Raamatun 6. kirja: Joosua
Kirjoittaja: Joosua
Kirjoituspaikka: Kanaan
Kirjoitus päättyi: n. 1450 eaa.
Tapahtumien aika: 1473 – n. 1450 eaa.
1. Mikä tilanne on Israelin edessä vuonna 1473 eaa.?
ON VUOSI 1473 eaa. Asetelma on erittäin dramaattinen ja jännittävä. Moabin tasangoille leiriytyneet israelilaiset ovat valmiina menemään Kanaaniin, Luvattuun maahan. Tuolla Jordanin toisella puolella olevalla alueella on lukuisia pieniä valtakuntia, joilla jokaisella on oma yksityisarmeijansa. Ne ovat eripuraisia keskenään ja Egyptin monivuotisen turmeltuneen vallan heikentämiä. Vastus on kuitenkin Israelin kansakunnalle pelottava. On valloitettava monia linnoitettuja ja muurein ympäröityjä kaupunkeja, esimerkiksi Jeriko, Ai, Hasor ja Lakis, jotta maa voitaisiin alistaa valtaan. Edessä on kriittinen aika. On käytävä ratkaisevia taisteluja ja voitettava ne, jolloin Jehova itse puuttuisi asioihin tehden voimallisia ihmeitä kansansa puolesta täyttääkseen sen lupauksensa, että israelilaiset saavat asettua asumaan tuohon maahan. Epäilemättä nämä jännittävät tapahtumat, jotka ovat huomattava esimerkki siitä, miten Jehova toimii kansansa suhteen, on kirjoitettava muistiin, ja jonkun silminnäkijän on tehtävä se. Kuka voisikaan olla sopivampi mies siihen kuin itse Joosua, jonka Jehova nimitti Mooseksen seuraajaksi! – 4. Moos. 27:15–23.
2. Miksi Joosua on sopiva sekä johtajaksi että kirjoittajaksi?
2 Joosua on erittäin sopiva sekä johtajaksi että edessä olevien tapahtumien kirjoittajaksi. Hän on ollut Mooseksen hyvin läheinen toveri kaikkien erämaassa vietettyjen 40 vuoden ajan. Hän on ollut ”Mooseksen palvelija nuoruudestaan asti” ja osoittautunut päteväksi sekä hengellisenä johtajana että sotapäällikkönä. (4. Moos. 11:28; 2. Moos. 24:13; 33:11; Joos. 1:1) Vuonna 1513 eaa., jolloin Israel lähti Egyptistä, hän oli Israelin armeijoiden päällikkö amalekilaisia kukistettaessa. (2. Moos. 17:9–14) Koska hän oli Mooseksen uskollinen toveri ja peloton armeijan komentaja, oli luonnollista, että hänet valittiin edustamaan Efraimin heimoa, kun kustakin heimosta valittiin yksi mies vaaralliseen tehtävään lähteä vakoilemaan Kanaania. Hänen tuolloin osoittamansa rohkeus ja uskollisuus takasivat sen, että hän pääsi Luvattuun maahan. (4. Moos. 13:9 [8]; 14:6–9, 30, 38) Tämä mies Joosua, Nuunin poika, on tosiaan ”mies jossa on henkeä”, mies joka ’seurasi Jehovaa kaikessa’, mies joka ”oli täynnä viisauden henkeä”. Ei ole ihme, että ”Israel palveli edelleen Jehovaa kaikkina Joosuan päivinä”. – 4. Moos. 27:18; 32:12; 5. Moos. 34:9; Joos. 24:31; UM.
3. Mikä osoittaa Joosuan todella eläneen ja olleen Jehovan palvelija sekä kirjoittaneen nimeään kantavan kirjan?
3 Kun ajatellaan Joosuan kokemusta, valmennusta ja koeteltuja ominaisuuksia Jehovan tosi palvojana, häntä voitiin tosiaan käyttää yhtenä ’Jumalan henkeyttämän Raamatun’ kirjoittajista. Joosua ei ole mikään taruolento, vaan Jehovan palvelija, joka on todella elänyt. Hänet mainitaan nimeltä Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. (Apt. 7:45; Hepr. 4:8) On johdonmukaista, että samoin kuin Moosesta käytettiin kirjoittamaan oman aikansa tapahtumia, hänen seuraajaansa Joosuaakin käytettäisiin kirjoittamaan muistiin tapahtumat, joiden silminnäkijä hän itse oli. Joosuan 6:25 osoittaa, että kirjan kirjoitti joku, joka oli itse todistamassa noita tapahtumia. Juutalaisen perimätiedon mukaan kirjoittaja oli nimenomaan Joosua, ja kirjassa itsessään sanotaan: ”Sitten Joosua kirjoitti nämä sanat Jumalan lain kirjaan.” – Joos. 24:26, UM.
4. Miten sekä ennustusten täyttyminen että myöhempien raamatunkirjoittajien todistus ovat osoittaneet Joosuan kirjan oikeaperäiseksi?
4 Jerikon tuhon aikaan Joosua lausui profeetallisen kirouksen kaupungin uudelleen rakentamista vastaan, ja se täyttyi merkittävällä tavalla Israelin kuninkaan Ahabin päivinä, noin 500 vuotta myöhemmin. (Joos. 6:26; 1. Kun. 16:33, 34) Joosuan kirjan oikeaperäisyyden vahvistavat lisäksi myöhempien raamatunkirjoittajien monet viittaukset siinä kerrottuihin tapahtumiin. Kerran toisensa jälkeen psalmistat viittaavat niihin (Ps. 44:2–4 [1–3]; 78:54, 55; 105:42–45; 135:10–12; 136:17–22), ja samoin tekevät Nehemia (Neh. 9:22–25), Jesaja (Jes. 28:21), apostoli Paavali (Apt. 13:19; Hepr. 11:30, 31) sekä opetuslapsi Jaakob (Jaak. 2:25).
5. a) Minkä ajanjakson Joosuan kirja käsittää? b) Miksi nimi Joosua on sopiva?
5 Joosuan kirja käsittää yli 20 vuoden ajanjakson, Kanaaniin menosta, vuodesta 1473 eaa., noin vuoteen 1450 eaa., jolloin Joosua luultavasti kuoli. Jo nimi Joosua (hepreaksi Jehō·šuʹaʽ), joka merkitsee ’Jehova on pelastus’, on mitä osuvin, kun otamme huomioon Joosuan osan Israelin näkyvänä johtajana maan valloituksen aikaan. Hän antoi kaiken kunnian Jehovalle Vapauttajana. Septuagintassa kirjan nimenä on I·ē·sousʹ (Jehō·šuʹaʽn kreikkalainen vastine), ja nimi Jeesus on peräisin siitä. Rohkeuden, tottelevaisuuden ja nuhteettomuuden erinomaiset ominaisuudet tekivät Joosuasta todella loistavan profeetallisen esikuvan ”Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta”. – Room. 5:1.
JOOSUAN KIRJAN SISÄLTÖ
6. Mihin jaksoihin Joosuan kirja luonnostaan jakautuu?
6 Kirja jakautuu luonnostaan neljään jaksoon: 1) ylimeno Luvattuun maahan, 2) Kanaanin valloitus, 3) maan jakaminen ja 4) Joosuan jäähyväiskehotukset. Koko kertomus on eloisasti esitetty ja täynnä jännittäviä näytelmiä.
7. Mitä rohkaisua ja neuvoja Jehova antaa Joosualle?
7 Ylimeno Luvattuun maahan (1:1–5:12). Tietäessään edessä olevat koetukset Jehova antaa Joosualle heti alussa vakuutuksen ja terveitä neuvoja: ”Ole vain rohkea ja hyvin luja – –. Tämän lain kirjan ei pidä poistua suustasi, ja sinun on luettava sitä hiljaisella äänellä päivin ja öin noudattaaksesi kaikkea sitä mitä siihen on kirjoitettu, sillä silloin sinä menestyt tielläsi ja silloin sinä toimit viisaasti. Enkö ole käskenyt sinua? Ole rohkea ja luja – –, sillä Jehova, sinun Jumalasi, on kanssasi, menetpä minne hyvänsä.” (1:7–9, UM) Joosua tunnustaa Jehovan todelliseksi Johtajaksi ja Käskijäksi ja alkaa heti valmistella Jordanin ylitystä käskyjen mukaan. Israelilaiset hyväksyvät hänet Mooseksen seuraajaksi ja vakuuttavat uskollisuuttaan. Eteenpäin siis valloittamaan Kanaania!
8. a) Miten Raahab ilmaisee uskoa? b) Miten Jehova osoittaa olevansa ”elävä Jumala” Israelin keskuudessa?
8 Kaksi miestä lähetetään vakoilemaan Jerikoa. Portto Raahab käyttää tilaisuutta hyväkseen ilmaistakseen uskonsa Jehovaan kätkemällä vakoojat henkensä uhalla. Vakoojat puolestaan vannovat, että hänet säästetään Jerikon hävityksessä. Vakoojat tuovat raportin, että kaikki maan asukkaat ovat lannistuneet israelilaisten takia. Koska raportti on suotuisa, Joosua lähtee heti Jordanille, joka parhaillaan tulvii. Jehova antaa nyt konkreettisen todisteen siitä, että hän tukee Joosuaa ja että Israelin keskuudessa on ”elävä Jumala”, samoin kuin Mooseksenkin aikana. (3:10) Kun liiton arkkua kantavat papit astuvat Jordaniin, yläjuoksun vedet kasaantuvat, niin että israelilaiset voivat kulkea yli kuivaa maata myöten. Joosua ottaa 12 kiveä joen keskeltä muistoksi ja asettaa toiset 12 kiveä jokeen, siihen missä papit seisovat, minkä jälkeen papit kulkevat yli ja vedet palaavat tulvakorkeuteensa.
9. Mitä tapahtuu seuraavaksi Gilgalissa?
9 Päästyään joen yli kansa leiriytyy Gilgaliin, Jordanin ja Jerikon välille, ja sinne Joosua pystyttää muistokivet, jotta ne olisivat todistuksena tuleville sukupolville ja ”jotta kaikki maan kansat tulisivat tietämään, että Herran käsi on väkevä, ja jotta te pelkäisitte Herraa [”Jehovaa”, UM], teidän Jumalaanne, ainiaan”. (4:24) (Joosuan 10:15 osoittaa, että Gilgalia on sen jälkeen saatettu käyttää jonkin aikaa pääleirinä.) Täällä israelilaiset ympärileikataan, koska erämaavaelluksen aikana ei ympärileikkausta ollut tehty. Passahia vietetään, manna lakkaa, ja israelilaiset alkavat lopultakin syödä maan tuotteita.
10. Miten Jehova neuvoo Joosualle Jerikon valloittamistavan, ja mitkä jännittävät vaiheet seuraavat?
10 Kanaanin valloitus (5:13–12:24). Ensimmäinen kohde on nyt käden ulottuvilla. Mutta miten tämä ”tiukasti suljettu” ja muurein ympäröity Jerikon kaupunki tulisi valloittaa? (6:1, UM) Jehova itse esittää käytettävän menetelmän yksityiskohtaisesti lähettämällä ”Jehovan armeijan ruhtinaan” neuvomaan Joosuaa. (5:14, UM) Israelin armeijoiden on kuutena päivänä marssittava kerran päivässä kaupungin ympäri sotamiehet edellä ja heidän jäljessään kulkueena papit, jotka puhaltavat pässinsarviin, ja ne, jotka kantavat liiton arkkua. Seitsemäntenä päivänä heidän on kierrettävä se seitsemän kertaa. Joosua välittää käskyt uskollisesti kansalle. Täsmälleen käskyjen mukaisesti armeijat marssivat Jerikon ympäri. Sanaakaan ei puhuta. Ei kuulu muuta ääntä kuin jalkojen töminä ja soittosarvien ääni pappien puhaltaessa niihin. Sitten viimeisenä päivänä, kun seitsemäs kierros on tehty, Joosua antaa heille merkin huutaa. He huutavat, nostavat ”kovan sotahuudon”, ja Jerikon muurit luhistuvat maan tasalle! (6:20) Yhtenä miehenä he ryntäävät kaupunkiin, valloittavat sen ja vihkivät sen tulisen tuhon omaksi. Vain uskollinen Raahab ja hänen huonekuntansa pelastuvat.
11. Miten Aissa aluksi koettu tappio muutetaan voitoksi?
11 Sitten länteen kohti Aita! Usko uuteen helppoon voittoon muuttuu tyrmistykseksi, kun Ain miehet ajavat pakoon ne 3000 israelilaissotilasta, jotka on lähetetty valloittamaan kaupunkia. Mitä on tapahtunut? Onko Jehova hylännyt heidät? Joosua tiedustelee huolestuneena asiaa Jehovalta. Vastauksessaan Jehova tuo ilmi, että vastoin hänen käskyään vihkiä kaikki Jerikossa tuhon omaksi joku leirissä on ollut tottelematon, varastanut jotakin ja kätkenyt sen. Tämä epäpuhtaus on poistettava leiristä, ennen kuin Israel voi taas menestyä Jehovan siunaamana. Jumalan opastuksella löydetään pahantekijä Aakan, ja hänet ja hänen huonekuntansa kivitetään kuoliaaksi. Kun Jehovan suosio sitten on palannut, israelilaiset lähtevät Aita vastaan. Jälleen kerran Jehova itse paljastaa käytettävän strategian. Ain miehet houkutellaan ulos muurein ympäröidystä kaupungistaan, ja he huomaavat joutuneensa väijytykseen. Kaupunki valloitetaan ja vihitään tuhon omaksi kaikkine asukkaineen. (8:26–28) Vihollisen kanssa ei sovitella!
12. Minkä Jumalan käskyn Joosua seuraavaksi täyttää?
12 Totellen Jehovan Mooseksen välityksellä antamaa käskyä Joosua rakentaa seuraavaksi alttarin Ebalinvuorelle ja kirjoittaa siihen ”jäljennöksen – – laista”. (8:32) Sitten hän lukee Lain sanat sekä siunauksen ja kirouksen koko kansan kokoukselle, kun siitä puolet seisoo Garisiminvuoren edessä ja puolet Ebalinvuoren edessä. – 5. Moos. 11:29; 27:1–13.
13. Mitä seuraa, kun gibeonilaiset toimivat ”ovelasti”?
13 Maan valloittamisen nopeasta edistymisestä huolestuneena joukko Kanaanin pieniä valtakuntia liittyy yhteen yrittäen pysäyttää Joosuan etenemisen. Sen sijaan ’kun Gibeonin asukkaat kuulevat, mitä Joosua on tehnyt Jerikolle ja Aille, he toimivat ovelasti’. (Joos. 9:3, 4, UM) Teeskennellen asuvansa kaukana Kanaanista he solmivat liiton Joosuan kanssa, jotta tämä ’antaisi heidän elää’. Kun juoni paljastuu, israelilaiset pitävät kiinni liitosta, mutta tekevät gibeonilaisista ”puunkerääjiä ja vedennoutajia”, kuin ’orjain orjia’, ja täyttävät siten osittain Nooan Kanaanille, Haamin pojalle, lausuman henkeytetyn kirouksen. – Joos. 9:15, 27, UM; 1. Moos. 9:25.
14. Miten Jehova näyttää Gibeonissa, että hän taistelee Israelin puolesta?
14 Tämä gibeonilaisten antautuminen ei ole mikään vähäpätöinen asia, sillä ”Gibeon oli suuri kaupunki, – – suurempi kuin Ai, ja kaikki sen miehet olivat urhoollisia”. (Joos. 10:2) Adonisedek, Jerusalemin kuningas, näkee tässä uhan itseään ja muita Kanaanin valtakuntia vastaan. On annettava varoittava esimerkki, jotta muut eivät enää siirtyisi vihollisen puolelle. Niinpä Adonisedek ja neljä muuta kuningasta (Hebronin, Jarmutin, Lakiksen ja Eglonin kaupunkivaltakuntien kuninkaat) järjestäytyvät ja ryhtyvät sotimaan Gibeonia vastaan. Pitäen kiinni gibeonilaisten kanssa tekemästään liitosta Joosua marssii koko yön rientääkseen heidän avukseen ja ajaa noiden viiden kuninkaan armeijat pakoon. Jälleen kerran Jehova puuttuu taisteluun käyttäen yli-inhimillisiä voimia ja tunnusmerkkejä tuhoisin seurauksin. Taivaasta sataa valtavia raekiviä, jotka tappavat vihollisia enemmän kuin Israelin armeijan miekat. Ja sitten seuraa ihmeiden ihme, ’aurinko pysyy paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan’. (10:13) Vihollisen hävitys voidaan siten suorittaa loppuun. Maailman viisaat saattavat yrittää asettaa tämän ihmeen kyseenalaiseksi, mutta uskon ihmiset hyväksyvät jumalallisen kertomuksen täysin tietoisina siitä, että Jehova pystyy hallitsemaan kaikkeuden voimia ja ohjaamaan niitä tahtonsa mukaan. Jehova tosiaan itse ”soti Israelin puolesta”. – 10:14.
15. Kuvaile maan valloituksen kulkua ja sen huipentumista Hasorissa.
15 Lyötyään nuo viisi kuningasta Joosua vihkii Makkedan tuhon omaksi. Hän etenee nopeasti etelään ja hävittää täysin Libnan, Lakiksen, Eglonin, Hebronin ja Debirin – Suolameren ja Suurenmeren välisillä kukkuloilla sijaitsevat kaupungit. Tähän mennessä uutinen maan valtaamisesta on levinnyt kaikkialle Kanaaniin. Pohjoisessa Jaabin, Hasorin kuningas, suorittaa hälytyksen. Hän lähettää laajalle alueelle, Jordanin molemmille puolille, kutsun kokoontua taistelemaan yhteisvoimin israelilaisia vastaan. Kun vihollisen yhtyneet sotajoukot leiriytyvät Meromin vesien äärelle, Hermoninvuoren eteläpuolelle, niitä on ”niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla”. (11:4) Jälleen Jehova vakuuttaa Joosualle voiton olevan varma ja esittelee taistelustrategian. Mikä on tulos? Taas murskatappio Jehovan kansan vihollisille! Hasor poltetaan tulella, ja sen liittolaiskaupungit ja niiden kuninkaat vihitään tuhon omiksi. Näin Joosua ulottaa israelilaisten valta-alueen yli koko Kanaanin maan. Kolmekymmentäyksi kuningasta on kukistettu.
16. Mitä aluemääräyksiä annetaan?
16 Maan jakaminen (13:1–22:34). Huolimatta näistä monista voitoista, joissa useita tärkeitä linnoitettuja kaupunkeja on hävitetty ja joiden avulla järjestelmällinen vastarinta on toistaiseksi murrettu, ”vielä on hyvin paljon maata valtaamatta”. (13:1) Joosua on kuitenkin nyt lähes 80-vuotias, ja toinenkin suuri tehtävä odottaa: maan jakaminen perinnöksi yhdeksälle kokonaiselle heimolle ja puolelle Manassen heimoa. Ruuben, Gaad ja puolet Manassen heimoa ovat jo saaneet perintöosansa Jordanin itäpuolella sijaitsevasta maasta, ja Leevin heimo ei saa mitään, koska ”Jehova, Israelin Jumala”, on sen perintö. (13:33, UM) Pappi Eleasarin avulla Joosua sitten antaa aluemääräykset Jordanin länsipuolisista osista. 85-vuotias Kaaleb, joka on innokas taistelemaan Jehovan vihollisia vastaan viimeiseen saakka, pyytää Hebronin aluetta, jolla asuu runsaasti anakilaisia, ja se määrätäänkin hänelle. (14:12–15) Sen jälkeen kun heimojen perintöosat on jaettu arvalla, Joosua pyytää Timnat-Serahia Efraimin vuorilta, ja se annetaan hänelle ”Jehovan käskystä”. (19:50, UM) Kohtaamisteltta pystytetään Siloon, joka myös on Efraimin vuoristossa.
17. Miten järjestetään turvakaupungit ja leeviläisten asuinkaupungit?
17 Kuusi turvakaupunkia erotetaan tahattomalle tappajalle, kolme Jordanin kummaltakin puolelta. Jordanin länsipuolella ne ovat Kedes Galileassa, Sikem Efraimissa ja Hebron Juudan vuoristossa. Itäpuolella ne ovat Beser Ruubenin alueella, Ramot Gileadissa ja Golan Basanissa. Näille annetaan ”pyhä asema”. (20:7, UM) Arvalla määrätään 48 kaupunkia laidunmaineen heimojen osuuksista leeviläisten asuinkaupungeiksi. Niihin kuuluvat myös kuusi turvakaupunkia. Näin israelilaiset ”ottivat sen [maan] omaksensa ja asettuivat siihen”. ”Kaikki toteutui” aivan niin kuin Jehova oli luvannut. – 21:43, 45.
18. Mikä kriisi kehittyy itäisten ja läntisten heimojen välille, mutta miten se ratkeaa?
18 Ruubenin ja Gaadin heimojen ja Manassen heimon toisen puolen sotilaat, jotka ovat pysyneet Joosuan mukana tähän saakka, palaavat nyt perintöosilleen Jordanin toiselle puolelle Joosuan kehotettua heitä uskollisuuteen ja siunattua heidät. Kun he tulevat matkallaan lähelle Jordania, he pystyttävät suuren alttarin. Tämä synnyttää äkisti kriisitilanteen. Koska Jehovan palvonnan määräpaikka on Silossa sijaitsevan kohtaamisteltan luona, läntiset heimot pelkäävät, että kyseessä on petos ja uskottomuus, ja ne valmistautuvat taisteluun otaksuttuja kapinoitsijoita vastaan. Verenvuodatukselta kuitenkin vältytään, kun selitetään, että alttari ei ole uhria varten, vaan ainoastaan ”välillämme [Jordanin itä- ja länsipuolella asuvien israelilaisten välillä] todistaja siitä, että Jehova on tosi Jumala”. – 22:34, UM.
19, 20. a) Mitä jäähyväiskehotuksia Joosua antaa? b) Mitkä vaihtoehdot hän esittää Israelille, ja miten hän korostaa Israelille oikean valinnan tekemistä?
19 Joosuan jäähyväiskehotukset (23:1–24:33). ’Pitkän ajan kuluttua, sitten kun Herra on suonut Israelin päästä rauhaan kaikilta sen ympärillä asuvilta vihollisilta, ja kun Joosua on käynyt vanhaksi ja iäkkääksi’, hän kutsuu koko Israelin koolle kuulemaan innostavia jäähyväiskehotuksia. (23:1) Loppuun asti nöyränä hän antaa Jehovalle kaiken kunnian kansakunnista saaduista suurista voitoista. Pysykööt nyt kaikki uskollisina! ”Olkaa siis aivan lujat ja noudattakaa tarkoin kaikkea, mitä Mooseksen lain kirjaan on kirjoitettu, poikkeamatta siitä oikealle tai vasemmalle.” (23:6) Heidän on kartettava vääriä jumalia ja ’oltava jatkuvasti varuillaan sielunsa tähden rakastamalla Jehovaa, Jumalaansa’. (23:11, UM) Jäljellä olevien kanaanilaisten kanssa ei saa sovitella, ei lankoutua eikä solmia uskontojen välisiä sopimuksia, sillä se tuottaa Jehovan leimuavan suuttumuksen.
20 Joosua kokoaa kaikki heimot Sikemiin, kutsuu niitä edustavat päällysmiehet Jehovan eteen ja esittää sitten Jehovan oman kertomuksen Hänen toimistaan kansansa suhteen siitä ajasta lähtien, jolloin hän kutsui Abrahamin ja toi hänet Kanaaniin, Luvatun maan valloittamiseen ja asuttamiseen asti. Jälleen kerran Joosua varoittaa väärästä uskonnosta ja kannustaa Israelia ’pelkäämään Jehovaa ja palvelemaan häntä nuhteettomasti ja totuudessa’. Niin, ”palvelkaa Jehovaa”! Sitten hän esittää vaihtoehdot erittäin selvästi: ”Valitkaa itsellenne tänään, ketä te palvelette, niitä jumaliako, joita – – esi-isänne palvelivat, vai niiden amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja huonekuntani, me palvelemme Jehovaa.” Yhtä vakaumuksellisesti kuin Mooses hän muistuttaa Israelia siitä, että Jehova on ”pyhä Jumala; hän on yksinomaista antaumusta vaativa Jumala”. Pois siis vierasmaalaiset jumalat! Kansa julistaakin siksi yhtenä miehenä: ”Jehovaa, Jumalaamme, me palvelemme, ja hänen ääntään me kuuntelemme!” (24:14, 15, 19, 24, UM) Ennen kuin Joosua päästää kansan menemään, hän tekee sen kanssa liiton, kirjoittaa nämä sanat Jumalan lain kirjaan ja pystyttää suuren kiven todistajaksi. Sitten Joosua kuolee kunnioitettavassa 110 vuoden iässä, ja hänet haudataan Timnat-Serahiin.
MIKSI HYÖDYLLINEN
21. Mitkä Joosuan kirjan viisaat kehotukset ovat erittäin hyödyllisiä nykyään?
21 Eikö uskolliseen palvelukseen kannustavien Joosuan jäähyväiskehotusten lukeminen sykähdytäkin sydäntäsi? Etkö toistakin Joosuan sanoja, jotka hän lausui yli 3400 vuotta sitten: ”Mutta minä ja huonekuntani, me palvelemme Jehovaa”? Tai jos palvelet Jehovaa koettelevissa olosuhteissa tai erossa muista uskollisista, etkö saakin innoitusta niistä sanoista, jotka Jehova lausui Joosualle silloin, kun marssi Luvattuun maahan alkoi: ”Ole vain rohkea ja hyvin luja”? Etkö lisäksi havaitsekin, miten mittaamatonta hyötyä voit saada noudattaessasi hänen kehotustaan ’lukea Raamattua hiljaisella äänellä päivin ja öin, jotta menestyisit tielläsi’? Kaikki, jotka noudattavat tällaisia viisaita neuvoja, havaitsevat ne varmasti erittäin hyödyllisiksi. – 24:15; 1:7–9; UM.
22. Mitä tosi palvontaan olennaisesti liittyviä ominaisuuksia valotetaan?
22 Joosuan kirjassa hyvin eloisasti kerrotut tapahtumat eivät ole pelkästään muinaista historiaa. Ne valottavat jumalisia periaatteita – erityisesti sitä, että ehdoton usko ja tottelevaisuus Jehovaa kohtaan ovat välttämättömiä hänen siunauksensa saamiseksi. Apostoli Paavali kertoo, että uskon vaikutuksesta ”kaatuivat Jerikon muurit maahan, kun niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää” ja että uskon takia ”ei portto Raahab tuhoutunut niiden kanssa, jotka menettelivät tottelemattomasti”. (Hepr. 11:30, 31) Myös Jaakob mainitsee Raahabin hyödyllisenä esimerkkinä kristityille uskon tekojen tuottamisesta. – Jaak. 2:24–26.
23. Mistä Joosuan kirjassa muistutetaan voimallisesti?
23 Joosuan 10:10–14:ssä kerrotut epätavalliset, yliluonnolliset tapahtumat – kun esimerkiksi aurinko pysyi liikkumatta ja kuu oli paikallaan – sekä ne monet muut ihmeet, jotka Jehova teki kansansa hyväksi, muistuttavat voimallisesti Jehovan kyvystä ja tarkoituksesta tuhota lopullisesti kaikki jumalattomat vastustajansa. Jesaja yhdistää sekä Joosuan että Daavidin aikaan taistelunäyttämönä olleen Gibeonin siihen, kun Jehova nousee kiihtymyksessään tähän perinpohjaiseen hävitystyöhön ”tehdäkseen tekonsa – hänen tekonsa on outo – ja suorittaakseen työnsä – hänen työnsä on epätavallinen”. – Jes. 28:21, 22, UM.
24. Miten Joosuan kirja liittyy Valtakuntaa koskeviin lupauksiin, ja minkä takeen se antaa siitä, että ne ’kaikki toteutuvat’?
24 Viittaavatko Joosuan kirjan tapahtumat Jumalan valtakuntaan? Varmasti! Apostoli Paavali osoitti, että Luvatun maan valloittaminen ja asuttaminen liittyvät johonkin paljon suurempaan: ”Sillä jos Joosua olisi johdattanut heidät lepopaikkaan, niin Jumala ei olisi jälkeenpäin puhunut toisesta päivästä. Jumalan kansalle jää siis sapatinlepo.” (Hepr. 4:1, 8, 9) Tähän kansaan kuuluvat ponnistelevat eteenpäin varmistaakseen pääsynsä ”Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ikuiseen valtakuntaan”. (2. Piet. 1:10, 11) Kuten Matteuksen 1:5:ssä osoitetaan, Raahabista tuli yksi Jeesuksen Kristuksen esiäideistä. Joosuan kirja sisältää siis jälleen yhden tärkeän renkaan siinä kertomuksessa, joka koskee Valtakunta-Siemenen tuottamista. Se tarjoaa lujan takeen siitä, että Valtakuntaa koskevat Jehovan lupaukset täyttyvät varmasti. Puhuttaessa Jumalan lupauksista, jotka annettiin Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja toistettiin israelilaisille, heidän jälkeläisilleen, kirjassa todetaan Joosuan päivistä: ”Ei yksikään lupaus jäänyt toteutumatta kaikista niistä hyvistä lupauksista, jotka Jehova oli antanut Israelin huoneelle; ne kaikki toteutuivat.” (Joos. 21:45, UM; 1. Moos. 13:14–17) Samoin käy vanhurskasta taivaan Valtakuntaa koskeville Jehovan ”hyville lupauksille” – ne kaikki toteutuvat!