Miksi voit uskoa ylösnousemukseen?
MILJOONAT ihmiset eivät nykyään usko ylösnousemukseen. Jotkut jopa ylpeilevät, etteivät ole sellaisten ihmisten kaltaisia, jotka heidän arvionsa mukaan ovat kyllin herkkäuskoisia uskoakseen johonkin niin epätodelliseen kuin kuolleitten herättäminen elämään on. Mutta tekeekö heidän epäuskonsa heille helpommaksi kuoleman odotuksen? Tekeekö se heidät vähemmän murheellisiksi, kun heidän omaisiansa kuolee? Eikö heidän olisi paljon parempi olla, jos heillä olisi varma toivo elää jälleen ja nähdä kuolleitten omaistensa palaavan elämään? Onko tällainen varma toivo mahdollinen?
Sille, joka uskoo Jumalan olemassaoloon, ei ylösnousemukseen uskominen ole vaikeaa. Hänestä on järkevää päätellä, että Hän, joka alun perin pani ihmiselämän alulle, on myös kyllin viisas voidakseen palauttaa kuolleet elämään, luodakseen uudelleen kuolleet ihmiset. Hän, Jehova Jumala, on luvannut ylösnousemuksen eli uudelleen luomisen ja on vakuuttanut toistuvasti, että hänen lupauksensa ovat luotettavat.
Satoja vuosia sitten Jehova Jumala suoritti Aabrahamille ja Saaralle ylösnousemukseen verrattavissa olevan ihmetyön. Kaikki inhimilliset mahdollisuudet olivat sitä vastaan, että Saara synnyttäisi pojan, sillä hänen kuukautisensa olivat lakanneet. (1. Moos. 18:11) Ja Aabraham oli tosiasiallisesti kuollut siinä merkityksessä, että hän oli kykenemätön tuottamaan jälkeläisiä. Kuitenkin tapahtui se, mikä oli inhimillisesti katsoen mahdotonta. Jehova Jumala elvytti Aabrahamin ja Saaran lisääntymisvoiman ja säilytti siten Aabrahamin sukuhaaran hänen rakkaan vaimonsa Saaran kautta. Heprealaisille osoitettu henkeytetty kirje sanoo tästä ihmetyöstä: ”Uskon vaikutuksesta sai itse Saarakin voimaa tulla raskaaksi siemensolusta, vaikka hän oli ohi ikärajan, koska hän piti uskollisena häntä, joka oli luvannut. Siksi myös yhdestä miehestä, ja ikään kuin kuolleesta, syntyi lapsia niin kuin taivaan tähtiä paljoudeltaan.” – Hepr. 11:11, 12.
Niin hämmästyttävää kuin Aabrahamin ja Saaran suvunjatkamisvoimien elvyttäminen olikin, Jehova Jumala suoritti vielä muita ihmeitä, jotka ovat uskoa vahvistavia esimerkkejä hänen kuolleistaherättämisvoimastaan. Hän teki eräät uskollisista palvelijoistaan kykeneviksi suorittamaan todellisia kuolleista herättämisiä. Profeetta Elia herätti Sarpatin lesken ainoan pojan. (1. Kun. 17:21–23) Hänen seuraajansa profeetta Elisa herätti erään Suunemissa olleen huomattavan, vieraanvaraisen vaimon ainoan pojan. (2. Kun. 4:8, 32–37) Jeesus Kristus herätti Jairuksen, erään synagogan esimiehen, tyttären, Nainin lesken ainoan pojan ja rakkaan ystävänsä Lasaruksen, joka oli ollut kuolleena neljä päivää. (Mark. 5:22, 35, 41–43; Luuk. 7:11–17; Joh. 11:38–45) Apostoli Pietari herätti Joppessa Dorkaksen (Tabitan) kuolleista. (Apt. 9:36–42) Ja apostoli Paavali herätti Eutykuksen kuolemaan johtaneen tapaturman jälkeen. – Apt. 20:7–12.
Mutta kaikkein huomattavin oli Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus. Se varasi voimakkaimman todistuksen siitä, että on oleva kuolleitten ylösnousemus. Apostoli Paavali sanoikin Kreikkaan Ateenan Areiopagille kokoontuneille: ”[Jumalan] tarkoituksena on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on määrännyt, ja hän on varannut kaikille siitä takeen herättämällä hänet kuolleista.” – Apt. 17:31.
Herran Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen vahvistivat historiallisesti monet silminnäkijät. Eräässä tilaisuudessa hän näyttäytyi yli 500 opetuslapselle, joista useimmat olivat vielä hengissä apostoli Paavalin kirjoittaessa ensimmäistä kirjettään korinttolaisille. Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus oli niin epäämätön totuus, että Paavali saattoi sanoa kirjeessään: ”Ellei tosiaankaan kuolleiden ylösnousemusta ole, ei Kristustakaan ole herätetty. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, niin saarnaamisemme on varmasti turhaa ja uskomme on turhaa. Lisäksi meidät todetaan myös vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän herätti Kristuksen, jota hän ei kuitenkaan herättänyt, ellei kuolleita kerran herätetä.” – 1. Kor. 15:13–15.
Ensimmäisen vuosisadan kristityt tiesivät apostoli Paavalin tavalla varmasti, että Jeesus oli herätetty kuolleista. He olivat halukkaat kestämään kaikenlaisia vaikeuksia, kuolemankin, siinä täydessä vakaumuksessa, että heidät palkittaisiin ylösnousemuksessa.
MIKÄ HERÄTETÄÄN?
Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus ilmaisee, ettei kuolleitten herättäminen merkitse aivan saman ruumiin palauttamista elämään. Jeesusta ei herätetty elämään ihmisenä vaan henkenä. 1. Pietarin 3:18 sanoo: ”Kuolihan Kristuskin kerran kaikiksi ajoiksi syntien johdosta, vanhurskas epävanhurskaiden puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo, hän joka saatettiin kuolemaan lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä.” Jeesus sai ylösnousemuksessaan ruumiin, joka ei ollut lihaa ja verta vaan sopiva taivaalliseen elämään. – 1. Kor. 15:40, 44–50.
Ollakseen opetuslastensa nähtävissä ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus Kristus otti itselleen liharuumiin ja sopivan vaatetuksen, niin kuin enkelitkin olivat tehneet aikaisemmin näyttäytyessään ihmisille. Tämä selittää, miksi Jeesuksen opetuslapset eivät aina tunteneet häntä ensin ja miksi Jeesus saattoi näyttäytyä ja hävitä äkisti. (Luuk. 24:15–31; Joh. 20:13–16, 26) Muistettakoon myös, ettei Jeesusta haudattu vaatteineen, vaan hänet kiedottiin hienoihin pellavaisiin käärinliinoihin. Hänen ylösnousemuksensa jälkeen käärinliinat jäivät hautaan. Samoin kuin Jeesuksen oli siis aineellistettava vaatetus, hän otti myös itselleen liharuumiin tehdäkseen itsensä näkyväksi opetuslapsilleen. – Luuk. 23:53; Joh. 19:40; 20:6, 7.
Tämä voi herättää kysymyksiä: Miten on niiden laita, jotka toisin kuin Jeesus Kristus herätetään maalliseen elämään? Ovatko heidän ruumiinsa sen tarkkoja jäljennöksiä, millaisia he olivat kuolinhetkellään? Eivät, se ei olisi järkevää, koska se merkitsisi sitä, että heidät palautettaisiin elämään lähellä kuolemaa olevassa tilassa. Niitä, jotka herätettiin muinaisuudessa, ei tuotu takaisin siinä sairaassa tilassa, joka johti heidät kuolemaan. Vaikka he eivät olleetkaan täydellisiä ylösnoustessaan, niin heillä oli eheä, terve ruumis.
On selvää, ettei samaa ruumista, jossa olisi täsmälleen samat atomit, voitaisi ennallistaa elämään. Mätänemisprosessin välityksellä ihmisruumis muuttuu jälleen orgaanisiksi kemikaaleiksi, jotka kasvillisuus voi imeä itseensä. Ihmiset saattavat syödä tätä kasvillisuutta. Näin ollen voivat alkuperäisen henkilön muodostavat ainekset joutua toisiin ihmisiin. Ilmeisestikään samat atomit eivät voi olla alkuperäisessä ihmisessä ja kaikissa noissa toisissa ylösnousemuksen aikaan.
Jehova Jumala voi kuitenkin rakentaa uudelleen saman henkilön ylösnousemuksessa. Me olemme millaisia olemme persoonallisuutemme, kokemustemme ja henkisen kasvumme perusteella, emmekä ruumiimme muodostavan aineen perusteella. Noin seitsemän vuotta sitten olivat ruumiisi muodostavat molekyylit erilaiset kuin nyt. Ne ovat korvautuneet uusilla. Näin ollen se asteittainen vaihtuminen, mikä on tapahtunut suunnilleen seitsemän vuoden kuluessa elämässäsi, voi toteutua silmänräpäyksessä ylösnousemuksessa.
Vaikka tämä saattaa kuulostaa melkein uskomattomalta, niin se ei eroa kuitenkaan kovin paljon siitä, mitä tapahtuu ihmisen hedelmöitymisessä. Sillä pikkuruisella solulla, joka muodostuu siittiösolun ja munasolun yhtyessä, on mahdollisuus tulla henkilöksi, joka on erilainen kuin kukaan toinen koskaan elänyt ihminen. Tässä solussa on itse asiassa malli, millainen henkilö siitä on kehittyvä. Tästä mallista tulee kehittyvän ihmisen ruumiin osa. Eikö näin ollen ole järkevää, että ihmisen Luoja voi herättää eli uudelleen luoda ruumiin, jossa on kuolleen henkilön persoonallisuus ja hänen elämänsä entisyys?
Ylösnousemus ja uudelleen luominen riippuu näin ollen todellisuudessa siitä, että Jumala muistaa ihmiskunnan elämänmallin. Me voimme luottaa tähän muistiin. Voivathan epätäydelliset ihmisetkin tallentaa kuvanauhalle ihmisen kuvia ja ääntä ja esittää niitä myöhemmin. Kuinka paljon suurempi onkaan Jumalan kyky säilyttää menneitä tietoja, sillä hänhän kutsuu kaikkia lukemattomia tähtiäkin nimeltä! (Ps. 147:4) Koska Jehova Jumala muistaa elämänmallit täydellisesti ja koska hänen tarkoituksensa on herättää kuolleet, hän saattoi laskea Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kaltaiset uskolliset miehet eläviksi. – Luuk. 20:37, 38.
Totisesti on yllin kyllin syytä uskoa kuolleitten ylösnousemukseen eli uudelleen luomiseen. Usko ylösnousemukseen perustuu Jumalan luotettaviin lupauksiin, historiallisesti vahvistettuihin ylösnousemuksiin menneisyydessä ja siihen luottamukseen, että Jumalalla on kyky säilyttää ja uudelleen rakentaa täydellisesti elämänmalleja.