17. luku
Yhdistyminen valhe-ennustuksista huolimatta
1. Millaisia ongelmia liittyy tänä väestöräjähdyksen ja uhkaavan maailmanlaajuisen nälänhädän aikana hajallaan olevien ihmisten tuomiseen takaisin kotimaahansa sen alueen täyttämiseksi ääriään myöten?
PAHAENTEISIÄ varoituksia annetaan tänä aikana maapallon liikakansoituksesta – väestöräjähdyksestä! – ja maailmanlaajuisesta nälänhädästä, joka tulisi jo niin pian kuin vuonna 1975. Siksi voi kuulostaa oudolta ennustaa, että peltojen vilja ja viinitarhojen paras viini saavat nuorukaiset ja neitsyet kukoistamaan ja että väestö lisääntyy siinä määrin, ettei tilaa ole enää useammille. Joidenkin kansakuntien nopeasti kasvavasta väestöstä näyttää siltä, että on saatava lisää tilaa kansallisten rajojen ulkopuolelta ottamalla sitä naapurikansoilta. Ravintoa on tuotettava entistä enemmän, maata on käytettävä enemmän viljan kasvattamiseen. Miksi siis erään kansan hajallaan asuvat ihmiset pitäisi koota yhteen kansallisten rajojensa sisäpuolelle, niin että alue tulisi ääriään myöten täyteen? Miten sen ravinto-ongelma voidaan ratkaista?
2. Kenellä ei ole mitään ravinto-ongelmaa päinvastoin kuin ihmishallituksilla, sen mukaan kuin Ps. 104:13–16 esittää?
2 Aiheutuuko siitä ravinto-ongelma? Ihmishallituksille kyllä, mutta ei ihmiskunnan paratiisin Istuttajalle! Mitään sellaista ongelmaa ei ole tänäkään aikana Hänellä, josta on henkeytettynä kirjoitettu yli 2300 vuotta ennen nykyistä maailmantilannetta: ”Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa. Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä. Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.” – Ps. 104:13–16.
3. Mistä suunnasta Sak. 10:1, 2 neuvoo meitä etsimään helpotusta?
3 Esittäkööt itseensä luottavat ihmiset sellaisia ennustuksia kuin uskaltavat maailman ongelmien ratkaisemiseksi ihmisten yhteisponnistuksin, niin helpotusta voidaan kuitenkin odottaa vain yhdeltä ainoalta taholta. Siltä taholta tuleva julistus, joka on lähtöisin ihmistä ja demoneja ylemmästä lähteestä ja on kirjoitettu Sak. 10:1, 2:een, koskee meitä kaikkia ja kuuluu: ”Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit joka miehen pellolle. Sillä kotijumalat puhuvat tyhjiä, ja tietäjät näkevät petosnäkyjä, puhuvat valheunia, lohduttelevat turhilla. Sentähden he saavat lähteä matkaan kuin lammaslauma ja kärsivät vaivaa, kun ei ole paimenta.”
4. Miten Luojan kyky antaa sateita määräaikana osoitettiin Nooan aikana ja Elian aikana?
4 Suvereenin Herran Jehovan, Luojan, kyvystä antaa sadetta maailmanlaajuisesti esitettiin näyte vuonna 2370 eaa., jolloin sen viikon lopulla, jonka aikana Nooaa ja hänen perhettään käskettiin viedä eläin- ja lintulajeja jättimäiseen arkkiin (arkkuun), alkoi sataa kaikkialla maailmassa ja sadetta kesti neljäkymmentä päivää, niin että koko maan pinta joutui veden alle vuodeksi. (1. Moos., luvut 6–8) Eräässä toisessakin tilaisuudessa hän aiheutti sateen määräaikana vastaukseksi rukoukseen, ja se tapahtui sen jälkeen, kun kuivuus oli koetellut Israelin kymmenen sukukunnan valtakuntaa kolme ja puoli vuotta ja profeetta Elia oli rukoillut. Aluksi vastaus tämän vanhurskaan miehen rukoukseen oli ’pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen, joka nousi [Väli]merestä’, minkä jälkeen ”taivas kävi mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja tuli ankara sade”. – 1. Kun. 18:43–45; Jaak. 5:16–18; Luuk. 4:25, 26.
5. Mikä temppelin rakentamisen laiminlyönnin aikana sattunut kokemus osoitti ennallistetuille juutalaisille, että ”siunauksen sateita” (Hes. 34:26) ei tullut pitää ilman muuta asiaan kuuluvina?
5 Juudan maahan ennallistetulle uskolliselle jäännökselle luvattiin, että Jehova antaisi sille erinomaiset ympäristöolosuhteet. Hän sanoi: ”Ja minä teen siunatuiksi heidät ja kaiken, mitä minun kukkulani ympärillä on, ja vuodatan sateen ajallansa – ne ovat siunauksen sateita.” (Hes. 34:26) Jäännöksen jäsenten ei kuitenkaan tullut pitää tätä ilman muuta asiaan kuuluvana. Niinä vuosina, jolloin he löivät laimin Jumalan temppelin jälleenrakentamisen Jerusalemiin, he kokivat paahtavaa kuumuutta maassa, ja ’taivas pidätti kasteen ja maa pidätti satonsa. Ja minä [Jehova] olin kutsunut kuivuuden maahan ja vuorille, viljalle, viinille ja öljylle, ja mitä vain maa tuottaa, ja ihmisille ja eläimille ja kaikelle kätten vaivannäölle.’ (Hagg. 1:10, 11; 2:16, 17; Sak. 8:10–12) Silloin he havaitsivat olevan välttämätöntä rukoilla Häntä, joka ”tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot”. – Sak. 10:1.
6. Ovatko pakanallisten, taikauskoisten ihmisten väärät jumalat sateentekijöitä, ja minkä sateen tekemistä koskevan lausunnon ekologit vielä tulevat havaitsemaan todeksi?
6 Uskolliselle jäännökselle, joka rukoili Häntä ja totteli hänen käskyjään, hän antoi ”kasvit joka miehen pellolle”. Jokaisen uskollisen henkilön maapalstaa siunattiin tarpeellisilla ravintokasveilla. Pakanallisten, taikauskoisten ihmisten väärät jumalat eivät ole niitä, joiden puoleen heidän olisi pitänyt katsoa tai joita rukoilla. Puhutellessaan taivaallista Sateentekijää varhaisempi profeetta Jeremia sanoi: ”Onko pakanain turhista jumalista sateen antajiksi, tahi taivasko antaa sadekuurot? Etkö sinä ole Herra, meidän Jumalamme? Sinua me odotamme, sillä sinä olet tehnyt kaiken tämän.” (Jer. 14:22) Kaikki nykyiset ekologit eli elinympäristömme tutkijat, jotka eivät ota Jehova Jumalaa huomioon, tulevat vielä havaitsemaan todeksi sen Raamatun henkeytetyn lausunnon, jonka mukaan Jehova tekee sateen.
7. Miksi voideltu jäännös ei rukoile kirjaimellista sadetta maailmanlaajuisen nälänhädän torjumiseksi, ja minkä jäännökseen kuuluvat tietävät olevan tärkeämpää elossa varjeltumiselle?
7 Hengellisen Israelin voideltu jäännös, jonka suurimpana huomion kohteena on Jehovan puhtaan palvonnan ennallistaminen hänen hengellisessä temppelissään, ei tänä aikana rukoile kirjaimellista sadetta maan päälle siinä toivossa, että se estäisi maailmanlaajuisen nälänhädän. Se muistaa Jeesuksen Kristuksen ennustaneen, että tämän ”asiainjärjestelmän päättymisen” (Um) aikana ”nälänhätä” tulisi lisäämään maailmallisten kansojen ja kansakuntien kärsimyksiä. (Matt. 24:7) Se tietää, että tärkeämpiä varjeltumiselle tulevassa suuressa maailman ”ahdistuksessa” ja elämän saamiselle Jumalan uudessa asiainjärjestelmässä ovat hengelliset siunaukset – Pyhän Raamatun ja sen ennustusten kasvava ymmärtäminen, suotuisa suhde Jumalaan, suurempi määrä hänen pyhää henkeään eli toimivaa voimaansa, säännölliset kokoukset hänen antautuneen kansansa kanssa, osallistuminen hänen messiaanisen valtakuntansa hyvän uutisen saarnaamiseen, jumalallinen ohjaus ja suojelus kaikissa pyrkimyksissämme tehdä Hänen tahtonsa. Tällaisten siunausten sadekuuroa Jumalaa pelkäävään jäännökseen kuuluvat ovat rukoilleet. Siksi heidän hengellinen tilansa on tuottanut paljon ”kasveja”. Siitä on tullut hengellinen paratiisi. – 2. Kor. 12:4.
8. Miltä jumalilta kristikunta on odottanut siunauksiaan, mutta mikä on ollut ennustettu seuraus?
8 Vastoin ’jumalisuuden ulkokuortaan’ kristikunta odottaa siunauksiaan tämän maailman vääriltä jumalilta, kaupallisuudelta, militarismilta, kehitysopilliselta koulutukselta, isänmaallisuudelta, nykytieteeltä ja -teknologialta sekä Yhdistyneiltä Kansakunnilta. Sen poliittiset johtajat kysyvät neuvoa jopa astrologeilta ja henkimeedioilta. Minkä olemme havainneet olevan seurauksena? Täsmälleen sen, minkä Sak. 10:2 ennusti: ”Sillä kotijumalat puhuvat tyhjiä, ja tietäjät näkevät petosnäkyjä, puhuvat valheunia, lohduttelevat turhilla. Sentähden he saavat lähteä matkaan kuin lammaslauma ja kärsivät vaivaa, kun ei ole paimenta.”
9. Miten kristikuntaan kuuluvat ihmiset ovat syyllistyneet ”kotijumalien” käyttöön ja ”ennusteluun”?
9 Riippumattomuudessaan Pyhästä Raamatusta kristikuntaan kuuluvat ihmiset katsovat ’kotijumaliinsa’ eli penaatteihinsa kuten vanhan ajan taikauskoiset roomalaiset. He luottavat omiin yksityisiin mielipiteisiinsä, ja kullakin heistä on oma henkilökohtainen uskonnon lajinsa. He katsovat sotilaallisten, taloudellisten ja poliittisten asiantuntijoitten ennustuksiin sekä pappeihin ja saarnaajiin, jotka rukoilevat taivaan siunausta näille maailmallisille johtajille ja puhemiehille. He kapinoivat sitä Jumalan sanaa vastaan, jota Jehovan kristityt todistajat ovat julistaneet heille, ja he menevät eteenpäin julkeasti luottaen omiin käsityksiinsä siitä, miten asioita tulisi hoitaa. Heihin soveltuvat profeetta Samuelin sanat, jotka hän puhui Israelin tottelemattomalle kuninkaalle Saulille: ”Sillä tottelemattomuus on taikuuden [ennustelun, Um] syntiä, ja niskoittelu on valhetta [samaa kuin yliluonnollisen voiman käyttö, Um] ja kuin kotijumalain palvelusta.” – 1. Sam. 15:23.
10. Ovatko kristikunnan ennustelijat olleet oikeassa, onko helpotus tullut ja onko lauma pidetty koossa paimenen alaisuudessa?
10 Jehovan kannalta ei ainoastaan niin sanottu pakanamaailma vaan myös kristikunta on sekaantunut epäjumaliseen kotijumalien palvontaan ja yliluonnollisen voiman käyttämiseen ja demoniseen ennusteluun. Ihmisten henkilökohtaiset mielipiteet ovat sen tähden osoittautuneet erheellisiksi. Julkisuuden henkilöiden esittämät ennustukset maailman olojen korjautumisesta kaikilla ihmisten keksimillä ja käyttämillä keinoilla ovat osoittautuneet pelkiksi toiveuniksi, petosnäyiksi. Mikä vaikutus tällä on ollut petettyihin ja harhaan johdettuihin ihmisiin? He lähtevät totisesti matkaan kuin lammaslauma kunkin kulkiessa omaa tietään, kuin lampaat, jotka eivät tiedä mihin mennä. He ovat eksyneet, ja ihmisyhteiskunnan turmeltuneet ainekset saalistavat heitä. Siksi he ovat joutuneet suuriin kärsimyksiin, eikä heille löydy lääkettä ihmislähteistä. Yksikään poliittinen hallitsija, mikään poliittinen järjestö ei voi paimentaa heitä, suojella heitä ja johtaa heitä rauhallisille laidunmaille tai hiljaisten vesien ääreen.
11, 12. a) Miten kristikunnan hallitsijat eivät ole seuranneet kuningas Daavidin, psalminkirjoittajan, esimerkkiä? b) Onko Jehova sen mukaan, mitä Sak. 10:3–7 sanoo, tyytyväinen poliittisiin ”paimeniin”, joita uskonnollinen papisto ohjaa?
11 Poliittiset hallitsijat ovat jopa kristityksi tunnustautuvassa kristikunnassa kieltäytyneet seuraamasta kuningas Daavidin esimerkkiä, joka paimensi Israelin kansan laumaa vuosina 1077–1037 eaa. Psalmissa 23:1, 2 entinen paimenpoika Daavid sanoi: ”Herra [Jehova, Um] on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.” Voisiko Ylin Paimen Jehova olla tyytyväinen niiden poliittisten hallitsijoitten käytökseen, jotka kansojensa paimenina ovat kristikunnan uskonnollisen papiston ohjaamia ja kannattamia? Ei sen mukaan, mitä Sak. 10:3–7 sanoo:
12 ”Paimenia kohtaan syttyy minun vihani, ja johtomiehiä [vuohimaisia johtajia, Um] minä rankaisen; sillä Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova, Um] pitää huolen laumastansa, Juudan heimosta, ja asettaa sen ikäänkuin kunniaratsuksensa sodassa. Siitä [Juudasta] on lähtevä kulmakivi [avainhenkilö, Um], siitä kiinnityspaalu [avustava hallitsija, Um], siitä sotajousi, siitä lähtevät käskijät kaikki. Ja he ovat niinkuin sankarit, jotka polkevat katujen lokaa sodassa. He sotivat, sillä Herra [Jehova, Um] on heidän kanssansa; ja häpeään joutuvat hevosilla-ratsastajat. Minä teen väkeväksi Juudan heimon ja autan Joosefin heimoa [teen Juudan huoneen ylemmäksi, ja Joosefin huoneen minä pelastan, Um]. Minä saatan heidät kotiin, sillä minä armahdan heitä, ja he tulevat olemaan, niinkuin en minä olisi heitä hyljännytkään. Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heidän rukouksensa. Efraim on oleva niinkuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva niinkuin viinistä. Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat; heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.”
13. Kenen asennetta poliittisia ”paimenia” ja ”vuohimaisia johtajia” kohtaan papit eivät ole selittäneet heille, ja miksi on niin?
13 Poliittiset ”paimenet” eivät kristikunnassakaan ymmärrä, että Jehovan viha on syttynyt heitä kohtaan. Eikö uskonnollinen papisto rukoile heidän puolestaan ja toivota heille taivaan siunausta? Myöskään kristikunnan uppiniskaiset ”vuohimaiset johtajat” eivät usko ja pelkää sotajoukkojen Jehovan vaativan heitä tilille. Eivätkö he käy kristikunnan kirkoissa ja eivätkö siis papit ja saarnaajat toimi heidän puolestaan välimiehinä Jumalan edessä ja järjestä heidän asiansa Jumalan kanssa? Niinpä he eivät odota tuntevansa Jehovan kuuman vihan hehkua ennustetussa ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”. Heitä ei huolestuta se, että hän vaatisi heidät tilille Harmagedonissa, tuon ”sodan” taistelukentällä. Mutta vaikka näiden poliittisten ”paimenten” ja ”vuohimaisten johtajien” oma uskonnollinen papisto on jättänyt heidät tietämättömiksi ja omahyväisiksi, niin sotajoukkojen Jehova ei varmasti ole tehnyt niin. Hän on ilmoittanut heille asiasta hyvissä ajoin etukäteen ja toistuvasti. Miten?
14. Keiden välityksellä Jehova on ilmoittanut asiasta hyvissä ajoin etukäteen, ja miten hän on muuttanut heidät lampaan kaltaisista kuin majesteettiseksi sotahevoseksi?
14 Voideltujen kristittyjen todistajiensa, vastakuvallisen ”Juudan heimon”, välityksellä. He eivät ole seuranneet kristikunnan eksyttäviä poliittisia ”paimenia” ja ”vuohimaisia johtajia”. Jehova on heidän Paimenensa, ja vuodesta 1919 lähtien Hän on kääntänyt suosiollisen huomionsa heihin lampaittensa ”laumana”. Ensimmäisen maailmansodan aikana he olivat todellakin kuin lampaita, jotka eivät ottaneet osaa sodan taisteluihin kristikunnan kanssa mutta jotka oli alistettu ihmiskunnan petomaisten poliittisten, sotilaallisten riistäjien valtaan, joilla oli uskonnollisen papiston hyväksymys ja tuki. Mutta tuon ensimmäisen maailmanselkkauksen jälkeen suuri Taivaallinen Paimen on koonnut jälleen ”laumansa”, hengellisen ”Juudan heimon”. Vaikka he ovat olleet lampaan kaltaisia, niin Hän on muuttanut heidät kuin ”kunniaratsuksensa sodassa”. Sanansa ja pyhän henkensä avulla hän on antanut heille kuin majesteettisen taisteluhevosen rohkeuden. – Sak. 10:3.
15. Miksi tämän muutoksen pitäisi olla tällainen hengellisen ”Juudan heimon” suhteen vuodesta 1914 lähtien?
15 Niin pitäisi ollakin, sillä pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914 Jehova Jumala asetti valtaistuimelle taivaassa ”jalopeuran Juudan sukukunnasta” ja antoi hänelle käskyn: ”Hallitse [Käy kukistaen, Um] vihollistesi keskellä.” (Ilm. 5:5; 1. Moos. 49:9, 10; Ps. 110:1, 2) Hengellisen ”Juudan heimon” jäsenten tulee olla samanlaisia kuin ”heimon” Johtajankin. Tästä ”Juudan heimosta” Jehova sanoo edelleen: ”Siitä on lähtevä kulmakivi [avainhenkilö, Um], siitä kiinnityspaalu [avustava hallitsija, Um], siitä sotajousi, siitä lähtevät käskijät kaikki.” – Sak. 10:4.
16. a) Kuka oli ”avainhenkilö” Sakarjan päivinä, mutta kuka on sellainen meidän päivinämme? b) Miten hän on ”avustava hallitsija”, ”sotajousi” ja ”käskijä”?
16 Sakarjan päivinä käskynhaltija Serubbaabel, Sealtielin poika Juudan sukukunnasta, oli ”avainhenkilö”. Meidän päivinämme Jehovan messiaanisen valtakunnan syntymisestä lähtien vuonna 1914 kirkastettu Jeesus Kristus, joka on Juudan heimoon kuuluvan Daavidin jälkeläinen, on tuo ”avainhenkilö”. Asiat ovat keskittyneet häneen; vastuut, joihin liittyy kuninkaallista painavuutta, yhtyvät hänessä. Kuin ”kiinnitys paaluna”, josta kuninkaalliset edut riippuvat ja josta ne saavat tukensa, messiaaninen Kuningas on ”avustava hallitsija”. Hänen Jumalansa, sotajoukkojen Jehovan, kaikkivoivassa kädessä hän on ”sotajousi”, joka voi haavoittaa ja iskeä maahan viholliset kaukaa. Hän on Ylikäskijä, joka jakaa kuninkaalliset tehtävät kaikille ”Juudan heimon” jäsenille, joista hän nimittää muutamat alikäskijöiksi ja joiden kaikkien tulee työskennellä yhdessä hänen kanssaan, joka on heidän Päämiehensä ja Johtajansa. Kun hän on heidän etunenässään, niin koko ”Juudan heimolla” on syytä olla rohkea.
17. Miksi näinä aikoina hengelliseltä ”Juudan heimolta” vaaditaan rohkeutta niin kuin sodassa?
17 Näinä aikoina tarvitaan sellaista rohkeutta kuin Kristuksella oli. Me emme voi sallia maailman tilanteen lyödä meitä lamauttavalla pelolla. Meitä on selvästi varoitettu etukäteen siitä, että tämä on oleva sodankäynnin aikaa hengellisen Israelin voideltua jäännöstä vastaan, koska messiaaninen valtakunta on heittänyt ulos taivaasta Saatanan ja hänen demonienkelinsä, ja tästä lohikäärmeen kaltaisesta vastustajasta on kirjoitettu meidän luettavaksemme tänä aikana: ”Ja lohikäärme vihastui vaimoon [Jumalan taivaalliseen järjestöön] ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä [hänen siemenensä jäljellä olevia, Um] vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.” (Ilm. 12:17) Hengellisessä ”Juudan heimon” jäännöksessä on siis sen Jumalan avulla täyttynyt Jumalan lupaus: ”Ja he ovat niinkuin sankarit, jotka polkevat katujen lokaa sodassa. He sotivat, sillä Herra [Jehova, Um] on heidän kanssansa; ja häpeään joutuvat hevosilla-ratsastajat.” – Sak. 10:5.
18. a) Miksi hengellinen ”Juudan heimo” joutui mukaan taisteluun, ja kuka on heidän puolellaan? b) Minkä vuoksi ”hevosilla-ratsastajat” ovat joutuneet häpeään?
18 Tässä esitetään kuva voittoisista sotureista, jotka ovat tunkeutuneet vihollisen linnoitukseen, jonka kadut ovat punaisina surmattujen puolustajien verestä. Valloittajien täytyy sen tähden polkea loassa, joka muodostuu veren sekoittuessa tomuun. Hengellisen ”Juudan heimon” voidellulle jäännökselle sodankäynti on nykyään kuitenkin hengellistä, ja sen aseet ovat ”voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia”. (2. Kor. 10:4; Ef. 6:14–18) Tänä ”pahana päivänä”, jolloin lohikäärme Saatana ja hänen demoninsa on heitetty alas maan päälle, voideltu jäännös ei voi välttyä joutumasta mukaan taisteluun. Jäännökseen, kuuluvat ovat ryhtyneet siihen rohkeasti, ”sillä Jehova on heidän kanssansa”. Se, että he ovat yhä taistelussa, vaikka ”lopun aika” on nyt päättymässä, merkitsee heille hengellistä voittoa. Mutta ne viholliset, jotka luottavat ’hevosiin’, so. siihen tapaan, millä maailma jatkaa taisteluaan Jehovan palvojia vastaan, ovat todellakin joutuneet häpeään, pettyneet. Kaikki näiden ”hevosilla-ratsastajien” taholta tullut vastustus, asiaan puuttuminen ja vaino eivät ole voineet pysähdyttää hengellisen ”Juudan heimon” jäännöstä.
YHDISTYNYT KANSA
19. a) Mikä jakautuminen oli tapahtunut Israelin kahdentoista sukukunnan kansassa vuonna 997 eaa.? b) Miten molempien näin muodostuneitten valtakuntien henkiin jääneet joutuivat yhdessä pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan?
19 Profeetta Sakarjan päivinä, kuudennella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, Israelin kansa yhdistyi, kun uskollinen jäännös vapautui Babyloniasta ja se ennallistettiin Juudan maahan. Vuonna 997 eaa. kansa oli jakautunut. Kymmenen sukukuntaa oli noussut kapinaan Daavidin kuninkaallisen suvun hallituksen jatkumista vastaan; vain Benjaminin ja Juudan sukukunnat olivat pysyneet uskollisina Daavidin kuninkaalliselle sukuhaaralle. Israelin kymmenen sukukunnan valtakuntaa oli johtanut sen väekkäin sukukunta, nimittäin Efraimin sukukunta, joka Efraim oli patriarkka Joosefin nuorempi poika. Manassen, Joosefin esikoispojan, sukukunta liittyi veljessukukuntaansa Efraimiin. Pohjoinen kymmenen sukukunnan valtakunta oli olemassa vain vuoteen 740 eaa., jolloin assyrialaiset tuhosivat sen silloisen pääkaupungin Samarian ja henkiin jääneet karkotettiin Assyrian valta-alueille. Mutta vuonna 632 eaa. Babylonia kukisti Assyrian ja sulatti itseensä sen alueet ja sen israelilaiset pakkosiirtolaiset. Kun siis Babylonia vuonna 607 eaa. tuhosi Jerusalemin ja karkotti sen henkiin jääneet asukkaat Babyloniaan, niin kaikkiin sukukuntiin kuuluvista tuli pakkosiirtolaisia.
20. a) Miksi kymmenen sukukunnan valtakunnan pakkosiirtolaisista puhuttiin ”Efraimin heimona” tai ”Joosefin heimona”? b) Miten Jehova osoitti, että tulisi tapahtumaan molempien heimojen yhdistyminen?
20 Koska Joosefin pojan Efraimin sukukunta oli johtavassa asemassa kymmenen sukukunnan valtakunnassa, niin sen pakkosiirtolaisista puhuttiin ”Efraimin heimona” tai ”Joosefin heimona”, jonka pääedustaja oli Efraim. Osoittaen, että kaikki kaksitoista Israelin sukukuntaa yhdistettäisiin jälleen Juudan maassa, kun uskollinen pakkosiirtolaisten jäännös palaisi sinne, Jehova puhuu nyt molemmista heimoista ja sanoo: ”Minä teen väkeväksi Juudan heimon ja autan Joosefin heimoa [teen Juudan huoneen ylemmäksi, ja Joosefin huoneen minä pelastan, Um]. Minä saatan heidät kotiin, sillä minä armahdan heitä, ja he tulevat olemaan, niinkuin en minä olisi heitä hyljännytkään. Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heidän rukouksensa. Efraim on oleva niinkuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva niinkuin viinistä. Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat; heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.” – Sak. 10:6, 7.
21. a) Keitä ylemmäksi Jehova teki ”Juudan heimon”, ja millä tavalla Hän pelasti ”Joosefin heimon”? b) Miten heistä tuli kuin niitä, joita Jehova ei ollut koskaan hylännyt?
21 Juuri Suvereeni Herra Jumala teki ”Juudan heimon”, joka erikoisesti edusti Daavidin messiaanista valtakuntaa, vihollisiaan ”ylemmäksi”. ”Joosefin heimon” pakkosiirtolaiset pelastettiin myös, so. he saivat voiton vihollisistaan. Sotajoukkojen Jehova antoi heille asuinpaikan heimotovereittensa kanssa persialaisessa Juudan maakunnassa vapautettuaan heidät pakkosiirtolaisuudesta, johon Assyria oli vienyt heidät. Juudan heimon tavoin näistäkin tuli ”niinkuin sankari” Jehovan palveluksessa. Hän armahti heitä kuten muitakin pakkosiirtolaisia, ja kaikista ennallistetuista pakkosiirtolaisista tuli yhdessä kuin kansa, jota hän ei ollut koskaan hylännyt heidän tottelemattomuutensa takia. Kaikki saattoivat erityisen selvästi panna merkille tämän tosiasian, kun kotimaahansa palanneet pakkosiirtolaiset vihdoin saivat valmiiksi Jerusalemin toisen temppelin rakentamisen palvoakseen häntä siellä yhdessä koko kansakunnan Jumalana. Hän osoitti kuulleensa heidän rukouksensa vastaamalla niihin.
22. a) Miksi heillä on voimakkaampi syy iloitsemiseen, kuin viini voisi saada aikaan? b) Millä tavalla heidän ”lapsensa” osallistuvat tuohon iloon?
22 Se, mikä pani heidän sydämensä iloitsemaan, vaikutti voimakkaammin kuin viinin juominen. Heidän piristymisensä oli hengellistä laatua. Heidän sydämensä iloitsi heidän Jumalassaan, Jehovassa, sen johdosta, mitä hän oli tehnyt heidän hyväkseen, sen armon johdosta, mitä hän oli osoittanut heitä kohtaan. Heidän poikansa, jotka syntyivät heille kotimaassa, jonne he olivat päässeet takaisin, pääsisivät osallisiksi tästä Jumalan armosta ja hyvyydestä. Hekin näkisivät sen, kokisivat sen ja iloitsisivat vanhempiensa kanssa sen vuoksi.
23. Mikä vastaa lopullisessa täyttymyksessä ’’Juudan heimoa” ja ”Joosefin (Efraimin) heimoa”, ja missä ja mistä lähtien Jehova on yhdistänyt ne?
23 ”Juudan heimoa” ja ”Joosefin heimoa” (Efraimia) koskevan ennustuksen lopullisessa täyttymyksessä tällä 20. vuosisadalla on otettava huomioon kaksi hengellisen Israelin voidellun jäännöksen osaa. Toinen on alkuperäinen osa, joka selviytyi ensimmäisen maailmansodan kovista kokemuksista ja joka ennallistettiin Jumalan suosioon ja vapautettiin vuonna 1919. Lisäksi on uudempi osa, joka vapautettiin Suuresta Babylonista vuodesta 1919 lähtien ja liitettiin alkuperäiseen voideltuun jäännökseen. Kaikkien näihin molempiin jäännöksen osiin kuuluvien yhdistyminen yhdeksi Jehovan ”omaisuuskansaksi” tapahtui siinä hengellisessä tilassa, johon hän toi heidät yhteen vuodesta 1919 lähtien. Näin he saattoivat yhdistettyinä työskennellä yhdessä ainoan elävän tosi Jumalan palvonnan ennallistamiseksi ja laajentamiseksi Hänen hengellisessä temppelissään. Vastustamattoman henkensä avulla hän pani Messiaansa lampaankaltaisten opetuslasten ”lauman” tulemaan ikään kuin kunniakkaaksi sotahevoseksi, joka ei pelkää syöksyä taisteluun.
24. Miten yhdistetty jäännös osoitti nyt Valtakunnan julistamisessa samanlaista rohkeutta kuin taisteluun syöksyvä hevonen?
24 Siten he tulivat rohkeammiksi kuin koskaan Jumalan messiaanisen valtakunnan julistamisessa, valtakunnan, joka on hallinnut taivaissa pakanain aikojen päättymisestä lähtien vuodesta 1914. He jatkoivat satojen miljoonien ilmaisten raamatullisten traktaattien jakamista ihmisten koteihin. Mutta nyt he eivät jättäneet raskainta työtä joillekin sadoille kokoajan ”kolporteeraajille”, vaan nyt he kaikki ryhtyivät koputtamaan ihmisten oville ja keskustelemaan ovenavaajien kanssa ja levittämään heille Raamatun tutkimisen apuvälineitä kirjasten ja sidottujen kirjojen muodossa nimellistä korvausta vastaan työn hyväksi. He vuokrasivat satoja radioasemia radioimaan Valtakunnan sanomaa yli maapallon, muodostivatpa he aika ajoin eräitä suurimmista radioasemaverkostoista saavuttaakseen mahdollisimman monen kuulijan kodit ja korvat. Kun kasvava uskonnollinen, poliittinen ja lainopillinen vastustus teki vaikeaksi jatkaa vapaasti Valtakunnan sanoman radioimista, kovaäänisillä varustetut ääniautot lähetettiin kentälle kaiuttamaan sanomaa. Matkagramofoneja kannettiin ovelta ovelle ja niillä soitettiin levytettyä sanomaa.
25. Miten vuosina 1922–1928 julkaistuja tuomiosanomia julistettiin rohkeasti?
25 Seitsemän vuoden ajan, vuosina 1922–1928, hengellisten israelilaisten voideltu jäännös piti seitsemän kansainvälistä eli yleiskonventtia. Kussakin niistä julkaistiin perättäin Jumalan Pyhään Raamattuun perustuva peloton tuomiosanoma, jota perusteltiin sopivalla yleisöesitelmällä, joka puhuttiin suoraan näkyvälle kuulijakunnalle ja radion avulla myös näkymättömälle kuulijakunnalle. Nämä tuomiosanoman julistukset ja niitä tukevat puheet julkaistiin ilmaisina traktaatteina, jotka oli tarkoitettu vapaasti levitettäviksi monilla kielillä, ja niitä jaettiin satoja miljoonia monien maiden ihmisten käsiin. Nämä jokavuotiset suulliset ja kirjalliset sanomat olivat kuin seitsemän pasuunan puhallusta, joilla Jehovan nykyiset tuomiot toitotettiin koko maailman kuultaviksi. Sellaisiksi ne kuvataan apokalyptisen Ilmestyskirjan luvuissa kahdeksan, yhdeksän ja yksitoista.
26. Miten Ilmestyskirjan esitys viidennestä pasuunasta kuvaa voidellun jäännöksen sotaisaksi sen vapauduttua Suuresta Babylonista?
26 Huomaa, miten Ilm. 9:7–11 puhuessaan viidennen pasuunasanoman kaiuttamisesta enkelien ohjauksessa kuvaa Suuresta Babylonista vapautettua jäännöstä käyttämällä vertauskuvana heinäsirkkoja ja kuvailee jäännökseen kuuluvia seuraavasti: ”Ja heinäsirkat olivat sotaan varustettujen hevosten kaltaiset, ja niillä oli päässään ikäänkuin seppeleet, kullan näköiset, ja niiden kasvot olivat ikäänkuin ihmisten kasvot; ja niillä oli hiukset niinkuin naisten hiukset, ja niiden hampaat olivat niinkuin leijonain hampaat. Ja niillä oli haarniskat ikäänkuin rautahaarniskat, ja niiden siipien kohina oli kuin sotavaunujen ryske monien hevosten kiitäessä taisteluun. Ja niillä oli pyrstöt niinkuin skorpioneilla ja pistimet, ja pyrstöissänsä niillä oli voima vahingoittaa ihmisiä viisi kuukautta. Niillä oli kuninkaanaan syvyyden enkeli, jonka nimi hebreaksi on Abaddon ja kreikaksi Apollyon.” Jäännös kuvataan tässä sotaisaksi.
27. Miten Ilmestyskirjan esitys kuudennesta pasuunasta on sopusoinnussa sen kanssa, mitä Sak. 10:3–7 esittää, osoittaessaan jäännöksen sotaisaksi, kuin ”sankareiksi”?
27 Apokalyptinen kuva kuudennen pasuunan kaiuttamisen (alkoi vuonna 1927) vaikutuksista osoittaa jäännöksen käyttävän satoja miljoonia julkaisuvälineitä Jehovan tuomioitten julistamiseksi. Katso kuvausta: ”Ja ratsuväen joukkojen luku oli kaksikymmentä tuhatta kertaa kymmenen tuhatta; minä [Johannes] kuulin niiden luvun. Ja tämänkaltaisilta minusta näyttivät hevoset ja niiden selässä istujat näyssä: ratsastajilla oli tulipunaiset ja tummansinervät ja tulikivenkeltaiset haarniskat; ja hevosten päät olivat kuin leijonain päät, ja niiden suusta lähti tuli ja savu ja tulikivi. Näistä kolmesta vitsauksesta sai kolmasosa ihmisiä surmansa: tulesta ja savusta ja tulikivestä, jotka lähtivät niiden suusta. Sillä hevosten voima oli niiden suussa ja niiden hännässä; niiden hännät näet olivat käärmeitten kaltaiset, ja niissä oli päät, joilla ne vahingoittavat.” (Ilm. 9:16–19) Nämä vertauskuvalliset näyt ovat siis sopusoinnussa sen kanssa, mitä Sak. 10:3–7 esittää, jossa ennallistettua jäännöstä verrataan Jehovan ’kunniaratsuun sodassa’ ja ”sankareihin”.
MAHTAVAT ESTEET VOITETAAN
28. Miten Jehova puhui, kuten Sak. 10:8–12 esittää, esteitten voittamisestaan kootessaan kansansa jälleen kuin Egyptistä ja Assyriasta?
28 Kuten voimme nähdä nyt, mikään ei ole osoittautunut voittamattomaksi esteeksi sotajoukkojen Jehovalle hänen toteuttaessaan ilmaistuja tarkoitusperiään. Sak. 10:8–12 kertoo, miten hän suhtautuu tällaisiin esteisiin: ”Minä olen viheltävä heille ja kokoava heidät, sillä minä lunastan heidät, ja he lisääntyvät, niinkuin lisääntyivät ennen. Kun minä sirotan heidät kansojen sekaan, muistavat he minua kaukaisissa maissa; ja he lastensa kanssa saavat elää ja palata takaisin. Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta ja kokoan heidät Assurista; minä vien heidät Gileadin maahan ja Libanonille, eikä heille ole riittävästi tilaa. Hän käy ahdistuksen [ahdistuksella, Um] meren lävitse, hän lyö meren aaltoja, ja kaikki Niilivirran syvyydet kuivuvat, Assurin ylpeys painuu alas, ja Egyptin valtikka väistyy pois. Mutta heidät minä teen väkeviksi Herrassa [ylemmiksi Jehovassa, Um], ja hänen nimensä on heidän kerskauksensa [hänen nimessään he vaeltavat, Um], sanoo Herra.” – Sak. 10:8–12.
29. a) Milloin Jehova nöyryytti Assyrian ylpeyden, kuten oli ennustettu? b) Milloin Hän vihelsi kansalleen, joka oli sirotettu hajalleen niin kuin siemen, ja millaisen vastakaiun se herätti?
29 Tässä Jumalan esittämässä lausunnossa sanaan Assur eli Assyria sisältyvät ne alueet, joihin assyrialaiset karkottivat Israelin kymmenen sukukunnan eloon jääneet vuonna 740 eaa. Assyrian ”ylpeys” painui kuitenkin alas Babylonian toimesta ja kuningas Nebukadnessarin johdolla. Jehovan maallinen välikappale, Persian Kyyros Suuri, painoi vuorostaan vuonna 539 eaa. alas Assyrian valloittajan ja riistäjän ”ylpeyden”. Sen jälkeen Jehova saattoi ’viheltää’ kansansa hajaantuneille pakkosiirtolaisille Babylonian valtakunnan pohjoisilla valta-alueilla. He lisääntyivät niin kuin kylvetty siemen siellä, minne hän oli heidät sirottanut. He kuulivat hänen ’vihellyksensä’ ja muistivat hänet pakkosiirtolaisuutensa maissa, olivatpa nämä miten etäällä tahansa. Sillä oli elvyttävä vaikutus heihin ja heidän lapsiinsa, jotka he olivat synnyttäneet pakkosiirtolaisuudessa. Elävinä ja tälle hänen kutsuvalle ’vihellykselleen’ vastaanottavaisina he palasivat takaisin autioitettuun kotimaahansa.
30. Millaisiin esteisiin viitataan koottaessa pakkosiirtolaisuudessa ollutta Jehovan kansaa Egyptistä, ja miten Jehova oli menettelevä noiden esteitten suhteen?
30 Monet pakkosiirtolaisista oli viety Egyptiin pakkosiirtolaisuuteen, tai he olivat paenneet turvaan tuohon eteläiseen maahan. (2. Kun. 23:31–34; 25:22–26) Siksi Jehova ’vihelsi’ myös tuohon ilmansuuntaan. Sieltä hän kokosi jäännöksen jäseniä palvomaan häntä hänen temppelissään Jerusalemissa. Egyptin hallitsijan käyttelemä valtikka ei voinut estää tätä. Jehovan tahto tapahtui niin kuin Egyptin vallan valtikka olisi väistynyt pois, niin kuin sitä ei olisi ollutkaan. Korkeimman Jumalan ’vihellyksellä’ oli enemmän valtaa kuin Egyptin valtikalla. Jos Egyptin jumalaksi korotetun Niilin vedet olivat esteenä Hänen kansalleen, hän saattoi käsitellä niitä, niin kuin ne olisivat kuivuneet hänen kansaansa nähden. Jos Punainenmeri olisi esteenä, hän saattoi kulkea meren lävitse aiheuttaen ”ahdistusta” sen vesille. Hän saattoi lyödä alas sen aallot, jotta Hänen kotiin palaavat pakkosiirtolaisensa voisivat käydä sen lävitse hänen Jerusalemissa olevaan palvontapaikkaansa. Hän saattoi tehdä uudelleen sen, minkä hän oli tehnyt aikaisemmin vuonna 1513 eaa.
31. a) Miten Jehova oli huolehtiva mahdollisesta taipumuksesta maan liikakansoittumiseen ja silti salliva kasvun? b) Missä mielessä he vaeltaisivat Hänen nimessään?
31 Maan liikakansoituksesta ei ollut pelkoa. Koko maapallon Omistaja oli vain levittävä maan rajat ennallistettuja pakkosiirtolaisiaan varten. Heidän rajojensa sisäpuolelle tulisi kuulumaan ”Gileadin maa” Jordanista itään sekä myös Libanonin maa lännessä Välimeren rannalla. Tällä laajennetulla asuma-alueella heidän piti ’lisääntyä, niin kuin lisääntyivät ennen’. Heidän väkilukunsa kasvuvauhti ei jää jälkeen minkään muun runsasväestöisen maan kasvusta. Heitä tulee olemaan aivan yhtä paljon kuin ennen. Korkein ja Kaikkivaltias Jumala tekisi heidät ”ylemmiksi” kaikkiin heihin kohdistuviin muukalaisten sortamis-, tukahduttamis- tai halventamisyrityksiin nähden. He vaeltaisivat Hänen nimessään eli Hänen nimellään kutsuttuna kansana. Minne ikinä he menisivät, Hänen nimensä olisi heidän mielessään ja he pyrkisivät tuottamaan kunniaa sille eivätkä tekisi mitään, mikä alentaisi sen arvoa.
32. Milloin Jehova alkoi ’viheltää’ pakkosiirtolaisilleen ja miten?
32 Vuonna 537 eaa. Jehova alkoi ’viheltää’ pakkosiirtolaisuudessa olevalle kansalleen Babylonin valloittajan, Persian Kyyros Suuren julkaiseman vapautusjulistuksen välityksellä. (Esra 1:1–3:2) Tuo julistus ei koskenut Egyptiä, mutta myöhemmin tie avautui Egyptissä oleville pakkosiirtolaisille, niin että he voivat palata takaisin Jumalan heille antamaan maahan.
33. Milloin Jehova alkoi ’viheltää’ hengellisen Israelin pakkosiirtolaisille ja minkä välityksellä?
33 Samalla tavalla Suuri Babylon koki vuonna 1919 suuren kukistumisen Suuremman Kyyroksen, voittoisan valtaistuimelle asetetun Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen, toimesta. Alkoiko Jehova silloin ’viheltää’ pakkosiirtolaisuudessa olevalle jäännökselleen? Selvästikin hän alkoi! Miten? Varsinkin sen kahdesti kuussa ilmestyvän aikakauslehden välityksellä, joka nyt tunnetaan kautta maailman nimellä Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja. Se esitti voidellun jäännöksen jäsenille kautta maailman kutsun yhtyä jälleen ja kokoontua kannattamaan Jumalan messiaanista valtakuntaa. Askeleena tähän suuntaan se ilmoitti järjestelyistä yleiskonventin pitämiseksi Cedar Pointissa Ohiossa Yhdysvalloissa 1.–8. syyskuuta 1919 ja kutsui kaikkia lukijoitaan olemaan läsnä.
34. a) Kuinka monet olivat läsnä yleiskonventissa vuonna 1919, ja mitä he saivat kuulla Valtakunnan saarnaamisen laajentamisesta? b) Mihin Valtakunnan julistuksen laajentaminen on johtanut nykyään?
34 Noin kuusituhatta havaitsi mahdolliseksi tai sopivaksi osallistua tähän merkittävään uudelleenkokoontumiseen ja hengelliseen juhlaan. He riemuitsivat siitä, että heidät oli ennallistettu heidän oikeaan hengelliseen tilaansa maan päällä. He saivat kuulla järjestelyistä, joiden avulla Jumalan messiaanista valtakuntaa koskevaa julkaisutoimintaa laajennettiin panemalla alulle uusi sisarlehti, jonka nimenä oli silloin Kultainen Aika mutta nykyisin Herätkää! Sen ensimmäinen englanninkielinen numero on päivätty 1.10.1919 (suomeksi: marraskuu 1921). Siitä lähtien se on ollut voimakas välikappale messiaanisen Valtakunnan ja elämän, rauhan, onnellisuuden ja hyvinvoinnin ajan julistajana, jonka tuo valtakunta pian tuo tullessaan. Vuonna 1940 tätä aikakauslehteä alettiin tarjota julkisesti kaduilla yleisölle. Nykyään sitä painetaan yli kahdeksan miljoonaa kappaletta kutakin numeroa kahdesti kuussa useammalla kuin kolmellakymmenellä kielellä, ja sen tilaajien ja lukijoitten määrä kasvaa jatkuvasti.
35. a) Miten Jehovan ’vihellys’ kuului yhä laajemmalle ja millaisin seurauksin? b) Miten voitettiin ne esteet, jotka haittasivat ’vihellykseen’ vastaamista?
35 Tuosta alusta vapautusvuonna 1919 jäännöksen uudelleen kokoaminen jatkui. Kun uskollinen elossa säilynyt jäännös rohkeasti ja suurella ilolla ja innostuksella tarttui Valtakunnan sanomaan ja levitti sitä yhä kauemmaksi ja kauemmaksi, niin Jehovan ’vihellys’ kuului yhä laajemmalti. Monet tosi Jumalan etsijät sekä kristikunnassa että sen ulkopuolella kuulivat tuon ’vihellyksen’, joka kutsui heitä ainoan elävän tosi Jumalan puhtaaseen palvontaan hänen hengelliseen temppeliinsä. He tekivät parhaansa vastatakseen siihen. Oliko heidän tiellään Niilin tai Punaisenmeren kaltaisia esteitä tai Assyrian ja muinaisen Egyptin kaltaisia poliittisia sortovaltoja? Se Jumala, jota he pyrkivät palvelemaan todellisessa hengellisessä temppelissä, avasi heille kirjoitetun Sanansa ja osoitti heille, miten he voivat voittaa ja ylittää nuo mahtavat esteet. Kuuliaisuuden Jumalan ’vihellykselle’ täytyi olla ensi sijalla!
36. Miten ”Assurin ylpeyden” täytyy painua alas ja ’Egyptin valtikan väistyä pois’ heidän omalla kohdallaan?
36 Heidän täytyy lakata pelkäämästä. Heidän täytyy totella taivaasta tulevaa kutsua lähteä ulos Suuresta Babylonista, väärän uskonnon maailmanmahdista, johon kristikunnan lisäksi kuuluu myös pakanamaailma. (Ilm. 18:1–4) He eivät saa antaa Assyrian kaltaisten sotaisten, kansalliskiihkoisten hallitusten ”ylpeyden” paisuttaa päätään. Heidän täytyy asettaa Jehovan messiaaninen valtakunta kaikkien ihmistekoisten hallitusten edelle. Heidän omalla kohdallaan kaikkien korkeitten ja mahtavien ihmisten hallitusvaltojen etujen täytyy painua alas, Jehovan kaikkeudensuvereenisuuden etujen ja sen messiaanisen välikappaleen alapuolelle. Vertauskuvallista ”Egyptin valtikkaa”, jota tämän maailman poliittiset vallat heiluttavat, ei tule pitää ylimpänä vallassa ja voimassa. Heidän tulee ajatella Jumalan messiaanisen Kuninkaan käyttämää valtikkaa, Kuninkaan, jolle Jehova sanoi vuonna 1914: ”Herra ojentaa sinun valtasi valtikan [taivaallisesta] Siionista; hallitse [käy kukistaen, Um] vihollistesi keskellä.” (Ps. 110:1, 2) Tämän messiaanisen valtikan vertaaminen ”Egyptin valtikkaan” saa tämän jälkimmäisen ihmisvaltikan ’väistymään pois’.
37, 38. a) Mikä Jehovan asema on tunnustettava valtion palvomisen asemesta, ja miten annettiin apua, jotta tämä vaatimus olisi nähty? b) Mitä kirja ”Hallitus” mm. sanoi otsakkeiden ”Jumalanhallitus” ja ”Jehova on Kuningas” jälkeen?
37 Sen sijaan että he tunnustaisivat poliittisen valtion korkeimmaksi ja palvoisivat ihmistekoista valtiota, heidän täytyy antaa palvonta Suvereenille Herralle Jehovalle Jumalhallitsijana eli Teokraattina. Ihmisiä autettiin näkemään tämä vaatimus kirjassa nimeltä ”Hallitus”, joka laskettiin julkisuuteen vuonna 1928 Kansainvälisen Raamatuntutkijain Seuran yleiskonventissa. Se pidettiin Detroitissa Michiganissa Yhdysvalloissa 30.7.–6.8.1928, ja silloin alettiin puhaltaa vertauskuvalliseen seitsemänteen pasuunaan. (Ilm. 11:15–18) Sivuilla 247–250 kirja tarkasteli aiheita ”Jumalanhallitus” ja ”Jehova on Kuningas” ja sanoi muun muassa:
38 ”Mikä hallitusmuoto se sitten on, jonka mukaan maan kansoja tullaan hallitsemaan? Se hallitusmuoto on oleva puhtaasti jumalanhallitus. Koko luomakunta on jo vuosisatojen kuluessa huokaillut ja kärsinyt odottaessaan sellaisen hallituksen ilmestymistä ja toteutumista. (Roomalaisille 8:19) Nyt on sen perustamisen aika tullut, ja maan hallitsijoiden ja hallittavien tulisi nyt oppia tuntemaan totuus ja iloita siitä. . . . Jumalanhallitus on hallitusmuoto, jossa ylimpänä hallitsijana on Jehova Jumala. Hän on tämän hallituksen lakien Säätäjä ja Täytäntöönpanija, toimien laillisesti määräämiensä asiamiesten kautta. Vaikkakin Jehovalla on aina ollut ylin valta, niin hän on Israelin viimeisen kuninkaan kukistumisen jälkeen sallinut ihmisten vaeltaa omaa tietään eikä ole sekaantunut asioihin, ennenkuin tuli hänen aikansa asettaa valtaistuimelle se, ’jolla oikeus on’. Hän on se, jonka Jumala on määrännyt ja voidellut hallitsemaan Jehovan alaisena ja sopusoinnussa hänen kanssaan. . . . Kun ihmiset huomaavat suuren jumalanvallan ja oppivat pitämään sitä arvossa, on se koituva iloksi koko maailmalle.”
39. a) Minkä hallitusmuodon toimesta paratiisi tullaan ennallistamaan ihmiskunnalle, ja millaisen järjestön Jehova on perustanut jäännöksensä hengelliseen paratiisiin? b) Millaisten esteitten poikki niiden on kuljettava, jotka liittyvät jäännökseen sen teokraattisessa hengellisessä tilassa?
39 Paratiisi tullaan ennallistamaan ihmiskunnalle tulevan teokratian avulla. Tällä hetkellä vallitsee hengellinen paratiisi ennallistetun jäännöksen keskuudessa, johon kuuluvien keskuuteen Suuri Teokraatti on perustanut teokraattisen järjestön. Näin järjestetty hengellinen jäännös asettaa Jehova Jumalan kaikkien itsevaltaisten tai demokraattisten ihmishallitsijoitten yläpuolelle ja sanoo Jes. 33:22:n (Um) sanoin: ”Jehova on Tuomarimme, Jehova on Asetustenantajamme, Jehova on Kuninkaamme; hän pelastaa meidät.” He omaksuvat Jeesuksen Kristuksen kahdentoista apostolin teokraattisen asenteen, kun he sanoivat Jerusalemin korkeimman oikeuden edessä: ”Enemmän tulee totella Jumalaa [hallitsijana, Um] kuin ihmisiä. . . . Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat [hallitsijana, Um].” (Apt. 5:29–32) Siksi niiden, jotka liittyvät voideltuun jäännökseen sen teokraattisessa hengellisessä tilassa, täytyy kulkea vertauskuvallisen Niilin demokraattisen tulvan ja virran poikki ja ihmiskunnan vertauskuvallisen Punaisenmeren vuorovesien poikki ja alistua Jehovan teokraattiseen järjestelyyn. Halukkaille ja kuuliaisille Hän tekee nuo vesiesteet kuin olemattomiksi.
40. a) Mihin nähden Jumala on tehnyt jäännökseen kuuluvat ”ylemmiksi Jehovassa” ja miten? b) Miten on toteutunut ennustus: ”Hänen nimessään he vaeltavat”, ja minkä tekemiseen he osallistuvat messiaanisen valtakunnan kanssa?
40 Kootessaan ja yhdistäessään uudelleen hengellisen Israelin voideltuun jäännökseensä kuuluvia Kaikkivaltias Jumala on todellakin ’tehnyt heidät ylemmiksi’ kaikkiin esteisiin ja vihollisiin nähden. Heidän tapauksessaan se ei todellakaan ole tapahtunut ”sotaväellä eikä [ihmis]voimalla”, vaan hänen hengellään eli näkymättömällä toimivalla voimallaan. On tapahtunut juuri niin kuin Hän sanoi: ”Heidät minä teen ylemmiksi Jehovassa.” Eikö heidän siis pitäisi kunnioittaa Hänen pyhää nimeään ja pyrkiä toimimaan sen rukouksen mukaan, jota Jeesus Kristus opetti heitä rukoilemaan: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi”? He lisäävät hänen nimensä arvokkuutta ja tekevät tunnetuksi, että ”hänen nimensä yksin on korkea”. (Ps. 148:13) Niinpä kaikissa niissä maissa, joista voidellun jäännöksen jäseniä tavataan nykyään, pitää paikkansa se, mitä on ennustettu Sak. 10:12:ssa (Um): ”’Hänen nimessään he vaeltavat’, kuuluu Jehovan lausunto.” Kun he tekevät näin Harmagedonissa käytävään ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan” asti, he saavat osallistua iäti messiaanisen valtakunnan kanssa koko kaikkeuden suurimman Nimen kunniaan saattamiseen.