puhtaaseen palvontaan, sitä, että on rikas hyvistä töistä. – 1. Tim. 6:17–19.

²³ Ihmisen tulisi pitää kaikkia mahdollisuuksia tai lahjoja, joita hänellä on, luottamusantina, jota tulee käyttää Jumalan kunniaksi ja kirkkaudeksi. Tällä tavoin ihminen varjeltuu pöyhistymästä aikaansaannoksistaan Jehovan palveluksessa. Erinomainen asenne, jollaista jokaisen tulisi kehittää tehtyään sen, mitä hänelle on annettu tehtäväksi, on: ”Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.” (Luuk. 17:10) Jumalaa miellyttää se, että me palvelemme hänen ohjauksensa mukaan ja teemme sen iloiten ja halukkaasti ja luotettavasti, olkoonpa se huomattavaa tai ei. Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi tuntea pettymystä tai ajatella olevansa hyödytön, vaikka suoritettava työ olisikin jossain määrin yksitoikkoista. Muista, että Jehova odottaa jatkuvasti, että hänen palvelijansa havaittaisiin aina uskollisiksi, mitä tahansa hän antaakin heille tehtäväksi.

24. Mitä hyötyä Jehovalle uskolliset saavat Room. 12:16:n neuvosta?

²⁴ Täsmällinen tieto Jumalan teistä auttaa ihmistä pysymään nöyränä ja ehkäisee häntä kiinnittämästä mieltään siihen, mikä on ylvästä. (Room. 12:16, Um) Se varjelee ihmistä kerskumasta siitä, mitä hän on tehnyt, ja auttaa häntä uskollisesti suuntaamaan huomion hyvyyden ja suuruuden Lähteeseen. Jos joku on huomattava, niin johtukoon se siitä, että hän palvelee uskollisesti tosi Jumalaa ja antaa epäitsekkäästi itseään toisten hyväksi. Ihmisen tulisi haluta hyvää nimeä Jehovan silmissä, nimeä, jolla on uskollisuuden maine, sillä sellaisen elämäntavan Jumala hyväksyy. – Saarn. 7:1.

HYVÄ NIMI JEHOVAN EDESSÄ

25. Mikä varma tieto meillä on siitä, että kaikki kaksitoista apostolia olivat vuoden 33 helluntain jälkeen uskollisia kuolemaansa asti?

²⁵ Vaikka Raamattu ei mainitsekaan vuoden 33 helluntain jälkeen mitään useimmista niistä kahdestatoista apostolista ja vaikkei siitä, miten he kuolivat, kerrotakaan Raamatussa lukuun ottamatta Jaakobia ja profeetallista lausuntoa Pietarista, niin todisteet osoittavat, että he kaikki säilyttivät uskollisuutensa kuolemaan asti. Voimme olla varmat, että he käyttivät kaiken, mitä heillä oli, elävälle Jumalalle suorittamassaan pyhässä palveluksessa. Ja voimme olla varmat myös siitä, ettei Jehova unohtanut heistä ketään. Heidän nimensä on kirjoitettu Uuden Jerusalemin perustuksiin pysyväksi todistukseksi heidän uskollisuudestaan. – Ilm. 21:14.

26. Mitä rohkaisua vanhat todistajat voivat antaa nuoremmille veljilleen ja sisarilleen?

²⁶ Kristillisten seurakuntien yhteydessä on nykyään monia vanhoja todistajia, jotka ovat pysyneet lukuisten vuosien ajan järkkymättömän uskollisina Jehovalle monista esteistä huolimatta. Nyt he ovat tulossa vanhoiksi ja ruumiillisesti heikoiksi, eivätkä monet heistä kykene ottamaan vastaan raskaita vastuita seurakunnassa. Mutta mikä siunaus onkaan, että he ovat keskuudessamme! Heidän rakkautensa ja intonsa kannustaa toisia julistajia ponnistelemaan edelleen Herran työssä. Vaikka jotkut heistä ovat melko heikkoja ruumiillisesti, on rohkaisevaa nähdä heidän säästävän voimiaan kristillisiä kokouksia ja kenttäpalvelusta varten.

27, 28. a) Mitä arvokasta palvelusta seurakuntien sisaret tekevät? b) Kuvaile, miten ihmisruumis on hyvä esimerkki kristillisestä seurakunnasta.

²⁷ Lisäksi seurakunnissa on paljon naisia; heitä ei kelpuuteta vanhimmiksi tai avustaviksi palvelijoiksi. Myös heitä tarvitaan kovasti, ja he auttavat suuresti, jotta Valtakunnan ”hyvä uutinen” saataisiin saarnatuksi kaikessa maailmassa, ennen kuin loppu tulee. Tämä tuo mieleen Psalmin 68:12, 13 (Um): ”Jehova itse antaa sanoman; hyvää uutista kertovia naisia on suuri armeija. . . . Ja vaimo, joka jää kotiin, jakaa saaliin.”

²⁸ Ihmisruumiissa on monia tehtäviä, joita eri elimet suorittavat. Samoin kristillisessä seurakunnassa on erilaisia tehtäviä, joita eri yksilöt voivat suorittaa. Kenenkään ei pitäisi ajatella olevansa ei-toivottu tai sanoa toiselle: ”En tarvitse sinua.” Koko seurakuntajärjestely on sitä varten, että tuotettaisiin kypsiä kristittyjä Jumalan kunniaksi. – 1. Kor. 12:4–7, 21, 22.

29. Mitä saadaan aikaan, kun kaikki seurakuntaan kuuluvat työskentelevät yhdessä rauhassa ja ykseydessä? Valaise.

²⁹ Kun vanhat ja nuoret työskentelevät ahkerasti yhdessä täyttääkseen tehtävänsä Sanan saarnaamisessa, saavutetaan erinomaisia tuloksia. Sinä voit herättää kiinnostuksen kipinän kannustamalla jotakuta lukemaan jonkin Raamatun tutkimisen apuvälineen. Aika kuluu ja joku toinen saattaa kastella kiinnostuksen siementä. Jälleen joku muu voi kehittää sitä silloin tällöin, ja Jumala antaa sen kasvaa. (1. Kor. 3:6) Myöhemmin, kenties vuosia myöhemmin, sinulle saatetaan jossakin konventissa esitellä tämä sama yksilö, joka nyt on hengellinen veljesi tai sisaresi! Jos siis viekin aikaa, ennen kuin näemme saarnaamisemme tulokset, niin älkäämme antako sen lannistaa meitä puhumasta kaikille, joita tapaamme, ja tehkäämme se sydämestä, joka on täynnä rakkautta Jehovaa kohtaan. (Room. 10:10) Voit myös saada ystäväsi ja naapurisi kiinnostumaan Jumalaamme Jehovaa koskevasta sanomasta antamalla heidän huomata puhtaan kristillisen käytöksesi. – 2. Piet. 3:11, 12.

30. Mikä tulisi päätöksemme olla nyt, kun seisomme Harmagedonin kynnyksellä?

³⁰ On suurenmoista nähdä niin monien kääntyvän vanhurskauteen ja ryhtyvän Jumalamme palvelukseen omistamalla elämänsä Hänen tahtonsa tekemiseen näinä ”viimeisinä päivinä”. Pian me näemme heidän vuorostaan auttavan toisia kehittämään rakkautta Jehovaa kohtaan. On suuri ilo olla mukana edes vähäisessä määrin tässä sadonkorjuutyössä, jota nyt tehdään maapallon kaikissa osissa. Kun me seisomme Harmagedonin kynnyksellä ja katselemme pian saatavia verrattomia siunauksia, niin nyt ei ole aika katsoa pahoitellen taaksepäin. Meidän on aika tulla tunnetuiksi uskollisuudesta, sillä sitä Jumala odottaa niiltä, jotka ovat päättäneet palvoa häntä kokosydämisesti.

31. Mikä on haluttavampaa kuin aineelliset rikkaudet, ja miten se voidaan saavuttaa?

³¹ Kaikki rikkaudet, joita ihminen saattaisi koota, eivät voi olla verrattavissa siihen nimeen ja maineeseen, jonka ihminen saa Luojansa, Elämänantajan, edessä. ”Hyvä nimi on haluttavampi kuin suuret rikkaudet.” (Sananl. 22:1, New English Bible) Koska Raamatun mittapuu auttaa meitä erottamaan oikean väärästä, noudattakaamme ahkerasti elämäntapaa, jonka Jumala hyväksyy, nimittäin uskollisuuden elämäntapaa.

[Kuva s. 556]

Koska Jehova osoittaa kaikkein suurimmassa määrin uskollisuutta, aurinko ja kuu ovat sopivia symboleja hänen tarkoituksensa muuttumattomuudesta