Toinen osa
1. a) Kuinka kauan Suurella Babylonilla oli tyyssijansa muinaisessa Babylonin kaupungissa? b) Miten Suuri Babylon hallitsi toisia maailmanvaltoja? c) Mitä tarkoitusta varten se on käyttänyt hyväkseen uskonnollista valtaansa?
SUUREN Babylonin tyyssija väärän uskonnon maailmanmahtina oli muinaisessa Babylonin kaupungissa, Eufrat-virran varsilla. Näin oli siihen asti, kunnes Babylon kukistui asemastaan Raamatun historian kolmantena maailmanvaltana vuonna 539 eKr. ja luovutti paikkansa Meedo-Persian maailmanvallalle. Babylonian maailmanvaltaa edelsi kaksi muuta maailmanvaltaa, ja ne olivat 1) Egypti ja 2) Assyria. Siitä huolimatta oli Suuri Babylon, babylonilaisen uskonnon maailmanmahti, hallinnut myös noita kahta aikaisempaa maailmanvaltaa. Se käytti hyväkseen uskonnollista valtaansa, mikä sillä oli niihin, ajaakseen ne Jumalan vaimon Siementä vastaan yrittämällä hävittää sen sukuhaaran, mistä Siemen tuli. Suuri Babylon on kansainvälinen portto, ja se antautuu maan poliittisille hallitsijoille saavuttaakseen uskonnolliset tavoitteensa. Se yhdistää siten uskonnon politiikkaan.
2. Mitä Suuri Babylon yritti tehdä Egyptissä? Missä määrin se onnistui?
2 Sen jälkeen, kun Joosef, patriarkka Iisakin pojanpoika, kuoli Egyptin pääministerinä, Suuri Babylon toimi uskonnollisena voimana Egyptin faaraon kanssa yrittäen hävittää Joosefin kansan, heprealaiset. Nämä olivat silloin vieraina, muukalaisasukkaina Egyptin maassa. Faarao teki heidät ankaran työn orjiksi tappaakseen heidät sukupuuttoon. Kun tämä epäonnistui, niin faarao määräsi, että kaikki heprealaiset poikalapset oli tapettava heidän syntyessään. Suuren Babylonin on täytynyt tuntea voitonriemua Jumalan vaimon suhteen, jota heprealaiset, Israelin pojat, Egyptissä edustivat. Siitä pirullisesta toimenpiteestä huolimatta, mihin faarao ryhtyi harjoittaessaan uskonnollista haureutta Suuren Babylonin kanssa, heprealaisia poikalapsia syntyi ja säilyi, mm. Mooses.
3. Miten Suurelle Babylonille kasaantui harmia Egyptissä?
3 Neljänkymmenen ikäisenä Mooses yritti johtaa Israelin lasten vapautumiseen tähtäävää liikettä, mutta hänen täytyi paeta etäiseen Midianin maahan. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Jehova lähetti Mooseksen takaisin profeettana johdattaakseen israelilaiset pois orjuuden maasta. Kymmenen Egyptille aiheutetun perättäisen tuhoisan vitsauksen sarjalla Jehova toimi vaimonsa Siemenen hyväksi, sillä hän oli antanut ”tuomion kohdata heidän jumaliansa”, minkä jälkeen kaikki Egyptin esikoispojat olivat kuolleina. Millainen harmi sen on täytynytkään olla uskonnolliselle Suurelle Babylonille! Vähän jälkeenpäin Jehova paljasti sen uskonnon avuttomuuden hävittämällä kaikki faaraon takaa-ajavat sotavoimat Punaisen meren syvyyksiin, mutta viemällä israelilaiset turvassa sen läpi ja johdattamalla heidät maahan, minkä hän oli luvannut antaa ystävälleen Aabrahamille. – 4. Moos. 33:4; Ps. 78:43–53; 2. Moos. 15:1–21.
4. a) Minkä Israelin kuninkaan sukuhaara joutui vihollisnaisen maalitauluksi? b) Miten Salomo voitettiin?
4 Neljäsataa neljäkymmentä kolme vuotta myöhemmin nähtiin kuningas Daavidin hallitsevan Siionissa, Jerusalemin linnoituksessa, yksinvaltiaana kaikkia Israelin kahtatoista sukukuntaa. Koska Daavid osoittautui Jehovan oman sydämen mukaiseksi mieheksi, niin hän teki hänen kanssaan liiton, että iankaikkinen valtakunta oli pysyvä hänen kuninkaallisessa suvussaan. (2. Sam. 7:1–18; 1. Sam. 13:14) Tästä Daavidin kanssa tehdystä kuninkaallisesta liitosta Jumalan vaimo tiesi, että sen luvatun Siemenen täytyi tulla kuningas Daavidin sukuhaarasta. Vihollisnainen Suuri Babylon sai tämän tietää pian, ja se asettui Daavidin kuninkaallista sukua vastaan. Daavidin poika Salomo seurasi häntä ”Jehovan valtaistuimella” Siionissa (Jerusalemissa) ja rakensi komean temppelin Jehovan palvontaa varten. Hän kaunisti myös edelleen Jerusalemia Israelin Jumalan pyhänä kaupunkina. Mutta Salomo ei osoittautunut Jumalan vaimon luvatuksi Siemeneksi. Uskonnollinen Suuri Babylon voitti kuningas Salomon hänen vanhalla iällään edustajiensa, Salomon monien pakanavaimojen, kautta, joille hän rakensi uskonnollisia uhrikukkuloita heidän jumaliensa palvomista varten. – 1. Kun. 11:1–10.
5. Mikä asiainkehitys Salomon kuoleman jälkeen saattoi Jumalan vaimon maanpäällisen edustajan vaaraan?
5 Uskottoman Salomon kuoleman jälkeen kapina pirstoi Daavidin huoneen kahtia. Kapinallinen pohjoinen Israelin valtakunta perusti oman kansallisen pääkaupunkinsa ja kultavasikkain palvonnan, ja lopulta aloitettiin Samariassa, kolmannessa pääkaupungissa, Baalin palvonta. Mutta Jerusalem (Siion) jäi Juudan kahden ainoan sukukunnan pääkaupungiksi Leevin suvun palvellessa Jehovan temppelissä. (1. Kun. 11:41–16:33) Näin meni kaksi vuosisataa, ja sitten israelilaiset alkoivat tuntea uuden maailmanvallan yliherruutta kahdeksannella vuosisadalla ennen Kristusta. Assyrian kuningas Sargon II valloitti vuonna 740 eKr. Samarian, Israelin pohjoisen valtakunnan pääkaupungin, ja valtakunta kukistui ja hengissä säilyneet israelilaiset vietiin Assyrian alueille. Muutamia vuosia myöhemmin hyökkäsivät assyrialaiset Juudan maahan Sargon II:n pojan kuningas Sanheribin johdolla. Jerusalem, Jumalan vaimon maanpäällinen edustaja, joutui vaaraan. Babylonia oli siihen aikaan Assyrian alainen, mutta Assyria harjoitti kuitenkin babylonilaista uskontoa.
6. Mitä ylimielisiä pilkkapuheita kohdistettiin Jerusalemin kaupunkiin Assyrian kuninkaan ja jumalan puolesta?
6 Juudean kaupungin Laakiin edessä olevasta piiritysasemastaan Assyrian Sanherib lähetti sanansaattajat Jerusalemiin ja vaati röyhkeästi kuningas Hiskiaa luovuttamaan pyhän kaupungin. Assyrian puhemies Rabsake seisoi kaupungin muurien edessä ja ryhtyi toimimaan kuningas Sanheribin jumalan Nisrokin todistajana. Äänekkäästi hän huusi kaupungin muureilla oleville juutalaisille: ”Älkää kuulko Hiskiaa; sillä hän viettelee teidät, kun sanoo: Herra pelastaa meidät. Onko muidenkaan kansojen jumalista yksikään pelastanut maatansa Assurin kuninkaan käsistä? Missä ovat Hamatin ja Arpadin jumalat? Missä ovat Sefarvaimin, Heenan ja Ivvan jumalat? Ovatko ne pelastaneet Samariaa minun käsistäni? Onko muiden maiden kaikista jumalista ainoakaan pelastanut maatansa minun käsistäni? Kuinka sitten Herra [Jehova, Um] pelastaisi Jerusalemin minun käsistäni?” – 2. Kun. 18:9–37.
7. a) Antautuiko Jerusalem? b) Minkä vastauksen Jehova lähetti profeettansa Jesajan välityksellä?
7 Jerusalem lähetti takaisin Sanheribille sanoman kieltäytyen antautumasta. Hän katsoi välttämättömäksi lähettää toisen sanan, missä väheksyttiin Jerusalemin Jumalaa Jehovaa. Silloin Jehova lähetti pyhästä kaupungista profeettansa Jesajan kautta takaisin nämä uhmaavat sanat: ”Neitsyt, tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua; tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätänsä sinun jälkeesi. Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan. Sanansaattajaisi kautta sinä herjasit Herraa [Jehovaa, Um] . . . minä panen koukkuni sinun nenääsi ja suitseni sinun suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.” – 2. Kun. 19:1–28.
8. Mitä tapahtui täyttymykseksi Sanheribille ja hänen sotajoukoilleen?
8 Sinä yönä Jehovan enkeli löi kuoliaiksi 185 000 miestä Sanheribin sotajoukoista, ja Jehova nykäisi Sanheribin aamulla kuin hänen nenäänsä kiinnitetyllä koukulla takaisin Niiniveen, Assyrian pääkaupunkiin. Mutta tämän häviön jälkeen Sanherib hajotti kapinallisen Babylonin maan tasalle. Hän ei voinut kuitenkaan koskaan kerskua hävittäneensä tai edes valloittaneensa Jerusalemia. Kun Sanherib oli ryhtynyt uudelleenrakentamaan Babylonia, niin hänen kaksi poikaansa surmasivat hänet hänen rukoillessaan jumalansa Nisrokin temppelissä. (2. Kun. 19:35–37) Mikä voitto Jumalan vaimolle!
VANKEUS JA VAPAUTUS
9. Mikä asiainkehitys johti sen kaupungin hävitykseen, jonka nimellä Jumalan vaimoa kutsuttiin?
9 Mutta Jumalan vaimon ja Suuren Babylonin välinen taistelu ei ollut suinkaan ohitse. Uudelleenrakennettu Babylon nousi seuraavalla vuosisadalla hallitsevaksi maailmanvallaksi suurimman kuninkaansa, Nebukadnessar II:n, alaisuudessa. Siihen mennessä olivat Jerusalem ja sen Jehovan palvontaa varten pystytetty temppeli perusteellisesti saastuneet. Se, mitä nyt tapahtui, näytti pysyvältä tappiolta Jumalan vaimolle ja kruunaavalta voitolta sen viholliselle, sillä Jerusalem, jonka nimellä Jumalan vaimo mainittiin, hävitettiin vuonna 607 eKr.
10. Miksi Jumalan vaimo saattoi sanoa Suurelle Babylonille: ”Älä iloitse minusta”?
10 Mutta Jumalan vaimo, taivaallinen Jerusalem, jäi jäljelle, ja se tiesi, että maallisen kaupungin hävitys merkitsi sen aviomiehen Jehovan tuomion toimeenpanoa. Jesajan, Jeremian ja toisten juutalaisten profeettojen lausunnoista se tiesi, että maallisen Jerusalemin hävityksen piti olla vain tilapäinen, tapahtua ainoastaan 70 vuodeksi. Sitten sen pakkosiirtolaisuuteen viedyt lapset piti vapautettaman vangitsijansa, Babylonin, käsistä, ja heidän piti palata rakentamaan uudelleen Jerusalem ja sen temppeli. Maallisen Jerusalemin edustama Jumalan vaimo voi siis sanoa noina vuosina Babylonille ja sen vastineelle, Suurelle Babylonille: ”Älä iloitse minusta, naisviholliseni. Vaikka olenkin kaatunut, niin nousen varmasti; vaikka asunkin pimeydessä, niin Jehova on oleva valona minulle.” – Miika 7:8, Um.
11, 12. Minkä ennustusten piti nyt täyttyä Babylonille, ja mikä tunnettu sanonta voitiin esittää sen hallitsijasuvulle?
11 Babylon oli tehnyt kauheasti syntiä Jehovaa vastaan. Se ansaitsi hänen väistämättömän kostonsa. Se nöyryytyksen, ryöstön ja hävityksen malja, minkä se oli pannut maallisen Jerusalemin juomaan, piti nyt ojentaa vuorostaan sille. Ennustukset, mitkä Jehova oli pyhien profeettainsa kautta lausunut kauan etukäteen, kiiruhtivat nyt kohti täyttymystään. Ne sotajoukot, jotka hän oli ennustanut, kokoontuivat sitä vastaan lukuisista kansoista. Hän kutsui juuri sen miehen, jonka nimen hän oli ilmoittanut edeltä päin, johtamaan näitä sotajoukkoja, nimittäin Kyyroksen! Hän pani Kyyroksen sydämeen ajatuksen riistää tuolta suurelta kaupungilta sen virran suoman turvan. Hän jätätti kaupungin portit auki Kyyroksen hyökkääville joukoille. Hän lähetti käden kirjoittamaan kuningas Belsassarin pitosalin seinään, että hänen valtakuntansa päivien määrä oli saavuttanut loppunsa, vaaka oli havainnut hänet köykäiseksi painoltaan ja hänen valtakuntansa piti pirstoa ja jakaa meedialaisten ja persialaisten kesken. Kohta sen jälkeen, samana yönä vuonna 539 eKr. Belsassar tapettiin, Nebukadnessarin 86 vuotta aikaisemmin aloittama kuninkaallinen hallitsijasuku päättyi, ja Jerusalemin pakkosiirtolaiset voivat yhtyä hallitsijasukua vastaan tähdättyyn tunnettuun sanontaan:
12 ”Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: ’Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan . . . teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’ Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan [šeoliin, Um], pohjimmaiseen hautaan.” – Jes. 14:3–15; Dan. 5:1–31.
13. Mitkä sanat juutalaiset pakkosiirtolaiset voivat nyt esittää Babylonin kaupungille?
13 Juutalaispakkosiirtolaiset voivat nyt sanoa itse Babylonin kaupungille nämä Jesajan profeetalliset sanat: ”Astu alas ja istu tomuun, sinä neitsyt, tytär Baabel, istu maahan, valtaistuinta vailla, sinä Kaldean tytär; . . . Istu äänetönnä ja väisty pimeään, sinä Kaldean tytär; sillä ei sinua enää kutsuta valtakuntien valtiattareksi.” Juutalaiset pakkosiirtolaiset voivat samalla sanoa sille, entiselle vangitsijalleen: ”Meidän lunastajamme nimi on Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova, Um], Israelin Pyhä.” – Jes. 47:1–5.
14. Miten pakkosiirtolaiset ennallistettiin, temppeli rakennettiin ja Jerusalemin muurit kunnostettiin?
14 Jehova herätti sitten Israelin Lunastajana Babylonin valloittajan, Persian Kyyroksen, hengen, niin että hän julkaisi määräyksensä, mikä vapautti juutalaispakkosiirtolaiset palaamaan Siionin vuorelle jälleenrakentamaan Jerusalemia ja Jehovan temppeliä sinne. Jerusalemin 70. autioitusvuoden lopulla oli israelilaisten uskollinen jäännös ja tuhansia heidän ei-juutalaisia palvelijoitaan palannut kotimaahansa ja sijoittunut entisten kaupunkiensa paikoille. Jerusalemin autioitus päättyi, ja se heräsi ahdistuksensa horroksesta, pudisti tomun yltään ja nousi kunnioitettavalle istuimelle pyhänä kaupunkina. Heidän seitsemännen kuu-kuukautensa ensimmäisenä päivänä vuonna 537 eKr. rakennettiin alttari temppelin alueelle ja Jehovan palvonta uudistettiin. Temppelin uudelleenrakentaminen suoritettiin loppuun vuonna 516 eKr. vihollisten monta vuotta vastustettua sitä. Kuusikymmentä yksi vuotta sen jälkeen kunnostettiin Jerusalemin muurit niiden vihollisten lisäpettymykseksi, jotka olivat Jehovan palvontaa ja hänen vaimonsa Siementä vastaan.
15. a) Vaikka Babylonin kaupunki rappeutui, niin miten Suuri Babylon kukoisti edelleen? b) Vertaa Jumalan vaimon edustajien suhtautumista Siemenen syntymiseen ihmisenä Suuren Babylonin edustajien suhtautumiseen.
15 Näin Jerusalem (Siion) vaikutti jälleen uskonnollisesti Jehovan palvojiin. Mutta Babylon, tuo pakanakaupunki, lakkasi olemasta maailmanvalta ja rappeutui poliittisesti ja kaupallisesti. Kuitenkin sen suurempi vastine, Suuri Babylon, kukoisti edelleen ja säilytti uskonnollisen kuninkuutensa maan pakanakuninkaisiin ja maailmanvaltoihin nähden, Meedo-Persian, Kreikan ja Rooman valtakunnat mukaan lukien. Se tähyili yhä Jehovan luvatun Siemenen ilmestymistä. Se oli halukas palvelemaan Suuren Käärmeen, Saatana Perkeleen, etuja vaimon Siemenen kantapään haavoittamiseksi. Se ei riemuinnut sinä yönä syksyllä vuonna 2 eKr., jona Siemen syntyi ihmisenä juutalaisesta neitsyestä Beetlehemissä ja sai nimen Jeesus. Jumalan vaimon edustajat, joukko taivaan enkeleitä, riemuitsivat ja yhdessä ”ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ’Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on [joilla on, Um] hyvä tahto!’” Mutta Suuri Babylon ei yhtynyt siihen. Se suunnitteli sen sijaan Jeesus-lapsen kuolemaa Jerusalemin ei-juutalaisen, Rooman määräämän hallitsijan, kuningas Herodeksen, käsissä.
16. Miten Jehova esti joksikin ajaksi Siemenen haavoittamisen?
16 Kun Jeesusta kasvatettiin Beetlehemissä, Suuri Babylon lähetti eräitä uskonnollisia viisaita miehiään, idän tähdistäennustajia, ilmoittamaan kuningas Herodekselle, että juutalaisten tuleva kuningas oli syntynyt. Hankittuaan tietoja pahaa aavistamattomilta juutalaisilta papeilta ja kirjanoppineilta Herodes lähetti tähdistäennustajat Beetlehemiin, mistä he löysivät lapsen talosta, ei enää hänen syntymätallistaan. (Luuk. 2:7, 12; Matt. 2:11) Kaikkivaltias Jumala ehkäisi heidät ilmoittautumasta takaisin Herodekselle ja ilmaisemasta vaimonsa Siemenen olinpaikkaa. Hän antoi viedä Jeesus-lapsen Egyptiin joksikin aikaa ja sitten, Herodeksen kuoltua, tuoda hänet Nasaretiin, Galilean roomalaiseen provinssiin. Suuren Babylonin oli siis odotettava myöhempää tilaisuutta Siemenen vahingoittamiseksi.
17. Miten Siemenestä saatiin näennäinen voitto, kuka riemuitsi ja kuka murehti?
17 Vuonna 33 uskottomien juutalaisten poliittisesti kunnianhimoiset papit ja uskonnolliset johtajat antautuivat Suuren Babylonin suunnitelmiin. He ottivat salaa kiinni Jeesuksen Kristuksen, tuomitsivat hänet kuolemaan jumalanpilkasta ja luovuttivat hänet Jerusalemin roomalaiselle maaherralle vaatien itsepintaisesti hänen surmaamistaan kidutuspaalussa. Lopulta maaherra myöntyi, ja Jeesus kuoli Golgatalla juutalaisten pääsiäispäivän iltapuolella. Kun hän makasi kuolleena ja haudattuna, niin Suuri Babylon riemuitsi, ja maallinen Jerusalem jatkoi pääsiäisen ja sitä seuraavan happamattoman leivän juhlan viettoaan. Mutta Jumalan vaimo murehti sen juutalaisen jäännöksen edustamana, joka oli uskollisesti seurannut hänen Siementään tämän eläessä lihassa maan päällä.
18. Miten asiat kääntyivät päinvastaisiksi kolmantena päivänä?
18 Mutta kuinka asiat muuttuivatkaan päinvastaisiksi kolmantena päivänä hänen kuolemansa jälkeen! Hänen kantapäänsä haava parantui täysin, kun hänen taivaallinen Isänsä, Jehova Jumala, herätti hänet eloon hengessä ja kun Jumalan vaimo otti Siemenensä luokseen taivaan piiriin. Enkelien ja itsensä Siemenen välityksellä, joka ilmaisi olevansa kuolleista eläväksi tullut, se ilmoitti ilonsa hänen seuraajiensa jäännökselle, jonka murhe muuttui rajattomaksi iloksi. Seuraavien neljänkymmenen päivän kuluessa hän ilmestyi toistamiseen uskollisille apostoleille ja toisille opetuslapsille. Sitten hän kohosi taivaaseen ja esittäytyi Jehova Jumalan edessä, joka pani rakkaan Poikansa istumaan oikealle puolelleen. Jumala antoi hänelle kuolemattomuuden, niin ettei mikään Suuren Käärmeen, Perkeleen, aiheuttama persoonallinen vahingoittaminen tullut kysymykseen.
VAIMON SIEMENESTÄ JÄLJELLÄ OLEVIEN VAINOAMINEN
19. Mitä tapahtui helluntaina, mikä antoi taivaalliselle Jerusalemille tilaisuuden ’huutaa ilosta’?
19 Kymmenen päivää myöhemmin tuli juutalaisten helluntai. Silloin Jehova Jumala teki vaimonsa jälleen hedelmälliseksi, sillä vuodattamalla pyhän henkensä maan päällä oleville uskollisilleen hän sai vaimonsa aloittamaan siemenensä jäljellä olevien jäsenten, Pääsiemenensä Jeesuksen Kristuksen perijätovereitten, synnyttämisen. Osoittaen olevansa vapaa Suuren Babylonin kahleista ja toimien sen vapauden perusteella, mihin Kristus heidät vapautti, nämä hengen täyttämät opetuslapset alkoivat saarnata ihmeellistä vapautussanomaansa. Apostoli Pietari sanoi pääpuhemiehenä kyseleville juutalaisille: ”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” (Apt. 2:36) Kolmetuhatta heistä uskoi, katui, kastettiin ja sai ”pyhän hengen ilmaisen lahjan” (Um), ja heidät lisättiin Jumalan vaimon hengelliseen siemeneen. Miten taivaallinen Jerusalem saattoikaan nyt ’huutaa ilosta’ monien hengellisten lasten äitinä Jesajan ennustuksen täyttyessä (54:1–13)!
20, 21. a) Miten Suuri Babylon yritti sen jälkeen ehkäistä Jumalan vaimon siemenestä jäljellä olevien kehityksen? b) Oliko Suurella Babylonilla aihetta iloita Jerusalemin hävityksestä?
20 Uskonnollinen Suuri Babylon ei voinut enää käyttää maan poliittisia hallitsijoita valvovaa kuninkuuttaan Jehovan vaimon Pääsiemenen kantapään haavoittamiseksi, sillä hän oli kuolemattomana taivaassa Jumalan voiman oikealla kädellä. Mutta se voi yrittää estää Jumalan vaimon siemenen jäljellä olevien jäsenten kehitystä vainoamalla heitä kuolemaankin asti. Vuoteen 64 (jKr.) asti se käytti pääasiassa epäuskoisia juutalaisia Jerusalemissa ja synagoogissa, jotka sijaitsivat muualla Rooman valtakunnassa ja sen ulkopuolella. Sitten sattui vanhan Rooman onneton palo. Rooman viranomaiset syyttivät Jumalan vaimon siemenen maanpäällistä jäännöstä sen sytyttämisestä ja vainosivat sitä. Kuusi vuotta myöhemmin tuli maallisen Jerusalemin hirvittävä hävitys, ei keidenkään Jumalan vaimon maanpäällisten hengellisten lasten toimesta, vaan roomalaisten toimeenpanemana, joiden hallitusta vastaan epäuskoiset juutalaiset kapinoivat.
21 Suurella Babylonilla ei ollut syytä iloita voitonriemuisena tästä maallisen Jerusalemin hävityksestä, sillä Jeesuksen opetuslapset olivat noudattaneet Jeesuksen varoitusta ja paenneet tuomitusta kaupungista sekä jatkoivat palvontaansa Juudan roomalaisen provinssin ulkopuolella.
22. Entä oliko Jumalan vaimolla syytä surra?
22 Jumalan vaimolla, taivaallisella Jerusalemilla, ei ollut syytä murehtia niin kuin vuonna 607 eKr., jolloin babylonialaiset hävittivät maallisen Jerusalemin ja sen temppelin. Maallinen Jerusalem ei edustanut enää sitä, mutta sen lasten jäännös oli yhä vapaa, ja nämä yhdessä kirkastetun Jeesuksen Kristuksen kanssa muodostivat hengellisen temppelin, mitä Suuri Babylon ei voinut hävittää tuhoamalla maallisia, aineellisia uskonnollisia rakennuksia, niitäkin, joissa Kristuksen uskollisten seuraajien seurakunta piti uskonnollisia kokouksiaan.
23. Ketkä muodostavat Kristuksen morsiamen, ja mikä sen suhde on Jumalan vaimoon?
23 Kristuksen 144 000:n uskollisen hengellisen seuraajan koko seurakunta oli muodostava Herran Jeesuksen Kristuksen kuvaannollisen morsiamen, ja Jumalan vaimon oli määrä synnyttää kaikki nämä 144 000 menestyksellisesti vaimon siemenen jäljellä olevina, jotta se voisi siten tarjota morsiamen Pääsiemenelleen, Jeesukselle Kristukselle. Jumalan vaimo oli täten oleva kuin Kristuksen morsiamen äiti ja koko seurakunta morsiamena oli oleva sen hengellinen tytär.
VIHOLLISEN, SUUREN BABYLONIN PALJASTAMINEN
24. Minkä Jumalalta saamansa ilmestyksen Johannes paljasti Suuresta Babylonista, jonka kanssa on taisteltava?
24 Huomasipa kristillinen seurakunta, morsianluokka, etukäteen Eufrat-virran äärillä olevaa Babylonia koskevista muinaisista heprealaisista ennustuksista tai ei, joka tapauksessa ennen kuin viimeinen Kristuksen kahdestatoista apostolista kuoli, se oli ehdottomasti tietoinen, että sen oli taisteltava Suuremman Babylonin kanssa. Viimeksi eläneelle apostolille Johannekselle annettiin Jumalalta ilmestys, missä siihen viitattiin ja missä sille annettiin salaperänen nimi ”Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti”. Sen kuvaannollisesta esityksestä seurakunta tiesi, että tämä uskonnollinen kansainvälinen portto oli oleva ”juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä”. Se merkitsi 144 000 opetuslapsen kristillisen seurakunnan, Kristuksen morsiamen, jäsenten verta. He tiesivät porton ratsastavan julmalla poliittisella järjestelmällä, jota kuvataan helakanpunaisella seitsenpäisellä, kymmensarvisella pedolla, ja että tämä peto itse kokonaisuudessan oli oleva kahdeksas maailmanvalta, kahdeksas ”kuningas”. Apostoli Johanneksen aikana Rooman valtakunta vainosi Kristuksen morsianluokkaa.
25. Miten kristikunta syntyi ja miten siitä tuli Suuren Babylonin palvelija siemenen jäännöstä vastaan?
25 Keisari Konstantinuksesta tuli varhaisella neljännellä vuosisadalla pakanallisen Rooman pontifex maximus, ja hän oli tulevinaan kristityksi. Hän kutsui koolle uskonnollisten piispojen ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen, mutta ei Roomaan, vaan Vähään-Aasiaan, Nikeaan, vuonna 325. Uskonnollisten piispojen kanssa, jotka sovittelivat hänen kanssaan, hän muodosti niin kutsutun ”ensimmäisen kristillisen valtion”. Tällä tavalla syntyi kristikunta. Suuren Babylonin palvelijana kristikunnasta tuli – ja se on yhä – Jumalan vaimon jäännöksen pahin vainooja Kristuksen morsiamen täydentymisen ehkäisemiseksi.
26. a) Onko Suuri Babylon vallinnut maailmanvaltaa Rooman valtakunnan hajottua? b) Mikä on helakanpunainen peto, ja kuka sen ratsastaja?
26 Kun Rooman imperiumi, joka käsitti niin kutsutun Pyhän Rooman valtakunnan, hajosi, niin Suuri Babylon käytti uskonnollista kuninkuuttaan valvoakseen seuraavaa maailmanvaltaa, seitsemättä, anglo-amerikkalaista maailmanvaltaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostettiin voittoisan anglo-amerikkalaisen maailmanvallan hankkeesta kahdeksas maailmanvalta, jota helakanpunainen, kymmensarvinen, seitsenpäinen peto kuvaa, nimittäin Kansainliitto. Kahdennenkymmenennen vuosisadan historia todistaa, että kansainvälinen portto Suuri Babylon ratsasti Kansainliitolla. Raamattu ei tarkoita Suurella Babylonilla paavin Roomaa eikä Vatikaanikaupunkia, vaan babylonilaisen uskonnon maailmanmahtia kaikki väärät uskonnot mukaan lukien.
27. Milloin helakanpunainen peto meni syvyyteen, ja milloin ja missä muodossa se kiipesi pois, ja minkä ratsastajan se sitten sai?
27 Ilmestyskirjan 17:7, 8:nnen ennustuksen mukaan ja niin kuin nykyajan historia kertoo, tämä helakanpunainen peto meni avuttoman toimettomuuden syvyyteen toisessa maailmansodassa. Kun se vuonna 1945 kiipesi pois syvyydestä voittoisan anglo-amerikkalaisen maailmanvallan avulla, se teki sen Yhdistyneiden Kansakuntien muodossa. Suuri Babylon kiipesi heti sen selkään. Äsken kuolleen paavin viimeinen kiertokirje nimeltä ”Rauha maassa” on vain yksi monista saatavissa olevista todistuksista sen suhteen, että babylonilaisen uskonnon maailmanmahti ratsastaa helakanpunaisella pedolla.
28. a) Miten tämä ratsastaja poistetaan pedon selästä? b) Mikä tuomio kohtaa sitä Jehovalta ja millaisin seurauksin? c) Mitä puhdasta uskontoa rakastavien tulee sitä ennen tehdä?
28 Mutta ei kauan! Kun apostoli Johannes näki Jumalan enkelin sinkoavan suuren myllynkiven kokoisen kiven syvään mereen, niin hän kuuli enkelin sanovan: ”’Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä.’ . . . ja hänestä on löydetty profeettain ja pyhien veri ja kaikkien veri, jotka maan päällä ovat tapetut.” Siihen sisältyy tuhansien Jehovan kristittyjen todistajien tappamisen ohella sekin veri, mikä on vuodatettu vuosisatamme kahdessa maailmansodassa. (Ilm. 18:21–24) Nopealla heitolla Suuri Babylon poistetaan kahdeksannen maailmanvallan selästä. Äkkiä, kuin ”yhtenä päivänä”, kohtaa sitä Jehovan kauan sitten määräämä tuomion toimeenpano, ja sen koko uskontojärjestelmä poltetaan tuhaksi kuin suuri kaupunki. Se raunioitetaan yhtä varmasti kuin muinainen Babylon. (Ilm. 17:12–18:20) Erottautukoot sitä ennen kaikki, jotka rakastavat puhdasta, oikeaa uskontoa, viipymättä tuosta Jumalan vaimon vanhasta vihollisesta. Pelastautukaa, ettette joutuisi mukana sen äkilliseen tuhoon!
29. a) Mitkä muutkin kohtaavat tuhotuomionsa naisvihollisen ohella? b) Mihin paikkaan niitä kootaan paholaisten vaikutuksesta? c) Kehen Siemen kohdistaa lopuksi huomionsa?
29 Mikä voitto vanhasta vihollisesta se hävitys onkaan Jumalan vaimolle! Mutta asia ei pääty siihen. Pian sen jälkeen kohtaavat tuomionsa kaikki poliittiset mahdit, joita valvomassa Suuri Babylon on pitänyt uskonnollista kuninkuutta eli joiden kanssa se on harjoittanut uskonnollista haureutta. Jo nyt niitä kootaan paholaisten vaikutuksesta Harmagedonin taistelukentälle uhmaamaan Jumalan valtakunnan yleishallitusta, joka on hänen Messiaansa, Jumalan vaimon Pääsiemenen, alainen. Siellä tämän vaimon Siemen hyökkää kaikkine taivaallisine sotajoukkoineen noiden vihollisvoimien kimppuun ja hävittää ne, joten hän osoittaa olevansa kuningasten Kuningas ja herrain Herra. Sitten käännetään huomio Jumalan vaimon kantapään pirulliseen Haavoittajaan, hänet sidotaan ja heitetään paholaisineen syvyyteen ja vangitaan. Näin lopulta Jumalan vaimon Siemen murskaa Käärmeen pään.
30. Miksi Jumalan vaimolla on lisäsyytä iloita?
30 Tämän voitonriemuisen hetken jälkeen Jumalan vaimolla on vielä lisäiloa. Sen Pääsiemenen häät morsianluokan, sen kuvaannollisen tyttären, kanssa toteutuvat täydellisyydessään. Taivaallinen Isä, Jehova Jumala, iloitsee vaimonsa, taivaallisen yleisjärjestönsä, kanssa. Maan päällä varjeltuu Harmagedonin yleissodassa ”suuri joukko”, jonka lopullista lukumäärää emme vielä tiedä, ja iloitsee Yljän ja hänen uskollisen neitsytmorsiamensa liitosta. Samoin kuin Jumalan vaimoa kuvattiin kaupungilla, 144 000 jäsenen morsianjärjestökin on oleva kuin pyhä taivaallinen kaupunki, Uusi Jerusalem. Kuvaannollisesti puhuen loistoisat uudet taivaat hallitsevat vanhurskasta uutta maata. – Ilm. 21:1–21.
31. Mitä hyvää virtaa Jumalan valtaistuimesta arvostaville miehille ja naisille maan päälle?
31 Taivaallisen Uuden Jerusalemin kautta juoksee Jumalan ja hänen karitsankaltaisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen valtaistuimesta elämän veden virta, ja sen kummallakin puolella on myös puita, jotta kaikki maan päällä olevat arvostavat miehet ja naiset saisivat osansa näistä iankaikkisen elämän varauksista. Kuolleetkin, jotka Jumala muistaa, herätetään, ja he saavat siunatun tilaisuuden osallistua noihin elämän antaviin varauksiin. Paratiisi leviää yli koko maan. Aadamilta ja Eevalta perittyä kuolemaa ei enää ole. Vanhurskas uusi maa kajahtelee ikuisesti ylistystä Jehova Jumalalle siitä, että hän on antanut Jumalan vaimolle Kristuksen kautta voiton kaikista sen vanhoista vihollisista.
[Kuva s. 122]
Kuningas Belsassar kuolee meedialaisten ja persialaisten käsissä vuonna 539 eKr.